17.6.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Xi Jinpingin syntymäpäiviä keskiviikkona vietettiin, puheluun Venäjältä vastattiin. Xin ja Putinin puhelussa lahjan antajana oli ennemminkin Xi, joka ilmoittti maan tarjoavan molemminpuolista tukea suurissa, turvallisuutta tai suvereniteettia koskevissa asioissa.
Kotimaassa Xi sai lahjaksi ainakin varauksetonta kehua mediassa, ja taitavatpa häntä miellyttää sekä uusi lentotukialus Fujian että Hongkongin uudet, brittivallan legitimiteetin kiistävät koulukirjat.
Talous ja korona ovat linkittyneet yhteen jälleen uudella tavalla, kun Henanin maakunnassa jäädytettyjä pankkitalletuksiaan vaativat mielenosoittajat on mediatietojen perusteella laitettu yhtäkkisesti kuriin paikallista koronavilkkua väläyttämällä eli muuttamalla heidän QR-koodinsa punaiseksi. Toisaalla pankkimaailmassa Kiina on suitsimassa pankkiirien palkkiotasoja.
Tämän kirjeen myötä Kiina-ilmiöt painuu pimeään perunakellariin kesän ajaksi pohtimaan syksyn puoluekokouksen asetelmia, jotta siellä mökkilaitureilla ja kesäjuhlilla ei tarvitsisi. Palaamme kirjeen kanssa jälleen elokuussa. Rattoisaa suvea joka säädylle!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Merkkipäivät Putinin kanssa juorutessa.
AFP (15.6.2022): “Xi tells Putin China will keep backing Russia on ‘sovereignty, security’”
Sotaa käyvälle Vladimir Putinille alvariinsa soitteleva Ranskan presidentti Emmanuel Macron joutui kenties pettymään keskiviikkona, kun linja olikin varattu. Tällä kertaa Putinille nimittäin oli asiaa myös syntymäpäiväsankarilla, Kiinan Xi Jinpingillä. Toisessa puhelussaan Venäjän Ukrainan-sodan alkamisen jälkeen Xi katsoi tärkeäksi korostaa, että nyt maailman myrskyjen aikana Kiinalla ja Venäjällä on hyvä momentum kehittää kahdenvälisiä suhteita. CCTV:n mukaan Xi sanoi esimerkiksi Kiinan sitoutuvan tarjoamaan Venäjälle molemminpuolista tukea suurissa, turvallisuutta tai suvereniteettia koskevissa asioissa ja toivoi maiden välisen strategisen yhteistyön syvenevän. Xi vieläpä toivoi, että maat voisivat yhteistuumin toimia kansainvälisiä järjestöissä tavalla, joka tekisi kansainvälisestä järjestelmästä sellaisen, jossa oikeus ja kohtuus viimein toteutuisi.
Puhelu on verrattain suora tuenosoitus Kiinalta Venäjän suuntaan. Vielä sodan alkupäivinä suvereniteettiä ja itsemääräämisoikeutta kansainvälisillä areenoilla rummuttava Kiina oli huolestuneempi “kaikkien maiden” alueellisesta koskemattomuudesta, mutta nyt Kiina näyttää pudottaneen puheistaan Ukrainan alueellisen koskemattomuuden. Liekö Xi loukkaantunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin taannoisesta vetoomuksesta Aasian maille, että niiden pitäisi auttaa Taiwania vastustamaan Kiinan uhkaavaa käytöstä jo nyt ennen kuin sapelit kalisevat?
ABC News (14.6.2022): “Xi Jinping announces plans to allow Chinese military to undertake ‘special military operations’ abroad“
Kiinan tärkeimmän sotilasstrategisen elimen, keskussotilaskomitean puheenjohtaja Xi Jinping on allekirjoittanut ison nivaskan ei-julkisia toimintaohjeita, joiden myötä tarkennetaan ja luodaan laillista pohjaa “muille kuin sotaan liittyville sotilaallisille operaatioille”. Vaikka tässä ei periaatteessa ole mitään uutta, sillä moiset operaatiot ovat kuuluneet Kansan vapautusarmeijan työkalupakkiin jo yli vuosikymmenen, on toimintaohjeiden allekirjoittaminen juuri nyt, Ukrainan sodan varjossa, saanut analyytikot pohtimaan onko kyseessä syvällisempikin muutos.
Politico (13.6.2022): “Lawmakers push new compromise for screening American investments in China”
Yhdysvalloissa demokraatit ja republikaanit ovat yhdistämässä voimiaan uuden lakiesityksen äärellä, joka toteutuessaan voisi valvoa ja mahdollisesti kieltää yhdysvaltalaisyrityksiä investoimasta Kiinaan, vaikka lakiesitys puhuukin Axiosin huomautuksen mukaisesti “huolestuttavista maista”, joihin lukeutuvat muun muassa Venäjä, Iran, Pohjois-Korea ja Venezuela. Siten tavoitteena olisi estää yhdysvaltalaisteknologian vuotaminen vieraiden valtioiden käsiin. Lakiluonnoksen mukaan valvonta koskisi muun muassa tekoälyä, akkuteknologiaa, kvanttiteknologiaa, kriittisiä mineraaleja sekä lääkeaineita koskevia investointeja.
Helsingin Sanomat (12.6.2022): “Kiina: Taistelemme ‘loppuun asti’ estääksemme Taiwania julistautumasta itsenäiseksi, Taiwan sanoo olevansa valmis tasavertaisiin keskusteluihin”
Kautta mediakentän on jälleen päästy mässäilemään “uhkaako Taiwaninsalmella sota” -otsikoilla, kun Kiinan puolustusministeri Wei Fenghe ilmoitti Singaporessa järjestetyssä Shangri-La Dialogue -turvallisuuskokouksessa, että Kiina taistelee “loppuun asti” estääkseen Taiwanin itsenäistymisen. Wein kommentit seurasivat hänen ensimmäistä kasvokkaista tapaamistaan Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austinin kanssa, ja Taiwanin tilanne kuului turvallisuuskokouksen pääaiheisiin. Taiwanin pääministeri Su Tseng-chang kommentoi asiaa toteamalla, että Taiwan on valmis keskusteluihin Kiinan kanssa “hyvässä hengessä, tasavertaisina ja ilman poliittisia ennakkoehtoja”. Sapelinkalistelua ja mahdollista sodanuhkaa ruotivat uutisissaan myös esimerkiksi The New York Times ja BBC.
Huolta herätti hiljattain myös huhupuhe siitä, että Kiina olisi yksityisesti alkanut ilmoittaa tapaamisissaan Yhdysvaltojen edustajien kanssa, että sen tulkinnan mukaan Taiwaninsalmi ei ole kansainvälinen merialue. Tämä saattaisi tarkoittaa, että Kiina aikoo jatkossa ottaa kovemman linjan salmella seilaavia yhdysvaltalaisaluksia kohtaan, mikä voi lisätä sotilaallisen selkkauksen uhkaa.
The Washington Post (9.6.2022): “Swirling doubts herald major shifts at upcoming Chinese political meeting”
Poliittinen spekulointi ja teelehtien luku syksyllä järjestettävän kommunistisen puolueen 20:nnen puoluekokouksen ympärillä jatkuu. Washington Postin jutussa tiedustellaan Victor Shin ja Minxin Pein kaltaisilta kokeneilta Kiinan seuraajilta mitä kokous voisi tuoda tullessaan. Asiantuntijoiden mukaan Xi on muuttanut sekä puolueen johtamisen, että puolueen sisäisen valtapelin dynamiikan aiemmasta puoluklikkien kamppailusta Xi-keskeiseksi järjestelmäksi, jossa lojaliteetit ovat epäselvempiä.
The Guardian (10.6.2022): “‘Ironclad brothers’: what China wants from its role in Cambodia’s biggest naval base”
Missä strategisesti keskeinen laivastotukikohtatyömaa, siellä kiinalainen raha. Ainakin näin on Kambodzhan kohdalla, jossa Kiinan ja Kambodzhan johtajat juhlistivat kauniiden diplomaattisen manööverien saattelemana Reamin suuren laivastotukikohdan uudistusurakkaa. Tämä on saanut hälytyskellot soimaan etenkin Yhdysvalloissa, jossa Kiinan katsotaan saavan tukevampaa sotilaallista jalansijaa Etelä-Kiinan merellä ja Intian valtamerellä.
Kiina-tarkkailijoiden mukaan on vielä liian aikaista sanoa varmuudella, tuleeko Reamista Kiinan toinen ulkomainen laivastotukikohta Djiboutissa sijaitsevan lisäksi vai viaton kauppasatama. Kambodzha olisi kuitenkin looginen valinta tukikohdalle, sillä maa on Kiinan likeisin kumppani Kaakkois-Aasiassa ja sen voidaan katsoa olevan vähintäänkin kiitollisuudenvelassa Kiinalta saamistaan lainoista ja avutuksista.
Lyhyesti:
- Reuters (17.6.2022): Kiinan kolmas lentotukialus Fujian laskettiin vesille.
- Nikkei Asia (15.6.2022): Xi Jinpingin summer of 69 alkoi – johtajan syntymäpäivää on juhlittu Kiinan mediassa jutuilla presidentin uroteoista.
- Helsingin Sanomat (11.6.2022): Japanin puolustusministeri huolissaan likellä olevista piittaamattomista ydinasevalloista eli Kiinasta ja Venäjästä.
- ABC News (8.6.2022): Kiinan turvallisuusministeriö loi 1,4 miljardia potentiaalista palkkionmetsästäjää lupaamalla jopa 20 000 dollaria vihjeistä, jotka paljastavat Kiinaan kohdistuvia turvallisuusuhkia.
Talous
Kuumaa: Koronakaranteeni vihanhallintakeinona.
Kauppalehti (16.6.2022): “Suomen Kiina-vienti on yksipuolistunut ja kehittynyt verrokkimaita hitaammin: ‘Eikö meillä ole tuotteita, joita kiinalaiset haluaisivat ostaa?’”
Suomen vienti Kiinaan on kehittynyt paljon hitaammin kuin Kiinan yleinen tuonnin kehitys, selviää työ- ja elinkeinoministeriön sekä Business Finlandin selvityksestä. Kiinan tavaratuonti Suomesta on kaksinkertaistunut, ja Kiinan kuluttama suomalainen arvonlisä on alle nelinkertaistunut, vaikka Kiinan yleinen tuonti ja ulkomainen arvonlisä ovat 14-kertaistuneet. Suomi sijoittuu tämän lukeman perusteella vertailumaiden viimeiseksi.
Suomen Kiinan-vienti painottuu lopputuotteiden sijaan aiempaa enemmän raaka-aineisiin ja välituotteisiin, kun taas monien Euroopan maiden Kiinan-vienti on monipuolistunut. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi vievät Kiinaan runsaasti kuluttajatuotteita sekä lääkkeitä ja ajoneuvoja. Toisaalta Kauppalehden haastatteleman Suomen Pankin ekonomisti Juuso Kaarsvirran mukaan kyse on laajemminkin Suomen viennistä, joka on kasvanut heikosti moniin muihin verrattuna.
Sixth Tone (14.6.2022): “Henan Bank Depositors Hit With Red Health Codes”
Tuhannet tallettajat ovat jo huhtikuusta lähtien penänneet rahojaan neljältä pikkupankilta Henanin maakunnassa ja järjestäneet mielenosoituksia maakunnan pääkaupungissa Zhengzhoussa sen jälkeen, kun pankit ovat jäädyttäneet asiakkaiden talletukset. Samalla myöskään pankkien asiakkaina toimivat yritykset eivät ole kyenneet maksamaan palkkojaan. Nyt pankkien asiakkaat ovat kertoneet havainneensa, että heidän koronapassinsa ovat muuttuneet yhtäkkiä punaisiksi eivätkä he siten ole päässeet osallistumaan mielenosoituksiin Zhengzhoussa tai vaatimaan rahojaan takaisin.
Kiinan finanssivalvontaviranomainen otti huhtikuussa tutkittavakseen kaikkien neljän pankin taustalla häärivän sijoitusyhtiö Henan Xincaifu Groupin, jonka epäillään suhmuroineen pankkien työntekijöiden avulla julkisia varoja itselleen. Epäilyjen keskipisteessä on erityisesti yksi sijoittaja, Sun Zhenfu. Xi Jinping määräsi Sichuanin-vierailullaan paikallishallinnot vaalimaan taloudellista ja yhteiskunnallista vakautta puoluekokousvuonna.
Bloomberg (13.6.2022): “China’s Chipmaking Power Grows Despite US Effort to Counter It”
Sirutuotanto elää Kiinassa renessanssikautta, ilmenee Bloombergin saamista keräämistä tiedoista. Puolijohteiden valmistukseen käytettävien tarvikkeita tulvii Kiinaan toista vuotta peräkkäin volyymilla, joka jättää koko muun maailman taakseen. Samalla myös sirutuotannon kasvuvauhti on Kiinassa globaalisti nopeinta. Tämä siitäkin huolimatta, että Yhdysvallat alkoi Donald Trumpin kaudella voimallisesti estääteknologiatuotteiden lipeämisen Kiinaan. Nyt Yhdysvaltain puolijohdeyhtiöiltä kantautuu viestiä, että kiinalaisyhtiöt maksavat tarvikkeista yli markkinahinnan, mikä vaikeuttaa jenkkiyhtiöiden tavaran saantia. Bidenin hallinto onkin kotimaassa saanut kritiikkiä osakseen siitä, että se pelaa liian pehmeää peliä Kiinan kanssa.
FInancial Times (13.6.2022): “China tells banks to limit executive pay under ‘common prosperity’ drive”
Kiinan pankki- ja finanssialan palkkiotasoihin on luvassa leikkauksia. Alan säätelyelinten julkaisemissa ohjeissa sanotaan muun muassa, että ylemmän henkilöstön bonuksia tulisi maksaa vähintään kolmen vuoden viiveellä, ja että 20 prosenttia bonuksista tulisi sijoittaa takaisin omaan yhtiöön. Suurimmat Kiinassa toimivat pankit kutsuttiin tammikuussa tapaamiseen, jossa niitä rohkaistiin pidättyväisyyteen johtajien palkitsemisessa.
Säädökset voivat aiheuttaa ongelmia ainakin maassa toimiville kansainvälisille pankeille, mikäli Kiinassa toimivien johtajien palkkioita ei voida säätää kilpailukykyisiksi. Tämä voi johtaa entistä suurempaan eriytymiseen yritysten Kiinan-toimintojen ja muun maailman välillä, ja Bloombergin mukaan näin on jo käynytkin: länsimaiset pankit eivät palkkiotasoista ja muista hankaluuksista johtuen ole kyenneet toimimaan Kiinassa enää yhtä hyvin kuin aiemmin. Uusia säädöksiä on tulkittu Kiinan “yhteisen hyvinvoinnin” politiikan ilmentymänä, ja hallitus on pitkään sanonut pyrkivänsä korjaamaan alan väärinkäytöksiä ja vähentämään vaurauseroja.
Financial Times (13.6.2022): “China ramps up coal power to boost post-lockdown growth”
Kiina joutuu tasapainottelemaan entistä enemmän ilmasto- ja hiilineutraalisutavoitteidensa sekä talouskehityksen ja energiaomavaraisuuden välillä, ja maa näyttää tinkineen ilmastotavoitteistaan ainakin väliaikaisesti taloudellisten paineiden vuoksi. Viime vuodelle asti Kiinan hiilen polttoa rajoittavat toimet pääsivät otsikoihin kun yritykset ja kotitaloudet kärvistelivät ajoittain energiapulan kanssa hiilivoiman puuttuessa. Energiapulan pahennuttua viime vuonna sekä koronaviruksen koetellessa taloutta on hiilivoimaan kuitenkin pantu uutta puhtia.
Hiilivoimatukia on julistettu korkealla tasolla: pelkästään alkuvuonna Kiinaan hyväksyttiin lukuisia uusia hiilivoimahankkeita, ja Kiinan valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 1,5 miljardin dollarin tuet hiilivoiman tuotantoon. Hiili on edullista ja tärkeää Kiinan energiaomavaraisuudelle, sillä 60 prosenttia maan energiantuotannosta nojaa edelleen hiileen. Toisaalta artikkeli huomauttaa optimistisesti että viime vuonna lanseerattua päästökauppasysteemiä laajennetaan ja kyseessä saattaa olla pyrkimys hyödyntää nopeasti sulkeutuvaa ikkunaa, jolloin hiilivoiman rakentamiselle on vielä saatavana lupia.
Lyhyesti:
- Axios (14.6.2022): Valvontakamerayritys Hikvision on aiemmin kieltänyt, ettei sen kameroita käytetä valvontaan Xinjiangissa, mutta tuore raportti osoittaa toisin.
- Helsingin Sanomat (9.6.2022): Kiina on ollut pitkään maailmantalouden suurin veturi, mutta tunnetun professorin mukaan nyt edessä on ”vaikea ongelmien aika”.
- Reuters (7.6.2022): Sri Lanka pyytää Kiinalta viiden miljardin vekseliä välttämättämyystarpeisiin.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (16.6.2022)
- Kiinassa koronatartunnat taas lisääntyneet, tiukat koronatoimet iskevät yrityksiin
- Kiinan talouskasvu yhä vaimeaa toukokuussa
- Taiwanin talous pärjännyt korona-aikana hyvin
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Hongkongissa historia kirjoitetaan uusiksi.
Financial Times (15.6.2022): “New Hong Kong school textbooks say city was not a British colony”
Tuoreet oppikirjat hongkongilaislukioissa opettavat Hongkongin olleen Britannian siirtomaan sijasta vallattu alue. Ainakin viisi ennakkotarkastukseen lähetettyä lukion oppikirjaa painottavat, ettei Kiinan nykyinen hallitus koskaan tunnustanut sopimuksia, jotka siirsivät Hongkongin hallinnan Britannialle.
Kyseiset kirjat ovat osa kaupungin lukio-oppimäärän uutta uutta “kansalaisuus ja yhteiskunnallinen kehitys” -kurssia, joka viime vuonna korvasi kaupungissa aiemmin opetetun liberaalien aineiden kurssin. Kurssin väitettiin kiihottaneen nuorisoa Hongkongin hallinnon vastaisiin mielenosoituksiin vuonna 2019. Uudet oppikirjat väittävät nyt demokratiaa puolustaneiden mielenosoitusten olleen väkivaltaisia mellakoita, jotka olivat “ulkoisten voimien” sytyttämiä.
Helsingin Sanomat (13.6.2022): “Kiina hukuttaa miljardeja jatkuviin koronatesteihin ja desinfioi sohvia, kirjeitä ja katuja – ‘Ei ole järkeä’, sanoo infektiotautiopin professori”
Performatiivinen desinfiointiläträys jatkuu Kiinan koronataistossa. Kirjeenvaihtaja Mari Manninen raportoi kokemusasiantuntijana, kuinka postin tuomat kirjekuoretkin ovat puhdistusaineessa lionneita ja niin irtaimisto kuin ilma suihkitaan täyteen kemikaalia. “Ei ole järkeä”, toteaa infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen, mutta Kiinassa teatraalinen pintojen puhdistus lienee tärkeää, kun maan propagandassa on päädytty pönkittämään teoriaa, jonka mukaan virus alunperinkin saapui Kiinan ulkomailta tuontiruuan tahi postin mukana. Omituiseksi on paisunut myös koronatestaus, kun isoissa kaupungeissa testissä on pakko käydä parin päivän välein päästäkseen kauppoihin ja liikennevälineisiin. Käytäntö syö valtavasti resursseja, mutta se on välttämätön Kiinan valitseman nollalinjan ylläpitämiseksi.
Tiukkojen torjuntatoimien keskellä pääkaupunki Pekingissä jännitetään, lähteekö tauti leviämään laajemmin. Tuoreimman peljästyksen tarjosi ulkomaalaisten suosiossa oleva Sanlitunin baarialue, kun eräästä kyseenalaisessa maineessa olevasta anniskeluliikkeestä – Heaven Supermarket, kuka tunnustaa käyneensä? – väitetään sikisseen puolentoistasadan hengen tartuntaklusteri. Sen ansiosta Pekingin väkiluvultaan suurimpaan Chaoyangin kaupunginosaan määrättiin kolme kierrosta pakollista massatestausta. Jopa Global Times uskaltautui tutustumaan “köyhien, rankasti juovien luusereiden” baariin.
Koronaviruksen alkuperästä ei sen sijaan edelleenkään olla hullua hurskaampia. Maailman terveysjärjestön tuoreimman raportin mukaan syynä on kiinalaisen datan puute koskien ensimmäisiä tartuntoja vuonna 2019. Mitä kauemmin selvittely kestää, sitä vaikeammaksi se muuttuu. Raportilla ei myöskään ollut uutta kerrottavaa siitä, voiko koronavirus olla peräisin kiinalaisesta laboratoriosta, mutta sen mukaan tämänkin mahdollisuuden arvioiminen kaiken saatavilla olevan datan perusteella on tärkeää.
SupChina (10.6.2022): “Brutal attack on Chinese woman sparks outrage and reignites debate over male violence”
Kiinaa on viime päivinä kuohuttanut Tangshanin kaupungissa tapahtunut naisen brutaali pahoinpitely miesjoukon käsissä. Verkossa levinneellä videolla näkyy, kuinka nainen raahataan ravintolasta kadulle ja pahoinpidellään muiden asiakkaiden seuratessa vierestä. Tapauksen aiheuttamaa pöyristystä on lisännyt poliisin hidas reagointi ja median hyssyttely – virkavalta tarttui toden teolla toimeen vasta videon levittyä sosiaalisessa mediassa, ja viestimiä kritisoitiin väkivallan sukupuolittuneen luonteen peittelemisestä uutisoinnissa. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys nousi jälleen puheenaiheeksi, ja monet toivovat, että tapaus saisi viranomaiset ja yhteiskunnan vihdoin kiinnittämään enemmän huomiota ongelman laajuuteen.
Yle (10.6.2022): “Kiinan ylikoulutetut nuoret”
Kuten edellisessä kirjeessä kerroimme, Kiinassa nuoriso kärvistelee kasvavan työttömyyden ja yleisen näköalattomuuden kourissa. Ylen kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley paneutuu ilmiöön syvemmin laajassa jutussa, jossa kiinalaisopiskelijat kertovat tuntemuksistaan koronakaranteenien ja toivottoman työnhaun keskellä. Eräs suuri syy työpaikkojen hupenemiseen ovat olleet laajalti uutisoidut teknologiasektoriin kohdistuneet sääntelytoimet, sillä teknologiayritykset ovat merkittävä nuorten työllistäjä. Samalla valtio on lisännyt maisteritason opintojen tarjontaa, vaikka maassa valmistuu jo nyt liikaa korkeakoulutettuja kortistoon.
BBC (4.6.2022): “Tiananmen: Hong Kong students hide tiny “democracy goddesses” on campus”
Hongkongin yliopistoissa muistettiin Tiananmenin verilöylyn vuosipäivää aiempaa matalammalla profiililla poliittisina pidettyjä kokoontumisia rajoittavan turvallisuuslain vuoksi, mutta hätä aina keinot keksii. Hongkongin kiinalaisen yliopiston opiskelijat piilottivat minikokoisia demokratian jumalatar -patsaita ympäri kampusta ja rohkaisivat ihmisiä patsasjahtiin. Patsas on pienoismalli mielenosoittajien vuonna 1989 Tiananmenin aukiolle rakentamasta patsaasta. Hongkongin yliopistoista poistettiin viime vuonna useita Tiananmenin verilöylyn muistamiseksi pystytettyjä patsaita. Lisäksi kymmeniä aktivisteja on tuomittu vankeusrangaistuksiin turvallisuuslain nojalla.
Lyhyesti:
- Time (15.6.2022): Kiina julkaisi ja poisti raportin, jonka mukaan se on havainnut mahdollisia merkkejä maan ulkopuolisesta elämästä.
- Bloomberg (14.6.2022): Kiina vähensi ilmansaasteita seitsemässä vuodessa yhtä paljon kuin Yhdysvallat kolmessa vuosikymmenessä.
- The New York Times (12.6.2022): Kaliforniassa tapahtuneen kirkkoampumisen taustalla oli taiwanilaisen ja kiinalaisen identiteetin yhteentörmäys.
- The Economist (9.6.2022): Meneillään oleva pride-kuukausi ei juuri näy Kiinassa, jossa seksuaalivähemmistöjen asema kurjistuu.
- ChinAI (6.6.2022): Tekoäly on kolmatta vuotta putkeen kiinalaisylioppilaiden suosikkipääaine yliopistohauissa, kertoo Baidun raportti hakudataan perustuen.
Katsele & kuuntele
Politiikkaradio (15.6.2022): “Kyteekö Taiwanin suunnalla uusi sota?”
Tasaisin väliajoin mediassa toistuva kysymys sodanuhasta Taiwaninsalmella on tällä kertaa päässyt Politiikkaradion käsittelyyn. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jyrki Kallion mukaan sota ei toistaiseksi ole oven takana, vaikka pidemmällä aikavälillä Kiinan tavoite onkin tavalla tai toisella saattaa Taiwan kansantasavallan huomaan. Kallio pitää mahdollisena, että mikäli rauha saadaan säilymään siihen asti, että Kiinan johdossa tapahtuu sukupolvenvaihdos, uusi johtajapolvi voi suhtautua Taiwanin kysymykseen rakentavammin. Taiwanin tilannetta ruoditaan myös Sinica Podcastin tuoreimmassa jaksossa, jossa vieraina ovat Taiwan-tutkijat Shelley Rigger ja Simona Grano.
The Spectator (14.6.2022): “Myth-busting China’s social credit system”
Eräs Kiinan viime aikoina eniten huomiota saaneista ilmiöistä on ollut niin sanottu sosiaalisen pisteytyksen järjestelmä. Mediassa on maalattu kuvaa kaikenkattavasta kontrollijärjestelmästä, jolla ihmisyksilöjä pisteytetään pienimpiäkin syntejä ja urotekoja seuraamalla. The Spectator -lehden Chinese Whispers -ohjelmassa tutkijat Vincent Brussee ja Jeremy Daum kertovat, että todellisuudessa kyse on huomattavasti vähemmän mediaseksikkäästä lakien noudattamista koskevasta kirjanpitomekanismista.
BBC (13.6.2022): “Racism for Sale”
Vuonna 2020 Kiinan sosiaaliseen mediaan ilmestyi video, jossa ryhmä afrikkalaisia lapsia toistaa iloisesti heille opetettua kiinankielistä lausetta: “Minä olen musta hirviö ja älykkyysosamääräni on matala”. Lapset eivät mitä ilmeisimmin tienneet, mitä heille oli opetettu, ja video nostatti pöyristyneen keskustelun kiinalaisten rasismista afrikkalaisia kohtaan. Mutta mistä video oli peräisin, ja kuka sen oli kuvannut? BBC:n dokumentti löytää videon taustalta afrikkalaisia lapsia hyväksikäyttävän kiinalaisen videobisneksen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy tämän kirjeen myötä kesätauolle ja ilmestyy seuraavan kerran 12. elokuuta 2022. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.