4.11.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Puoluekokouksen pöly alkaa vähitellen laskeutua. Kokouksen anteja perkaavien analyysien sävy vaikuttaa varsin yksimieliseltä: merkittäviä muutoksia Kiinan politiikkaan ei ole luvassa niin hyvässä kuin pahassa, ja kolmatta kauttaan käynnistelevän Xi Jinpingin valta-asema sementoituu entistä jykevämmäksi. Turvallisuutta ja vakautta vaaliva, mutta uudistuksia kammoksuva linja saanee jatkoa.
Harmaan arjen korvatessa puoluekokouspöhinät kirjeessä on tällä kertaa tarkasteltu esimerkiksi Kiinan Eurooppaan perustamia laittomia poliisiasemia, Saksan sooloilevaa sekä Esko Ahon siirtymistä Venäjä-kaupan takuumiehestä Kiina-bisneksen pariin. Yhteiskunnallisten ilmiöiden rintamalla esiin nousi kuluneilla viikoilla puolestaan esimerkiksi harvinaislaatuiset mielenosoitukset Tiibetissä, internetaddiktioklinikat sekä ihmisten geenimanipuolaatio.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Laittomat poliisiasemat.
Deutsche Welle (3.11.2022): “Germany’s Scholz meets Xi Jinping in China visit”
Pekingissä ilmassa oli jälleen propagandavoiton tuntua, kun Euroopan talousmahdin Saksan liittokansleri Olaf Scholz paukki tervehtimään Xi Jinpingiä. Scholz vakuutteli ennen matkaa saksalaislehteen kirjoittamassaan kannanotossa nostavansa pöydälle kipeät asiat Xinjiangin ihmisoikeusrikoksista alkaen. Kuten asiantuntijatkin kuitenkin huomauttivat, kauppadelegaation kanssa matkaavan Scholzin voi olla vaikea iskeä pöytään kovia viestejä, kun pöydän toisessa päässä Volkswagenin ja BASF:n johtajat hierovat kauppaa.
Pekingin ytimessä Mahtavassa kansan salissa Xin tavannut Scholz tuntuikin korostavan maiden kauppasuhteita, vaikkakin mainitsi olevansa ilahtunut, että he voivat puhua myös asioista, joista ovat eri mieltä. Kiinalaismedioiden mukaan Xi toivoi, että Kiinan ja Saksan yhteistyö viedään seuraavalle tasolle, sillä kaoottisina aikoina vaikutusvaltaisten valtioiden yhteisponnisteluja rauhan eteen tarvitaan.
Juuri Scholzin matkustaminen Kiinaan ensimmäisenä länsimaisena johtajana Xin kolmannen valtakauden alkamisen jälkeen on herättänyt porua, onhan Saksan Kiina-riippuvuudesta puhuttu laajalti samassa yhteydessä, kun maan ymmärrettiin olevan auttamattoman riippuvainen venäläisestä kaasusta. Lisäksi vasta viime kirjeessä kerroimme Saksan taipuneen myymään osan Hampurin sataman konttiterminaalista kiinalaisyritys Coscolle – vastoin useiden Saksan hallituksen jäsenten varoituksia.
Scholzin vierailusta ja Saksan linjan epäsuhtaisuudesta Euroopan unionin tavoitteisiin nähden kirjoitti The Diplomatiin Kiina-ilmiöiden Anton Karppanen. Saksan kannalta hyödyllisempää olisi pyrkiä ensisijaisesti vaikuttamaan aktiivisesti EU-tason Kiina-politiikkaan ja myös pyrittävä näyttämään ulospäin, että EU-tason yhtenäisyyttä löytyy. Muuten vaarana on, että Saksan rooliksi jää passiivinen reagointi muuttuviin tilanteisiin, kun sekä EU-kumppanit että Yhdysvallat suhtautuvat Kiinaan yhä kriittisemmin, Karppanen kirjoittaa The Diplomatissa.
Nikkei Asia (1.11.2022): “China’s Global Security Initiative: Xi’s wedge in the U.S.-led order”
Xi Jinpingin kaksituntinen megapuhe juuri päättyneessä kommunistisen puolueen 20. puoluekokouksessa oli sisällöltään ja terminologialtaan varsin tuttua tavaraa. Kenties merkittävin uusi käsite, joka puheessa nostettiin esiin, oli “globaali turvallisuusaloite” (全球安全倡议). Kuten Kiinan hallinnon aiemmatkin käsitteelliset innovaatiot, myös globaali turvallisuusaloite vaikuttaa toistaiseksi enemmänkin retoriselta välineeltä, jonka takaa löytyy varsin vähän substanssia. Xin mukaan aloitteen tavoitteena on luoda viitekehys, jonka puitteissa erilaiset poliittiset järjestelmät kykenisivät elämään turvallisesti ja harmonisesti keskenään, mutta miten se tarkkaan ottaen tehdään, on toistaiseksi epäselvää. Xi Jinping vaikuttaa kuitenkin kytkevän aloitteeseen lisääntyvästi omaa arvovaltaansa, joten sen kehitystä kannattaa pitää myös jatkossa silmällä.
Helsingin Sanomat (28.10.2022): “Maailman pitää tuntea uiguurien ”kansanmurhan” arkkitehtien nimet, sanoo aktivisti Nury Turkel”
Nämä nimet ovat esimerkiksi Chen Quanguo ja Zhu Hailun, joiden takaa löytyvät herrat ovat häärineet Xinjiangin uudelleekolutusleirijärjestelmän pääarkkitehteinä. Helsingin Sanomien haastatteleman uiguuriaktivisti Nury Turkelin mukaan sekä Chen että Zhu ovat natsipäällikkö Adolf Eichmanniin rinnastettavia rikollisia, joiden ei pidä antaa päästä pälkähästä, vaan koko maailman tulisi tuntea heidän nimensä. Helsingin kirjamessuilla vieraillut Turkel on vastikään julkaissut Ei pakotietä -nimisen opuksen, jossa Xinjiangin olosuhteita käydään läpi alueelta paenneiden uiguurien kertomusten kautta.
BBC (26.10.2022): “China accused of illegal police stations in the Netherlands”
Kiinalainen laiton “poliisiasema” kuulostaa ensialkuun Zenonin kirjoittamalta paradoksilta, mutta BBC raportoi tällaisia instituutioita todella löydetyn Hollannista. Huomio ilmiöön kiinnittyi alunperin Safeguard Defendersin julkaisemasta raportista, jonka mukaan Kiinan kansalaisia tarkkailevia ja erityisesti toisinajattelijoita vainoavia asemia on perustettu Kiinan ulkopuolelle useita kymmeniä. Näistä useimmat sijaitsevat Euroopassa. Laitokset on alkujaan perustettu taistelemaan kansainvälistä rikollisuutta vastaan, sekä auttamaan Kiinan kansalaisia erilaisissa hallinnollisissa asioissa. Kiinan virallisen kannan mukaan kyseessä olevat asemat eivät olekaan poliisiasemia, vaan toimipisteitä, jotka palvelevat kiinalaisia ulkomailla. Safeguard Defendersin mukaan toimipisteet ovat kuitenkin ottaneet asiakseen etsiä Kiinan kommunistisen puolueen vastustajia ja taivutella heidät erilaisin keinoin pois puoluetta vastustavista ajatusmaailmoistaan. Supon mukaan Suomesta ei ole toistaiseksi löydetty kiinalaisia laittomia poliisiasemia.
Kiina-ilmiöt (23.10.2022): “Puoluekokous-extra: Xi vie, muut vikisevät”
Kuluneiden viikkojen päätapahtuma oli 20. puoluekokouksen päättäminen ja uuden puoluejohdon valinta sunnuntaina lokakuun 23. päivänä. Käsittelimme aihetta jo tuolloin erillisessä extra-kirjeessä, eikä tilannekuva ja analyysien sävy ole sittemmin olennaisesti muuttunut. Analyysit pupoluekokouksen annista ovat olleet varsin yhteneviä kautta linjan. Esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin julkaiseman kommentin mukaan Xin kokouksesa pitämä puhe ei tarjoillut suuria yllätyksiä. Merkillepantavaa oli lähinnä puheen tulkinta kansainvälisen ympäristön muuttumisesta haastavammaksi, sekä puheessa esitetty ankara kritiikki Hu Jintaon valtakautta kohtaan.
Puolueen uudet johtajavalinnat vahvistavat Upin mukaan entisestään Xin dominanssia, mikä yhdistettynä Xin puheen turvallisuutta korostavaan sävyyn tarkoittanee, että uudistuspolitiikka työnnetään taka-alalle riskejä välttelevän ja vakautta tavoittelevan linjan hyväksi. Yle arvioi samaan tapaan Xin valta-aseman jykevöityneen entisestään puoluekokousen ja varsinkin henkilöstönimitysten myötä. Helsingin Sanomat nosti puolestaan esiin lukuisista titteleistään jo tunnetuksi tullen Xin uusimman lempinimen: “uuden matkan johtaja” (新征程领路人).
The Diplomat (27.10.2022): “China’s 20th Party Congress Escalates Cross-Strait Tensions”
Mariah Thornton perkaa The Diplomatissa Kiinan puoluekokouksen ja keskussotilaskomitean nimitysten kertomaa viestiä Taiwanin kannalta. Thornton sanoo puolueen peruskirjaan tehtyjen muutoksien olevan merkityksellisiä Taiwanin tulevaisuuden kannalta. Kun peruskirjassa ennen puhuttiin Taiwanin ja Kiinan kompatrioottien yhtenäisyyden tukemisesta, lukee peruskirjassa nyt puolueen pyrkivän päättäväisesti vastustamaan Taiwanin itsenäisyyttä ja vahvistamaan armeijaa maan yhtenäisyyden saavuttamiseksi. Lisäksi Kiinan korkean tason sotilasstrategiaa johtavan keskussotilaskomission varapuheenjohtajaksi nimettiin He Weidong, joka aiemmin itäisen operaatioalueen johtajana näytteli ilmeisesti tärkeää roolia Taiwaninsalmella nähdyissä sotaharjoituksissa tänä vuonna. Nämä yhdessä kertovat kirjoittajan mukaan Kiinan tiukentuneesta linjasta tulevalle viisivuotiskaudelle.
Lyhyesti:
- Yle (2.1.2022): Ylen tiedot: Suomen Pekingin-suurlähetystö sulki ovensa asiakkailta – taustalla kiista koronarajoituksista.
- Helsingin Sanomat (1.11.2022): Suomi ja 49 muuta maata tuomitsevat lausunnossa Kiinan ihmisoikeusrikkomukset Xinjiangissa.
- Asia Times (31.10.2022): Yhdysvallat vetää F15-laivueensa pois Okinawalta.
Talous
Kuumaa: Esko Aho totalitarismin pauloissa.
AFP (3.11.2022): “China imposes Covid lockdown on area around iPhone factory”
Maailman suurin iphoneja valmistava tehdas Kiinan Zhengzhoussa on ollut tiukan uutisseurannan alla siitä lähtien, kun kuvat ja videot tehdasalueen jättävistä ihmisistä alkoivat levitä Kiinan somessa viime viikolla. Jo tuolloin tehtaan työntekijöillä oli todettu koronatartuntoja, mikä oli johtanut ankaraan koronakuriin noin 200 000 työntekijän yhteisössä. Tehtaan omistava yritys Foxconn yritti kannustaa työntekijöitä jäämään nelinkertaistamalla heidän bonuksensa, mutta moni lähti tästä huolimatta. Tehtaan poikkeustilan on uskottu heijastuvan myös puhelintuotantoon ja joidenkin arvioiden mukaan marraskuun tuotanto voisi vähentyä jopa kolmanneksella. Huoli tautipesästä pakenevista ihmisistä levisi siinä määrin, että tällä viikolla Kiina päätti asettaa tehdasta ympäröivän talousalueen koronasulkuun. Tämän seurauksena alueelle jääneiltä ihmisiltä poistuminen asunnoista on toistaiseksi kielletty.
Yle (2.11.2022): “Venäläispankin jättänyt Esko Aho siirtyi edistämään Kiinan-kauppaa”
Jutun väliotsikko sen tiivistää: Esko Ahon kiinnostus vaihtui totalitaarisesta valtiosta toiseen. Entinen venäläisen Sberbankin hallitusammattilainen antaa nyt entisen pääministerin hartiansa kotimaisen yrityselämän kukoistusmahdollisuuksia Kiinassa edistävälle China Officelle. Kesällä pystyyn nostetun ajatushautomokudelman taustalla on suuria suomalaisia yrityksiä, kuten Nokia, Kone ja metsäteollisuutta. China Office itse määrittelee tarkoituksekseen Kiina-tiedon ja -kokemuksen jakamisen yrityskentälle. Ja toden totta taustalta löytyy myös kovaa Kiina-kokemusta. Mukana China Officen toiminnassa on esimerkiksi Linda Jakobson ja toimitusjohtajana häärää entinen Suomen Kiinan-lähettiläs Jarno Syrjälä.
Axios (1.11.2022): “FCC commissioner says government should ban TikTok”
Yksi Yhdysvaltain telehallintovirasto FCC:n viidestä poliittisesti nimitetyistä komissaareista, Brendan Carr, katsoo Axiosin haastattelussa, että ulkomaisia investointeja ja niiden turvallisuutta Yhdysvalloissa valvovan CFIUS-toimielimen tulisi ryhtyä toimiin kiinalaissovellus TikTokin kieltämiseksi Yhdysvalloissa. Syynä on erityisesti TikTokin emoyhtiö ByteDancen käyttäjistä keräämän datan käyttö ja siirtyminen Kiinaan. Uhkana Carrin mukaan on, että valtiollinen toimija voisi hyödyntää TikTokia poliittiseen vaikuttamiseen Yhdysvalloissa. The Guardian on hiljattain uutisoinut, kuinka TikTok on kertonut eurooppalaisille käyttäjilleen, että käyttäjätiedot voivat päätyä Kiinaan. Tämä aiheuttaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti vähintäänkin turvallisuusarvioinnin Euroopassa TikTokista, The Guardianin haastattelema asiantuntija katsoo.
Merics (27.10.2022): “The bumpy road ahead in China for Germany’s carmakers”
Olaf Scholzin Kiinan-vierailun alla saksalainen Kiina-tutkimuslaitos Merics julkaisi analyysinsä saksalaisten autovalmistajien tulevaisuuden näkymistä Kiinassa. Mericsin arvion mukaan autovalmistajat rakentavat tutkimus- ja kehitysyhteistyötä kiinalaisten teknologiayhtiöiden kanssa, jotta voisivat turvata markkinaosuuksiaan Kiinan sähköautomarkkinoilla. Samalla autoyhtiöt eivät enää valmistaisi autojaan Kiinassa nimenomaan Kiinan markkinoilla myytäväksi vaan globaaliin vientiin. Uhkana on, että autovalmistajien Kiina-innostus hyödyttäisi ennemmin Kiinan taloutta kuin Saksan, Merics arvioi.
Financial Times (24.10.2022): “China’s YMTC asks core US staff to leave due to chip export controls”
Yhtenä merkkinä tuoreiden sirusanktioiden vaikutuksista kiinalainen siruvalmistaja YMTC on pyytänyt amerikkalaisia avainhenkilöitään lähtemään firmasta, jotta se voisi noudattaa Yhdysvaltain uusia vaatimuksia puolijohdeteknologian viennistä. Esimerkiksi yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja, Yhdysvaltain kansalainen Simon Yang jätti tehtävänsä vähän ennen Bidenin hallinnon julkistamia sanktioita. YTMC on Kiinan johtava muistisirujen valmistaja, jonka rahoitus on suurilta osin Kiinan valtiolta, Financial Times kertoo. Yhtiö oli lähellä saada sopimuksen Applen kanssa tänä kesänä ennen otteen tiukkenemista Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä puolijohdekiistassa.
Lyhyesti:
- Bloomberg (4.11.2022): Kiinan osakemarkkinoilla nähtiin paras pörssiviikko vuosikausiin, mikä antaisi otaksua, että pohjat on jo nähty.
- Helsingin Sanomat (31.10.2022): Marinin mukaan olemme liian riippuvaisia Kiinasta, mutta voiko siitä irtautua? Ei kannata, sanoo professori.
- Reuters (24.10.2022): Kiinan vienti Venäjälle kasvanut 20 prosenttia vuoden takaisesta, tuonti Venäjältä kasvanut 55 prosenttia.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (3.11.2022)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Geenimuuntelun kirot.
The China Project (30.10.2022): “A response to baseless allegations”
Kiina-ilmiöiden uutiskatsauksessakin usein esiintyvä The China Project (entinen SupChina) on yksi keskeisistä Kiinan yhteiskuntaan laaja-alaisesti keskittyvistä verkkomedioista. Lokakuussa se kuitenkin joutui myrskyn silmään, kun Kiina-kriittinen amerikkalaissenaattori Marco Rubio nosti esille yhtiön entisen työntekijän antaman lausunnon, jonka mukaan The China Project ajaa Kiinan kommunistipuolueen agendaa. Entisen työntekijän mukaan yhtiö esimerkiksi kielsi häneltä ihmisoikeusasioiden käsittelemisen työssään. Vastineessaan The China Project kiistää jyrkästi syytökset ja esittelee aiempaa Kiina-kriittistä raportointiaan. Yhtiö myös huomauttaa, että sen verkkosivu on estetty Kiinassa ja kiinalaistahot ovat itse puolestaan syyttäneet sitä Yhdysvaltojen käsikassaraksi.
ProPublica (28.10.2022): “COVID-19 Origins: Investigating a ‘Complex and Grave Situation’ Inside a Wuhan Lab”
Keskustelu koronaviruksen mahdollisesta laboratorioalkuperästä otti jälleen tuulta alleen, kun ProPublican ja Vanity Fairin laajassa raportissa esiteltiin kiinalaiseen asiakirjamateriaaliin pohjaavia uusia tietoja Wuhanin virologiainstituutin hämäräperäisistä ongelmista syksyllä 2019. Tietojen tulkinta kuitenkin herätti tuoreeltaan kysymysmerkkejä – se perustui pitkälti Yhdysvaltain valtionhallinnon palveluksessa olevan Kiina-analyytikko Toy Reidin analyysiin, johon sisältyviin epätarkkuuksiin ja mahdollisiin käännösvirheisiin muut Kiina-asiantuntijat kiinnittivät huomiota. Reidin analyysin pohjalta republikaanijohtoinen Yhdysvaltain senaatin alainen komitea oli kuitenkin päätynyt pitämään laboratorio-onnettomuutta koronaviruksen todennäköisimpänä alkuperänä.
Laboratorioteoriaa pönkitti lokakuussa myös esimerkiksi The Economistin uutisoima tuore tutkimus, jonka mukaan koronaviruksessa on havaittavissa merkkejä geenimanipuloinnista. Reaktiot tähänkin tutkimukseen olivat totutun kaksijakoisia: joidenkin asiantuntijoiden mielestä tutkimuksen päätelmät ovat virheellisiä, toiset taas pitävät niitä merkittävinä. Keskustelu viruksen alkuperästä on pahasti politisoitunut ja johtolangat hupenevat, joten asian selvittely ja sen ympärillä käytävä nahistelu jatkunee vielä tovin jos toisenkin.
BBC (28.10.2022): “China Covid: Videos emerge of rare protests in Tibet”
Eri puolilta Kiinaa on viime aikoina kantautunut kosolti raportteja suurista protesteista maan tiukkoja koronarajoituksia vastaan. Tuoreimpien joukossa ovat Tiibetin pääkaupungista Lhasasta peräisin olevat videot, joissa näkyy, kuinka sadat mielenosoittajat ottavat yhteen poliisin kanssa. Lhasa on ollut koronasulussa nyt jo lähes kolmen kuukauden ajan. Tiibet on poliittis-etnisistä jännitteistä johtuen yksi Kiinan tiukimmin valvottuja alueita, mutta näissä koronaprotesteissa pääosassa näyttävät olevan etnisten tiibetiläisten sijaan han-kiinalaiset siirtotyöläiset, jotka eivät ole päässeet poistumaan suljetusta kaupungista.
Tiibetin pääkaupungin kohtalon koki hiljan myös Shanghain Disney-lomakeskus, joka keskeytti toimintansa täysin yhtäkkisesti maanantaina ja esti ihmisiä poistumasta ennen kuin he olivat saaneet negatiivisen koronatestituloksen. Kyseinen lomakeskus oli sekin aiemmin tänä vuonna kolme kuukautta suljettuna Shanghain koronasulun aikaan.
Helsingin Sanomat (27.10.2022): “Muokattu elämä”
Helsingin Sanomien tiedeartikkelissa tarkastellaan muutama vuosi sitten syntyneiden maailman ensimmäisten geenimuunneltujen lasten syntymään johtanutta skandaalinkäryistä tapahtumasarjaa. Kiinalainen biofyysikko He Jiankui halusi luoda geenitekniikan avulla lapsia, jotka eivät voi sairastua aidsiin. Tätä varten hän muokkasi ihmisalkioita “geenisaksiksi” kutsutulla crispr-cas9-tekniikalla, ja kokeen tuloksena syntyivät peitenimillä Lulu ja Nana tunnetut kaksostytöt. He Jiankui oli kuvitellut, että kyseessä olisi suuri virstanpylväs, josta hänet palkittaisiin Nobelilla. Maailman tiedeyhteisö kuitenkin kauhistui eettisesti äärimmäisen ongelmallisesta ihmisalkioiden geenimuuntelusta, ja skandaaliin havahtuivat myös Kiinan viranomaiset. Nobel-palkinnon sijaan He sai kolmen vuoden vankilatuomion ja yli 40 000 euron sakot.
Sixth Tone (21.10.2022): “Inside China’s Brutal Internet Addiction Clinics”
Kiinan viranomaiset ovat pitkään suhtautuneet nettiriippuvuuteen vakavana ongelmana, joka alkoi nostaa päätään vuosituhannen vaihteessa nettikahviloiden ja verkkopelaamisen yleistyttyä. Riippuvuuteen kiinnitetyn huomion myötä sen hoitamisen ympärille alkoi muodostua iso bisnes: vuoteen 2009 mennessä Kiinaan oli ilmestynyt jo yli 300 nettiriippuvuusklinikkaa. Hoitolaitokset saivat kuitenkin nopeasti kyseenalaisen maineen pakkokeinoihin ja jopa väkivaltaan tukeutuvien toimintamalliensa takia. Valtiomedian kiinnitettyä epäkohtiin huomiota vuonna 2009 tilanne vaikutti parantuvan, mutta viime aikoina viranomaiset ovat jälleen alkaneet puhua videopeleistä “elektronisena heroiinina”. Kansainvälisillä festivaaleilla kiitosta saanut tuore kiinalaisdokumentti on jälleen aktivoinut keskustelua aiheesta pureutumalla nettiriippuvuuden hoidon epäkohtiin.
Lyhyesti:
- Yle (2.11.2022): Suomen Pekingin-suurlähetystöllä on Ylen tietojen mukaan kiistaa koronarajoituksista, minkä seurauksena lähetystö työskentelee etänä.
- The China Project (28.10.2022): Historiateoksistaan tunnetun Kiina-tutkija Frank Dikötterin mukaan ei ole toivoa, että kommunistipuolue voisi reformoitua.
- The New York Times (24.10.2022): Pekingissä kohahduttanut yhden miehen protesti Xi Jinpingiä vastaan tarjoaa inspiraatiota nuorille toisinajattelijoille.
Katsele & kuuntele
A-Talk (3.11.2022): “Voiko länsi päästää irti riippuvuudestaan Kiinaan?”
Suomen ja Euroopan Kiina-riippuvuuksia arvioivat Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu, Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin sekä Itä-Aasiaan erikoistuneen Kan Sei Consultingin toimitusjohtaja Teppo Turkki.
Sinica (2.11.2022): “The 20th Party Congress postgame show with Damien Ma and Lizzi Lee”
Kommunistisen puolueen puoluekokouksen jäljiltä on luonnollisesti paljon pohdittavaa, mikä purkautuu myös pikkuhiljaa podcastmuodossa. Sinican vieraana ovat toimittaja ja juontaja Lizzi Lee sekä MacroPolo-ajatuspajan johtaja Damien Ma, jotka pohtivat eri henkilövalintoja politbyroon pysyvään komiteaan sekä tietenkin niin kutsuttua Hu Jintao -tapausta. The Economistin The Prince -podcast on myös uudessa bonusjaksossaan purkamassa puoluekokouksen antia.
Odd Lots (24.10.2022): “This Is What the US Just Did to China on Semiconductors”
Lokakuussa Yhdysvallat jyrkensi linjauksiaan puolijohteiden viemiseen Kiinaan, ja asia on herättänyt paljon kauppapoliittista keskustelua. Hiljattain kirjan nimeltä Chip War julkaissut tutkija Chris Miller kävi keskustelemassa aihepiiristä Bloombergin makrotalouspodcast Odd Lotsissa. Samaa aihepiiriä käsitellään myös ChinaPowerin tuoreessa jaksossa, missä vieraana ovat CSIS:n tutkijat Emily Benson ja Gerard DiPippo.
Tapahtumat
- Kiina, turvallisuus ja ihmiskunnan kohtalonyhteisö -yleisöluento. Luennoitsijana Matti Puranen. 10.11.2022 klo 16:15. Jyväskylän yliopisto, Agora, sali Delta. Luentoa on mahdollista seurata myös verkossa.
- Finnish China Law Center: The Social Credit System in China
Luennoimassa professori Björn Ahl sekä tutkija Marianne von Blomberg Kölnin yliopistosta. 17. marraskuuta 2022 klo 14:15. Zoomissa.**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 18. marraskuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2022 Kiina-ilmiöt Oy