20.5.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneiden viikkojen aikana pinna on edelleen kiristynyt koronarajoitusten ympärillä. Tyytymättömyys on purkautunut sekä kansalaisten keskuudessa että myös puoluekoneiston osasissa, päätellen ainakin siitä, miten lähteet ovat antaneet tietoja länsimaiselle lehdistölle kuluneen kahden viikon aikana niin puoluekaaderin omistusrajoituksista, Venäjän öljyn hankkimisesta sekä ristijuovasta teknologiayrityksen tukemisen osalta.
Spekulaatiot ja suoranaiset huhut syksyllä järjestettävän 20. puoluekokouksen tiimoilta ovat myös perinteen mukaisesti yltyneet. Pitkäaikainen Kiinan seuraaja Bill Bishop kehottaakin pitämään pään kylmänä ja jättämään valtaosan huhupuheista omaan arvoonsa, vaikka moni niihin ymmärrettävästi haluaisikin uskoa.
Kaksiviikkoiseen on puoluespekulaatioiden lisäksi mahtunut muun muassa Hongkongin uuden hallintojohtajan valinta ja luonnollisesti Nato-asiaa. Muita herkkupaloja kirjeessä tällä kertaa ovat suoraan elokuvaksi kelpaava tragikoominen stoori Maon runokäärön varastamisesta sekä Peter Hesslerin kertomus yliopisto-opettajan asemasta poliittisen ilmaisukontrollin keskellä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Tyytymättömyyttä ei tarvitse lukea teelehdistä.
ThinkChina (19.5.2022): “Autumn succession: The main plot line of the 20th Party Congress”
Kommunistisen puolueen 20. puoluekokous lähestyy ja itse kunkin on hyvä kaivaa vähitellen teelehdet, kilpikonnan kilvet ja naudan lapaluut esiin, sekä palauttaa mieleen Kiinan politiikan pyhistä pyhimmän, politbyroon ja sen pysyväiskomitean valintaan liittyvät protokollat ja epämääräiset normit. Apuna tähän käy mainiosti Li Lingin artikkeli, joka käy läpi proseduurit ja kriteerit esimerkiksi väistymisille.
Jos puolue noudattaa perinteistä 68 vuoden ikäkriteeriään, väistyvät kansankongressin puhemies Li Zhanshu ja ensimmäinen varapääministeri Han Zheng pysyväiskomiteasta. Li kuitenkin spekuloi myös mahdollisuudella tiputtaa pysyväiskomitean jäsenen enimmäisikää 66 vuoteen, mikä tarkoittaisi heippoja myös pääministeri Li Keqiangille, ulkoministeri Wang Yangille sekä pääideologi Wang Huningille. Li Keqiang tosin ilmoitti jo aiemmin eläköityvänsä viimeistään 2023.
Li Ling nostaa esiin vahvimpina kandidaatteina uusiksi jäseniksi kolmannen varapääministerin, aiemmin Sisä-Mongoliassa ja Guangdongissa puoluesihteerinä toimineen Hu Chunhuan sekä Xin matkassa Shanghain ajoilta lähtien kulkenut avustaja Ding Xuexiangin. On toki myös mahdollista, että pysyväiskomitean kokoa kasvatetaan – Xin tultua valtaan komitean väkimäärä pienennettiin yhdeksästä seitsemään.
Wall Street Journal (19.5.2022): “China Insists Party Elites Shed Overseas Assets, Eyeing Western Sanctions on Russia”
Kommunistinen puolue uhkaa urapolun pysäyttämisellä kaikkia niitä puolueen virkamiehiä, jotka omistavat merkittäviä varallisuuseriä Kiinan ulkopuolella, Wall Street Journal kertoo. Sama vaatimus koskisi myös puoluekaaderin puolisoiden ja lasten omistuksia. Tällaisia omistuksia olisivat kiinteistöt tai osakkeet ulkomailla, sekä pankki- ja varainhoitotilit ulkomaisissa instituutioissa ilman hyvää selitystä.
Pyrkimyksenä on estää tilanne, jossa maan johtavat virkamiehet joutuisivat samanlaisten sanktioiden kohteeksi kuin Venäjä. Joidenkin johtavien virkamiehien perheenjäsenet ovatkin jo WSJ:n tietojen mukaan myyneet ulkomaisia omistuksiaan noudattaakseen maaliskuussa annettua ohjeistusta. Kuten tämän kirjeen muistakin artikkeleista huomaa, ote on hiljalleen kiristymässä ennen syksyn puoluekokousta ja henkilövalintoja. Tällä ukaasilla arvioidaankin olevan pyrkimys pitää puolue-eliittiä Xin kontrollissa kokouksen alla; toisaalta, arvioida pitää sitäkin, mistä syistä ja millaisten tahojen toimesta maaliskuussa annettu kielto ulkomaiselle medialle nyt annetaan. Kiinassa on pitkään ollut keskustelua puolue-eliitin ulkomaille sijoitetusta varallisuudesta – vuonna 2016 Panaman paperit -tietovuodon myötä esillä olivat myös Xin lankomiehen veroparatiisikytkökset.
Financial Times (19.5.2022): “China’s chaotic regulatory crackdown reflects splits among policymakers”
Kommunistisen puolueen eri faktioiden väliset kiistat kiihtyvät edellä mainitun puoluekongressin lähestymisestä johtuen, mikä näkyy parhaillaan kipuiluna sekä koronatoimien että yhteisen vaurauden politiikan (共同富裕) suhteen, arvioivat asiantuntijat Financial Timesin artikkelissa. Pääministeri Li Keqiang ja keskeinen talouspäättäjä, varapääministeri Liu He ovat tällä viikolla luvanneet tukeaan alustatalous- ja digiyrityksille muun muassa pörssilistautumisten suhteen. Lin ja Liun tuki kuluttajateknologiaan suuntautuneille yrityksille on merkittävä muutos aiempaan puolueen linjaan, joka on pyrkinyt enemmänkin suitsimaan näitä teknojättejä ja kannustamaan yrityksiä kovan teknologian kehittämiseen.
Puolueen sisällä on FT:n arvion mukaan jakautumista, mistä kertoisi se, että puolueen ideologiaa luotaava Qiushi-lehti julkaisi uudelleen presidentti Xin viimesyksyisen tekstin yhteisestä varaudesta ja pääoman valvonnasta. Vastakkain tuntuvatkin olevan talous ja kontrolli monella eri rintamalla – internetyritysten kohdalla sitä merkitsee muun muassa se, että presidentti Xi Jinpingille suoraan vastaava Kiinan internetviranomainen pyrkii suitsimaan teknologiayrityksiä, kun taas finanssimarkkinoita kehittävä ja säätelevä komitea on Liun alaisuudessa.
AP (18.5.2022): “Uyghur county in China has highest prison rate in the world”
Taas tietovuotaa. Uutistoimisto AP on saanut haltuunsa yli kymmenentuhannen uiguurin nimet, jotka on vangittu Konasheherin alueella eteläisessä Xinjiangissa. Vuodetun aineiston perusteella AP tulkitsee, että alueella yksi noin 25 ihmisestä on vangittuna. Tämä on suurin vankitiheys koko maailmassa, niin pitkälle kun asiaa pystytään dokumentoimaan. AP:n listauksessa olevat henkilöt ovat tuomittu terrorismista, uskonnollisesta ekstremismistä tai epämääräisillä virkavallan vastustamiseen liittyvistä teoista. Esimerkiksi varkaudet ja henkirikokset oli jätetty listauksen ulkopuolelle. Keskimäärin listalla oleville ihmisille oli jaettu yhdeksän vuoden vankeusrangaistus.
Foreign Affairs (17.5.2022): “The Collateral Damage in China’s Covid War”
Koronaviruspandemiasta on tulossa Kiinassa enemmänkin poliittinen kuin kansanterveydellinen ongelma, kirjoittaa Foreign Affairs. Kommunistisen puolueen syksylle suunnittelema 20. puoluekokous lähenee nopeasti, mutta Xi Jinping on sitonut uskottavuutensa ja legitimiteettinsä Kiinan menestyksekkääseen koronapolitiikkaan. Zero covid -politiikka on viime aikoina osoittautunut tuhoisaksi ja paikoittain suorastaan järjenvastaiseksi, minkä seurauksena tyytymättömyys puolueeseen on erään arvioijan mukaan korkeimmillaan sitten vuoden 1989. Myös Kiina-tuntija Robert Wihtol arvioi Ylelle tiukkojen toimien heikentäneen Xin asemaa, vaikkakaan ei kylliksi, jotta puoluekokous toisi tullessaan merkittävää pakan sekoitusta. Ylen jutusta löytyy kuitenkin kiinnostavaa spekulaatiota nykyisen pääministerin Li Keqiangin nousevasta tähdestä ja tulevien pääministeriehdokkaiden koukeroisista asetelmista.
Koronarintamalla valo ei häämötä tunnelin päässä, sillä Xi on vannonut pitävänsä kiinni nykyisestä koronastategiasta. Kiinan ja muun maailman eriävät koronapoliittiset näkemykset heijastuivat myös siinä, miten Maailman terveysjärjestön johtaja joutui sensuurin kohteeksi todettuaan someen levinneellä videolla, ettei nollalinja ole kestävä strategia.
Mutta olisiko zero covid -linjalle edes realistista vaihtoehtoa? The Guardian kertoi shanghailaisen Fudan-yliopiston vertaisarvioidusta tutkimuksesta, jonka mukaan Kiinan koronarajoitusten purkaminen voisi johtaa 112 miljoonaan oireilevaan koronatartuntaan, joista 5 miljoonaa vaatisi sairaalahoitoa ja noin 1,6 miljoonaa johtaisi kuolemaan. Nämä luvut tarkoittaisivat Kiinan tehohoitokapasiteetin ylittymistä yli 15-kertaisesti. Kuolemantapausten suureen määrään voisi johtaa etenkin vanhusväestön alhainen rokotuskattavuus sekä kiinassa kehitettyjen rokotteiden alhaisempi teho.
Helsingin Sanomat (16.5.2022): “Yleensä varsin kovasanainen Kiinan ulkoministeriö lausui Suomen Nato-hakemukseen ympäripyöreän kannan”
Viimeaikaisten geopoliittisten mannerlaattojen liikkeet ovat kuitenkin olleet Kiinalle esimerkiksi Ukrainan sotaan suhtautumisen osalta hankalia. Nyt Nato-vastaisessa Kiinassa on saatu jälleen fundeerattavaa, kun Suomi ja Ruotsi ovat vyörymässä nopeasti kohti Nato-jäsenyyttä. Kiina näyttää kuitenkin ainakin ensireaktioissaan noudattavan viime aikoina totuttua varovaista kaavaa, jossa se välttää polttamasta näppejään suuntaan tai toiseen.
Ulkoministeriön tiedotustilaisuuteen osallistuneet suomalaiset kirjeenvaihtajat grillasivat tiedottajalta Zhao Lijianilta vastausta kysymykseen, miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa suhteisiin. Zhaolta saatiin kädenlämmin itsestään selvä toteamus, että Nato tuo uuden elementin Suomen ja Kiinan suhteeseen, joka on ollut aina ystävällismielinen.
Mielissään Kiina transatlanttisen akselin syvenemisestä tuskin on, sillä Kiinan johto on rummuttanut diplomatiassan Euroopan strategista autonomiaa eli etääntymistä Yhdysvalloista. Siitä huolimatta, että virallinen Kiina on ollut varovainen avauksissaan, on Pohjolan Nato-jäsenyyspyrkimykset olleet merkittävä uutis- ja keskustelunaihe Kiinassa.
Tavanomaisen someränttäyksen lisäksi kortensa kekoon kantoi myös Global Times varoittelemalla Euroopan jännitteiden kasvamisella. Se kuitenkin totesi, että tilannetta voitaneen hoitaa Venäjän kanssa poliittisesti, eikä Yhdysvaltain tulevat Nato-narrit välttämättä käynnistä uutta konfliktia. Myös CGTN päätyi siihen analyysiin, että Euroopan turvattomuus on lisääntymässä ja aiempaa kylmempi kylmä sota uhkaa.
BBC (8.5.2022): “John Lee: Who is Hong Kong’s new hardline pro-Beijing leader?”
Mikä mies on 1 416 äänen vyöryllä kahdeksanmiljoonaisen Hongkongin hallintojohtajaksi kohonnut John Lee Ka-chiu? Ei ainakaan Hongkongissa erityisen pidetty mies, sillä äänisaaliistaan huolimatta Leen arvostus oli erään kyselytutkimuksen mukaan 34,8 pistettä sadasta. Kansan näkemyksillä on Hongkongissa kuitenkin entistä vähemmän merkitystä, mitä Leen, pitkän poliisiuran tehneen entisen turvallisuusministerin valinta hallintojohtajaksi hyvin kuvastaa. Symboliikkaa on siinäkin, että useamman liike-elämää likellä olleen hallintojohtajan jälkeen Hongkongissa siirrytään kurin ja järjestyksen maailmassa kouliintuneen johtajan nuhteeseen.
Lyhyesti:
- Politico (19.5.2022): Yhdysvallat kehottaa Taiwania perehtymään “kuolemanvakavasti” Ukrainan sodan opetuksiin.
- DW (19.5.2022): Eurooppalaiset tutkijat työskennelleet tahattomasti Kiinan asevoimien tutkimuslaitosten kanssa.
- Wall Street Journal (19.5.2022): Microsoftin Bing-selaimen ennakoiva tekstinsyöttö ei ulotu poliittisesti arkoihin kiinalaisnimiin, kyberturvallisuusyhtiö toteaa.
- South China Morning Post (12.5.2022): Yan Xuetongin mukaan Kiina ei ole hyötynyt mitään Ukrainan sodasta.
Talous
Kuumaa: Vilja-aitat vaarassa jäädä vajaatäytölle.
Bloomberg (19.5.2022): “China in Talks With Russia to Buy Oil for Strategic Reserves”
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Kiinan valtio olisi neuvottelemassa Venäjän kanssa venäläisen raakaöljyn hankkimisesta omiin strategisiin varantoihinsa pahan päivän varalle. Tarkkoja määriä tai muita sopimusehtoja ei Bloombergin tietojen mukaan ole vielä päätetty, eikä ole vielä taetta siitä, että sopimus tehtäisiin. Neuvotteluita käydään lähteiden mukaan nimenomaan virallisia kanavia pitkin eikä öljy-yhtiöiden kautta. Yhdysvallat ja Britannia ovat jo ilmoittaneet kieltävänsä venäläisöljyn tuonnin ja Euroopan unioni pohtii parhaillaan kieltoa.
The New York TImes (11.5.2022): “War and Weather Sent Food Prices Soaring. Now, China’s Harvest Is Uncertain.”
Jos Ukrainan sota on nostanut ruuan hintoja ja vähentänyt ruokaturvallisuutta monissa maissa, saattaa myös Kiinan sato aiheuttaa huolta tulevina viikkoina. Viime syksyn kaatosateet ovat vaikeuttaneet viljan kasvua monilla Pohjois-Kiinan viljelyalueilla, ja myös koronasulkujen aiheuttamat häiriöt esimerkiksi lannoitteiden toimitusketjuissa hankaloittavat tilannetta. Maatalousministeri Tang Renjian varoitti jo maaliskuussa, että sadosta tulisi poikkeuksellisen huono. Huolet Kiinan sadosta voivat jälleen heijastua viljan maailmanmarkkinahintoihin mikäli Kiina lisää ostojaan voimakkaasti.
The Ulkopolitist (9.5.2022): “Hyvinvointia kiinalaisin erityispiirtein – Mitä yhteisen hyvinvoinnin kampanja kertoo Kiinan yhteiskunnasta”
Kommunismin aave kummittelee jälleen Kiinassa, tai näin voisi ainakin päätellä siitä, miten maassa on ryhdytty puhumaan viime vuosina “yhteisen hyvinvoinnin yhteiskunnan” rakentamisesta. Kampanjalle on asetettu jokseenkin galantteja tavoitteita, kuten koulutettujen tehdastyöläisten aseman parantaminen, alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen sekä korkeimpien tulojen tasaaminen, mutta käytännössä kukaan sen paremmin Kiinassa kuin sen ulkopuolellakan ei oikein tunnu tietävän minkälaista sosialismia kommunistinen puolue tällä kertaa tavoittelee. Anton Karppasen tuore analyysi avaa oivasti käsitettä ja siihen liittyviä politiikkaprosesseja.
Financial Times (8.5.2022): “Lex in depth: why the luxury market needs to hedge against China”
Financial Timesin pitkä artikkeli analysoi muutoksia Kiinan ja Aasian luksustuotemarkkinoissa. Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kiinan osuus maailman luksustuotekulutuksesta nousi yli 40 prosenttiin eurooppalaisten ja amerikkalaisten kaupunkien kärvistellessä koronasuluissa. Samalla kulutuksen rakenne kuitenkin muuttui: ennen suuri osa kiinalaisten kulutuksesta on tapahtunut matkoilla Eurooppaan halvempien hintojen ja tax free -edun perässä.
Vuonna 2021 tämä kulutus oli kuitenkin siirtynyt lähes kokonaan Kiinan sisäisiin liikkeisiin. Tilanne vaatii sopeutumista merkkien myyntistrategiassa. Merkit ovat muun muassa alkaneet yhdenmukaistaa hinnoitteluaan Euroopan ja Aasian markkinoiden välillä, ja lähteneet täysillä mukaan Kiinassa erittäin tärkeään nettikauppaan, jota luksusmerkit ovat aiemmin vierastaneet.
Kiinan merkitys luksusmarkkinoille tuskin tulee vähenemään, mutta eurooppalaisten lisäksi myös aasialaiset tavaratalot esimerkiksi Hong Kongissa ja Etelä-Koreassa voivat joutua kärsimään, kun kiinalaiset shoppaavat yhä enemmän Manner-Kiinan sisällä. Toisaalta tummia pilviä on edelleen ilmassa, kun koronasulut jatkuvat. Myös Kiinan yhteisen hyvinvoinnin kampanja saattaa laskea intoa kerskakulutusta kohtaan. Vuonna 2012 alkanut korruptionvastainen kampanja oli Kiinan-markkinoilla vaikeaa aikaa monille luksusmerkeille. Myös alemmat myyntihinnat Aasiassa voivat iskeä merkkien tuottoihin.
Lyhyesti:
- Wall Street Journal (19.5.2022): Maailman suurin siruvalmistaja, taiwanilainen TSMC, kaavailee miljardiluokan tehdasinvestointia Singaporeen globaalin sirupulan helpottamiseksi.
- CNBC (18.5.2022): Bitcoinin louhinta on Kiinassa virallisesti laitonta, mutta se ei ole hillinnyt maanalaista toimintaa (heh): Kiinassa louhitaan maailman toiseksi eniten bitcoinia.
- Reuters (17.5.2022): Irak välttelee kauppaamasta lisää öljyoikeuksia Kiinalle.
- Kauppalehti (13.5.2022): Elon Musk: ”Kiinassa on yksinkertaisesti paljon superlahjakkaita, ahkeria ihmisiä.”
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (19.5.2022)
- Kiinan taloudessa heikko huhtikuu
- Kiinalaisyritysten ulkomaiset investoinnit eivät viime vuonna piristyneet
- Hongkongin BKT kääntyi laskuun tammi-maaliskuussa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Maon runojen arvo ei ole katukaupassa suuri.
Los Angeles Times (18.5.2022): “Taiwanese church shooter mailed seven-volume diary to Chinese-language newspaper”
Yhdysvalloissa yksi henkilö kuoli ja viisi haavoittui viharikokseksi epäillyssä ampumisessa taiwanilaisessa kirkossa. Ampujan kerrottiin myös manifestityylisesti lähettäneen päiväkirjansa kiinankieliselle amerikkalaislehdelle. Tapaus aiheutti sekaannusta, kun ampujan uutisoitiin ensin olevan kiinalainen, mutta myöhemmin ilmeni, että kyseessä kiinalaiseksi identifioituva taiwanilainen, jonka vanhemmat olivat sisällissodan myötä mantereelta Taiwaniin paennutta kiinalaissukupolvea. Ampujan taustan selvittely on saanut tiedotusvälineet kiinnittämään huomiota Taiwanin monimutkaiseen identiteettipoliittiseen tilanteeseen, jossa “kiinalaisuus” ja “taiwanilaisuus” eivät suinkaan ole yksioikoisia asioita.
Wall Street Journal (17.5.2022): “China Eastern Black Box Points to Intentional Nosedive”
Kiinassa maaliskuussa tuhoisin seurauksin vuoristoon lähes pystysuorasti pudonnut China Eastern -yhtiön kone saatettiin ohjata maahan, asiaa tuntevat yhdysvaltalaislähteet kertovat Wall Street Journalille. Mustan laatikon tiedot viittaisivat siihen, että kone käyttäytyi, kuten sitä komennettiin ohjaamosta käsin käyttäytymään, lähde kertoo lehdelle. Toistaiseksi koneesta ei myöskään ole löytynyt teknistä tai mekaanista vikaa. Lento-onnettomuustutkinnassa mukana olevat yhdysvaltalaiset ovatkin alkaneet keskittää huomionsa siihen, mitä ohjaamossa tapahtui hetkinä ennen onnettomuutta. Turmassa kuoli 132 ihmistä.
The New Yorker (16.5.2022): “A teacher in China learns the limits of free expression”
Sichuanin yliopistossa opettajana toiminut pitkän linjan Kiina-toimittaja Peter Hessler kirjoittaa omakohtaisesta kokemuksestaan kiinalaisopiskelijoiden raportointikulttuurin (举报) kourissa. Niin kiinalaiset kuin ulkomaalaiset opettajat joutuvat enenevässä määrin työskentelemään kieli keskellä suuta, koska opiskelijat raportoivat poliittisesti epäkorrekteista lipsahduksista hanakasti. Lopputili saattaa odottaa onnetonta opettajaa silloinkin, kun valitus on käytännössä aiheeton, koska hallintoporras haluaa ensisijaisesti eroon somessa leviävästä kohusta. Kafkamaisen kertomuksen lomassa Hessler analysoi yleisemmin nykykiinalaisen nationalismin ilmentymiä yliopistomaailmassa.
AFP (14.5.2022): “In a haze of disinfectant, China struggles with invisible enemy”
Suojapuvuissa desinfiointiainetta ympäristöönsä kylvävät työntekijät ovat tuttu näky Kiinan koronaviruksesta kärsivillä alueilla, vaikka maailmalla terveysviranomaiset ovat todenneet, ettei moisesta ole virustorjunnassa hyötyä. Katujen lisäksi suihkuttelu ulottuu yksityisasuntoihin asti: kun tartunnan saanut poloinen on kärrätty karanteenikeskukseen, asunto käydään desinfioimassa lattiasta kattoon, vaatteet ja muu henkilökohtainen omaisuus mukaan lukien. Todellisen tehon sijaan kyse lienee teatterista, jolla pyritään näyttämään johtajille, että virusta torjutaan aktiivisesti.
BBC (13.5.2022): “Mao Zedong scroll thieves jailed in Hong Kong”
Hongkongissa taidekerääjän kotiin murtauduttiin syksyllä 2020 tyylillä, joka tragikoomisine käänteineen haastaa Guy Richien elokuvakäsikirjoitukset. Vorot veivät keräilijän kodista muun muassa kalligrafiakääreen, jonka he myöhemmin myivät muutamalla kymmenellä eurolla eteenpäin. Harmitus mahtoi olla suuri, kun myöhemmin on ilmennyt kääreen sisältäneen itsensä puhemies Maon kirjoittamia runoja, ja arvoa kääreellä arvioidaan olleen miljoonia. Suru lienee tullut myös kääreen ostajan puseroon, joka niin ikään tietämättömänä kääreen alkuperästä päätti leikata sen kahtia, jotta se olisi kokonsa puolesta helpompi säilöä. Ryöstäjät paljastuivat lopulta, kun kääreen ostaja vastasi poliisin julkiseen pyyntöön löytää viedyt esineet ja palautti kahtia halkaistun arvokääreen. Ryöstäjät lukevat tiilenpäitä seuraavat kaksi ja puoli vuotta.
Lyhyesti:
- The Guardian (19.5.2022): NBA-koripalloliigan suurimmilla omistajilla on tuoreen selvityksen mukaan sijoitusvarallisuutta yli 10 miljardin dollarin edestä Kiinassa.
- Helsingin Sanomat (16.5.2022): Kiinalaiset ostavat nyt ison osan tavaroistaan netissä höpöttäviltä helppoheikeiltä – myös Marja Kurki yrittää apajille.
- The New Yorker (16.5.2022): Yksityisen opetusbisneksen kieltäminen symboloi kapitalismin kulta-ajan kuihtumista Kiinassa.
- The Sixth Tone (6.5.2022): Kiinalaislapsille pakollista “työnteon” opetusta: syksystä alkaen kouluissa opitaan kokkaamaan ja viljelemään maata.
- Tivi (6.5.2022): Kiina hylkää ulkomaiset tietokoneet – vähintään 50 miljoonaa laitetta vaihtoon.
Katsele & kuuntele
Brysselin kone (18.5.2022): “Miten Kiinan ja EU:n välit ovat muuttumassa?”
Miten Kiinan Ukrainan sota, korona ja Kiinan taloudellinen kehitys vaikuttavat Kiinan ja EU:n väleihin? Minkälaiselta nyt vaikuttaa Kiinasta EU-alueellekin johtavan Silkkitien tulevaisuus? Ja miksi Kiinalle Suomen ja Ruotsin mahdollinen liittyminen Natoon voi olla huono uutinen? Näistä asioista puhuu Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen. Ja siitä, minkälaiselta nyt juuri vaikuttavat taloudelliset suhteet Kiinan ja EU:n välillä kertoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu.
Yle Areena (8.5.2022): “Cloud Gate Dance Theatre: Riisi”
Maailmankuulun taiwanilaisen tanssiryhmän esityksessä pureudutaan aasialaiseen perusruokavalioon kuuluvan riisin kiertokulkuun eri teemojen kautta: maaperä, tuuli, siitepöly, auringonvalo, jyvä, tuli ja vesi.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 3. kesäkuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.