23.9.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Xi Jinping ja Vladimir Putin tapasivat viime viikolla Uzbekistanissa Shanghain yhteistyöjärjestön kokouksessa, mutta sato oli Putinin kannalta laiha. Xi tarjosi Keski-Aasian kiertueellaan tukea toiselle naapurilleen, Kazakstanille.
Kulmakarvoja kohotti tällä viikolla Joe Bidenin suora toteamus siitä, kuinka Yhdysvallat saapuisi Taiwanin avuksi, jos Kiina saarelle hyökkäisi. Pian sen jälkeen virallisesti Valkoisesta talosta todettiin, ettei mikään Yhdysvaltain Taiwan-politiikassa ole epämääräisyydessään muuttunut.
Euroopan unionin Kiinan-keskuskauppakamari puolestaan lateli synkkää tekstiä Kiinasta toimintaympäristönä, syynä erityisesti taloutta kurjistava eroon koronasta -linja. Lisäksi kirjeessämme on tällä kertaa paljon asiaa muistakin eri taudeista kuin koronaviruksesta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Suoraa puhetta Joelta, vaiko sittenkään?
China Brief (20.9.2022): “Editor’s Introduction—Special Issue on the 20th Party Congress: The Xi Era Enters its Second Decade”
Jamestown Foundationin China Brief juhlistaa kuukauden päässä häämöttävää kommunistisen puolueen megakokousta omalla teemanumerollaan. Teemanumero tarjoilee mm. pitkän linjan Kiina-tuntija Willy Wo-Lap Lamin haastattelun puoluekokouksen vaikutuksista Kiinan poliittisille linjauksille, Alicia García-Herreron arvion Kiinan talouspolitiikan tulevaisuudennäkymistä sekä Joel Wuthnown näkemyksiä Kiinan kyvystä ylläpitää asevoimien nopeaa modernisaatiota hidastuvan talouskasvun aikakaudella. Samaan syssyyn kannattaa lukea myös The China Projectin katsaus Kiinan poliittisen järjestelmän olemukseen.
Reuters (18.9.2022): “Biden says U.S. forces would defend Taiwan in the event of a Chinese invasion”
Lipsahtiko Yhdysvaltojen Taiwanin-politiikka strategisesta epämääräisyydestä yhä selväsanaisemmaksi? Siltä se ainakin presidentti Joe Bidenin suulla vaikuttaa, sillä hän totesi televisiohaastattelussa ykskantaan, että Yhdysvallat saapuisi Taiwanin avuksi, jos Kiina olisi hyökätäkseen saarelle. Bidenista puristettiin irti vielä tieto, että Yhdysvaltain apu tarkoittaisi myös joukkojen lähettämistä Taiwanin tueksi, ei ainoastaan taloudellista tukea ja materiaaliapua kuten Ukrainan tapauksessa. Myöhemmin Valkoinen talo kuitenkin pakitti jälleen epämääräisyyden myhkään toteamalla, että Taiwan-politiikka ei ole muuttunut aiemmasta. Kiina kuitenkin repi peliverkkarinsa Bidenin lausunnosta toteamalla sen lähettävän täysin väärän signaalin Taiwanin itsenäisyyttä ajaville tahoille.
Kuten Reuters toisessa analyysissään huomauttaa, Bidenin kommentit poikkeavat aiemmasta myös siinä, miten hän sanoi Taiwanin itsenäisyyden olevan saaren “oma päätös”. Aikaisemmin Yhdysvallat on pitänyt kiinni linjasta, jossa se ei tue kummankaan puolen yksipuolisia muutoksia vallitsevaan tilanteeseen. Tämän on nähty tarkoittavan siis Kiinan hyökkäyksen lisäksi myös Taiwanin yksipuolista julistautumista itsenäiseksi.
Helsingin Sanomat (15.9.2022): “Tutkija kommentoi Putinin ja Xin tapaamista: ‘Jos Kiinan olisi valittava lännen ja Venäjän välillä, se valitsisi Venäjän’”
Kuluneiden viikkojen näkyvimpiä tapauksia oli Xi Jinpingin ensimmäinen ulkomaanmatka sitten koronapandemian alkamisen. Matka suuntautui Kazakstanin kautta Uzbekistaniin, jossa järjestettiin Shanghain yhteistyöjärjestön (SCO) kokous. Reissua seurattiin tarkasti, sillä Xin tiedettiin tapaavan kokouksen yhteydessä myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin.
Xin Keski-Aasian kiertueen ensimmäinen leg osui kuitenkin Kazakstaniin, jossa hän keskusteli presidentti Kasym-Žomart Tokajevin kanssa. Xi korosti tapaamisen yhteydessä Kiinan tukevan Kazakstanin alueellisen suvereniteettia. STT:n juttu arvioi tämän olleen happamahko lausunto Venäjälle, joka lukee Kazakstanin vahvasti omaan etupiiriinsä.
Kazakstanista Xi jatkoi matkaansa Uzbekistanissa Samarkandin kaupungissa järjestettyyn SCO:n kokoukseen, jonka kohokohtana oli tapaaminen Putinin kanssa. Tapaamisen yhteydessä kummastusta herätti Putinin ilmoitus siitä, että hän “ymmärtää Kiinan huolet erityisoperaatioon liittyen”. Pimentoon jäi, mitä Kiinan esittämät huolet olivat, mutta retoriikka ei kielinyt Kiinan ehdottomasta tuesta Putinin sotaretkelle. Kuten asiantuntijat tulkitsivat, hattu kourassa suurvaltaveljeltään tukea hakemaan saapuneelle Putinille jäivät käteen laihat ja tavanomaiset liturgiat lämpimistä suhteista ilman selviä lupauksia Kiinan avusta.
Bloomberg (15.9.2022): “A Chinese Spy Wanted GE’s Secrets, But the US Got China’s Instead”
Kiinalaisesta vakoilusta on varoiteltu runsain sanoin meillä ja muualla. Bloombergin pitkä juttu tarjoaa hyvin mielenkiintoisen katsauksen “Kiinan CIA:n”, äärimmäisen salamyhkäisen Kansallisen turvallisuuden ministeriön (国家安全部, Ministry of State Security, MSS) toimintaan. Juttu perustuu Yhdysvaltain nappaaman MSS-vakooja Xu Yanjunin oikeudenkäynnin yhteydessä pajastuneisiin dokumentteihin ja kuvaa esimerkiksi MSS:n toimintatapoja, mutta myös agenttielämän inhimillistä puolta, kuten Xun turhautumista ministeriön byrokratiaan.
Kotimaisen lukijan kannalta mielenkiintoisena kuriositeettina jutussa mainitaan Xun hoitaneen leiviskäänsä myös Jiangsun teknologiayhdistyksen (Jiangsu Association for Science and Technology, JAST) riveissä. Sama järjestö rahoitti myös Mika Niikon ja Ville Vähämäen huomiota herättäneitä Kiina-ekskursioita.
New York Times (14.9.2022): “China Is Running Covert Operations That Could Seriously Overwhelm Us”
Myös Britannian tiedustelupalvelun entinen korkea-arvoinen johtaja Nigel Inkster ottaa kantaa Kiinan vakoiluun New York Timesin mielipidekirjoituksessaan. Hän varoittaa Kiinan vakoiluoperaatioiden räjähdysmäisestä lisääntymisesta ja länsimaisten tiedustelupalvelujen kyvystä pysyä perässä. Inkster käyttää Kiinasta termiä “tiedusteluvaltio”, joka kykenee valjastamaan niin kansalaiset kuin yrityksetkin tuottamaan tiedustelutietoa ja toisaalta suojelemaan kotimaata vakoiluoperaatioilta, mikä ei läntisissä avoimissa yhteiskunnissa yhtä kattavasti onnistu. Kenties ammattikunnalleen tyypillisesti Inkster suosittaa kiinankielentaitoisten ja maan järjestelmää tuntevien tiedustelutyöntekijöiden kouluttamista sekä esimerkiksi tehokkaampia tiedustelulakeja sekä kykyä suorittaa vakoilua Kiinassa.
Financial Times (14.9.2022): “‘Under tremendous pressure’: the battle behind the UN report on China’s Xinjiang abuses”
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bacheletin Xinjiangin ihmisoikeusloukkauksia käsittelevä raportti näki nipin napin päivänvalon ennen Bacheletin toimikauden päättymistä elokuun lopussa. Raportin julkaisu viivästyi huomattavasti, ja FT:n tietojen mukaan syynä oli vastustus Bacheletilta itseltään, vaikka Bacheletin työntekijät ja myöhemmin myös eurooppalaiset diplomaatit YK:ssa olivat pyrkineet vauhdittamaan raportin julkaisua. Lehden mukaan tilanne kuvaa Kiinan valtaa YK:n elimissä ja Bacheletin vaikeaa asemaa organisaatiossa, jonka tehtävä on valvoa ihmisoikeuksien toteutumista, mutta jonka toimintaa valvonnan kohteena olevat valtiot voivat rampauttaa.
Kiinalle äärimmäisen tulenaran raportin julkitulo on aiheuttanut huomattavaa jälkihoitoa. Bloombergin mukaan Kiina on keskittänyt voimaa nyt Geneveen, jossa se lobbaa väkevästi käynnissä olevassa YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnossa minimoidakseen raportin poikimia vaateita tarkemmasta syynistä Xinjiangin alueen tapahtumista.
Lyhyesti:
- BBC (22.9.2022): Kiinan entinen oikeusministeri Fu Zhenghua tuomittiin elinkautiseen korruptiosta.
- Wall Street Journal (22.9.2022): Kiina toivoi aselepoa ja neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä pian sen jälkeen, kun Putin ilmoitti liikekannallepanosta.
- Politico (13.9.2022): EU:n tiedustelujohtajan salainen Taiwanin-vierailu vesittyi, kun Kiina sai etukäteen vihiä suunnitelmasta.
Talous
Kuumaa: Rantapummit gryndauskohteissa.
Financial Times (21.9.2022): “European businesses forced to ‘reduce, localise and silo’ in China”
EU:n keskuskauppakamari Kiinassa julkaisi vuosittaisen katsauksensa eurooppalaisyritysten toimintaympäristöön keskiviikkona, ja viesti oli tyly. Raportin mukaan Kiina on menettämässä investointiympäristönä ne syyt, jotka siitä alun perin tekivät kiinnostavan – erityisesti ideologian jylläämisestä ja zero covid -politiikasta johtuen. Etenkin keväinen sulkutila Shanghaissa oli shokki yrityksille ja tuotantoketjuille, keskuskauppakamarin puheenjohtaja Jörg Wuttke toteaa. Keskuskauppakamari ei usko, että Kiina avaisi rajojaan entiselle tasolle ainakaan ennen ensi vuoden puoltaväliä.
Kommunistisen puolueen englanninkielinen äänitorvi Global Times hyökkäsi lyttäämään paperin havainnot jotakuinkin näin: itte ootte väsyneitä ja huonoja.
South China Morning Post (20.9.2022): “Chinese cities Qingdao, Suzhou reinstate homebuying curbs a day after scrapping them, leaving market in limbo”
Paikallistasolla ehdittiin tällä viikolla luopua asuntokaupan rajoituksista markkinan piristämiseksi. Suzhoussa poistettiin rajoitukset kaupungin ulkopuolisilta ostaa asuntoja, Guangzhoussa poistettiin hintakatto ja Qingdaossa poistettiin kaikki rajoitukset vanhojen asuntojen kaupalle. Suzhoussa ja Qingdaossa laitettiin vanhat kiellot päälle vain päivää myöhemmin. SCMP:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kyseessä lienee paikallispäättäjien oma jojoilu ja keino “tehdä jotain”, kun Pekingistä ei ratkaisuja tule asuntomarkkinoiden jämähtämiseen ylikuumentumisen jälkeen.
Samaa aihepiiriä liipaten Financial Times uutisoi hiljattain, että asuntosijoittajien häivyttyä tonttimarkkinoilta julkinen raha eli paikallishallintojen rahoitusvälineet ovat tulleet paikkaamaan kadonnutta kysyntää. Käytännössä menettely nähdään pelastuspakettina kaupungeille ja paikallishallinnoille.
Sixth Tone (13.9.2022): “The Winners of China’s Housing Bust: Burnouts and Beach Bums”
Kiina-ilmiöiden seuraajat ovat saaneet tämän vuoden aikana toistuvasti lukea sekä Kiinan asuntosektorin sakkaamisesta että oravanpyörään kyllästyneiden nuorten parissa kasvavasta löhöilykulttuurista. Kuinka ollakaan, nämä kaksi ilmiötä sopivat yhteen. Vähään tyytyvät ja rentoa elämää haikailevat digiajan liikkuvat työläiset ovat alkaneet etsiytyä lähes tyhjillään nököttäviin ja pilkkahintaan vuokrattaviin kerrostalokomplekseihin, joita kiinteistöalan ylituotanto on suoltanut pitkin rantaviivaa ja joutomaita.
Tilava ja moderni asunto merinäköalalla irtoaa esimerkiksi Guangdongin maakunnassa noin sadalla eurolla kuukaudessa. Ilmapiiri kohteissa on rauhaisa ja kiireetön ja ilmanlaatukin erinomainen. Myös Reuters kertoo, kuinka heikkenevän taloustilanteen ja koronapandemian jälkimainigeissa säästäväisestä elämästä on tullut eräänlainen cooliuden merkki kiinalaisen nykynuorison parissa.
Financial Times (11.9.2022): “China emerges as IMF competitor with emergency loans to at-risk nations”
Kiina on viime vuosina myöntänyt miljardeittain hätälainoja maksukyvyttömyysvaarassa oleville valtioille. Lainoja ovat saaneet muun muassa aiemmin suurta Vyö ja tie -rahoitusta vastaanottaneet Pakistan ja Sri Lanka. FT:n mukaan näiden lainojen maksun turvaaminen onkin merkittävä syy lisälainoille. Kiinasta on tullut perinteisen valtioiden “viimeisen oljenkorren” IMF:n kilpailija hätälainoittajana.
IMF on herättänyt menneinä vuosikymmeninä pahaa verta monissa maissa vaatimalla kivuliaita uudistuksia lainojen ehtona. Kiina puolestaan ei moisia vaadi, mikä asiantuntijoiden mukaan vain siirtää ongelmaa myöhemmäksi, ja maat saattavatkin hakea rahoitusta Kiinalta nimenomaan välttääkseen IMF:n kanssa asioimisen.
Ulkopolitist (11.9.2022): “Harvinaiset maametallit – Kiinan tehokas kauppa-ase”
Harvinaiset maametallit, nuo Kiinan vastineet Venäjän kaasuhanoille. Teknologiateollisuudessa käytettävien harvinaisten maametallien maailmanmarkkinaa domoinoinut Kiina ei ole unohtanut mainita, että menon muuttuessa sille epämieluisaksi voi myös maametallien kauppa tyrehtyä. Tällä olisi heijastuksia lähes kaikkiin teknologiavimpaimien tuotantoon kotiteattereista sähköautoihin ja hävittäjälennokkeihin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ollaan Euroopassa, jonne peräti 95 prosenttia harvinaisista maametalleista tulee Kiinasta.
Lyhyesti:
- Asia Nikkei (22.9.2022): Huawei pyrkii vuosien tauon jälkeen takaisin sirubisnekseen kotimaisten kumppanien turvin jouduttuaan Yhdysvaltain mustalle listalle vuonna 2019.
- South China Morning Post (22.9.2022): Koronnostot Yhdysvalloissa asettavat painetta Kiinan keskuspankille juanin arvon heikkenemisen estämiseksi.
- Reuters (20.9.2022): Credit Suisse arvioi Kiinan miljonäärien lukumäärän kaksinkertaistuvan vuoteen 2026 mennessä huolimatta yhteisen hyvinvoinnin kampanjasta ja epävarmasta maailmantaloudesta.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (22.9.2022)
- Kiinan talouskasvu jäi suhteellisen vaimeaksi elokuussa, asuntorakentaminen supistuu edelleen
- Kiinan ja Venäjän presidentit tapasivat, kauppa vahvistunut
- Suomen tavaravienti Kiinaan supistui huhti-kesäkuussa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Tautinen meno ei ota loppuakseen.
The Guardian (21.9.2022): “China’s ‘hidden epidemics’: the preventable diseases that could reshape a nation”
The Guardian raportoi kolmen artikkelin voimalla Kiinan “varjoon jääneistä” epidemioista, joissa nopeasti yleistyvät elintapasairaudet kuten tupakoinnista johtuvat keuhkosairaudet ja diabetes johtavat miljooniin ylimääräisiin kuolemiin. Ne myös ajavat varsinkin vailla kunnollista terveysvakuutusta olevaa maaseudun väestöä sairausloukkuun, jossa esimerkiksi insuliini ja sairaalamaksut vievät suuren osan käytettävissä olevista tuloista. Tupakointi on Kiinassa edelleen yleistä, ja tilastojen mukaan jopa joka kolmas tämän hetken nuorista miehistä saattaa olla vaarassa kuolla tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin muutaman vuosikymmenen päästä.
Reuters (20.9.2022): “China’s livestreaming sales king returns to screens after long absence”
Kesällä Kiinan tunnetuimpiin influenssereihin kuuluvan Li Jiaqin livestream-lähetys katkesi kuin seinään, kun hän erehtyi esittelemään lähetyksessä panssarivaunua esittävää jäätelötuotetta Tiananmenin verilöylyn vuosipäivän alla. Sen jälkeen miestä ei nähty striimaushommissa lähes neljään kuukauteen, mutta tällä viikolla Li palasi viimein vähin äänin sorvin ääreen. Selitystä koko kesän poissaololle tuottoisasta elinkeinotoiminnasta ei kuitenkaan herunut. Tapaus alleviivaa Tiananmenin tapahtumien absurdia käsittelyä nyky-Kiinassa: nuoret lähettävät vahingossa vääriä signaaleja vuosipäivän aikaan, koska vuoden 1989 kevät on pyyhitty kollektiivisesta muistista niin totaalisesti, ettei nykysukupolvi osaa edes varoa tahattomien mielleyhtymien aiheuttamista.
The Guardian (19.9.2022): “Anger in China after 27 people killed in Covid quarantine bus crash”
Guizhoun maakunnassa 27 ihmistä kuoli viime viikonloppuna, kun heitä koronakaranteeniin kuljettanut bussi ajoi kolarin. Tapaus nousi nopeasti valokeilaan sosiaalisessa mediassa, ja siitä tuli monille esimerkki Kiinan koronapolitiikan ylilyönneistä. Koronavirus itse on toistaiseksi johtanut Guizhoussa koko pandemian aikana vain kahden ihmisen kuolemaan, ja onnettomuuden jälkeen kansalaiset pohtivat Weibo-somealustalla koronatartunnan sijaan sitä, milloin on heidän vuoronsa joutua kolariin koronabussissa.
CNN (18.9.2022): “Don’t touch foreigners, warns senior health official after China’s first monkeypox case”
Maailmalla tänä vuonna levinnyt apinarokko on rantautunut nyt myös Kiinaan. Maan ensimmäinen tautitapaus todettiin Chongqingin alueella koronakaranteenissa olleella, ulkomailta palanneella henkilöllä. Asiantuntijoiden mukaan apinarokosta ei koidu koronan kaltaista uhkaa, mutta sen laajemman leviämisen ehkäiseminen on silti tärkeää. Kiinan tartuntatautikeskuksen johtava epidemiologi Wu Zunyou ohjeisti kansalaisia torjumaan tautia, ja ensimmäinen kohta hänen toimenpidelistallaan kuului: “Älä ole ihokosketuksessa ulkomaalaisiin.” Ohjeistus herätti näkemyksiä puolesta ja vastaan – joidenkin mielestä se heijasti samanlaista ksenofobiaa, josta Kiina itse syytti länsimaita koronapandemian alkuvaiheessa.
BBC (15.9.2022): “Queen Elizabeth II: Hong Kong’s grief sends message to Beijing”
Mielenosoituksia suitsivan turvallisuuslain hiljentämässä Hongkongissa kuningatar Elisabetin kuolema tarjosi harvinaisen tilaisuuden mielenilmaukseen, joka kertoi jotain hongkongilaisten suhtautumisesta nykyisiin ja menneisiin hallitsijoihinsa. Kansalaiset jonottivat sankoin joukoin viemään surunvalitteluja entiselle siirtomaaemännälleen Yhdistyneen kuningaskunnan konsulaattiin, ja BBC:n mukaan myötätunnon osoitukset olivat kenties laajimpia Britannian ulkopuolella. Vanhemman polven hongkongilaiset muistelivat kaupungin olleen rauhallinen ja vauras Elisabetin valtakaudella. Heidän parissaan kuningatar tunnettiin tuttavallisesti kantoninkiinaksi “pomorouvana” (si tau por).
The Economist (13.9.2022): “China’s government is mass-collecting DNA from Tibetans”
Vuonna 2017 Kiinan hallitus aloitti kampanjan kerätäkseen DNA-näytteen 5–10 prosentilta maan miehistä, mikä mahdollistaisi kiinalaismiesten miespuolisten sukulaisten jäljittämisen. Kampanja on herättänyt huolta etenkin etnisillä vähemmistöalueilla, ja Citizen Lab -tutkimusryhmän mukaan Tiibetissä viranomaiset ovat keränneet DNA:ta mahdollisesti jo 25–33 prosentilta väestöstä. Viranomaisia ei näytä haittaavan, että geneettisen materiaalin summittainen kerääminen on vastoin Kiinan rikoslakia, jonka mukaan DNA:ta saa kerätä vain rikosten epäillyiltä tai uhreilta.
Tiibetissä huolia aiheuttavat myös muun Kiinan tavoin loputtomilta tuntuvat koronarajoitukset, kun pääkaupunki Lhasa on ollut suljettuna kuukauden päivät. Yleisestikin tiukan valvonnan alla olevassa Tiibetissä paikallinen etninen väestö ei yleensä juuri julkisesti mielipiteitään esitä, mutta nyt koronapolitiikka saa kritiikkiä heiltäkin. New York Timesin mukaan tämä kertoo tilanteen kestämättömyydestä niin Tiibetissä kuin Kiinassa yleisesti.
Lyhyesti:
- Focus Taiwan (18.9.2022): 1 kuoli ja 79 loukkaantui maanjäristyksissä Taiwanissa.
- The Guardian (16.9.2022): Ajatus Kiinaan paluusta pyörii äitiään kaipaavan taiteilija-aktivisti Ai Weiwein mielessä, mutta 90-vuotias äiti varoittaa poikaansa palaamasta.
- BBC (12.9.2022): Mao Zedongia esittänyt tähtinäyttelijä pidätettiin syytettynä seksin ostamisesta.
Katsele & kuuntele
ChinaPower (16.9.2022): “What to Know Ahead of China’s 20th Party Congress: A Conversation with Lingling Wei”
Vajaan kuukauden päästä häämöttävää Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokousta taustoittaa ja tulevia pysyvän komitean jäseniä spekuloi Wall Street Journalin Kiinan-kirjeenvaihtaja Lingling Wei CSIS:n ChinaPower-podcastissa. Mitä esimerkiksi käy pääministeri Li Keqiangille, joka ei vielä ikänsä puolensa joutuisi poistumaan politbyroosta? Ketkä Xin luotetut nousevat ylöspäin?
Longform (15.9.2022): “Evan Osnos”
The New Yorkerin entinen Kiinan-kirjeenvaihtaja Evan Osnos vieraili kirjailijoiden ja toimittajien keskustelupodcastissa Longformissa. Tarjolla mainio jakso Osnosin pitkäaikaisille faneille, käsitellen muun muassa hänen vuoden 2015 henkilökuvaansa Xi Jinpingistä ja sen kirjoittamista.
Pekingology (16.9.2022): “Surveillance State”
Wall Street Journalin toimittajat Liza Lin ja Josh Chin vierailevat Pekingology-podcastissa kertomassa uudesta kirjastaan nimeltä Surveillance State: Inside China’s Quest to Launch a New Era of Social Control, joka nimensä mukaisesti käy läpi Kiinan teknologiaponnisteluja valvontayhteiskunnan luomiseksi. Chin ja Lin vierailivat kertomassa kirjastaan myös Sinica-podcastissa.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 7. lokakuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.