3.6.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Xinjiangin tilanne nousi taas otsikoihin, kun YK:n ihmisoikeusvaltuutettu puhui pehmeitä pitkään odotetun tarkastuskäyntinsä päätteeksi, vaikka sen alla julkisuuteen oli pamahtanut jälleen uusi raportti uiguurien sorrosta. Politiikan parrasvaloissa paistattelevat myös Tyynenmeren piskuiset saarivaltiot, joita Kiina ja länsimaat parhaillaan kilvan liehittelevät puolelleen.
Pyrkimys päästöttömyyteen heijastuu talouden puolella yhä laajemmin. Esimerkiksi Kiinan suurin öljyn ja kaasun tuottaja pyrkii korvaamaan ydinliiketoimintaansa ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla ja Kiinan kasvava sähköautoteollisuus syö saksalaisten moottoriverstaiden tulevaisuudennäkymiä.
Nuorisotyöttömyys nousi Kiinassa keväällä ennätyslukemiin, ja nuorison kehnot tulevaisuudennäkymät sekä tähän liittyvä syntyvyyden lasku heijastuvat jälleen kautta sosiaalisen median elämän tavoitteettomuutta julistavissa meemeissä. Kiinaan päin pitkään kumarrellut Hollywood taas poikkesi vaihteeksi tavoistaan, kun Tom Cruisen takissa paistatteli sensuroimaton Taiwanin lippu.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Strateginen savolaisuus pitää pintansa.
China Leadership Monitor (1.6.2022): “Strategic Partner or Strategic Player? Russian Asia Experts Assess China’s Ukraine Policy“
Erinomaisen Kiinan politiikan kiemuroita avaavan aikakauslehden China Leadership Monitorin uusin numero on ilmestynyt. Numerossa teemaa, Kiinaa ja Ukrainan sotaa, tarkastellaan useammasta mielenkiintoisesta vinkkelistä. Esimerkiksi otsikkoon nostettu Elizabeth Wishnickin artikkeli tarkastelee venäläisten Kiina-tutkijoiden näkemyksiä Kiinan Ukraina-politiikkaan. Wishnickin mukaan venäläisten analyytikkojen näkemys Kiinan kanssa solmitusta “rajattomasta kumppanuudesta” on yleisesti ottaen varsin pessimistinen: Kiinan ei nähdä tukevan Venäjää Ukrainassa omien intressiensä kustannuksella ja sen katsotaan pyrkivän jopa hyötymään taloudellisesti naapurinsa alamäestä.
CNN (1.6.2022): “China has the power to take Taiwan, but it would cost an extremely bloody price”
Taiwan nousi jälleen turvallisuuspoliittisiin otsikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lipsautti puheessaan käsikirjoituksen ohi Yhdysvaltojen tukevan Taiwania sotilaallisesti Kiinan hyökätessä. Yhdysvaltain hallinto pyrki kääntämään tilanteen nopeasti ennalleen. Anthony Blinkenin pitämässä, sinänsä yllätyksettömässä Yhdysvaltain Kiina-strategiaa kuvaavassa puheessa vannottiin Yhdysvaltain kannattavan edelleen “yhden Kiinan politiikkaa”, eli jatkavan perinteistä “strategisen savolaisuuden” doktriiniaan.
Kiina reagoi tapahtumiin tutuin menetelmin, kun Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeelle tunkeutui jälleen suuri joukko kiinan ilmavoimien lentokoneita. Kiinan näkemyksen mukaan kyse oli valmiuspartioista, joita suoritettiin välttämättömänä vastauksena Yhdysvaltain ja Taiwanin viimeaikaisiin provokaatioihin. Kiinalaiset “valmiuspartiot” Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeellä ovat lisääntyneet huomattavasti koronaviruspandemian vuosina.
Helsingin Sanomat (28.5.2022): “YK:n ihmisoikeusvaltuutettu kehotti Kiinaa tutkimaan toimensa Xinjiangissa”
Vuodesta 2018 asti ehdittiin varrota, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet pääsisi Xinjiangiin toteamaan laajasti raportoidut sortotoimet todeksi. Matka realisoitui viimein kuluneen kaksiviikkoisen aikana. Matkanteko eteni Kiinan koronastandardien vuoksi tiukassa koronakuplassa, mikä mahdollisti myös sen, mitä matkaa etukäteen kritisoineet tahot pelkäsivät: Kiina järjestäisi teatterinäytelmän, jonka jälkeen edes YK:n ihmisoikeusvaltuutetun suulla ei voida todeta ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuvan.
Teatteri näytti käyneen toteen, sillä Bachelet’n lausunnot Kiinan-vierailunsa lopuksi olivat varsin pehmeitä. Hän muun muassa viittasi toistuvasti Xinjiangin yhteydessä terrorismin torjuntaan, mikä osaltaan legitimoi Kiinan näkemystä siitä, että maakunnassa asuu miljoonapäinen terroristien yhteisö. Kiinan media osallistui myös propagandatyöhön uutisoimalla Bachelet’n kehuneen Kiinan ihmisoikeustilannetta. Tätä väitettä hänen toimistonsa sentään myöhemmin oikoi toteamalla, että mitään sen suuntaistakaan ei ollut sanottu. Seuraavaksi on syytä toivoa, että ihmisoikeusvaltuutetun niin ikään pitkään odotettu ja mitä ilmeisimmin valmiina oleva Xinjiang-raportti olisi sisällöltään vahvempi.
Bachelet’n pehmeiden lausuntojen vastapainoksi kansainväliselle medialle vuodettiin jälleen uusi tietopaketti Xinjiangin työleirien olosuhteista. Leirien käytäntöjä, kuten pakenevien vankien ampumista koskevaa säännöstöä, koskevan aineiston lisäksi vuodossa on mukana myös tuhansia kuvia esimerkiksi pidätetyistä henkilöistä. Suomeksi tietovuotoja käsitteli Ylen MOT.
Financial Times (20.5.2022): “China seeks more island security pacts to boost clout in Pacific”
Tyynellämerellä on viime kuukausina kuohunut. Kerroimme aiemmin Kiinan Salomonsaarten kanssa solmimasta turvallisuussopimuksesta. Toukokuun lopulla Kiinan ulkoministeri Wang Yi lähti kahdeksan Tyynenmeren saarivaltiota käsittävälle kierrokselle, jolla Kiina pyrki samankaltaisiin turvallisuussopimuksiin myös muiden alueen maiden kanssa. Ulkoministerin kierros on herättänyt huolta erityisesti Yhdysvalloissa ja Australiassa, jossa Kiinan toimet nähdään aiempaa aggressiivisempana valtapolitiikkana alueella. Helsingin Sanomien mukaan maat ovat Kiinan päinvastaisista vakuutteluista huolimatta huolissaan, että sopimukset ovat alkusoittoa Kiinan sotilastukikohdille alueella, mikä auttaisi sitä kiertämään lähellä Kiinan rannikkoa sijaitsevat Yhdysvaltain sotilasliittolaiset.
Vaikka Wangin matkasta jäi käteen tukku Vyö ja tie -henkisiä infra- ja taloussopimuksia, Kiinan toivoma 10 maata käsittävä turvallisuussopimus ei tällä kertaa toteutunut. Sopimukset jakavatkin mielipiteitä alueen johtajien keskuudessa: FT:n mukaan neuvottelut erityisesti Kiribatin kanssa olivat edenneet pitkälle, ja sopimus olisi sisällöltään samansuuntainen kuin Salomonsaarten kanssa solmittu. Toisaalta esimerkiksi Mikronesian presidentti David Panuelo totesi AP:n mukaan muille alueen johtajille, että sopimuksen toteutuminen lisäisi tarpeettomasti jännitteitä ja että sitä ei kannattaisi tukea. Kiinaa on kritisoitu myös siitä, että paikallisten medioiden ei ole sallittu esittää kysymyksiä Wangille ja toimittajia on ajettu pois kokouspaikoilta.
Mutta ovatko länsivallat olleet liian passiivisia Tyynellämerellä? Näin argumentoi ainakin New York Times, jonka mukaan Yhdysvaltojen panostuksen puute alueella sekä diplomaattisesti että taloudellisesti on avannut Kiinalle uusia mahdollisuuksia. Myöskään eurooppalaisia johtajia ei ole juuri alueella näkynyt uudesta Tyynenmeren strategiasta huolimatta. Australian juuri valittu hallitus puolestaan käyttää pehmeämpää äänensävyä edeltäjäänsä verrattuna. Tuore ulkoministeri Penny Wong sai lentävän lähdön virkakaudelleen, kun hän kiirehti omalle Tyynenmeren saarten kierrokselleen Wangin jalanjäljissä. Australia on aiemmin saanut kritiikkiä ylimielisestä suhtautumisesta Tyynenmeren alueeseen omana “takapihanaan” ja sen huomiotta jättämisestä esimerkiksi Aukus-sopimusta solmittaessa. Wong vaikuttaa luottavan lämpimien sanojen ja lompakon voimaan: hän vakuutti Australian huomioivan jatkossa paremmin Tyynenmeren maiden ympristö- ja turvallisuushuolet sekä lisäävän rahallista apua alueelle puolella miljardilla dollarilla.
Kyodo News (26.5.2022): “ASEAN citizens view China as paramount future partner: Japan poll”
Kaakkois-Aasian Asean-maiden kansalaiset pitävät Kiinaa maidensa tärkeimpänä kumppanina tulevaisuudessa, selviää Japanin hallituksen teettämästä kyselystä. 48 prosenttia vastaajista valitsi Kiinan alueen tärkeimmäksi kumppaniksi tulevaisuudessa. Japanin ja Yhdysvaltojen luvut olivat 43 ja 41 prosenttia. Kysely voi kertoa maailman mielipiteiden entistä suuremmasta jakautumisesta, kun asenteet Kiinaa kohtaan länsimaissa jatkavat huonontumistaan.
Ilta-Sanomat (20.5.2022): “Syöttinä Ukrainan sota: Kiina vakoili Venäjän sotilassalaisuuksia”
Kiinan ja Venäjän rajaton kumppanuus ei ilmeisesti ole este vakoilulle. Kiinan valtion tukemien hyökkääjien onnistui murtautua venäläisen puolustusalan yrityksen järjestelmiin sähköpostihyökkäysten avulla. Sähköposteja lähetettiin myös muille puolustusalan tutkimuslaitoksille Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Hyökkäyksen kohteena ollut Rosteh valmistaa muun muassa radio- ja tutkajärjestelmiä, sähköisen sodankäynnin järjestelmiä sekä lääkintäjärjsetelmiä.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (3.6.2022): Kiina varoitti Uutta-Seelantia lämpimien välien häilyvyydestä, taustalla Taiwaniin viittaava yhteislausuma Yhdysvaltain kanssa.
- CSIS (2.6.2022): Kiinan kolmas lentotukialus lasketaan vesille lähiaikoina.
- Nikkei Asia (1.6.2022): Puolustusministeri Austin: Yhdysvallat valmis lisäämään sotilaallista tukea Taiwanille.
- DW (27.5.2022): Kiina ja Venäjä kaatoivat vetolla Pohjois-Korealle langetettavat pakotteet.
Talous
Kuumaa: Nuoriso Kiinan kortistossa.
Bloomberg (2.6.2022): “China’s Oil Giant Sees Its Future in Hydrogen and Clean Energy”
Kiinan suurin öljyn ja kaasun tuottaja China National Petroleum Corp (CNPC) ilmoitti pyrkivänsä osin eroon ydinliiketoiminnastaan ja siirtyvänsä kohti vähäpäästöisiä energiantuotantomuotoja, kuten vety- ja geotermistä energiaa. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole käden käänteessä tapahtuvia, sillä maalipyykki on asetettu vuoteen 2050 ja tuolloinkin yhtiö uskoo vain puolen tuotannostaan olevan puhdasta energiaa. Kiinalaisten energiayhtiöiden siirtymä laahaakin eurooppalaisia verrokkiyhtiöitä perässä niin tavoitteissa kuin investoinneissa: esimerkiksi Shell budjetoi energiasiirtymään tänä vuonna noin kaksi miljardia dollaria eli noin kymmenkertaisen määrän rahaa verrattuna CNPC:n tytäryhtiö PetroChinaan. Tavoite Kiinassa on, että maa saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2060.
Bloomberg (31.5.2022): “China Youth Unemployment Crisis Leaves Tens of Millions Jobless”
Jos Suomessa tuntuu siltä, että työmarkkinoilla kilpailu on kovaa ja raadollista, voi se kiinalaisnuoresta tuntua aavistuksen ankarammalta. Kiinassa nuorisotyöttömyys kohosi huhtikuussa ennätyslukemiin, 18,2 prosenttiin, mikä on kolminkertainen verrattuna Kiinan kaupunkilaisväestön työttömyysprosenttiin nähden. Tämä tarkoittaa, että 16–24-vuotiaita työhakijoita on maassa nyt kymmeniä miljoonia, ja kaikki heistä yrittävät päästä työelämän imuun, joka on varsin vaimea koronasulkujen, kovia kokeneen kiinteistöalan ja teknologiayritysten kurmootuskampanjan jäljiltä. Oletus on, että Kiinasta on näiden tapahtumien seurauksena kadonnut miljoonia työpaikkoja. Tämä kaikki ei varmasti ilahduta niitä lähes 11:tä miljoonaa yliopisto-opiskelijaa, jotka ovat valmistumassa ja siirtymässä työnhakijoiksi kevään aikana.
Merics (30.5.2022): “‘Made in China’ electric vehicles could turn Sino-EU trade on its head”
Sähköistyvän liikenteen perusyksikköjä eli sähköautoja kootaan hiki hatussa Kiinassa. Viime vuonna autoja lähti Kiinasta maailmalle yli 500 000, mistä noin 40 prosenttia päätyi Eurooppaan. Vain harva sähköauto kuitenkaan on täysin kiinalainen, sillä useat eurooppalaiset brändit ovat siirtäneet sähköautotuotantoaan Kiinaan. Tämäkös huolestuttaa saksalaista ajatushautomoa, joka pohtii artikkelissaan, mikä on Euroopan ja Saksan autoteollisuuden tulevaisuus.
Vaikka Mericsillä olisikin oma lehmä ojassa, on huoli aito: autoteollisuus on Euroopan mittakaavassa valtava ja siellä on joka kymmenes mantereen teollisuustyöpaikoista, joten sitä ei ole varaa menettää. Kiina puolestaan on tehnyt teollisuuspolitiikallaan ja kaupankäynnin esteillä voitavansa, jotta tuotanto siirtyisi maahan. Merics lataa pöytään ehdotuksen, että myös EU:ssa pitäisi pohtia sähköautotuonnille kaupankäynnin suojatoimia, joilla Kiinan markkinan vääristymistä aiheuttavat käytännöt saadaan tasapainotettua.
The Guardian (29.5.2022): “China funnels its overseas aid money into political leaders’ home provinces”
Kiinassa korruptiota on kitketty suurella vesurilla aina presidentti Xi Jinpingin valtakauden alusta lähtien. Tuore kirja kuitenkin esittää, että Kiina ei käytä samaa nuhteettomuuden standardiaan ulkosuhteissaan. Kirja paljastaa, että Kiinalta avustusta saaneissa valtioissa myös valtaapitävät hyötyivät Kiinan kanssa asioinnista. Esimerkiksi valtion päämiehen kotimaakunnan rahoitus kasvoi kymmeniä prosentteja, kun Kiinan avustusraha saapui kuvioon. Rahahanat olivat myös valtoimenaan silloin, kun vaalit olivat Kiinan avun kohdemaassa lähestymässä. Kiinalaisen rahan liikkeitä valotetaan artikkelissa myös tapausesimerkkien kautta.
Helsingin Sanomat (28.5.2022): “Venäläismediat: Kiina kielsi Venäjän kansallistamien lentokoneiden lennot ilmatilassaan”
Ukrainan sodan alettua ja länsimaiden pakotteiden vyöryessä niskaan Venäjä teki voitavansa ja siirsi Venäjän maaperällä olleet yli 400 ulkomaista vuokralentokonetta omaan ilmailurekisteriinsä – eli omi koneet. Ilo Boeingin ja Airbusin koneista näyttää jäävän kuitenkin lyhyeksi, sillä ilmailuturvallisuuden kanssa tiukkana oleva Kiina ilmoitti, ettei ainakaan Boeingin koneilla voi lentää Kiinan ilmatilassa, sillä ne eivät täytä ilmailumääräyksiä. Useat koneiden alkuperäiset omistajamaat ovat kumonneet koneiden lentokelpoisuustodistukset, joten koneilla ei saisi lentää. Ja vaikka koneita ei todistuksilla lennettäisi, estävät Venäjälle asetetut pakotteet koneiden varaosien saannin, mikä viimeistään lisää lento-onnettomuusriskiä ja estää jollakin aikavälillä lentämisen täysin.
Lyhyesti:
- The Wall Street Journal (2.6.2022): Amazon lopettaa sähköisen lukemisen markkinoita Kiinassa dominoivan Kindle-kirjakauppansa ja Kindle-laitteiden myynnin Kiinassa.
- Nikkei Asia (1.6.2022): Apple siirtää ensimmäistä kertaa iPad-tuotantoaan pois Kiinasta lockdownien seurauksena.
- Helsingin Sanomat (29.5.2022): Kiina järjesti massiivisen 100 000 päättäjän hätäkokouksen maan taloustilanteesta.
- Yle (23.5.2022): Yhdysvaltain Biden ehdottaa Tyynenmeren talousjärjestön perustamista vastatoimena Kiinan voimistuvalle hääräämiselle alueella.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (2.6.2022)
- Kiinassa painopiste on siirtymässä koronatoimista elvytykseen
- Keskuspankki yrittää tukea taloutta myös lainanantoa lisäämällä, lainojen kysyntä kuitenkin vähäistä
- Suomen Kiinan-tuonnin kasvu jatkui alkuvuodesta reippaana
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Tiananmen-muistelua ympäri maailman.
The Washington Post (31.5.2022): “Taiwan offered hope after they fled Hong Kong. Now, they’re leaving again”
Kiinan kahlitessa Hongkongin uuden turvallisuuslain kouriin monet kansalaiset totesivat, että on aika jättää kaupunki. Taiwan oli yksi suosituista kohteista, joka myös tarjosi tukea tulijoille, ja vuosina 2019–21 Taiwaniin saapui yli 27 000 hongkongilaista väliaikaisilla viisumeilla. On kuitenkin käynyt ilmi, ettei Taiwan olekaan niin vieraanvarainen, kuin miltä aluksi vaikutti. Pysyviä oleskelulupia ei tahdo irrota, sillä Hongkongiin on alettu suhtautua epäilevästi: Kiinan kontrolli, jota hongkongilaiset pakenevat, avaa taiwanilaisten mukaan oven myös Pekingin kätyreille, jos pakolaisia aletaan isännöidä avokätisemmin.Taustalla vaikuttaa myös Taiwanin perinteisesti penseä maahanmuuttopolitiikka. Täten monet hongkongilaiset ovatkin joutuneet lähtemään Taiwanista länsimaihin etsimään pysyvää uutta kotimaata.
Vice (27.5.2022): “Why Tom Cruise’s Jacket in ‘Top Gun: Maverick’ Had Taiwan Moviegoers Clapping and Cheering”
Nostalgikkojen suuresti odottama jatko-osa kasarielokuva Top Gunille vyöryi valkokankaille ympäri maailman toukokuussa. Jo kolme vuotta takaperin elokuvasta oli saatu maistiaisia trailerin muodossa, joka herätti tuolloin keskustelun Hollywoodin Kiina-kumartelusta: trailerissa päätähti Tom Cruisen pilottitakin selkämyksessä ei nähtykään aiemman elokuvan tapaan Taiwanin ja Japanin lippuja, vaan liput oli korvattu mielivaltaisilla symboleilla. Vaan jotakin toistaiseksi selittämätöntä on tuotannon aikana tapahtunut, sillä valkokankaille ilmestyikin etenkin taiwanilaisten katsojien riemuksi Taiwanin lippua takissaan kantava Cruise. Yhdysvaltain sotamahdilla repostelevalla elokuvalla oli tuskin mahdollisuutta päätyä levitykseen maailman suurimmalla elokuvamarkkinalla Kiinassa, mutta viimeistään lippu-gate varmisti asian. Tai kuten Vice sen muotoilee: kaikista ilmassa tehtävistä tempuista huolimatta uuden Top Gunin rohkein stuntti lienee keskisormen näyttäminen Kiinalle.
Amnesty International (26.5.2022): “China: Tiananmen vigil events across globe in solidarity with Hong Kong”
Kiinassa vietetään lauantaina perinteistä vaikenemisen ja tehostetun valvonnan ja sensuurin kansallista superpäivää, kun Tiananmenin mielenosoitusten väkivaltainen tukahdutus täyttää jälleen vuosia. Paitsi että Kiinassa 33 vuoden takaisia tapahtumia ei julkisesti muistella, on muistotilaisuuksien pitkä ja näyttävä perinne murtumassa myös Hongkongissa. Hong Kong Alliance -ryhmä, joka vuosittaista kynttilämuistotilaisuutta järjesti, todettiin tuomioistuimessa vieraan vallan kätyriksi ja hajotettiin aiemmin tänä vuonna. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kuitenkin jatkamassa muistotilaisuuksien perinnettä, sillä se on kutsunut koolle muistotilaisuuksia yli 20 kaupungissa ympäri maailman, muun muassa Oslossa, Lontoossa, Pariisissa, Washingtonissa ja Taipeissa.
The New York Times (24.5.2022): “‘The Last Generation’: The Disillusionment of Young Chinese”
Kiinalaisnuorten keskuudessa kasvava päämäärättömyyden ja voimattomuuden tunne jatkaa meemiytymistään koronakriisin keskellä. Taannoin Kiinan somessa alkoi levitä video miehestä, joka vastusti ovelleen saapuneiden koronapoliisien vaatimuksia karanteenikeskukseen lähtemisestä. Virkailija varoitti, että jos mies ei kyyditykseen suostu, hänen perhettään rankaistaan kolme sukupolvea alaspäin. “Minäpäs kuulun viimeiseen sukupolveen”, vastasi mies kiteyttäen nuoren polven tämänhetkiset tuntemukset. Kuten olemme aiemminkin kuulleet, epävarmojen tulevaisuudennäkymien keskellä kiinalaiset hankkivat koko ajan vähemmän lapsia, ja koronakurimus on entisestään synkentänyt näkymiä.
Samaan kategoriaan kuuluu myös uusi meemisana bai lan, joka kuvaa kiinalaisnuorten parissa yleistyvää ajatusmallia, ettei elämässä kannata paljoa tavoitella, kun tavoitteiden saavuttaminen ei kuitenkaan ole todennäköistä. Taustalla vaikuttaa heikkenevä sosiaalinen liikkuvuus ja elämän yleinen epävarmuus, joiden takia tulevaisuutta ei uskalleta kovin pitkällä tähtäimellä suunnitella. Ongelma näkyy muun muassa talousosiossamme käsittelemässä nuorisotyöttömyydessä, joka nousi tänä keväänä ennätyslukemiin.
The Economist (18.5.2022): “Technology is making it easier to write and learn Chinese”
Kiinan kirjoitusmerkit ovat monella tapaa kielen sielu, mutta myös haaste sen oppimiselle ja sovittamiselle modernin maailman tarpeisiin. Puhemies Mao pohti aikanaan jopa merkkien korvaamista romanisaatiojärjestelmällä, jotta väestö saataisiin helpommin lukutaitoiseksi. Historian saatossa kielen sovittaminen esimerkiksi kirjoituskoneisiin, lennättimiin ja tietokoneisiin on tuottanut päänvaivaa, mutta merkeistä ei lopulta luovuttu, vaan ne yksinkertaistettiin ja kirjoittamisen ja opettelun avuksi luotiin pinyin-järjestelmä. Vaikeutensa takia kiinaa ei ole pidetty sopivana kansainväliseksi yleiskieleksi, vaikka muut edellytykset sille olisivatkin olemassa. Tekoäly voi kuitenkin muuttaa tämän tulevaisuudessa: jo nyt älypuhelimet ovat pullollaan kiinan kielen tulkitsemista ja kirjoittamista helpottavia teknisiä innovaatioita.
Lyhyesti:
- The Wall Street Journal (1.6.2022): Shanghaissa yli kaksi kuukautta kestänyt koronasulku päättyi.
- AFP (30.5.2022): Pekingissä tuhannet ihmiset suljettiin karanteeniin, kun koronasääntöjä uhmannut naapuruston jäsen livahteli kaupungille ja todettiin myöhemmin tartunnan kantajaksi.
- Sixth Tone (30.5.2022): Koulukirjan kammottavasta kuvituksesta nousi kohu, ja nyt Kiinan viranomaiset aikovat tarkistaa kaikki peruskoulujen kirjat.
- The Ulkopolitist (23.5.2022): Sota “fanittamista” vastaan – Kiinan populaarikulttuuri totalitarismin puristuksessa.
- The Guardian (20.5.2022): Kiinan Guangxissa sijaitsevan valtavan maanvajoaman pohjalta löytyi muinainen metsä.
Katsele & kuuntele
Vice (28.5.2022): “Why the Crypto Industry Was Exported Out of China”
Kiina oli pitkään kryptovaluuttojen aikaansaaman kultakuumeen keskipiste, mutta aiemmin tänä vuonna kommunistipuolue sai tarpeekseen ja kielsi louhinnan. Kryptoryntäystä seurasi kryptopako, ja nyt myös kiinalaiset bitcoin-yrittäjät sovittelevat toimintojaan Yhdysvaltain takamaille.
The Spectator – Chinese Whispers (30.5.2022): “How the Cultural Revolution shaped China’s leaders today”
Englantilaiset Kiina-tutkijat Steve Tsang ja Kerry Brown keskustelevat kulttuurivallankumouksen roolista Kiinan nykyisten johtajien sukupolvikokemuksena ja sen vaikutuksesta nykypolitiikkaan. Keskustelu sivuaa muun muassa vallan periytymistä sukupolvelta toiselle kommunistipuolueessa, Xi Jinpingin etuoikeutettua varhaislapsuutta Pekingin valtakortteleissa ja myöhempiä kokemuksia 60-ja 70-luvun myllerryksissä sekä kommunistipuolueen propagandan resonanssia nyky-Kiinassa.
Muuta kiinnostavaa
- China Office of Finnish Industries etsii Kiina-analyytikkoa riveihinsä. Hakemusten dl. 12.6.2022.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 17. kesäkuuta 2022. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.