7.10.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Mitä Kiina suunnittelee, ja mitä siitä tiedämme? Oli kyse sitten poliittisen eliitin salkkujaosta tahi Taiwanin mahdollisesta valtaamisesta, tiedonsaanti Kiinan aikeista ja päätöksenteosta vaikeutuu, kun maa sulkee ovia ulkomaalaisilta. Luotettavan informaation niukkuutta pyrkii paikkaamaan muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun tuhti tutkimusseloste Kiinan sotilasstrategiasta.
Sulkeutuneisuus saattaa tarjota strategista hyötyä, mutta taloutta se ei auta. Kiinan talouden ennustetaan tänä vuonna kasvavan muuta Aasiaa hitaammin ensi kertaa sitten vuoden 1990. Taustalla ovat koronarajoitukset, kiinteistösektorin sakkaus ja tekemättä jääneet rakenteelliset uudistukset.
Elokuva-alalla puolestaan Hollywood-tuotantojen ja laatudraamojen tilalla pyörivät yhä useammin nationalistiset kiinalaisleffat, joista tuoreimpana esimerkkinä kansallispäivän kassamagneetti Home Coming (万里归途). Yleisen linjan kiristyessä suhteellisen vapaasti ovat saaneet toimia seuranhakusovellukset, joiden kautta kiinalaiset yhä laajemmin rakentavat ystäväverkostojaan.
Seuraavassa kirjeessä pääsemmekin jo tutustumaan lokakuun 16. päivänä alkavan kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksen ensimmäisiin avaustunnelmiin. Sitä odotellessa toimitus toivottaa erinomaista viikonloppua kaikille!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Tietotyhjiön hinta.
Maanpuolustuskorkeakoulu (5.10.2022): “Informaatioherruus: Kiinan sotilasstrategia ja sodan kuva kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella”
Kiina on noussut taloudellisen suurvalta-asemansa vetämänä nopeasti globaaliksi sotilaalliseksi mahdiksi, jonka puolustusmenot ovat maailman toisiksi suurimmat (vuonna 2021 noin 270 miljardia Yhdysvaltain dollaria) ja jonka asevoimien tehtäväkenttä laajenee hitaasti mutta tasaisesti kaikille maailman alueille. Samaan aikaan myös Kiinan sotilasteknologinen osaaminen on harpannut joissain asejärjestelmissä suoraan maailman eturiviin. Mitä Kiina oikein tavoittelee pullistelevilla sotilaallisilla muskeleillaan? Maanpuolustuskorkeakoulun uudessa tutkimuksessa selvitetään asiaa käymällä läpi Kiinan sotilasstrategian kehitystä kylmän sodan jälkeisellä aikakaudella.
Foreign Affairs (4.10.2022): “China Has Lost India”
Kiinan ja Intian suhteet, jotka eivät ole koskaan olleet täysin ongelmattomat, kiristyivät kesällä 2020, kun maiden asevoimat ottivat yhteen Galwanin laaksossa. Konfliktin seurauksena molemmat maat ovat lisänneet niin sanotusti rautaa rajoilleen, eikä jännitteiden uskota lientyvän nopealla aikataululla. Foreign Affairsille kirjoittavan Tanvi Madanin mukaan vuoden 2020 tapahtumat ovat myös työntäneet Intiaa lähemmäs Kiinaa vastustavia voimia, kuten Yhdysvaltoja, joskaan radikaalia muutosta Intian perinteiseen itsenäiseen ulkopoliittiseen linjaan Mandani ei ennusta.
Carnegie Endowment (3.10.2022): “How We Would Know When China Is Preparing to Invade Taiwan”
Milloin Kiina hyökkää Taiwaniin? Asiantuntijat ovat heitelleet omia arvioitaan, jotka ovat vaihdelleet vuodesta 2024 Kansan vapautusarmeijan 100-vuotispäiviin vuonna 2027 tai viimeistään vuoteen 2049. Milloin hyvänsä se onkaan tapahtuakseen, CIA:sta eläköityneen Kiina-asiantuntija John Culverin mukaan Kiina ei luultavimmin kykene yllätyshyökkäykseen. Maihinnousu Taiwanille olisi äärimmäisen riskialtis operaatio, johon Kiina haluaisi luultavimmin varautua huolella. Maihinnousujoukon mobilisoituminen paljastuisi siten hyvissä ajoin lukemattomista erilaisista ennusmerkeistä.
Samoihin aikoihin australialainen News.com.au raportoi aavistuksen pahaenteisesti, että tällaisista valmisteluista saattaa olla näyttöä. Verkkolehden siteeraamien asiantuntijoiden mukaan tuoreet satelliittikuvat paljastavat kiinalaisen siviilikuljetusaluksen seilanneen pois tavanomaiselta reiteiltään harjoitellakseen Kiinan asevoimien kanssa maihinnousuoperaatioita. Kyseessä lienee vain harjoitus, mutta sotilaskuljetuksiin kykenevien siviilialusten laajamittaisempi liikehdintä Taiwanin edustalle olisi yksi keskeinen varoitussignaali hyökkäyksen suunnittelusta.
Brookings (4.10.2022): “Are worsening US-China relations in Taiwan’s interest?”
Ryan Hass analysoi Taiwaninkin poliittisissa piireissä kuulemaansa näkemystä siitä, että Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyvät suhteet olisivat hyväksi Taiwanille. Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteiden parantuessa neuvotteluja on usein käyty Taiwanin ohi, ja vastaavasti suurvaltasuhteiden kiristyessä Taiwanille sataa huomiota ja tukea, ja lisäksi saaren puolijohdeteollisuuden strategisen merkityksen luoma “piikilpi” antaa teorian mukaan suojaa.
Hassin mukaan yhtälö on kuitenkin mutkikkaampi. Yhdysvaltojen ja Taiwanin suhteet eivät aina ole historiassa kehittyneet Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden nousujen ja laskujen tahdissa. Kaikilla kolmella maalla on omat strategiset intressinsä, ja liian kireät suurvaltasuhteet pakottavat Taiwanin valitsemaan enenevässä määrin puolensa. Kireät suurvaltasuhteen voivat myös karkottaa pienempiä maita jotka muuten olisivat kiinnostuneita kehittämään Taiwanin-suhteita.
Financial Times (27.9.2022): “The cost of China’s information vacuum”
Ulkomaiset Kiinan-tutkijat saivat viime vuosikymmeninä nauttia melko avoimista oloista, kuten pääsystä arkistojen ääreen ja ihmisten puheille Kiinassa. Korkeankin tason virkamiehet antoivat tapaamisia tutkijoille, ja monilla oli vuosikausia ylläpidettyjä ammatillisia verkostoja Kiinan hallinnossa.
Nyt tilanne alkaa kuitenkin FT:n haastattelujen mukaan muistuttaa enemmän Kiinan 1970-luvun avautumista edeltäneitä aikoja, jolloin Kiinan politiikan ja yhteiskunnan tutkimus perustui niin sanotusti “teenlehtien lukemiselle” ulkomailta käsin. Koronarajoitukset ja tiukentunut poliittinen ilmapiiri on merkinnyt varsinkin nuoremmalle Kiinan-tutkijoiden sukupolvelle hankalampaa pääsyä paikan päälle, ja heikentänyt uskoa tulevan Kiina-uran kestävyyteen. Tämä voi artikkelin mukaan johtaa pintapuolisempaan ymmärrykseen Kiinan monimutkaisesta todellisuudesta. Tämä vaikuttaa myös hallitusten käytettävissä olevaan Kiina-asiantuntemukseen tulevaisuudessa.
Sama aihe nousi esiin myös Foreign Policyn artikkelissa, joka perkasi kaksi viikkoa sitten somessa kiertäneitä huhuja vallankaappauksesta Kiinassa. Xi Jinpingin kerrottiin tuolloin joutuneen kotiarestiin, ja kenraali Li Qiaomingin väitettiin ottaneen sotilasvallankumouksella tiukan komennon Pekingistä. Huhumyllyn pyörittämisessä kunnostautuivat erityisesti intialaiset sekä Falun Gongiin linkittyneet mediat. Artikkelin mukaan moisten huhujen nousu on ymmärrettävää, koska Kiinan sulkeutuva sisäinen todellisuus muuttuu ulkomaailmalle yhä hankalammaksi arvioida.
Lyhyesti:
- Uusi Suomi (6.10.2022): Mika Aaltola: ”Kiinan sietokyvyn rajat Venäjän suhteen näyttävät tulleen vastaan”.
- Financial Times (4.10.2022): Kiina vaatii Hongkongissa sijaitsevia ulkomaiden konsulaatteja paljastamaan rakennustensa pohjapiirrokset.
- The Guardian (4.10.2022): Taiwanin laskeva syntyvyys rajoittaa sotilaiksi rekryttävien poolia.
- Yle (29.9.2022): Ukrainan sota järkyttää taiwanilaisia, mutta heillä on yksi etu, joka huojentaa ison naapurin uhatessa.
Talous
Kuumaa: Fisut Gálapagossaarten ympärillä.
Foreign Affairs (5.10.2022): “How China Trapped Itself”
Taloustieteen professori Michael Pettis tiivistää Foreign Affairsissa Kiinan talouden heikkoja kohtia, jotka ovat saattaneet tulla hänen Twitter-seuraajilleenkin jo tutuksi. Ne voi periaatteessa summata kahteen teemaan: liialliset tuottamattomat investoinnit ja kotimaisen kulutuksen kituminen.
Kiinan virallinen velkataso bruttokansantuotteeseen nähden on kasvanut 2000-luvun lopun 150 prosentista lähes 280 prosenttiin, mikä kertoo siitä, kuinka maassa on tehty paljon suuria investointeja, jotka eivät ole kyenneet maksamaan itseään takaisin. Kiinteistösektori on tästä Pettisin mukaan suurin esimerkki. Suurinvestoinnit ovat olleet käytössä talouden kasvattamiseksi, mutta uhkana on, että velkaantuminen vääjäämättä tekee kasvun ennen pitkää mahdottomaksi. Siksi Pettisin mukaan Kiinan tulisi lopettaa kannattamattomat investoinnit ja hyväksyä selvästi hitaampi talouskasvu.
Financial Times (5.10.2022): “Xi Jinping’s last chance to revive the Chinese economy”
Kiinan talous kasvaa tänä vuonna Maailmanpankin ennusteen mukaan muuta Aasiaa hitaammin ensi kertaa sitten vuoden 1990. Ennusteen mukaan Kiinan talous kasvaa tänä vuonna 2,8 prosenttia, kun muulle Aasian alueelle ennustetaan 5,3 prosentin kasvua. Monet muut alueen maat hyötyvät kohonneista raaka-ainehinnoista ja kulutuksen kasvusta koronapandemian hellitettyä. Kiinan koronastrategia puolestaan kuristaa kulutusta, ja hallitus näyttää todenneen, että vaikeasti ennustettavat koronasulut vähentäisivät myös talouselvytyksen tehoa. Aasian alueellakin talousonni jakautuu kuitenkin epätasaisesti, sillä esimerkiksi runsaasti velkaantuneet maat kuten Mongolia ja Laos saattavat joutua vaikeuksiin inflaation, korkojen ja dollarin arvon noustessa.
Myös Reuters raportoi vaikeuksista Kiinan talouden elpymisessä viime kuukausien koronakoitoksista. Kiinan valmistavan teollisuuden aktiivisuutta kuvaava indeksi nousi hieman syyskuussa, heijastaen sektorin hienoista kasvua kaksi kuukautta kestäneen laskun jälkeen. Samaan aikaan kuitenkin palvelusektorin kasvu hidastui. Vientikysyntä jatkunee alavireisenä maailmantalouden vaikeuksien vuoksi ja koronasulkujen uhka on läsnä, mutta toisaalta Kiinaa vaivanneiden kuivuuden ja helleaaltojen helpottaminen parantaa teollisuuden tilannetta jonkin verran. Yleiskatsauksen akuuteista kipupisteistä Kiinan taloudessa tarjoaa myös BBC.
Ylipäätään Kiinan talouden heikko tilannekuva kertoo siitä, miten kiinteistösektori on kasvanut liian suureksi, kuinka kotimainen kulutus on liian heikkoa ja Xi Jinpingin vuonna 2013 lupailemat uudistustoimet ovat jääneet toteutumatta, Financial Timesin haastattelemat asiantuntijat sanovat. Kotitalouksien säästämisaste on jo entuudestaan ollut Kiinassa korkea, ja luvut tämän vuoden ensimmäiseltä vuosipuoliskolta kertovat, että sukanvarteen on laitettu koronasulun myötä taas enemmän kuin aikoihin.
Financial Times (30.9.2022): “China’s EV star and Tesla rival BYD unveils Europe expansion”
Kiinan suurin sähköautojen valmistaja BYD suunnittelee käynnistävänsä maailmanvalloituksensa Saksasta ja Ruotsista laajentaen myöhemmin muualle Eurooppaan. Yhtiö on valmistautunut kilpailemaan eurooppalaisten autojättien kanssa jo vuosia ja parantanut huomattavasti autojensa laatua ja designia, FT kirjoittaa. Alkuvuosi 2022 kohteli yhtiötä hyvin: liikevaihto kasvoi lähes 70 prosenttia, ja yhtiö nousi maailman kolmanneksi arvokkaimmaksi autoyhtiöksi ohi Volkswagenin. Lisäksi se on noussut maailman toiseksi suurimmaksi sähköautojen akkujen toimittajaksi toisen kiinalaisyhtiön CATL:n jälkeen. BYD:n kädenjälkeä voi nähdä nykyään nähdä Helsingissäkin, sillä HSL:n liikennettä hoitava Nobina on ottanut BYD:n sähköbusseja kalustoonsa.
Reuters (29.9.2022: “Exclusive: China’s state banks told to stock up for yuan intervention”
Kiinan keskuspankki on Reutersin raportin mukaan pyytänyt Kiinan suuria valtio-omisteisia pankkeja varautumaan juanin arvon pönkittämiseen myymällä dollareita ja ostamalla juaneja esimerkiksi Hongkongissa, New Yorkissa ja Lontoossa. Kiinan juan on menettänyt 11 prosenttia arvostaan dollariin nähden tämän vuoden aikana – kehitys on ollut tänä vuonna toki heikkoa muillakin valuutoilla Yhdysvaltain dollariin nähden. Viime vuosikymmenellä Kiina käytti noin yhden biljoonan dollarin arvosta valuuttavarantojaan juanin arvon tukemiseksi sen jälkeen, kun keskuspankki äkillisesti ilmoitti juanin devalvoinnista elokuussa 2015.
The New York Times (27.9.2022): “How China Targets the Global Fish Supply”
Parin viime vuosikymmenen aikana Kiina on ryhtynyt kalastamaan ympäri maailman valtameriä lähes 3 000 aluksen kokoisella syvänmerenkalastuslaivastollaan. New York Timesin mukaan vaikutus näkyy erityisesti Intian valtamerellä ja eteläisellä Tyynellämerellä eli Afrikan rannoilta Etelä-Amerikkaan.
Esimerkiksi Ecuadorille kuuluvien Gálapagossaarten lähistöllä laskettiin kesällä 2020 olevan lähes 300 kiinalaisalusta. Alusten liike hipoi Ecuadorille kuuluvan yksinomaisen talousalueen rajaa 200 meripeninkulman päässä rannikosta niin tarkasti, että laivojen satellittijäljityksen perusteella rajan pystyi piirtämään. Visuaalisesti hieno artikkeli toteaa kuinka Kiinan toimet ovat laillisia tai ainakin sääntelyn ulkopuolella, mutta eivät kalakantojen kannalta kestäviä. Aihe sai jopa Amerikan Jasper Pääkkösen eli Leonardo DiCaprion älähtämään.
Lyhyesti:
- Bloomberg (3.10.2022): Google Translate ei enää toimi Manner-Kiinassa.
- Bloomberg (30.9.2022): Kiinalainen C919-matkustajalentokone sai luvan hoitaa matkustajaliikennettä Kiinassa. Konetta on tilattu yli 800 kappaletta.
- Ulkopoliittinen instituutti (29.9.2022): Kiinan Vyö ja tie -hankekokonaisuus on aatteelliselta perustaltaan hatara ja on tulkinnanvaraista, kuinka paljon se lisää Kiinan vaikutusvaltaa.
- TechCrunch (26.9.2022): Osa uusista iPhone 14 -puhelimista valmistetaan Intiassa, mitä pidetään merkittävänä osoituksena Applen aikeista siirtää valmistusta pois Kiinasta.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (6.10.2022)
- Kiinan tämän vuoden kasvuennusteita laskettu reippaasti
- Juan heikkenee dollaria vastaan
- EU-kauppakamarin mukaan Kiinan liiketoimintaympäristö on vaikeutunut
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Lisää patriotismia valkokankaille.
The New York Times (6.10.2022): “How a Chinese Doctor Who Warned of Covid-19 Spent His Final Days”
Koronaviruksen lähdettyä leviämään Wuhanissa alkuvuodesta 2020 otsikoihin nousi lääkäri Li Wenliang. Li oli se henkilö, joka ensimmäisenä varoitti ihmisiä viruksesta sosiaalisessa mediassa. Hän kuitenkin sairastui myös itse tautiin ja kuoli helmikuussa 2020. New York Timesin uusi selvitys kertoo Lin viimeisistä hetkistä, jotka aiemmin olivat jääneet epäselviksi. Li taisteli virusta vastaan elämänsä viimeiset 39 päivää, ja tuona aikana hän antoi sairaalavuoteeltaan useita haastatteluja, jotka vahvistivat hänen asemaansa kansansankarina. Kun Lin sydän pysähtyi 6. helmikuuta, häntä yritettiin poikkeuksellisesti elvyttää läpi koko yön, ja sairaala julkaisi tiedon kuolemasta vasta seuraavana aamuna. New York Times julkaisee jutussaan myös ensi kertaa anteeksipyyntökirjeen, jonka Li joutui kirjoittamaan työnantajalleen kerrottuaan koronaviruksesta julkisuuteen.
South China Morning Post (30.9.2022): “Chinese film Return to Dust disappears from cinemas and the internet, despite US$14 million ticket sales, and no one knows why”
Kiinan sensuurikoneisto iski jälleen maan yhteiskuntakehitystä turhan realistisesti tarkastelleeseen elokuvaan. Keväällä Berliinin elokuvajuhlilla kiitosta saanut ja Kiinan elokuvateattereissakin kunnioitettavat 100 miljoonan juanin lipputulot kerännyt Return to Dust hävisi hiljattain ilman selitystä sekä teattereista että internetistä. Elokuvan tekijöillekään ei ollut selvää, mistä tämä johtui, ja mysteeri on johtanut sosiaalisessa mediassa spekulointiin mahdollisista syistä. Yleinen tulkinta on, että elokuvan aihepiiri ei sopinut kommunistipuolueen köyhyyden poistamista koskevaan narratiiviin. Elokuva kertoo maaseudulla asuvasta vähäosaisesta pariskunnasta Kiinan modernisaation ja kaupungistumisen keskellä.
Vaan ei hätää, sillä samalla kun taiteellisesti korkealuokkainen yhteiskuntakuvaus vedettiin teattereista, sen tilalle saatiin jälleen uusi patrioottinen kassamagneetti kansallistunnetta kohottamaan. Home Coming -sotadraama (万里归途) kertoo kiinalaisista diplomaateista, jotka organisoivat kansalaistensa evakuoinnin pohjoisafrikkalaisesta valtiosta, jossa syttyy sota. Avausviikonloppunaan elokuva oli kerännyt jo 200 miljoonan yuanin lipputulot. Elokuvan lopussa katsojia muistutetaan taannoisen jymymenestysten Wolf Warrior 2:n ja Operation Red Sean tyyliin siitä, että Kiinan ulkoministeriö auttaa aina kansalaisiaan, jos nämä joutuvat ulkomailla vaikeuksiin. Viesti on kiintoisa huomioiden, että keväällä Ukrainan sodan alussa Kiina nimenomaisesti vitkasteli omiensa evakuoinnissa onnettomin seurauksin.
China Media Project (29.9.2022): “Tibet, By Any Other Name”
Kiinan viestinnässä näyttää olevan käynnissä vaivihkainen muutos siinä, mitä nimeä Tiibetistä englanniksi käytetään. “Tibet”-nimen sijaan alueesta on alettu useissa yhteyksissä käyttää mandariininkielistä nimeä “Xizang” (西藏). Muutos näkyy etenkin nationalistisessa Global Times -lehdessä, jossa Xizang-nimi on tämän vuoden puolella esiintynyt jo yli 200 englanninkielisessä artikkelissa. Lehti esimerkiksi toteaa, että “kaikki Xizangia koskevat asiat ovat yksinomaan Kiinan sisäisiä asioita, joihin muilla mailla ei ole oikeutta sekaantua”. Xizang-nimeä on alettu käyttää osin myös Kiinan ulkoministeriössä, mutta valtiolliset pääviestimet Kansan päivälehti ja China Daily ovat toistaiseksi puhuneet Tiibetistä. Kyse voi olla tietoisesta pyrkimyksestä siirtyä pois nimestä, joka länsimaissa assosioituu herkästi ihmisoikeuskysymyksiin ja itsenäisyyspyrkimyksiin.
BBC (27.9.2022): “Alfa Romeo: Zhou Guanyu will stay with team in 2023”
Tänä vuonna Valtteri Bottaksen tallikaverina aloittanut Kiinan kaikkien aikojen ensimmäinen Formula 1 -kuljettaja Zhou Guanyu jatkaa Alfa Romeo -tallissa myös ensi vuonna. Zhou on tallipäällikkö Frederick Vasseurin mukaan vakuuttanut työmoraalillaan ja sopeutunut talliin hyvin, ja tulokset radalla ovat olleet suhteellisen hyviä. Zhou on toistaiseksi ansainnut kuusi MM-pistettä ja ollut aika-ajoissa keskimäärin vain 0,4 sekuntia konkari Bottasia hitaampi. Tallin ja Zhoun itsensä mukaan tässä on hyvät eväät parantaa menoa entisestään ensi vuonna.
The New York Times (27.9.2022): “Dating Apps Thrive in China, but Not Just for Romance”
Kuten Kiina-ilmiöidenkin lukijat ovat saaneet huomata, Kiina on viime vuosina lisännyt teknologiasektorin sääntelyä, mikä on vaikeuttanut monien alan yritysten toimintaa. Seuranhakusovellukset ovat kuitenkin pärjänneet hyvin, eikä niiden toimintaa ole juuri rajoitettu. Tinderin kaltaiset sovellukset, kuten Tantan ja Momo, ovat tarjonneet korona-aikana apua yksinäisyyteen, ja niiden funktiosta onkin tullut deittailua laajempi: tuoreessa kyselyssä valtaosa vastaajista sanoi haluavansa laajentaa sovellusten avulla sosiaalisia verkostojaan kumppanin löytämisen sijaan. Viime vuosina suosituksi on noussut etenkin Soul-niminen sovellus, joka yhdistää ihmisiä persoonallisuustestien perusteella. Yhä useampi kiinalainen luokin nyt sovellusten avulla samanhenkisistä ihmisistä koostuvaa ystäväpiiriä.
Lyhyesti:
- Sixth Tone (4.10.2022): Kiinan kansallispäivän juhlinnassa pandemia tasoitti patriotismia.
- Helsingin Sanomat (2.10.2022): Suomalaiselle Aulikki Bottingille on tehty Kiinassa yli kaksisataa koronatestiä.
- The New York Times (28.9.2022): Kiinalaisen JD.com-verkkokaupan kuuluisa perustaja joutuu Yhdysvalloissa oikeuteen raiskauksesta syytettynä.
Katsele & kuuntele
Aasiantuntijat (4.10.2022): “Avaimia Kiinan talousjärjestelmän ymmärtämiseen“
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen podcastissa keskustellaan Kiinan taloudesta. Kiinassa puoluevaltio ohjaa taloutta niin vahvasti, että on paikallaan puhua Oy Kiina Ab:stä. Mitä keinoja puolueella on vaikuttaa Kiinan talouteen ja onko vielä talouden aloja, joiden toimintaan se ei välitä puuttua? Mihin suuntaan Xi Jinpingin talousuudistukset ovat viemässä Kiinaa? Yliopistonlehtori Outi Luova keskustelee Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlinin kanssa Kiinan taloudesta nykyisessä geopoliittisesti epävakaassa tilanteessa.
ChinaPower (30.9.2022): “The 20th Party Congress and the PLA: A Conversation with Joel Wuthnow”
Pian häämöttävää puoluekokousta ennakoidaan ChinaPower-podcastissa spesifistä näkökulmasta: mitä tapahtuu Kansan vapautusarmeijan eli kommunistisen puolueen oman armeijan osalta ja mitä henkilövalintoja keskussotilaskomissioon tehdään? Tutkija Joel Wuthnow ennakoi operatiivisen kyvykkyyden korostuvan tulevissa henkilövalinnoissa armeijan johtotehtäviin. Keskustelu on hyvä pikaperehdytys kansanarmeijan sisälle ylipäätään.
Pekingology (29.9.2022): “Chinese Influence through Technical Standardization Power”
Tutkija Tim Rühlig kertoo Pekingology-podcastin vieraana tuoreesta tutkimusartikkelistaan liittyen teknologisten standardien muotoutumiseen ja Kiinan vaikutusvallan kehittymiseen viime vuosina. Esimerkiksi Kiinan pyrkimykset viedä rautatieprojektejaan ympäri maailmaa saa ostajamaat myös sitoutumaan Kiinan muovaamiin standardeihin rautatiesuunnittelussa, Rühlig kertoo.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 21. lokakuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.