9.9.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneen kaksiviikkoisen aikana syksyn suurimmalle festivaalille eli kommunistisen puolueen 20. puoluekokoukselle saatiin varmistettu päivämäärä. Koko kaaderikonkkaronkka kokoontuu suureen kansan saliin 16. lokakuuta alkaen. Sitä ennen pääsihteeri Xi Jinping käy vielä pikku reissulla Uzbekistanissa tapaamassa ystäväänsä Vladimir Putinia, oletettavasti paitsi suhteita hieromassa, myös sisäpoliittista asemaansa vahvistaakseen.
Sichuanin maakuntaa ravisteli tällä viikolla 6,6 magnitudin maanjäristys, minkä vuoksi yli 20 000 ihmistä joutui evakkoon. Maanjäristys ravisteli myös maakunnan pääkaupunki Chengdua, joka on edelleen koronasulussa. Koronatilanne edelleen vaivaa eri puolia Kiinaa, mikä näkyy maan taloudessa.
Lisäksi kirjeessämme asiaa muun muassa vihdoin päivänvalon nähneestä YK:n ihmisoikeusneuvoston Xinjiang-raportista, Kiinan nettikansan reaktioista kuningatar Elisabet II:n kuolemaan, lastenkirjojen julkaisemisen johdosta annetuista tuomioista Hongkongissa sekä kuukakkujen hintakatosta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Reissumiestä vaisto vie.
The Washington Post (7.9.2022): “Putin and Xi to meet in Uzbekistan as Russia-China ties blossom”
Xi Jinpingin hyvin alkanut eristäytymiskausi on päättymässä ja hiilijalanjälki jyrkästi kasvamassa erään bromancen takia. Kiinan presidentti suuntaa siis ulkomaille ensi kertaa sitten koronapandemian alkuhetkien. Kaikista maailman paikoista matka suuntautuu ensi viikolla Uzbekistaniin, jossa Xi tapaa toverin, Venäjän Vladimir Putinin, Shanghain yhteistyöjärjestön vuosittaisen kokouksen yhteydessä. Viimeksi herrat tapasivat alkuvuodesta Pekingin olympialaisten kynnyksellä ennen Putinin sotaretkeä Ukrainaan eli tapaaminen on samalla ensimmäinen sodan puhkeamisen jälkeen.
Kohdemaiden valinta on tuskin sattumaa: Keski-Aasian maat ovat tärkeässä roolissa Kiinan Vyö ja tie -hankkeessa, ja Putinin tapaaminen on tuen osoitus Venäjälle. Lisäksi ajankohta on kiinnostava. Kuten Financial Times huomauttaa, Xin matka tapahtuu Kiinan lähestyvän puoluekokouksen alla, ja on siten osoitus Xin varmuudesta omaa sisäpoliittista asemaansa kohtaan.
Helsingin Sanomat (1.9.2022): “Pekingin lähettämät diplomaatit ovat tehneet YK:n ihmisoikeusneuvoston työstä irvokasta sirkusta”
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet löi viime viikolla pöytään kauan odotetun raporttinsa Xinjiangin ihmisoikeustilanteesta. Raportti oli valmistunut mahdollisesti jo vuosi sitten, mutta Kiina pyrki kaikin keinoin jarruttamaan sen julkistamista. Eikä suotta, sillä raporin mukaan Xinjiangissa “saattaa olla” käynnissä “rikoksia ihmisyyttä vastaan”, joihin lukeutuu yli miljoonan ihmisen pitäminen uudelleenkoulutusleireillä ja osan kiduttaminen ja raiskaaminen. Mikään tämä ei varsinaisesti ole uutta tietoa, mutta tiedoilla on ensi kertaa kenties ihmioikeusskenen isokenkäisimmän, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun, leima.
Mikä nyt sitten muuttuu? Jos uiguurien kohtalo jää YK:n ihmisoikeusneuvoston harteille, jossa Kiina on saavuttanut merkittävän aseman, tuskin paljoakaan. YK:n tietojen nojalla jäsenmaat voisivat kuitenkin vaatia tutkintamekanismin käynnistämistä, jolla Kiina voitaisiin saattaa vastuuseen, arvioidaan Amnestyltä Ylen analyysissä.
The Diplomat (30.8.2022): “China’s Crucial Party Congress Has a Date: October 16”
Kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksella on vihdoin päivämäärä. Menot alkavat lokakuun 16. päivä, josta lähtien maailman katse on kiinnittynyt siihen, milloin Pekingin savusumu muuttuu valkoiseksi ja maalle on valittu uusi johtaja seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tällä kertaa ei tarvitse kuitenkaan henkeään pidättää, sillä hienovaraiset merkit takavuosilta – kuten johtajaseuraajan nimittämättä jättäminen ja presidentin kausirajoitusten poisto – viittaisivat siihen, että Xi jatkaa ruorimiehenä. Lähestyvästä puoluekokouksesta sekä sen alla kiihtyvästä valtapelistä kirjoitti myös Ulkopolitiikka-lehti, ja Xin asemaa arvioi tuoreessa Foreign Affairsissa puolueen keskuspuoluekoulusta taannoin eronnut ja Yhdysvaltoihin paennut Cai Xia.
Nikkei Asia (29.8.2022): “China spends more on controlling its 1.4bn people than on defense“
Kiinan valvonta-apparaatin eräistä viimeaikaisista mestariteoksista on koronasovellus, jolla voidaan paitsi estää koronalle altistuneiden liikkuminen, mutta kaitsea myös hallinnolle kiusallisia tapauksia. Tiettävästi yli tuhat Henaniin kesällä matkanutta ihmistä sai korona-altistumisesta viestivän punaisen ilmoituksen maakuntaan saapuessaan. Taustalla on sittemmin todettu olleen koronan varjolla tapahtunut blokkaus päästää maakunnan kriisiytyneihin pankkeihin tyytymättömiä ihmisiä alueelle.
Kiinan koronavilkku on osoittautunutkin erityisen tehokkaaksi tämän vuoden puolella, kun nollatoleranssia korostava linja on aiheuttanut laajemminkin tyytymättömyyttä. Se on kuitenkin vain yksi murunen valtavassa kontrolli-infrassa, jonka ylläpitoon osoitetaan jatkuvasti enemmän rahaa kuin kansalliseen puolustukseen.
Foreign Affairs (9.2022): “The China Trap”
Yhdysvaltain nykyinen Kiina-strategia on heikolla, ellei suorastaan vaarallisella pohjalla, arvioi Jessica Chen Weiss Foreign Affairsissa. Weissin mukaan Yhdysvallat on sokaistunut demokratioiden ja autokratioiden välisen uuden kylmän sodan kilpailuasetelmasta, eikä tiedä enää oikein itsekään, mitkä Kiina-politiikan varsinaiset päämäärät ovat. Vastakkainasettelusta kärsii supervaltojen lisäksi myös loppu ihmiskunta, mikä vuoksi Weiss toivoo Yhdysvalloilta esimerkillisempää ja visionäärisempää johtajuutta, joka pohjautuu omiin arvoihin, eikä ainoastaan Kiinan päihittämiseen jokaisella mahdollisella sektorilla.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (8.9.2022): Kiinalainen pariskunta juoni minivaltiota Marshallinsaarille.
- Kauppalehti (7.9.2022): Kiina pilasi länsisuhteensa ja hakee nyt suuntaa korkeajännitteen keskellä.
- Tekniikka & Talolous (6.9.2022): Kiina syyttää Yhdysvaltoja laajasta hakkerointikampanjasta.
- Nikkei Asia (5.9.2022): Filippiinit vihjailee antavansa tukikohtansa Yhdysvaltain käyttöön mahdollisessa Taiwanin konfliktissa.
Talous
Kuumaa: Taas ennustellaan romahdusta horisontissa.
Reuters (8.9.2022): “Exclusive: German economy ministry reviews measures to curb China business”
Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti länsimaissa due diligence -tarkistukset autoritaarisista riippuvuussuhteista, minkä jälkeen Venäjän lisäksi myös Kiina-riippuvuussuhteet ovat viihtyneet otsikoissa. Myös Saksassa on viimein havaittu valtiojohdon tasolla, että maan riippuvuussuhde Kiinaan on hälyttävä.
Reutersin mukaan Saksan valtiovarainministeriöstä odotetaankin toimia, joilla se pyrkii tekemään Kiina-kanssakäymisen vähemmän vetovoimaiseksi saksalaisyrityksille. Käytännössä siis Business Finland -tyyppinen pöhinä päättynee Saksassa ja valtio voi jopa pestä kätensä Kiinaan suuntautuvien investointien ja ulkomaankaupan tukemisesta. Saksa ei ole yksin suunnitelmiensa kanssa: esimerkiksi muuan Yhdysvalloissa yritykset ovat alkaneet siirtää toimintaansa ripeytyvää tahtia ulos Kiinan markkinoilta.
South China Morning Post (4.9.2022): “As China’s property crisis grows, can nationalisation help rebalance its economy?”
Mihin Kiinan kiinteistökriisi on matkalla ja miten siitä ennen kaikkea tullaan ulos? Tätä pohtii South China Morning Post, joka ottaa paljon puhuvasti verrokkikriiseiksi tarkasteluun muun muassa Aasian finanssikriisin 25 vuoden takaa ja Yhdysvaltain vuonna 2008 käynnistyneen finanssikriisin. Aasiassa kriisi maksoi Japanille “pysähtyneisyyden vuosikymmenen”, mutta Yhdysvallat pääsi nopeasti jaloilleen, osin epäsuositun pankkien pelastusohjelman ansiosta. SCMP:n mukaan Kiinan pitääkin katsoa historian oppeja ja olla valmis pumppaamaan rahaa velkaisille kiinteistöyhtiöille.
Viime vuodesta lähtien kiinteistösektorin kohtelu on Kiinassa ollut kaikkea muuta kuin rahan pumppaamista. The Guardian jopa vertaa rakennusyrityksiin kohdistuvaa tiukkaa lainapolitiikkaa ja Kiinan koronapolitiikkaa toisiinsa: Lainapolitiikan tarkoitus on rajoittaa rakennusyhtiöiden saatavilla olevaa rahoitusta ja pakottaa ne lopettamaan tuottamattomat ja huonosti suunnitellut rakennushankkeet. Samalla se kuitenkin uhkaa ajaa suuryhtiöitä taloudelliseen romahdukseen. Guardian arvioi Kiinan rakennus-ja kiinteistösektorin ohittaneen pisteen, josta ei ole enää paluuta ja uskoo alan olevan matkalla kohti romahdusta.
Toinen oppi Yhdysvaltain finanssikriisin nopeassa toipumisessa oli kansalaisten taloudelliseen toimeliaisuuteen rohkaiseminen, mistä Kiina näyttää jo lukeneen läksynsä: Reuters raportoi, että Kiinan valtiolliset tukitoimet ovat jo tänä vuonna ylittäneet koronavuoden 2020 määrän. Valtio-omisteisten pankkien kautta kanavoitavan tukirahoituksen määrää on tänä vuonna jo kasvatettu yli 40 miljardilla dollarilla, ja valtio on kertonut aloittaneensa myös kymmeniä hintojen vakauttamiseen ja työllisyyden tukemiseen tähtääviä tukitoimia.
Financial Times (2.9.2022): “Tencent divestment strategy sends chill through China’s tech sector”
Viime kirjeessä kirjoitimme jo teknologiajätti Tencentin talousvaikeuksista, jotka Financial Timesin mukaan alkavat heijastua myös muualle teknologiasektorille. Tencent on ollut aktiivinen sijoittaja ja pienempien teknologiayritysten ostaja Kiinassa ja maailmalla – yhtiö on muun muassa suomalaisen peliyhtiö Supercellin enemmistöomistaja. Nyt Tencent on tiedottanut sisäisesti uudesta strategiasta, jossa yhtiö luopuisi 14,5 miljardin dollarin arvoisista omistuksista. FT:n tietojen mukaan startupien keräämä rahoitus onkin ollut tänä vuonna voimakkaassa laskussa.
Tencent on ollut suurin investoija lukuisissa Kiinan suurimmissa teknologia-alustoissa kuten ruokalähettipalvelu Meituanissa ja verkkokauppayhtiö Pinduoduossa. Toisaalta Tencentin hallitseva asema on herättänyt myös kritiikkiä: muun muassa Tencentin omistamassa sosiaalisessa mediassa Wechatissa käyttäjiä on estetty lähettämästä linkkejä Tencentin omistusten kanssa kilpailevien yritysten palveluihin. Ilmeisesti myös Kiinan monopoliviranomaiset ovat määränneet Tencentin luopumaan osasta omistuksistaan muissa suurissa teknologiayrityksissä.
The New York TImes (29.8.2022): “Xi Jinping’s Vision for Tech Self-Reliance in China Runs Into Reality”
Mikrosiruista on tullut symboli sille, miten talous, teknologia ja turvallisuusintressit linkittyvät yhteen. Länsimaat ovat pyrkineet rajaamaan omaa edistyneintä mikrosiruteknologiaansa Kiinan ulottumattomiin, ja Kiina puolestaan on pyrkinyt kuumeisesti tekemään harppauksen mikrosirujen suurvallaksi ja vähentämään riippuvuuttaan läntisistä teknologioista ja toimittajista. Teknologisen etumatkan kurominen umpeen kotimaisin voimin on hidasta ja kallista.
Kuten TechNode kirjoittaa, valtion rahastojen kautta avokätisesti sijoittamia miljardeja on valunut tuottamattomiin projekteihin ja kyseenalaisin meriitein toimiville firmoille, vaikka muutama yritys onkin rahoituksen avulla kasvanut kansainvälisen tason toimijaksi. Kiina onkin yhä hyvin riippuvainen sirujen maahantuonnista, ja kiusallista kyllä, riippuvainen mikrosirumarkkinaa dominoivasta Taiwanista. Taiwanin puolijohdeteollisuuden merkityksestä kertoo esimerkiksi se, että Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi tapasi Taiwanin-matkallaan TSMC:n nykyisen johtajan ja yrityksen perustajan.
Taiwanin toiveena on, että saaren teknologinen asema sekä sen yritysten laajalle ulottuvat verkostot ja keskinäisriippuvuudet myös suojaavat saarta geopolitiikan käydessä myrskyisämmäksi. Vaikka Taiwan siirtyy poliittisesti aina vain kauemmas Kiinasta, on puolijohdefirmoilla ymmärrys siitä, että Kiinan markkinoista irrottautuminen olisi taloudellisesti tuhoisaa.
Lyhyesti:
- Bloomberg (9.8.2022): Myös Kiina kamppailee valuuttansa kanssa – dollaria vastaan heikentynyt juan aiheuttaa ulkomaankauppaa käyville päänvaivaa.
- Financial Times (5.9.2022): KPMG suuren oikeusjutun keskiössä, jossa sitä syytetään satojen miljoonien petoksiin syyllistyneen kiinalaisyhtiön ala-arvoisesta tilintarkastuksesta.
- Yle (31.8.2022): Kiinalla omistuksen uusi muoto Afrikassa: Kiinan rakennuttamista teistä peritään rahat vuosikymmeniä jatkuvilla tietulleilla.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (8.9.2022)
- Alueelliset koronatartuntakeskittymät piinaavat Kiinaa
- Kiinan vaihtotase on pysynyt reilusti ylijäämäisenä, pääomaa virrannut Kiinasta ulos
- Yhdysvallat ja Kiina pääsivät alustavaan sopuun tilintarkastuskiistassa, mutta muilta osin jännitteet maiden välillä eivät ole lientyneet
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Kuukakut ja kaaderimuoti.
South China Morning Post (9.9.2022): “Queen Elizabeth’s death mourned in China as Xi sends condolences to royal family”
Xi Jinping lähetti perjantaina syvän osanottonsa kuningas Charlesille ja Britannian kuningasperheelle kuningatar Elisabetin poismenon johdosta. Kuten muuallakin maailmassa, kuningattaren kuolema oli iso uutinen Kiinassa ja nousi puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa, jossa moni muisteli Elisabetiä lämmöllä. Kuningatar vieraili Kiinassa vuonna 1986 Deng Xiaopingin reformikauden keskellä, ja tapasi myöhemmin Kiinan johtajat Jiang Zeminin vuonna 1999, Hu Jintaon 2001 ja Xi Jinpingin 2015. Kuningattaren Kiinan-vierailulta on jäänyt elämään etenkin kuva hänestä ja prinssi Philipistä Kiinan muurilla.
Viikkoa aiemmin kuollutta Neuvostoliiton viimeistä johtajaa Mihail Gorbatshovia ei sen sijaan muisteltu Kiinassa kovin lämpöisästi. Kiinassa Gorbatshovia on perinteisesti pidetty varoittavana esimerkkinä puoluevallan tuhoamisesta ja maansa pettämisestä, ja Kiinan mediassa ja virallisissa kommenteissa hänen poismenonsa huomioitiin hyvin lyhyesti. Gorbatshov muistuttaa myös ikävästi vuodesta 1989, jolloin hänen vierailunsa alla länsimainen media oli kerääntynyt Pekingiin juuri sopivasti raportoidakseen Tiananmenin tapahtumista.
The Guardian (8.9.2022): “Mooncake madness: China cracks down on extravagant versions of festival staple”
Lauantaina vietetään kiinalaista keskisyksyn juhlaa ja mutustellaan muhkeina kaloripommeina tunnettuja kuukakkuja. Tänä vuonna herkuttelussakin on kuitenkin noudatettava Xi Jinpingin paaluttamaa vaatimattomuuden ja yhteisen vaurauden periaatetta. Talousviranomaiset ovat ottaneet ylihinnoitellut ja yltiöpäisen ylelliset kuukakut syyniin, eikä kakkupaketin jälleenmyyntihinta saisi ylittää 500 yuania (72 euroa). Kuukakuista on vaivihkaa tullut eräänlainen statussymboli sen jälkeen, kun niiden antamisesta lahjoina tuli yleinen tapa 1900-luvun puolivälissä. Nyt Kiinassa halutaan suitsia “vulgaarien” lahjapakkausten ympärillä rehottavaa rahanpalvontaa.
Sääntelyn kiristyessä syksyinen herkkubisnes on levittäytynyt kryptomaailmaan. Tänä vuonna ylensyöntiä karsastava kansalainen voi valita virtuaalisen NFT-kuukakun, joiden nokkelana myyntivalttina on “nolla prosenttia sokeria, rasvaa ja kaloreita”.
The New York Times (7.9.2022): “So Square It’s Hip: Gen Z Tries on the Communist Cadre Look”
Pääsihteeri Xi Jinping on nyt muiden meriittiensä ohella tyyli-ikoni. Kommunistipuolueen virkamiehistön arkivaatetus eli tumma tuulitakki, leveät housut ja puoluepinssi eivät perinteisesti ole olleet nuorison suosiossa, mutta nyt ne ovat cool. Influensserit ovat alkaneet esiintyä sosiaalisessa mediassa “byrootyylin” (ting ju feng) mukaisissa tamineissa. Jotkut pukeutuvat puoluepamppuja imitoiden kieli poskessa, kun taas toisiin vetoaa aidosti vähäeleinen, kypsyyttä ja pröystäilemätöntä vastuullisuutta huokuva ulkoasu. Muotibloggari Hu Zhen antaa somessa vinkkejä nuorille toimistotyöntekijöille: lyhythihainen kauluspaita muistikirjan mentävällä rintataskulla on nyt in.
BBC (7.9.2022): “Hong Kong judge finds five guilty over children’s books”
Hongkongilainen tuomioistuin on tuominnut viisi henkilöä syyllisiksi kumouksellisten lastenkirjojen julkaisemiseen. Kirjat kertovat lampaista, jotka yrittävät suojella kyläänsä susilta, ja viranomaisten mukaan niihin oli piilotettu selvästi valtiovaltaa vastustava poliittinen viesti. Verkossa julkaistujen kirjojen katsottiin yrittävän selittää Hongkongin demokratialiikettä lapsille. Kirjoista vastuussa oleva viisikko on jo virunut vankilassa vuoden päivät tuomiotaan odottaen. Lähipäivinä julkistettava tuomio Hongkongin siirtomaa-ajalta periytyvän kumouksellista toimintaa koskevan lain nojalla voi olla enimmillään kaksi vuotta vankeutta.
Helsingin Sanomat (5.9.2022): “Ainakin 74 ihmistä kuollut voimakkaassa maanjäristyksessä Lounais-Kiinassa”
Sichuanin maakuntaa ravisteli maanantaina 6,6 magnitudin maanjäristys, jonka johdosta yli 20 000 ihmistä joutui evakkoon maanvyöryriskin ja sortuvien rakennusten tieltä. Pelastustöitä vaikeuttivat vuoristoinen maasto ja maanvyöryjen vaaraa lisänneet rankkasateet. Järistyksen voimasta rakennukset huojuivat Sichuanin pääkaupungissa Chengdussa ja läheisessä Chongqingissä asti. Kiinassa maanjäristykset osuvat usein juuri maan seismisesti aktiiviseen lounaisosaan. Sichuanissa tapahtui vuonna 2008 viime vuosikymmenten tuhoisimpiin lukeutunut maanjäristys, jossa kuoli yli 70 000 ihmistä.
21 miljoonan ihmisen Chengdun kaupunki on edelleen koronasulussa, ja maanjäristyksen jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi videoita, joissa kerrostalokomplekseihin suljettuja asukkaita ei järistyksestä huolimatta päästetty porteista ulos. Karanteenien joustamattomuus on herättänyt pöyristystä, ja kansalaisten pinna on ollut kireällä ennätyshelteistäkin kärsineessä Sichuanissa.
Lyhyesti:
- Tähdet ja avaruus (6.9.2022): Kiinalaiset kasvattivat onnistuneesti riisiä avaruudessa.
- Helsingin Sanomat (27.8.2022): Kiinalaisen sulkapalloilijan väite: olympiavälierä Sydneyssä oli järjestetty ottelu, jonka hän hävisi tahallaan.
- Reuters (25.8.2022): Kiinan hakukoneyhtiö Baidu julkaisi ensimmäisen kvanttitietokoneensa.
Katsele & kuuntele
Bloomberg (5.9.2022): “Just How Bad Is the Economy Getting in China?”
Bloombergin makrotalouden kysymyksiä käsittelevässä Odd Lots -podcastissa on vieraana Bloombergin oma ekonomisti ja China: The Bubble that Never Pops -nimisen kirjan kirjoittanut Tom Orlik, jonka kanssa käydään läpi Kiinan talouden haasteita: kiinteistösektoria, eroon koronasta -politiikkaa sekä kesän lämpöaaltoa ja kuivuutta. Orlik vieraili hiljattain myös Sinica-podcastissa keskustelemassa näiden aihepiirien lisäksi myös yhteisen vaurauden (共同富裕) politiikasta.
The Ulkopolitist (3.9.2022): “Taiwan tervehtii länttä, Kiina kiristelee hampaitaan”
Taiwaninsalmen kiristyneen tilanteen pohdinta jatkuu The Ulkopolitistin podcastissa. Taiwanin tilanteen taustasyitä ja tulevaisuudennäkymiä luotaavat asiantuntijavieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin sekä The Ulkopolitistin kirjoittaja ja konsultti Shiyu Miao.
Sinica Podcast (1.9.2022): “Avoiding the China Trap, with Jessica Chen Weiss”
Sinica Podcastin vieraana on Cornellin yliopiston Jessica Chen Weiss, jonka taannoinen artikkeli Foreign Affairsissa (ks. ylempänä) on herättänyt laajaa keskustelua. Weiss ja Kaiser keskustelevat Yhdysvaltain ja Kiinan suhteista, ja näkevät molemmat nykyisen kiihtyvän vastakkainasettelun tuhoisana molempien maiden intresseille.
Tapahtumat
- Kiinalaisia ja hongkongilaisia elokuvia Rakkautta & anarkiaa -festivaalilla 15.–25.9. Tarjolla muun muassa Hongkongin protesteista kertova dokumentti Revolution of Our Times sekä veteraaniohjaaja Zhang Yimoun uutta tuotantoa edustava Vain sekunti, joka aikanaan vedettiin viime hetkellä pois Berliinin elokuvafestivaalin kilpasarjasta todennäköisesti sensuuriviranomaisten vaatimia muutoksia varten.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
- Ulkoministeriö hakee korkeakoulu- ja tiedepolitiikan asiantuntijaa Pekingin-suurlähetystöön. Erityisasiantuntijan virka täytetään 1.1.2023 lukien, tai sopimuksen mukaan, viiden vuoden ajaksi. Hakuaika päättyy 29.9.2022.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 23. syyskuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.