18.11.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneiden viikkojen pääuutiseksi kohosi kauan odotettu, suurimpien talousmahtien muodostaman G20-ryhmän kokous Indonesian Balilla. Kokouksen tärkeintä antia olivat henkilökohtaista koronaeristystään purkavan Xi Jinpingin tapaamiset länsimaiden johtajien, ennen kaikkea Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin kanssa. Kansainvälisen median tulkinta tapaamisten sävystä oli varovaisen optimistinen, ja Kiinan tulkittiin osoittaneen varovaista kritiikkiä Venäjän ydinaseuhkailua kohtaan.
Talousuutisten puolella huomiota herätti kasvava läntinen yhteisrintama, joka pyrkii Yhdysvaltain johdolla jarruttamaan Kiinan puolijohdeteollisuuden kehitystä. Kiinteistosektorilla on nähty puolestaan helpotusta lainarahoituksen osalta, joskaan kysyntä ei ole vielä ainakaan kohoamassa. Apple puolestaan takoo niin kovaa tulosta Kiinassa, että se saa myös puoluekaaderit sen kokoonpanolinjastolle hätätilanteessa.
Yhteiskunnan ilmiöissä merkittävimpiä tapauksia edusti puolestaan pelijätti Blizzardin vetäytyminen Kiinasta, sekä Kiinan uusin urheilusensaatio: rööki huulessa maratonin kolmeen ja puoleen tuntiin tikkaava 50-vuotias Chen-setä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Sättivää minglailua.
Helsingin sanomat (14.11.2022): “Maailma on ‘tarpeeksi suuri’ molemmille supervalloille, Xi sanoi Bidenille”
Pieni, lämmin liennytyksen tuulahdus puhalsi yli “uuden kylmän sodan” taistelutantereen, kun maailman vaikutusvaltaisimpien valtioiden G-20-kerho kokoontui Indonesian Balille kokoustamaan. Kokouksen tärkein hetki oli Xi Jinpingin ja Joe Bidenin tapaaminen, joka sujui yllättävän lämpimissä merkeissä, ja jonka jälkeen Biden ilmoitti Kiinan ja Yhdysvaltain tuomitsevan Venäjän ydinaseuhkailun. Bidenin ohessa Xin väitettiin toistaneen saman viestin myös Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa. Länsimaisessa mediassa Kiinan linjan muutosta rummutettiin suorastaan käänteentekevänä, joskin kiinalainen media vaikutti jättäneen ydinaseet mainitsematta (ks. esim).
Kenties Kiinan Venäjä-linja on kuitenkin ollut alusta lähtien nyreämpi, kuin maa antaa ulos päin ymmärtää? Financial Times nosti esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan, sillä lehden kuulemien kiinalaisten virkamieslähteiden mukaan Vladimir Putin ei ollut tiedottanut Xitä hyökkäyssuunnitelmistaan Ukrainaan. Hyökkäys oli yllättänyt Kiinan johdon ja ajanut maan evakuointioperaation suuriin vaikeuksiin. Kuolonuhreilta ei vältytty, vaikka asiasta ei Kiinassa ole pidetty meteliä
Kiinan ja Yhdysvaltojen lisäksi G20-kokouksessa yritettiin liennytellä myös Kiinan ja Australian jäisiä suhteita. Toukokuussa valittu pääministeri Anthony Albanese ja Xi Jinping tapasivat Balilla kokouksen yhteydessä. Maiden suhteita ovat rasittaneet muun muassa Kiinan vaikutusoperaatiot Australian sisäpolitiikassa, Australiaan kohdistetut taloudelliset kiristystoimet sen vaadittua selvitystä koronaviruksen alkuperään sekä sotilaallisella rintamalla viime vuonna solmittu Aukus-sopimus ja toisaalta Kiinan diplomaattinen aktivoituminen Tyynenmeren valtioiden, kuten Salomonsaarten, kanssa. Ulkoministeri Penny Wong kuvaili tämänhetkistä tavoitetta suhteiden “vakauttamiseksi”. Australian toukokuussa valittu työväenpuoluehallitus on ollut entistä sovittelevampi, vaikka nopeita muutoksia parempiin suhteisiin tuskin nähdään. Puolituntisessa tapaamisessa ei juuri saavtettu konkreettisia läpimurtoja, kuten Australiaan kohdistettujen kauppasanktioiden lopettamista.
Kanadan pääministeri Justin Trudeau sai sen sijaan maistaa liennytyksen sijaan “ripitystä”, kun Xi Jinping nälvi Trudeauta neuvottelujen vuotamisesta kansainväliselle medialle. Tapauksesta teki mielenkiintoisen se, että Xin nuhtelu oli kuvattu virallisten seremonioiden ulkopuolella ja tarjosi medialle välähdyksen spontaanista ja käsikirjoituksen ulkopuolella operoivasta Xistä.
Xi Jinping näyttää saavan lisää eurooppalaisia vieraita Pekingiin Saksan Olaf Scholzin marraskuisen vierailun jälkeen. Ranskan presidentti Emmanuel Macron suunnittelee vierailua Pekingiin alkuvuodesta. Macron sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että Kiinan ja Euroopan näkemyksiä Ukrainan sodasta on mahdollista saada lähemmäksi toisiaan ja että Kiina voisi näytellä roolia sodan lopettamisessa. Politicon mukaan myös Italian Giorgia Meloni hyväksyi Xin kutsun vierailulle Pekingissä. Melonin tullessa valtaan hänen veikkailtiin ajavan kovaa linjaa Kiinaa kohtaan, mutta tapaamisessa Xin kanssa hän puhui halusta jatkaa dialogia kaikkia kanavia pitkin ja lisätä vientiä Kiinaan.
Ulkopolitist (8.11.2022): “Miten Taiwan vallataan? – Kiinan sotilaalliset suunnitelmat saarivaltion alistamiseksi ovat täynnä epävarmuustekijöitä”
Sotarummut ovat kumisseet Itä-Aasiassa kovenevaan tahtiin jo pidemmän aikaa. Viime viikolla Xi tarttui rumpukapuloihin vieraillessaan asevoimien komentokeskuksessa ja kehottaessaan Kansan vapautusarmeijaa valmistautumaan sotaan. Mutta miten Taiwanin valtaaminen käytännössä onnistuisi? The Ulkopolitist perehtyy tähän tematiikkaan ruudinkäryisessä artikkelissaan, joka esittelee Kiinan operaatiosuunnitelmia ja niiden lukemattomia haasteita. Artikkeli nostaa esiin, että kovista puheista huolimatta Kiinan varsinainen maihinnousuun varattu joukko on edelleen varsin pieni ja sen kuljettamiseen suunniteltu logistinen järjestelmä tätäkin rajatumpi. Kynnys suuren sotilasoperaation käynnistämiseen lienee siis edelleen hyvin korkea.
Reuters (8.11.2022): “Exclusive: China cancelled EU leader’s video address at opening of major trade expo”
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Micheliä oli pyydetty toimittamaa esinauhoitettu puheenvuoro Kiinan vuosittaisille kansainvälisille tuontimessuille Shanghaissa. Näin hän tekikin, mutta puhe jätettiin yllättäen esittämättä. Puhe oli avoimen kriittinen Venäjän Ukrainan-sotaa kohtaan ja kehotti myös EU:ta vähentämään kauppariippuvuuttaan Kiinasta sekä lisäksi kehotti Kiinaa toimimaan aktiivisemmin Venäjän hyökkäyksen lopettamiseksi. Muut kutsutut johtajat, kuten Valko-Venäjän ja Sri Lankan presidentit, sen sijaan pääsivät ääneen.
Politico (8.11.2022): “Death of Taiwanese soldier exposes Kyiv’s China dilemma”
Ukrainassa sotinut taiwanilainen vierastaistelija Jonathan Tseng on kuollut Luhanskissa. Tseng on tiettävästi ensimmäinen itäaasialainen vierastaistelija, joka on saanut surmansa Ukrainan sodassa. Politicon haastatteleman Tsengin ystävän mukaan Tseng oli lähtenyt Ukrainaan ajatuksella, että Ukrainan romahtaessa seuraavana hyökkäyksen kohteena olisi Taiwan itse. Taiwanilaisen sanomalehti Taipei Timesin vieraskynä ylisti Tsengiä suorastaan “maailman demokratioiden puolesta kaatuneena” marttyyrinä. Politicon mukaan on ironista, että Ukraina joutuu samaan aikaan kuitenkin mielistelemään Kiinaa diplomaattisesti, eikä Xi Jinping siitä huolimatta suostu edes videopuheluun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Lyhyesti:
- Kauppalehti (17.11.2022): Marin varoitti Slushissa Kiinasta – ”Meidän olisi pitänyt kuunnella”
- Sky News (8.11.2022): Kiina esitteli salamyhkäistä J-20-hävittäjäänsä.
- Maaseudun tulevaisuus (5.11.2022): Toimittajan puhelimessa epäilyttävää toimintaa tunnetun uiguuriaktivistin haastattelun jälkeen.
- Jamestown Foundation (3.11.2022): Xin uusi pysyväiskomitea vieraili symbolisesti merkittävässä Yan’anissa.
Talous
Kuumaa: Kommunistit kokoonpanohommissa.
Reuters (18.11.2022): “Analysis: Reluctant buyers pose main threat to Beijing’s property revival efforts”
Uusien asuntojen hinnat kääntyivät Kiinassa lokakuussa laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2015. Kovasti kuplineen asuntosektorin piristämiseksi Kiinan keskuspankki ja finanssivalvontaviranomainen ilmoittivat viikko sitten helpotuksista asuntorahoitukseen ja lainaehtoihin. Toimet koskevat muun muassa nykyisten asuntovelallisten laina-aikojen pidentämistä, jotta kiinteistökehittäjillä olisi enemmän aikaa saada kohteita valmiiksi (ja asuntolainalakkojen tyynnyttämiseksi), sekä rahoituksen helpottamista ostajien löytämiseksi myymättömille kohteille. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat toimien helpottavan vain asuntomarkkinan tarjontapuolta – asuntojen kysyntä sen sijaan on jäissä, Reutersin ja FT:n haastattelemien paikallisten mukaan koronatilanteen, asuntosektoria vaivaavan luottamuksen puutteen sekä putoaviin hintoihin liittyvien odosten vuoksi.
Kuitenkin ensi vuoden aikana markkinan odotetaan taas piristyvän, joskaan ei aivan palaavan kuumimpaan kasvuun. Lokakuussa kiinteistökauppojen määrä oli 23 prosenttia alemmalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna ja kiinteistökehittäjien tonttikauppojen määrä puolittui. Varsinkin paikallishallintojen taloudellinen tilanne on markkinan hiljenemisen vuoksi ollut ahdas, sillä niiden kassa nojaa vahvasti tonttien myyntiin.
Financial Times (14.11.2022): “US tries to enlist allies in assault on China’s chip industry”
Kuten olemme viime kirjeissä kertoneet, Yhdysvallat lätkäisi viime kuussa kovat sanktiot kiinalaisille mikrosiruvalmistajille ja käytännössä kielsi omia yrityksiään ja kansalaisiaan työskentelemästä kiinalaisille yrityksille edistyneiden sirujen valmistamiseksi tai viemiseksi Kiinaan. FT raportoi Yhdysvaltojen pyrkivän saamaan myös Japanin ja Alankomaat mukaan kelkkaansa ja rajoittamaan sirujen valmistukseen käytettävien edistyneiden koneiden vientiä. Joe Bidenin hallinto oli ilmeisesti pyrkinyt saamaan sopimusta aikaan jo lähes vuoden ajan, mutta päätti lopulta painaa laukaisunappia rajoituksille yksin. Nyt kuitenkin huolena on, että toimien teho jää vajaaksi, jos muita siruteknologian merkittäviä osaajia ei saada kunnolla mukaan.
Myös Saksasta kuuluu jälleen siruteknologian saralla. Saksan hallitus on päättänyt kieltää puolijohteita valmistavan Elmos:n tehtaan kiinalaisomistuksessa olevalle ruotsalaiselle yritykselle. Saksan lain mukaan hallitus voi tarkastaa ja halutessaan estää kriittiseksi katsotun teknologian yritysten myynnin EU:n ulkopuolisille ostajille. Se on kuitenkin viime aikoina saanut kritiikkiä muun muassa sallittuaan hampurilaisen satamaterminaalin osan myynnin kiinalaiselle valtio-omisteiselle yritykselle.
Britanniassa hallitus on puolestaan Guardianin mukaan päättänyt estää takautuvasti maan suurimman puolijohdevalmistajan myynnin kiinalaisomistuksessa olevalle hollantilaisyritykselle. Walesilainen Newport Wafer Fab -niminen yritys myytiin jo viime vuonna, mutta hallitus määrää nyt kansalliseen turvallisuuteen vedoten ostajayritys Nexperian myymään 86 prosenttia osuudestaan. Päätös on ollut Britannian vaihtuvien hallitusten pöydällä jo viime vuodesta asti, ja hallituksen kannat ovat vaihdelleet edestakaisin. Alkuvuodesta näytti, että hallitus ei puuttuisi asiaan, mutta toukokuussa silloinen talousministeri Kwasi Kwarteng aloitti selvityksen kansallisen turvallisuuden perusteella.
Financial Times (8.11.2022): ”Apple’s bargain with Beijing: access to China’s factories — and consumers”
Mikä on kovinta tulosta takova teknologiayritys Kiinassa? No Applehan se. Yhtiön tuotot Kiinassa, Hongkongissa ja Taiwanissa ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana ja ylsivät syyskuusta syyskuuhun kulkevalla ajanjaksolla noin 31 miljardiin dollariin. Vertailun vuoksi vastaavalla ajanjaksolla Tencentin voitot olivat noin 15 miljardia dollaria ja Alibaban 13,5 miljardia dollaria.
Financial Timesin analyysin mukaan Applen kova tulos kertoo yhtiön onnistuneesta diplomatiasta kommunistisen puolueen kanssa sekä onnekkaasta asemasta Trumpin aikana leimahtaneen kauppasodan aikana. Applen markkinaosuus Kiinassa on kasvanut jo 17 prosenttiin, mikä on seurausta etenkin Huawein kärsimyksistä, joka ei teknologian vientirajoitusten vuoksi kunnolla pysty 5G-puhelimia tarjoamaan.
Samaan aikaan kun muut länsimaiset isot teknologiafirmat on suljettu Kiinan markkinoilta ja kiinalaiset kilpailijat ovat kärsineet puolueen politiikasta, Apple on muotoillut tuotteitaan entistä enemmän kiinalaisten kuluttajien sekä kommunistisen puolueen makuun. Kuluttajien palautteen perusteella puhelimiin on lisätty muun muassa QR-koodilukija ja yömoodi; kommunistisen puolueen toiveita Apple on tyydyttänyt poistamalla tuhansia sovelluksia paikallisesta App Storesta, esimerkiksi Signalin ja Telegramin kaltaiset viestisovellukset.
Yksi esimerkki Applen kuuliaisuudesta kommunistista puoluetta kohtaan nähtiin tuoreimman iOS-käyttöjärjestelmäpäivityksen myötä, kun AirDrop-tiedostonjakomoodin käyttöä “Kaikille”-tilassa eli myös tiedostojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen myös tuntemattomilta vastaanottajilta rajoitettiin 10 minuuttiin – nimenomaan kiinalaisten käyttäjien osalta. Taustalla arvioidaan olevan Hongkongin mielenosoittajien käyttötapa AirDropille eli paikallishallintoa vastustavien materiaalien levittäminen.
Applen tuotannon merkityksestä paikallistasolla kertoo myös erikoinen tapaus Henanin maakunnasta, missä iPhoneja valmistava Foxconn-konsernin jättitehdas on ollut viime aikoina ongelmissa työvoimapaon kanssa. Sadat työntekijät ovat lähteneet lätkimään tehtaalta syyttäen johtoa koronan leviämisen huonosta hallinnasta. Nyt paikallistason kaadereita eli hallinnossa työskenteleviä kommunistisen puolueen jäseniä on määrätty tuotantolinjan ääreen paikkaamaan työvoimapulaa. Kaadereita on ohjattu “näyttämään hyvää esimerkkiä” ilmoittautumalla 1–6 kuukauden työrupeamiin. Foxconn on aiemmin yrittänyt houkutella ihmisiä töihin tarjoamalla paikallisittain suuria bonuksia ja normaalia parempaa tuntipalkkaa.
Lyhyesti:
- Financial Times (18.11.2022): Ulkomaiset sijoittajat ovat palaamassa vauhdilla Kiinan osakemarkkinoille koronalinjan lieventymistoiveiden myötä.
- Reuters (18.11.2022): Kiina saattaa järjestää seuraavan Vyö ja tie -foorumin ensi vuonna, Xi Jinping sanoi APECin kokouksessa Bangkokissa.
- Maaseudun Tulevaisuus (6.11.2022): SOK, Kesko ja Lidl kertovat, ettei niiden omien merkkien tuotteissa käytetä Xinjiangista peräisin olevia tomaatteja tai puuvillaa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (17.11.2022)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Chen-sedän maratonsauhut.
The New York Times (17.11.2022): “World of Warcraft and Other Blizzard Games Will Be Pulled From China”
Kiinan kovakourainen puuttuminen nuorison videopelaamiseen alkaa kantaa hedelmää. Nyt peliyhtiö Blizzard, jonka repertuaariin kuuluvat muun muassa World of Warcraftin, Starcraftin ja Diablon kaltaiset kulttipelit, on ilmoittanut vetäytyvänsä Kiinan pelimarkkinoilta tammikuun jälkipuolella. Kiina on maailman suurin pelimarkkina, joskin samalla ilmeisen hankala markkina: pelitalojen on tehtävä yhteistyötä kiinalaisosapuolen kanssa, joka kontrolloi pelien sisältöjä tarkasti.
Puolitoista vuosikymmentä Kiinan-markkinoilla sinnitellyt ja Microsoftin ostoaikeiden kohteena oleva Blizzard ilmoitti, että tällä kertaa ehdoista ei enää voitu päästä yhteisymmärrykseen. Maan nykysukupolvelle kyseessä on yhden aikakauden loppu: lukemattomien kiinalaisten nuoruutta sävyttivät Blizzardin verkkomoninpelit hämyisissä nettikahviloissa, ja uutisen myötä sosiaaliseen mediaan alkoi ilmestyä surun ja nostalgian sävyttämiä kommentteja.
Iltalehti (16.11.2022): “Rööki suussa juossut kiinalaismies saa rajun tuomion: ‘Idioottimaista’”
Kuluneiden viikkojen kiinalaisena urheilusensaationa voi pitää 50-vuotiasta Chen-setää, joka juoksi maratonin (siis 42,195 kilometriä) aikaan 3 tuntia 28 minuuttia. Aika on Chenin ikäluokassa erinomainen, mutta suorituksesta teki erikoisen se, että mies juoksi koko matkan tupakkaa polttaen. Vielä omituisempaa on se, että Kiinan sosiaalisessa mediassa levinneiden tietojen mukaan Chen-setä ei normaalisti kyseistä pahetta harrasta, vaan hänellä on tapana tupakoida ainoastaan juoksukilpailuissa. Uutiset eivät tarjoa tarkempia tietoja siitä, mikä miestä moiseen motivoi, mutta kenties hän kokee olevansa lisähaasteen tarpeessa.
Vaikka suoritusta voi pitää peräti herooisena, ei legendaarinen aitajuoksija Arto Bryggare sitä kuitenkaan arvostanut. “Tyhmyydellä ei ole rajoja”, Bryggare tuhahtaa Iltalehdelle. Tupakanpoltto ei muutenkaan ole se tavoista terveellisin, ja äärimmäisen vaativan urheilusuorituksen aikana sauhuttelun riskit kasvavat entisestään esimerkiksi kestävyysurheilijoille tutun rasitusastman osalta.
BBC (15.11.2022): “China zero Covid: Violent protests in Guangzhou put curbs under strain”
Guangzhoussa nähtiin tällä viikolla väkivaltaiseksi yltyneitä välikohtauksia kaupungin osittaista koronasulkua vastaan. Sosiaalisessa mediassa kiertäneiden videoiden mukaan ihmiset rynnivät väkisin ulos suljetuilta alueilta ja kaatoivat muun muassa poliisiauton. Guangzhou on parhaillaan tähän asti pahimman koronaepidemiansa kourissa. Kaupunkilaisten turhautumisen aiheet ovat tuttuja aiemmista koronasuluista: ihmiset jäävät ilman palkkaa koska eivät pääse töihin ja ruokaa on hankala saada ja siitä joutuu maksamaan kiskurihintoja. Tunteita ovat kuumentaneet myös huhut, joiden mukaan koronatestejä tekevät yritykset olisivat liioitelleet positiivisten tapausten määrää lisävoittojen toivossa.
Olivat huhut tosia tai eivät, Kiina on kirjauttanut viime aikoina jälleen äkkijyrkästi kasvavia koronalukuja. Päivittäiset tartunnat ovat pyörineet kymmenentuhannen synkemmällä puolella. Koska nollatoleranssilinja on kasvattanut tyytymättömyyttä, Kiina tekikin noin viikko takaperin hienoisia viilauksia koronapolitiikkaansa. 20-kohtaisessa ohjeistuksessa esimerkiksi koronalle altistuneiden ja Kiinaan saapuvien karanteenipäivien määrä vähenee eikä altistuneille altistuneita enää jäljitetä.
BBC (10.11.2022): “Bao Tong: Champion of Chinese political reform dies at 90”
Korkea-arvoisin Tiananmenin mielenosoitusten jälkeen vankilaan joutunut Kiinan kommunistipuolueen edustaja Bao Tong on kuollut 90-vuotiaana. Tiedon kuolemasta vahvisti hänen poikansa, mutta kiinalaisilta itseltään uutinen jäänee pitkälti pimentoon, sillä kuten Tiananmenin tapahtumat itsessään, myös Baon nimi on laajalti sensuroitu. Bao kuului 1980-luvulla Kiinan kommunistipuolueen uudistusmielisen pääsihteerin Zhao Ziyangin luottomiehiin ja johti puolueen keskuskomitean poliittisten reformien osastoa. Hän oli myös mukana laatimassa uudistuskauden kollektiivisen johtajuuden mallia, jonka Xi Jinping on sittemmin näyttävästi hylännyt. Bao tuomittiin vuonna 1992 seitsemäksi vuodeksi vankilaan “valtionsalaisuuksien paljastamisesta ja vastavallankumouksellisesta propagandasta”. Viimeisen vuosikymmenen aikana hän kommentoi aktiivisesti Kiinan politiikkaa Twitterissä.
Helsingin Sanomat (7.11.2022): “Pohja näkyvissä”
Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Mari Manninen raportoi ennätyskuivuudesta kärsivästä Kiinan suurimmasta järvestä, Poyangista. Eläimistöltään ja luonnoltaan monimuotoinen järvi on kutistunut ruipeloksi, mikä vaikuttaa alueen luontoon ja sitä kautta luonnosta elantonsa saaviin ihmisiin. Poyang sijaitsee laajalla alueella, jota koettelee edelleen poikkeuksellinen kuivuus ja kesällä alueella kärvisteltiin äärimmäisen helleaallon alla. Helletuskaa lääkittiin ilmanviilentimillä, joita puolestaan pyöritettiin hiilivoimalla, joka puolestaan ylläpitänee sään ääri-ilmiöiden esiintymistä jatkossakin.
Lyhyesti:
- The New York Times (14.11.2022): Hongkong vaatii tutkintaa siitä, miten rugbypelissä kansallislaulun tilalla päädyttiin soittamaan demokratialiikkeen protestilaulu.
- Reuters (13.11.2022): Kaksi kuoli ja kolme loukkaantui, kun kiinalaiskuljettaja menetti Tesla-sähköautonsa hallinnan.
- Helsingin Sanomat (7.11.2022): Kiinassa terveyssovelluksen ”ponnahdusikkuna” voi estää liikkumista ja kaupassa käyntiä.
Katsele & kuuntele
The Economist (10.11.2022): “Drum Tower: Do universal values really exist?”
The Economist on lanseerannut uuden jokaviikkoisen Kiina-podcastin nimeltä Drum Tower, jonka tuoreessa jaksossa käydään keskustelua Kiinan haastamasta maailman arvojärjestyksestä. Vieraina New Yorkeriinkin kirjoittanut Zha Jianying sekä entinen kansan vapautusarmeijan eversti Zhou Bo.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 2. joulukuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2022 Kiina-ilmiöt Oy