Kiina-ilmiöt #101 – Kuumuuden, kiinteistöjen ja koronan kuritus

Posted on by Kiina-ilmiot

26.8.2022

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Taiwaninsalmen tilanne ja siihen kytkeytyvä suurvaltakilpa puhuttavat edelleen. Taiwan lisää ensi vuoden puolustusmenojaan tuntuvasti, kun taas Yhdysvallat simuloi sotaskenaarioita mahdollisesta Taiwaninsalmen konfliktista Kiinan kanssa. Kiina puolestaan viestii positiostaan osallistumalla ensi viikolla Venäjän järjestämään sotaharjoitukseen. Samalla odotellaan jo kuumeisesti Kiinan syksyistä puoluekokousta.

Asuntomarkkinan haasteet ja pelko kuplan puhkeamisesta kasvavat, kun Kiinan kiinteistöalan ongelmat jumittavat asuntorakentamista ja kansalaisten varallisuus jämähtää valmistumattomiin asuntoihin. Koronan rampauttama taloustilanne on iskenyt myös muun muassa Kiinan arvokkaimpaan yhtiöön Tencentiin, ja nyt uumoillaan, onko Kiinan aika maailmantalouden veturina ohi.

Kiinaa kurittaa myös helleaalto, joka on saanut joet kuivumaan, metsät palamaan ja vesienergiaan pohjaavan sähköntuotannon yskimään. Jumissa on edelleen myös koronaviruksen alkuperän selvittely, kun Kiina näyttää päättäneen, ettei virus olekaan lähtöisin sen rajojen sisäpuolelta. Valopilkkuna suomalaiselokuva palkittiin komeasti Pekingin elokuvafestivaalien pääpalkinnolla.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Taiwan ja sotaskenaariot.

Nikkei Asia (25.8.2022): “Taiwan raises defense budget 14.9% amid military reform debate”

Taiwanin hallinto ehdottaa ennätyssuurta puolustusbudjetin korotusta ensi vuodelle. Liki 15 prosentin korotus on vielä hyväksyttävä Taiwanin parlamentissa. Kiina-suhteen kiristyessä Taiwanissa paine puolustusstrategian uudistamiseen kasvaa koko ajan, ja niin taiwanilaisilta tahoilta itseltään kuin Yhdysvalloilta on kuultu kehotuksia reservin vahvistamisesta, asepalveluksen pidentämisestä ja asymmetrisen puolustuksen painottamisesta. Uudistukset ovat kuitenkin vaikeita, osaltaan siksi, että Taiwanin sotilashenkilökunnan ja siviilihallinnon näkemykset asiasta eroavat, eikä siviilipuolella ole tarpeeksi puolustusasioiden asiantuntemusta sotilaiden johtaman puolustusministeriön haastamiseen.

Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että neljän kuukauden asepalvelus ja sitä myötä reservin taidot ovat riittämättömät. Kyselytutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa taiwanilaisista kokee, että asepalvelus on liian lyhyt. AFP:n haastattelemat taiwanilaiset ovat samaa mieltä: neljän kuukauden palvelus oli enemmän “leikkiä” ja “paperitöitä” kuin kunnollista koulutusta. “Kuolisin todennäköisesti hyvin nopeasti”, toteaa 25-vuotias reserviläinen sotavalmiudestaan.

MacroPolo (23.8.2022): “Almost Here: The Most Consequential Political Event of the Year”

Ilmassa on jo jotakin vaalikiiman tapaista, kun kommunistista puoluetta odotetaan syksyn aikana koolle puoluekokoukseen tekemään hyvin vähän vapaita vaaleja muistuttavia henkilövalintoja. MacroPolon Damien Ma avaa ansiokkaasti kriteerejä, joilla puoluejohdon pakkaa tullaan sekoittamaan. Niistä eräs tärkeimmistä on 67 vuoden yläikäraja keskeisiä virkoja – joskaan ei Xitä – koskevissa nimityksissä. Tämä tarkoittaa sitä, että puolueen keskuskomitea tulee suurelta osin olemaan 60-luvulla tai sen jälkeen syntynyttä sukupolvea, joka on kouluttautunut jo Kiinan avautumispolitiikan aikakaudella. 

Iän lisäksi vaakakupissa painaa ja kiinnostusta etenkin politbyroon nimitysten osalta herättää se, kuinka likeiset yhteydet valituilla henkilöillä on puolueen ytimeen, Xihin itseensä. MacroPolon analyysin perusteella Xin ympärille ryhmittynyt puolueen osa on miehittämässä noin 90 prosenttia politbyroosta. Kiintoisa knoppitieto on sekin, että etenkin Xin kaudella keskeisiin tehtäviin tai ministerivirkoihin ovat päätyneet he, joilla on tutkinto luonnontieteellisiltä tai insinöörialoilta.

Myös Jamestown Foundationin analyysissä esitetään samankaltaisia havaintoja, minkä lisäksi se tarjoaa heavy usereille aimoannoksen tulevan politbyroon ja sen pysyväiskomitean nimitysspekulaatioita. 

Foreign Affairs (22.8.2022): “China Hasn’t Reached the Peak of Its Power”

Demografinen kriisi, velkakriisi, syvä juopa alueiden kehitystason välillä. Siinä joitakin kiinalaista yhteiskuntaa piinaavia ongelmia, jotka ovat Foreign Affairsin mukaan saaneet analyytikot Yhdysvalloissa (ks. esim. tämä ja tämä) odottamaan, että Kiinan nousu tuli jo tiensä päähän eikä se pysty haastamaan Yhdysvaltojen asemaa maailman poliisina. Sisään leivottuna on ajatus, että Kiina kiirehtii strategisesti tärkeitä tavoitteitaan, kuten Taiwanin kysymyksen ratkaisua, edessä häämöttävän alhon vuoksi. 

Tämä analyysi menee lehden mukaan kuitenkin pieleen: moni Kiinassa tapahtuva muutos etenee etanavauhtia ja niiden vaikutukset kansantaloudelle näkyvät todennäköisesti vuosikymmenien päästä. Kiinalla voi siis jatkossakin kehittää kykyjään ja esiintyä itsevarmana, eikä se tule Neuvostoliiton tapaan vain hiipumaan pois geopolitiikan isolta areenalta.

The Atlantic (21.8.2022): “Xi Jinping’s Radical Secrecy”

Xi Jinping kuuluu maailman vaikutusvaltaisimpiin ihmisiin, mihin suhteutettuna hänestä ja hänen ajatusmaailmastaan tiedetään hyvin vähän. Xi ei pidä avoimia lehdistötilaisuuksia eikä twiittaa. Xi julkaisee toisinaan “tärkeitä puheita”, joiden kryptisia nyansseja sinologit kautta maailman pyrkivät parhaansa mukaan avaamaan, mutta tulokset jäävät ristiriitaisina leijumaan ilmaan. Pitkän linjan Kiina-käsi Richard McGregor käy artikkelissaan läpi mystisen miehen elinkaarta sekä sitä, miten informaation liikkuminen ylipäätään on Xin Kiinassa muuttunut vuosi vuodelta tahmaisemmaksi.

Asia Times (18.8.2022): “China’s drills to change US military assumptions”

Center for Strategic and International Studies (CSIS) -tutkimuslaitos on jauhanut isoja sotapelejä Kiinan ja Yhdysvaltain Taiwanin edustalla käymästä sodasta, ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Pelatuissa skenaarioissa Kiina käynnisti laajamittaisen maihinnousu- offensiivin Taiwanille Yhdysvaltain lähettäessä joukkonsa Taiwanin tueksi. Lopputulos oli järkiään pattitilanteeseen ajautuva pitkittynyt kulutussota, jossa Kiina onnistui miehittämään osia Taiwanista ja kaikki osapuolet kärsivät mittavia tappioita. CSIS jatkaa pelejään syyskuuhun asti, joten Kiinan elokuisista sotaharjoituksista saadut opetukset saattavat Asia Timesin arvion mukaan vaikuttaa tulevien pelien kulkuun.

Helsingin Sanomat (17.8.2022): “Kiinan osallistuminen Venäjän sota­harjoituksiin on viesti Yhdysvalloille”

Sotaharjoituksia on luvassa myös pohjoisempana, kun Kiina ilmoitti osallistuvansa jälleen Venäjän ensi viikolla alkavaan Vostok-sotaharjoitukseen. Vaikka Kiina kiisti osallistumisella olevan yhteyttä Taiwanin tai Ukrainan tapahtumiin ja vaikka maat ovat harjoitelleet yhdessä säännöllisesti jo vuosia, on harjoitusten lähettämä viesti silti selvästi nähtävissä, kirjoittaa Pekka Mykkänen HS-analyysissaan. Harjoitusten on toisaalta tarkoitus lähettää viesti länsimaille maiden toimivasta yhteistyöstä, toisaalta viestiä toisilleen sotilaallisista kokemuksistaan – Kiinan nopeasti modernisoituvasta sotateknologiasta ja Venäjän käytännön taistelukokemuksesta. 

Vaikka analyysissä haastatellut asiantuntijat uskovat maiden yhteistyön jatkuvan molempien maiden huonojen Yhdysvaltain-suhteiden motivoimana, ei näköpiirissä kuitenkaan ole edelleenkään muodollista, tiiviimpää sotilasliittoa. Mykkänen huomauttaa, että Kiinan ja Venäjän suhteita on historiallisesti leimannut voimakas molemminpuolinen epäluulo, eikä nykyinen suurvalta-Kiinakaan halua sitoa omaa kansainvälistä asemaansa liikaa arvaamattomaan Venäjään.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Asunnottomat asuntovelalliset.

Reuters (25.8.2022): “Exclusive: Some Chinese financiers cold shoulder Beijing’s property rescue call”

Kiinan rakennusteollisuudesta kuuluu edelleen kummia ja asuntomarkkina köhii, mikä aiheuttaa laajempia ongelmia Kiinan taloudelle. Käytäntö, jossa asuntolainoja nostetaan vielä valmistumattomien asuntojen ostamiseen on johtanut tilanteeseen, jossa ihmiset maksavat kuukausieriä asunnoista joiden valmistuminen on yhä epävarmempaa.

Viime kuukausina on uutisoitu asuntolainalakoista, joissa ihmiset kieltäytyvät lyhentämästä lainojaan. Arviolta 222 miljardin dollarin arvosta asuntolainoja on boikottien vaikutuksen piirissä. Pekingistä on jo vaadittu, että pankkien pitäisi ryhtyä tukemaan kiinteistöalaa, mutta Reuters uutisoi, että jotkut valtion takaamat rahoituslaitokset pistävät jarrua moiselle. Syy on yksinkertainen: pankit pelkäävät menettävänsä rahansa.

Kiinan asuntojen hinnat ovat nousseet viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti, ja suuri osa kotitalouksien varallisuudesta ja vaurastumisesta on ollut riippuvaista asunnoista ja niiden hintojen noususta. Nyt asunnonostajat jotka ovat yrittäneet hypätä tähän kelkkaan viime vuosina pelkäävät asuntokuplan puhkeavan ja asuntojen arvon vajoavan lainasummia alhaisemmaksi. Jo olemassa olevienkin asuntojen omistajat saattavat nähdä varallisuutensa sulavan. Pekingin yliopiston rahoituksen professori Michael Pettis arvioi asuntojen olleen ylihintaisia pitkään vuosikymmeniä kasvaneen kuplan seurauksena. Asuntokriisi tulee muiden taloushuolien kuten jatkuvien koronarajoitusten ja pitkittyneiden kuivuusjaksojen päälle. 

Talouskasvu on Kiinassa hidastunut kautta linjan: Kiinan keskuspankki laski ohjauskorkoaan ennustettua huonompien talouslukujen julkistuksen jälkeen. Kiinan taloudellinen toiminta supistui heinäkuussa sekä teollisuudessa ja investoinneissa että yksityisessä kulutuksessa. Yhtenä syynä tähän on jatkuva epävarmuus vaikeasti ennustettavien ja tiukkojen koronarajoitusten vuoksi. Muun muassa aiemmin vilkkailla luksustuotteiden jälleenmyyntimarkkinoilla hinnat ovat laskeneet kymmeniä prosentteja. Lisäksi nuorisotyöttömyys huitelee 20 prosentissa. Tilanne vaikuttaa myös ulkomaisten yritysten investointipäätöksiin, jossa Kiinan turvallisuutta sijoituskohteena arvioidaan paikoin uudelleen. 

Ainakin toistaiseksi sijoitukset vaikuttavat kuitenkin kasvaneen reippaasti: Kansan päivälehti julkisti uusia sijoitustilastoja, jonka mukaan muun muassa Saksasta tulleet investoinnit kasvoivat 23,5 % vuoden takaisesta. Samanlainen suunta näkyy myös Yhdysvaltojen ja muiden suurten talouksien investoinneissa.

Reuters (19.8.2022): “German dependence on China growing ‘at tremendous pace’, research shows”

Samaan aikaan kun julkiseen keskusteluun ympäri Eurooppaa on noussut kysymys Kiina-riippuvuuden uhkista, on Saksassa kuljettu eri uraa. Ikään kuin se olisi kaivanut esiin Ukrainan sotaa edeltäneen Venäjä-pelikirjansa, Saksa on tänä vuonna kasvattanut riippuvuuttaan Kiinan suuntaan hurjaa vauhtia, kertoo tuore tutkimus. Investoinnit Kiinaan ja tuonti Kiinasta ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana, eivätkä Kiinan Saksasta ostaneet hyödykkeet yllä likimainkaan samalle tasolle. Tutkimuksen kirjoittaja Jürgen Matthes sanoo Reutersille, että Saksassakin esiin nostetuista poliittisista huolista riippumatta maasta on tullut huomattavasti riippuvaisempi Kiinasta kuin Kiina on Saksasta. 

New York Times (17.8.2022): “U.S. to Begin Formal Trade Talks With Taiwan”

Yhdysvallat ja Taiwan aloittavat viralliset kauppasopimusneuvottelut syksyllä. Neuvotteluita oltiin alustettu jo kesäkuussa, mutta Taiwanin tilanteen kiristyminen lienee lisännyt vauhtia neuvotteluiden käyntiin saamiseksi. Taiwan on Yhdysvaltojen kahdeksanneksi suurin kauppakumppani, ja erittäin tärkeä puolijohteiden ja muiden teknologiatuotteiden valmistaja. Neuvotteluissa keskitytään kaupan helpottamisen ja teknologiatuotteiden lisäksi muun muassa työoloihin liittyviä ja ympäristöstandardeja. 

Financial Times (17.8.2022): “Tencent hurt by slowing Chinese economy and stalled game approvals”

Kiinan arvokkaimman yhtiön Tencentin liikevaihto laski vuoden takaiseen verrattuna ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa toisella vuosineljänneksellä. Yhtiö on jo vähentänyt henkilökuntaa vastauksena kiristyvään taloustilanteeseen. Tulokseen ovat iskeneet muun muassa heikon taloustilanteen aiheuttama mainostulojen lasku sekä Kiinan hallituksen kireä videopelipolitiikka, jolla varsinkin lasten ja nuorten peliaikaa pyritään rajoittamaan. Uusille peleille on kyllä jälleen alettu antaa julkaisulupia, mutta Tencentin peleille ei ole tänä kesänä herunut uusia lupia. Lisäksi heikon taloustilanteen vuoksi nuoret pelaajat myös käyttänevät vähemmän rahaa maksullisiin lisäsisältöihin kuin aiemmin. 

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (25.8.2022)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Kiinan kesä.

The Washington Post (24.8.2022): “China’s summer heat wave is breaking all records”

Tänä kesänä lämpöennätykset ovat jälleen pirstoutuneet ympäri maailman, ja Kiinassa kärvistellään parhaillaan ennätysmäisen kuivuuden kourissa. Metsät palavat, joet tyhjenevät ja kasvillisuus kuihtuu. Helleaalto on kestänyt yli 70 päivää, mikä ylittää selvästi edellisen 62 päivän ennätysputken vuodelta 2013. Metsäpalot ovat raivonneet etenkin suurkaupunki Chongqingin liepeillä, jossa viime päivinä lämpötila ei ole laskenut alle 35 asteen. Chongqingin sekä Sichuanin maakunnan alueella ihmiset ovat paenneet hellettä muun muassa luoliin ja bunkkereihin. 

Kiina on pitkään panostanut energiapolitiikassaan vesivoimaan, joten kuivumisen myötä energiansaanti on monilla alueilla uhattuna. Pulaa paikataan hiilen tupruttelulla, mikä entisestään mutkistaa Kiinan ilmastotavoitteita. Kiinassa keskityttiin pitkään lähinnä ilmanlaadun kaltaisiin paikallistason ympäristöongelmiin, mutta nyt myös laajempi keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista on alkanut voimistua.

Helsingin Sanomat (23.8.2022): “Kiina antoi rangaistuksen lähes 30 ihmiselle, joiden syytettiin tehneen ‘valitettavan rumia’ piirroksia matematiikan oppikirjaan”

Kesän korvalla uutisoitiin Kiinassa syntyneestä kohusta, joka koski uuden koulukirjan harvinaisen “rumaa” kuvitusta. Kirjan kuvissa lapsilla oli omituisia ilmeitä ja heitä oli kuvattu kyseenalaisissa toimissa – yhdellä lapsella näytti vieläpä olevan tatuointi jalassa. Kommunistinen puolue päätti tutkia kaikki oppikirjat ja varmistaa, että ne ovat poliittisesti ja arvoiltaan korrekteja. Tutkimusten päätteeksi ilmoitettiin, että 27 ihmistä oli rangaistu velvoitteidensa laiminlyöneistä, ja kyseisen kirjan tekijät olivat tässä joukossa. HS:n juttuun ei sisälly esimerkkejä kirjan kyseenalaisesta kuvituksesta, mutta niitä voi ihmetellä esimerkiksi BBC:n ja Guardianin uutisista.

Episodi (22.8.2022): “Mikä hattutemppu! Suomalaiselokuva putsasi pöydän Pekingissä”

Maailmalla jo aiemmin kunniaa niittänyt suomalaiselokuva Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia palkittiin Pekingin kansainvälisen elokuvafestivaalin parhaana elokuvana, ja se voitti myös parhaan käsikirjoituksen ja miesnäyttelijän palkinnot. Ilahtunut ja yllättynyt ohjaaja Teemu Nikki osallistui seremoniaan etäyhteydellä Suomesta “pikkutakki päällä ilman housuja”, kun itse tilaisuudessa palkintoraadin johtajan Li Xuejianin ja kuuluisan veteraaniohjaaja Zhang Yimoun ojentaman pääpalkinnon kävi pokkaamassa Pekingin suurlähetystön lehdistövirkamies Timo Sysiö. Suomalaiselokuvan voittokulusta uutisoivat myös Kiinan uutismediat, kuten CGTN ja China.org.

The Straits Times (22.6.2022): “Govt will repeal Section 377A, but also amend Constitution to protect marriage from legal challenges”

Singapore otti pitkään uumoillun ja monien odottaman askelen kohti seksuaalivähemmistöjen oikeuksien parantamista kumoamalla lainkohdan, joka kriminalisoi miesten välisen seksin. Pääministeri Lee Hsien Loongin mukaan Singaporen yhteiskunnassa asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan ovat muuttuneet siinä määrin, että muutos oli vihdoin ajankohtainen. Vaikka alun perin 1930-luvulla brittien siirtomaavallan aikaan säädetty lainkohta oli virallisesti olemassa, sitä ei kuitenkaan ollut enää aikoihin sovellettu käytännössä. Etnisesti kiinalaisvaltaisen Singaporen konservatiivisuudesta kuitenkin kieli se, että pääministeri ilmoitti samalla hallituksen suojaavan perinteisen avioliittokäsityksen laillisilta haasteilta kirjaamalla perustuslakia myöten, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen.

Science (18.8.2022): “Anywhere but here”

Science-tiedelehti pureutuu laajassa katsauksessa koronaviruksen alkuperää koskevaan mysteeriin. Alkuperän selvittely näyttää jämähtäneen paikalleen, koska Kiina on yhä vahvemmin omaksunut kansainvälisen tiedeyhteisön näkemyksestä poikkeavan kannan, jonka mukaan viruksen on täytynyt saada alkunsa mistä tahansa muualta kuin Kiinasta. Kiina ei siis pelkästään torju ajatusta siitä, että virus olisi voinut karata wuhanilaisesta laboratoriosta, vaan myös sen, että se ylipäänsä on lähtöisin Kiinasta. Tämän takia Kiina on esimerkiksi takertunut tieteellisesti kyseenalaisiin teorioihin viruksen leviämisestä pakasteiden välityksellä ja ohjannut lepakkovirusten tutkimusta rajojensa ulkopuolelle. 

Tuorein tämän peruslinjan ilmentymä ovat hullunkurisilta vaikuttavat videot Xiamenin rannikkokaupungista, jossa testipuikkoja työnneltiin kalojen ja muiden merenelävien kitusiin. Meren antimet täytyy testata, koska viranomaisten mukaan rannikon tartuntaklusterit voivat olla lähtöisin kalastajien kanssakäymisistä kansainvälisillä vesillä.

BBC (12.8.2022): “Cantopop: Why Hong Kong is seeking solace in local music”

Kiinan kiristettyä otettaan Hongkongista vuoden 2019 protestien jälkeen elämä kaupungissa on monella tapaa muuttunut, mutta popmusiikki tarjoaa nyt kanavan hongkongilaisen identiteetin ilmaisuun. Cantopop eli kantoninkiinaksi laulettu popmusiikki on ollut osa hongkongilaista kieli- ja kulttuuri-identiteettiä vuosikymmenten ajan, mutta 1980- ja 1990-lukujen kultakauden jälkeen sen suosio oli pitkään laskusuunnassa. Nyt näyttää kuitenkin tapahtuneen käänne: striimaustilastojen mukaan cantopopin kuuntelu kasvoi vuonna 25 prosenttia edellisvuoteen nähden, ja suuri vastuu tästä on supersuosioon nousseella Mirror-poikabändillä.

Kantonin kielen asema Kiinassa on ollut yleisesti heikkenemään päin viranomaisten pyrkiessä pönkittämään pääkieli mandariinin asemaa. Halua kielen opiskelulle kuitenkin on, mistä kertoo kielisovellus Duolingon kantonin oppituntien viimeaikainen suosio Manner-Kiinassa.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

A-studio (22.8.2022): “Taiwan uhan alla”

A-studio tarjoilee kirjeenvaihtaja Kirsi Crowleyn tyylikkään raportin Kinmenin saarelta, joka kuuluu Taiwanille mutta sijaitsee aivan Manner-Kiinan kupeessa. Saari on yksi Kiinan ja Taiwanin välisen vuosikymmeniä kestäneen kiistan päänäyttämöistä. Sen suosituimpiin turistikohteisiin kuuluu metallipaja, jossa jo kolmannessa polvessa taotaan keittiövälineitä Mao Zedongin aikanaan saarelle ampumien pommien hylsyistä. Osapuolten suhteiden kiristyttyä Kinmenillä pohditaan jälleen, mitä tuleman pitää. Studiossa Taiwanin tilannetta kommentoi Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 9. syyskuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uutiskirje