2.12.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Koronaprotestit leimahtivat monissa Kiinan suurkaupungeissa reaktiona Xinjiangin Ürümqin traagiseen kerrostalopaloon. Protestit kasvoivat vaatimaan sananvapautta ja demokratiaa sekä toisaalla jopa pääsihteeri Xi Jinpingin eroa, mikä on Kiinassa äärimmäisen harvinaista. Kiinan turvallisuuskoneisto on toistaiseksi rauhoittanut mielenosoitukset, mutta pinnan alla kytee.
Toisena pääuutisena Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri ja presidentti Jiang Zemin nukkui pois keskiviikkona 30.11. Kuollessaan Jiang oli 96-vuotias. Jiang oli ristiriitainen ja värikäs karakteri, jonka kaudella Kiinan taloudellinen avautuminen jatkui voimakkaana, mutta poliittiset uudistukset pidettiin minimissä.
Lisäksi kirjeessä katsaukset muun muassa Taiwanin aluevaaleihin (huonoa presidentti Tsain DPP-puolueen kannalta), Applen viimeaikaiseen tilanteeseen Kiinassa (huonoa) sekä Huawein tilanteeseen Euroopassa (vielä huonompaa). Asiaa kirjeessä myös lampaiden mysteerisestä käytöksestä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: “Alas Xi Jinping!”
BBC (1.12.2022): “China protests: The young people powering the demonstrations”
“Alas Xi Jinping! Alas kommunistinen puolue!”, kajahtelivat mielenosoittajien rytmikkäät huudot Shanghain keskustan Ürümqi-kadulla viime viikonloppuna. Mielenosoitukset alkoivat pian sen jälkeen kun Xinjiangin Ürümqissa syttyneessä tulipalossa menehtyi kymmenen ihmistä. Ihmisten ei arveltu päässeen pakoon kerrostaloasunnoistaan, koska ovet oli lukittu ulkoa päin paikallisen zero-covid-linjauksen mukaisesti. Pian tiedon levittyä erilaiset “11.24” -muistohetket lisääntyivät ympäri maata, mutta viikonlopun aikana ne kasvoivat suuriksi mielenosoituksiksi, joita järjestettiin samanaikaisesti useissa Kiinan suurkaupungeissa.
Monien mielenosoitusten agenda kasvoi koronarajoituksien vastustamisesta myös demokratian ja sananvapauden vaatimuksiin, minkä symbolina protestoijat esittelivät valkoisia paperiarkkeja. Esillä olivat usein myös puoluekokouksen alla Haidianissa sillankaiteeseen kiinnitetyn banderollin iskulauseet. Mielenosoituksia järjestettiin niin kadun varressa kuin myös Myös Kiinan eliittiyliopistoissa, kuten Pekingin Tsinghuassa, jossa vaaditiin suorapuheisesti ilmaisunvapautta ja demokratiaa. Eteläisen Kiinan Guangzhoussa, jossa kansalaiset niin ikään ovat kärvistelivät rankkojen koronasulkujen alla, protestimieliala yltyi väkivaltaiseksi yhteenotoksi virkavallan kanssa. Tukimielenosoituksia järjestettiin myös Kiinan ulkopuolella, ja oma mielenosoituksensa järjestettiin esimerkiksi Helsingissä.
Tyytymättömyys siis nousi Kiinassa pintaan voimallisemmin kuin vuosikymmeniin. Mielenosoitukset keräsivät paikalle etenkin nuorta väestöä, joka toi vanhemmille ikäpolville mieleen tuulahdukset Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksista vuodelta 1989. Koska Kiinassa on tiukasti vaiettu Tiananmenin tapahtumista, nuorten kokoontuessa kaduille pohtivat vanhemmat ikäpolvet BBC:lle, että tietävätkö nuoret, mitä he tekevät – tietävätkö he, mitä heidän vanhempiensa sukupolvelle mielenosoituksissa kävi?
Kommunistisen puolueen johdon on hyvin vaikea osoittaa millään tavalla taipuvansa mielenosoittajien vaatimuksiin. Tästä huolimatta ympäri Kiinaa alkoi pian kantautua merkkejä politiikan löystymisestä. Ensin Kiina ilmoitti aloittavansa maassa heikosti rokotetun vanhusväestön tehostetun rokottamisen, mikä on väistämätöntä, jotta tukahduttavista rajoituksista voidaan päästä eroon. Keskiviikkona viranomaiset esimerkiksi Pekingin, Chongqingin ja Guangzhoun megakaupungeissa leppoistivat koronasääntöjä muun muassa karanteenien ja testauksen osalta.
Merkittävää oli myös se, että varapääministeri Sun Chunlanin suusta kuultiin poikkeuksellinen lausunto. Hänen mukaansa Kiina on nyt uuden tilanteen edessä, sillä omikronmuunnos ei vaikuta olevan yhtä vaarallinen väestölle kuin muut variantit ovat olleet. Havainto tulee tietysti hyvin myöhään, mutta lausunto vaikuttaa kiertoilmaukselta nollatoleranssilinjasta luopumiseen. Sun ei myöskään maininnut dynaamista nollalinjaa sanallakaan.
Politico (1.12.2022): “Seizing on EU tensions with US, Xi tells Europe to keep investing in China”
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel matkasi torstaina Pekingiin tapaamisiin Xi Jinpingin sekä pääministeri Li Keqiangin ja kansankongressin puheenjohtaja Li Zhanshun kanssa. Michelin ja Xin puheet keskittyivät tuttuihin puheenaiheisiin kuten Venäjän sotaan Ukrainassa, taloussuhteisiin sekä Taiwanin tilanteeseen, mutta myös Kiinassa levinneisiin mielenosoituksiin. Michelin mukaan Xi oli vakuuttanut ettei Kiina toimita aseita Venäjälle eikä hyväksy ydinaseilla uhkailua. Xi kehotti EU:ta vastustamaan Kiinan ja länsimaiden eriytymistä (decoupling) ja sanoi Kiinan olevan edelleen avoinna eurooppalaisyrityksille. Kyseessä lienee pyrkimys luoda luottamusta Euroopassa aikana, jolloin EU puntaroi Kiina-riippuvuuttaan ja Yhdysvallat on ottanut käyttöön kovia rajoituksia edistyneiden teknologioiden kaupalle Kiinan kanssa.
China Leadership Monitor (1.12.2022): “Winter 2022 Issue 74”
Neljästi vuodessa ilmestyvän Kiinan sisä- ja ulkopolitiikan kiemuroita avaavan puoliakateemisen aikakuslehti China Leadersihp Monitorin uusin numero on ilmestynyt. Uusi numero tarjoilee tuhdin kattauksen 20. puoluekokouksen analyysejä. Tarkastelun alla ovat puolue-eliitin uusien voimaryhmien (tai niiden puute) dynamiikka, uuden keskussotilaskomission koostumus, Pei Minxinin analyysi Xin puheen retorisista nyansseista sekä Kiinan talouden tulevaisuudennäkymät zero-covidin jälkimainingeissa.
Kiina-ilmiöt (30.11.2022): “Jiang Zemin (1926–2022) – kapitalistit puolueen riveihin tuoneen “rupikonnan” kuolema osuu jännitteiseen hetkeen Kiinassa”
Kommunistisen puolueen entinen pääsihteeri ja Kiinan presidentti Jiang Zemin siirtyi ajasta iäisyyteen 96 vuoden ikäisenä Shanghaissa 30. marraskuuta 2022, kertoi Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua, jonka verkkosivusto oli uutisen merkiksi muutettu mustavalkoiseksi. Jiang kohotettiin kommunistisen puolueen johtoon vuonna 1989 Tiananmenin verilöylyn jälkimainingeissa Deng Xiaopingin vedellessä vielä varsinaisesti naruja taka-alalla. Hänen kaksi ja puoli viisivuotiskauttaan puolueen johdossa olivat nopean talouskasvun ja ennen kaikkea taloudellisen avautumisen aikaa, mutta poliittiseen järjestelmään ei tehty minkäänlaisia uudistuksia.
Jiangin kuolema osuu jännitteiseen hetkeen, kun Kiinassa kytevät poikkeukselliset mielenosoitukset. Mielenosoituksissa on jopa vaadittu loppua kommunistisen puolueen vallalle sekä Xin eroa, mikä on lähes ennenkuulumatonta. Monet Kiinan tarkkailijat löysivätkin Jiangin kuolemalle historiallisen allegorian entisen pääsihteeri Hu Yaobangin poismenosta huhtikuussa 1989. Hun kuolema toimi tuolloin keskeisenä katalyyttinä Tiananmenin aukiolle kerääntyneille opiskelijoille, joiden mielenosoitukset kasvoivat nopeasti aivan uusiin mittasuhteisiin tunnetuin seurauksin.
New York Times (30.11.2022): “NATO Nations Grow More Receptive to U.S. Pleas to Confront China”
Bukarestissa kokoustaneet Nato-maat rakensivat Yhdysvaltain johdolla yhteisymmärrystä teknologiakaupan ja kiinalaisten investointien turvallisuusulottuvuuksista. Yhdysvallat on yrittänyt saada muita liittolaismaita ottamaan käyttöön kovempia rajoituksia esimerkiksi korkean teknologian viennille ja suitsimaan kiinalaisia investointeja strategiseen infrastruktuuriin ja teollisuuteen. Monet liittolaismaat ovat olleet haluttomia menemään teknologiakaupan katkaisemisessa yhtä pitkälle kuin Yhdysvallat, mutta kokouksessa kannat ilmeisesti lähentyivät koskien esimerkiksi Naton yhteisen Kiina-strategian kehittämistä.
Focus Taiwan (27.11.2022): “Taiwan’s local elections not a barometer for 2024 presidential race: Experts”
Taiwanissa käytiin aluevaalit viikonloppuna ja tulos oli oppositiopuolue Kuomintangille varsin mieluinen. Kuomintang kahmaisi 21:stä tarjolla olleesta kaupungista tai kunnasta 13, kun presidentti Tsai Ing-wenin demokraattinen edistyspuolue (DPP) joutui tyytymään vain viiteen. Tsai ilmoittikin vaalituloksen jälkeen eroavansa DPP-puolueen puheenjohtajan tehtävästä. Vaalituloksen ei kuitenkaan uskota ennakoivan DPP:n selkäsaunaa vuoden 2024 presidentin- ja parlamenttivaaleissa, sillä Taiwanin aluevaaleissa äänestetään tyypillisesti ulkopolitiikkaa ja Kiina-suhdetta triviaaleimmista ja paikallisista kysymyksistä. Myös Kuomintangin vuoden 2018 aluevaalivoitto kääntyi vain reilussa vuodessa Tsai Ing-wenin ja DPP:n voitoksi vuoden 2020 valtakunnallisissa vaaleissa.
Kuomintangilla on kuitenkin tulevaa varten valttikorttinaan pääkaupunki Taipein kaikkien aikojen nuorimmaksi pormestariksi valittu 43-vuotias Chiang Wan-an, joka vaalikentillä hurmasi äänestäjiä karismallaan ja komeudellaan. Kiina-myönteistä Kuomintangia on pidetty hiipuvana vanhojen ikäluokkien puolueena, ja Chiangin kaltaisista tulokkaista toivotaankin tähän lääkettä. Chiangin sukunimi kertoo myös miehen erikoisesta taustasta: hänen isänsä, entinen ulkoministeri ja varapääministeri John Chiang, väittää olevansa entisen presidentin Tšiang Tšing-kuon lehtolapsi. Tämä tarkoittaisi, että Taipein tuoreen pormestarin isoisoisä oli itse Kiinan tasavallan generalissimus Tšiang Kai-šek.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (2.12.2022): Länsimaiden koronauutisointi Kiinasta keskittyy ymmärrettävistä syistä isoihin kaupunkeihin mutta jättää monet rauhalliset kulmat katveeseen, muistuttaa Mari Manninen.
- The Guardian (29.11.2022): Video: sanavalmiille “susisoturi” Zhao Lijianille menevät jauhot suuhun kysyttäessä zero-covid-politiikan jatkosta.
- Yle (23.11.2022): Kamala Harris kävi näyttämässä muskeleita Kiinalle – USA maanittelee Filippiinejä leiriinsä “ennennäkemättömällä” kiihkolla.
Talous
Kuumaa: Miljardöörin vesiväriharrastus.
Financial Times (29.11.2022): “Alibaba founder Jack Ma living in Tokyo since China’s tech crackdown”
Kiinan yksisarvispäällikkö ja Alibaban perustaja Jack “Hevosjaska” Ma on pitänyt perheineen majaa jo viimeiset puoli vuotta Tokiossa, Financial Times tietää kertoa. Ma on lähes täysin eristäytynyt julkisuudesta sen jälkeen, kun hän lasketteli näkemyksiään Kiinan innovaatiot tukahduttavasta sääntelyjärjestelmästä. Tämän jälkeen loppusilausta vailla ollut Ant Group -yhtiön listautumisanti kariutui ja maan kilpailuviranomaiset alkoivat mätkiä suuria teknologiayhtiöitä tähtitieteellisillä sakoilla. On arvioitu, että Kiinan teknoyhtiöiden oppressio on karkottanut Man toisaalle, mutta pragmaattisempien arvioiden mukaan miljardööri on saattanut vain äänestää lompakollaan Kiinan jyrkkää koronalinjaa vastaan. FT:lle supatetaan, että Jack 2.0 tappaa aikaa matalalla profiililla Tokion yksityisillä klubeilla pyörien, taidetta keräten ja uutta harrastustaan, vesivärimaalausta, harjoittaen.
CNN (26.11.2022): “Apple has a huge problem with an iPhone factory in China”
Kuluneen kaksiviikkoisen aikana Applen ongelmat Foxconnin Zhengzhoun-tehtaalla Henanissa ovat pahentuneet. Viime kirjeessä kerroimme, kuinka sadat työntekijät ovat ottaneet tehtaalta loparit koronatilanteen huonon hoidon seurauksena – huhujen mukaan kun koronan saaneiden ihmisten sallittiin olevan töissä jotta maailman väki saisi iPhonensa. Vajetta paikkaamaan tuotantolinjalle vietiin puolueväkeä, ja työntekijöitä on yritetty houkutella palaamaan 10 000 juanin eli noin 1 350 euron bonuksilla. Työntekijöiden mielenosoitukset tehtaalla kääntyivät viime viikon keskiviikkona väkivaltaisiksi ja videomateriaali poliisista pamputtamassa mielenosoittajia levisi ympäri maailmaa. FT:n haastattelemien työntekijöiden mukaan syynä olisi tehtaan johdon kieltäytyminen jo luvattujen bonusten maksamisesta.
Apple on ollut kuuliainen yrityskansalainen Kiinassa, mutta koronaongelmien vuoksi se on siirtänyt iPhone 14 -mallien tuotantoa pois Zhengzhousta. Noin 60 prosenttia kyseisen mallin puhelimista tuotetaan yhä kyseisellä Foxconnin tehtaalla, mutta analyytikkojen mukaan ennen koronatilanteen pahentumista luku oli noin 80 prosenttia. Ylipäätään tehtaan tilanne vaikuttaa noin 10 prosenttiin maailmanlaajuisesta iPhonejen tuotannosta. Apple onkin pyrkinyt viemään puhelintuotantoaan yhä enemmän Vietnamiin ja Intiaan.
Politico (23.11.2022): “How Washington chased Huawei out of Europe”
Sen jälkeen kun Yhdysvallat asetti kiinalaisteknologioita mustalle listalleen ja Euroopassakin käytiin Pohjolan perukoita myöten keskustelua erityisesti Huawein sisältämistä turvallisuusuhkista, on yhtiöstä tullut monella tapaa näkymätön uutisvirrassa. Huawei onkin yhä voimakkaammin poteroitunut takaisin emämaahan Kiinaan, jossa se kaavailee jatkavansa elonpäiviään myös jatkossa. Suunnitelma globaalista Huaweista on nyt haudattu. Esimerkiksi Euroopassa Huawei on arvioinut, että Saksan, Espanjan ja Unkarin markkinoilla sillä voi vielä olla toivoa, mutta muualla yhtiön povataan sammuttelevan valoja ennen pitkää. Muun muassa yhtiön lobbauksen pääkallopaikka Brysselissä on Düsseldorfiin.
Jollei viesti Huaweille ollut Yhdysvaltain osalta vielä kyllin selvä, asetettiin kiinalaisteknologialle marraskuun lopulla vielä ankarampia kieltoja. Huawein ja kiinalaisen ZTE:n laitteet päätyivät myynti- ja maahantuontikiellon Yhdysvaltain maaperällä.
Financial Times (21.11.2022): “‘More smoke than fire’: China’s Pacific aid falls short of pledges”
Kilpajuoksu Tyynenmeren saarilla kaiken maailman yhteisymmärryspöytäkirjoja allekirjoitellen on ollut tänä vuonna vilkasta, kun suurvallat ovat etsineet kumppanuuksia turvallisuusyhteistyöhön alueella. Etenkin Kiina on pyrkinyt kasvattamaan maineettaan alueella lompakollaan eli esimerkiksi alueen infrahankkeita tukemalla ja lainoittamalla. Rahalliset lupaukset näyttävät kuitenkin olleen ennemmin unelmahöttöä kuin päätyneen tarmakkiin: Lowy-tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan Kiinan avun määrä alueella on jäänyt pahasti viime vuosikymmenen 334 miljoonan dollarin kelkasta. Esimerkiksi vuonna 2020 Tyynenmeren alueeseen käytettiin riihikuivaa enää 188 miljoonalla.
Lyhyesti:
- Reuters (28.11.2022): Kiinteistöjätti Evergrande pyrkii saamaan velkojien hyväksynnän saneerausohjelmalleen maaliskuuhun mennessä.
- Reuters (28.11.2022): Jeepin Kiinan-yhtiö meni konkurssiin lokakuun lopulla, ja autoalalla odotetaan vaikeuksia länsimaisille valmistajille Kiinassa vastaisuudessakin.
- Yle (21.11.2022): Kiinalla on niin paljon velkaa, ettei vastaavasta määrästä ole aiemmin selvitty ilman jonkinlaista romahdusta, arvioi tutkija.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (1.12.2022)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Pandan kuolema toi yhteen.
AP (25.11.2022): “China sentences Chinese-Canadian star Kris Wu to 13 years”
Viime syksynä seksuaalirikoksista epäiltynä pidätetty kiinalais-kanadalainen poptähti Kris Wu on tuomittu 13 vuodeksi vankilaan. Eteläkorealaisessa EXO-yhtyeessä kannuksensa ansainnut Wu kuului Kiinan suosituimpiin poptähtiin, mutta viime vuonna julki tulleiden raiskaussyytteiden ja pidätyksen jälkeen hänestä ei oltu kuultu hiiskaustakaan. Syytösten mukaan Wu oli toistuvasti houkutellut nuoria naisia kotiinsa juottaakseen nämä humalaan ja harrastaakseen näiden kanssa seksiä. Oikeus lätkäisi miehelle myös 600 miljoonan yuanin (noin 81 miljoonan euron) sakot veronkierrosta, koska tämä oli raportoinut tulonsa massiivisesti alakanttiin. Linnatuomion suorittamisen jälkeen Wu on määrä karkottaa sen sileän tien Kanadaan.
Iltalehti (23.11.2022): “Kiinassa kehää kiertäneiden lampaiden mysteeri saattoi ratketa: ‘Tämä ei ole hyvä’”
Maatilanomistaja Kiinan Sisä-Mongoliassa hämmentyi marraskuussa, kun hänen lampaansa alkoivat selittämättömästi kiertää kehää. Ensin vain muutama lammas harrasti outoa käytöstä, mutta vähitellen koko lauma liittyi rituaaliin. Lehtitietojen mukaan lampaat jatkoivat kehän kiertämistä ainakin 12 päivää, ja maailmalla jotkut pitivät outoa tapausta jopa merkkinä maailmanlopusta. Newsweek-lehden haastattelema maataloustieteen professori kuitenkin tarjosi tapaukselle mahdollisen selityksen. Hänen mukaansa kehän kiertäminen johtunee siitä, että lampaat ovat turhautuneet liian pieneen karsinaansa. Koko lauma on liittynyt mukaan, koska lauman muiden jäsenten matkiminen kuuluu lampaille lajityypilliseen sosiaaliseen käytökseen. Kiinassa siis lampaatkin ryhtyivät hiljaiseen protestiin liikkumisrajoituksia vastaan.
Helsingin Sanomat (22.11.2022): “Kuusi hongkongilaisen sanomalehden entistä työntekijää tunnusti syyllisyytensä salaliittoon”
Yksi Hongkongin vuoden 2019 protesteja seuranneen kurinpalautuksen näkyvimpiä seurauksia oli mielenosoittajia tukeneen ja hallintoa kritisoineen Apple Daily -lehden toiminnan lopettaminen. Lehteä syytettiin vieraan vallan kätyrinä toimimisesta, ja nyt kuusi sen entistä työntekijää on myöntänyt syyllisyytensä salaliittoon ulkomaisten tahojen kanssa. Kuuden koplaan kuuluvat lehden omistanut mediamoguli Jimmy Lai sekä viisi lehden päätoimittajina toiminutta henkilöä. Syyttäjän mukaan salaliitossa lehteä käytettiin ulkomaisten tahojen Hongkongiin kohdistuneita pakotteita koskevan propagandan alustana. Tuomiot tapauksesta on tarkoitus antaa vielä tämän vuoden aikana.
BBC (19.11.2022): “Giant panda gifted to Taiwan by China dies”
Toinen Kiinan vuonna 2008 Taiwanille lahjoittamista pandakarhuista on kuollut Taipein eläintarhassa sairastelun jälkeen. Tuan Tuan ja sen pari Yuan Yuan saapuivat Taiwaniin vuonna 2008, jolloin Kiinan ja Taiwanin välit olivat nykyistä lämpimämmät. Symboliikkaa ei pandalahjoitukselta puuttunut, sillä yhdessä karhujen nimet muodostivat sanan “yhdistyminen”, joka on tunnetusti Kiinan ikiaikainen tavoite Taiwanin kohdalla. Osapuolten suhteet ovat sittemmin luisuneet pohjamutiin, mutta Taiwanin keskusuutistoimiston mukaan pandan kuolema tarjosi tilaisuuden harvinaiseen yhtenäisyyden osoitukseen. Taiwanin Kiinan asioista vastaava neuvosto ilmoitti kiinalaisasiantuntijoiden olevan tervetulleita Taiwaniin Tuan Tuanin muistotilaisuuksiin ja Kiinan viranomaiset kiittivät Taipein eläintarhaa pandan hyvästä hoidosta.
Lyhyesti:
- BBC (30.11.2022): Kiinalainen avaruusalus laukaistiin kohti Tiangong-avaruusasemaa, jossa tapahtuu ensimmäinen henkilöstön vaihdos.
- Helsingin Sanomat (27.11.2022): Kiinan televisio ei näytä lähikuvia maskittomista MM-faneista.
-
Helsingin Sanomat (22.11.2022): Tehdaspalossa kuoli lähes 40 Henanin Anyangissa.
Katsele & kuuntele
A-studio (28.11.2022): “Kiinan koronaprotestit”
Kiinan ennennäkemättömien koronaprotestien mahdollisista seurauksista A-studiossa keskustelevat Kiinassa asuva toimitusjohtaja Lasse Liukkonen PRD Groupista ja professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta. Paikan päältä tunnelmia kertoo myös kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley, jonka 30-kerroksinen asuintalo oli lukittu koronakaranteeniin yhden ainoan asukkaan koronatartunnan takia.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 16. joulukuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2022 Kiina-ilmiöt Oy