16.12.2022
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Lokakuussa uudelle vaihteelle Bidenin hallinnon pakotteiden vuoksi noussut Kiinan ja Yhdysvaltain välinen sirusota on ottanut lisää kierroksia, kun Kiina julkisti massiivisen, biljoonan juanin tukipaketin maan puolijohdeteollisuudelle etenkin kehittääkseen kyvykkyyksiään rakentaa itse puolijohteiden valmistamiseen tarvittavaa laitteistoa. Japanissa puolestaan pelätään, ettei Kiinan patoaminen Yhdysvaltain keinoin välttämättä tehoa toivotulla tavalla.
Xi Jinping puolestaan vieraili kuluneen kaksiviikkoisen aikana toisessa Yhdysvalloille tärkeässä valtiossa, Saudi-Arabiassa. Xi ja kruununprinssi Mohammed Bin Salman julistivat maiden välisen yhteistyön tiivistyvän turvallisuuden, talouden ja avaruuden tutkimisen saralla. Kiinan Lähi-idän suhteita kävi hoitamassa varapääministeri Hu Chunhua tapaamalla presidentti Ebrahim Raisin.
Lisäksi kirjeessämme tuoreet käänteet Kiinan koronatilanteesta, snookeria ravistelevasta sopupeliskandaalista sekä ennätyskorkeasta nuorisotyöttömyydestä.
Kiina-ilmiöt jää tämän kirjeen jälkeen joulutauolle ja palaa jälleen tammikuussa.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden keväällä ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Hyökätäkö vaiko eikö hyökätä?
War on the Rocks (14.12.2022): “Is China Planning to Attack Taiwan? A Careful Consideration of Available Evidence Says No”
Onko Kiina tehnyt päätöksen Taiwaniin hyökkäämisestä viimeistään Kansan vapautusarmeijan juhlavuonna 2027, kuten jotkut tiedusteluraportit antavat ymmärtää? Rand-instituutin pitkäaikaisen Kiinan turvallispolitiikan ekspertti Timothy Heathin mukaan ei, mitä Heath perustelee kohta kohdalta yksityiskohtaisessa kirjoituksessaan. Samaa tematiikkaa käsiteltiin taannoisessa The Ulkopolitistin julkaisemassa artikkelissa, joka niin ikään kallistui arvioimaan, että Taiwanin invaasioon liittyy edelleen liikaa riskejä.
Rhodium Group puolestaan julkaisi raportin, jossa arvioitiin hypoteettisen Taiwanin saarron vaikutuksia maailmantaloudelle. Mahdollisen saarron lyhyen aikavälin vaikutuksetkin arvioidaan yli kahden biljoonan dollarin suuruisiksi. Tähän ei sisälly mahdollisten Kiinaan kohdistuvien pakotteiden vaikutuksia tai muita kerrannaiskustannuksia eikä se myöskään kommentoi täysimittaisen sodan kustannuksia. Taiwanin mikrosiruviennin katkeamisella olisi valtavat vaikutukset teollisuuteen lähes kaikkialla. Lisäksi myös Kiinan vienti ja esimerkiksi ulkomaille suuntautuva rahoitus häiriintyisivät, mikä vaikuttaisi kiinalaisista maatalous- ja kaivoskoneistariippuvaisiin kehittyviin maihin sekä esimerkiksi Kiinalta lainoja kaipaaviin talouksiin. Lisäksi Kiinaan sijoittaneet ja Kiinan markkinoista riippuvaiset yritykset kärsisivät suuria tappioita. Sinänsä Rhodiumin raportti tukee siis omasta näkökulmastaan Heathin arviota, sillä myös taloudelliset riskit ovat Taiwanin operaatiolle valtavat.
Jamestown Foundation (13.12.2022): “Between Brussels and Beijing: The Transatlantic Response to the Chinese Presence in the Baltic Sea Region”
Jamestown Foundation on lyönyt pöytään uuden vapaasti ladattavan kirjan, jonka koostamat artikkelit käsittelevät Kiinan laajenevaa vaikutuvaltaa Itämeren alueella. Kirja käy luvuissaan läpi Kiinan toimintaa kaikissa Itämeren maissa sekä Gröönlannissa, ja käsittelyn painopiste on ennen kaikkea geotaloudessa. Mukana on myös Jukka Aukian ja Matti Purasen tykittelemä luku Suomen tasapainoilusta bisneksen ja vaikutusvallan välillä Kiina-suhteessaan. Samaa pohjoismaista tematiikkaa liippasi läheltä myös Choicen (China Observers in Central and Eastern Europe) sivuilla julkaistu artikkeli, joka käsitteli Kiinan Suomeen ujuttamia vaikuttamisverkostoja.
CNN (10.11.2022): “5 key takeaways from Xi’s trip to Saudi Arabia”
Xi Jinping aloitti keskiviikkona usean päivän mittaisen valtiovierailunsa Saudi Arabiassa. CNN tulkitsi vierailun melko kokonaisvaltaisena näpäytyksenä Yhdysvalloille, joka on pitänyt Saudeja vuosikymmeniä Lähi-idän alueen tärkeimpänä liittolaisenaan. Xinjiangissa käynnissä oleva islaminuskon kurmotus ei ollut hidasteena, kun Xi ja kruununprinssi Mohammed Bin Salman julistivat maiden välisen yhteistyön tiivistyvän niin turvallisuuden ja talouden kuin avaruuden tutkimisenkin kaltaisilla sektoreilla. Kansainväliset tarkkailijat pohtivat myös toimisiko tapaaminen astinlautana Saudi Arabian jäsenyydelle Kiinan ja Venäjän ympärille rakentuneessa Shanghain yhteistyöjärjestössä.
Yhdysvalloissa ollaan tapaamisesta varmasti nyreissään, mutta Xin ja kruununprissi Bin Salmanin yhteinen myhäily ei herättänyt lämmintä vastakaikua myöskään Iranissa, jonka presidentti Ebrahim Raisi tapasi samoihin aikoihin Kiinan varapääministeri Hu Chunhuan. South China Morning Postin mukaan Raisi oli vaatinut Kiinalta “vakavaa kompensaatiota” arabivaltioiden liehittelyn vastapainoksi. Kiina on onnistunut vuosikymmeniä ylläpitämään Lähi-idässä hyviä suhteita lähes kaikkiin valtioihin, mutta joutuu näemmä sekin sopeutumaan vanhaan suomalaiseen viisauteen eri ilmansuuntiin kumartelun ja pyllistelyn pettämättömästä logiikasta.
MTV (2.12.2022): “Pääministeri Marinilta tiukka viesti Australiassa: “Nyt on aika lopettaa olemasta naiiveja””
Sanna Marinin parin viikon takainen Australian-vierailu nousi Suomessa otsikoihin lähinnä pääministerin käymien Venäjä-keskustelujen johdosta. Puheessaan Lowy-ajatushautomossa hän lausui kuitenkin melko suoraa tekstiä myös Kiinasta. Marinin mukaan Euroopassa “on aika lopettaa olemasta naiiveja, myös Kiinan suhteen, ja että ”kriittisiä riippuvuuksia maahan on poistettava” sekä Euroopan strategista autonomiaa lisättävä. Marin lisäsi, että kauppasuhteita Kiinaan ei olla katkaisemassa, ja yhteistyötä tarvitaan edelleen esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Marinin Kiina-kommenteista uutisoi myös Financial Times.
The Ulkopolitist (4.12.2022): “Tapaus Sri Lanka ja Kiinan taloudellisen diplomatian tulevat haasteet”
Anton Karppanen kirjoittaa Ulkopolitistissa Kiinan taloudellisesta diplomatiasta maksukyvyttömyyteen ajautuneessa Sri Lankassa. Muutaman viime vuoden aikana sitä on syytetty niin sanotusta velka-ansadiplomatiasta, jossa kehittyville maille kasataan kestämättömiä määriä velkaa ja niiden jäädessä maksamatta kahmitaan korvauksena strategista infrastruktuuria. Vaikka Kiinan osuutta ja strategisia intressejä taloudellisen diplomatian takana ei pidä vähätellä, muistuttaa artikkeli myös Kiinan ulkopolitiikkaa ja taloudellista diplomatiaa usein vaivaavasta toimijoiden kakofoniasta, jossa niin sanotusti oikea käsi ei aina tiedä mitä vasen puuhaa. Tämän vuoksi Kiinan toimia ei kannata tulkita yksinomaan suurena strategiana, vaan myös sekoituksena puutteellista suunnittelua ja paikalliseen poliittiseen korruptioon sotkeutumista.
Lyhyesti:
- The Diplomat (13.12.2022): Miksi Kiina ei reagoinut ankarammin marraskuun protesteihin? Kenties tieto niistä sensuroitiin jopa Xiltä itseltään.
- Iltalehti (4.12.2022): Kiinan lähetystö torpattiin Lontoossa turvallisuussyistä.
- Suomen Kuvalehti (1.12.2022): Jos Kiinaa haluaisi boikotoida, onko se mahdollista? Suomen Kuvalehti kokeili.
- Institute for Security & Development Policy (12.2022): Mitä kuuluu Suomen ja Taiwanin suhteille pandemian jälkeisessä maailmassa?
Talous
Kuumaa: Nuorisotyöttömyys.
Reuters (14.12.2022): “Analysis: China’s massive older chip tech buildup raises U.S. concern“
Reuters uutisoi tällä viikolla Kiinan valmistelevan 143 miljardin dollarin tukiaisia kotimaiselle siruteollisuudelle. Näillä tuettaisiin kiinalaisyritysten ostoja kotimaiselta mikrosiruteollisuudelta, ja tavoitteena on tukea myös tehtaiden laajennusta ja modernisointia. Tukipaketti lienee askel Kiinan strategiassa ohjata mikrosiruteollisuutensa kehitystä kilpailukykyisemmäksi tilanteessa, jossa Bidenin hallinnon julistamien sanktioiden vuoksi ulkomaisen teknologian saatavuus huononee. Vaikka Yhdysvallat ei itsessään ole mikrosirujen valmistajana Taiwanin ja Etelä-Korean tasolla, amerikkalaisella teknologialla on keskeinen merkitys sirujen valmistuskoneistossa. Yhdysvallat on myös keräämässä Japania ja Hollantia osaksi Kiinan saartorengasta sirusodassa.
Lisäksi Kiinan suurin valmistaja SMIC on lisäämässä vanhempaan teknologiaan perustuvien sirujen tuotantoaan. Nämä sirut eivät ole uusimpien vientirajoitusten piirissä, mutta ne ovat edelleen tärkeitä monille teollisuudenaloille. Valtaamalla markkinaosuutta Kiina voi parantaa strategisia asemiaan sirujen tuotannossa vanhemman teknologian saralla.
Japanilaisten teknologiayhtiöiden Sonyn ja NEC:n johtajat varoittivatkin FT:n haastattelussa, että Yhdysvaltojen Kiinaan kohdistamalla mikrosirupakotteilla ei välttämättä ole toivottua vaikutusta ja niistä saattaa tulla maalle enemmänkin hidaste kuin este. Kiinalla on suuri etu tekoälyn kehityksessä siinä, että sen kehittynyt valvontakoneisto ja suuri väestö tarjoavat valtavia määriä dataa tekoälyjen opettamiseksi. Kiinan tekoälyteollisuuden rooli maailmassa jatkaneekin johtajien mukaan kasvuaan.
Kiina on myös aloittanut valitusmenettelyn Maailman kauppajärjestö WTO:ssa USA:n toimien johdosta, kertoo Reuters. WTO:n yhtenä tehtävänä on sovitella ja ratkaista kiistoja, joissa valtioiden syytetään rikkovan kansainvälisen kaupan sääntöjä yksipuolisilla kaupparajoituksilla. Muun muassa Australia ja EU ovat viime aikoina vieneet WTO:hon omia valituksiaan Kiinan omista kaupallisista rajoitustoimista.
New York Times (10.12.2022): “Even as China Eases Covid Rules, Some Youths Still Fear a Grim Future”
Kansainvälisissä lehdissä on huolehdittu myös kiinalaisen nuorison tilasta. Nuorisotyöttömyys on ennätyskorkealla ja ensi vuonna yli 11 miljoonaa opiskelijaa valmistuu jälleen maan korkeakouluista. Myös työelämään astuvien korkeakoulutettujen keskipalkat ovat laskeneet. Yksityisen sektorin ehtyvä kysyntä on johtanut jatko-opintojen ja julkisen sektori työpaikkojen suosion kasvuun, ja keskitetyssä julkisen sektorin virkamieskokeessa yhtä paikkaa kohti on tänä vuonna noin 70 hakijaa. Nuoret olivat suuressa roolissa myös pari viikkoa sitten puhjenneissa harvinaisissa mielenosoituksissa.
Financial Times puolestaan kertoo, kuinka Hongkongista on tullut haluttu kohde joidenkin mannerkiinalaisten nuorten keskuudessa. Vaikka moni länsimainen ammattilainen on jättänyt kaupungin taakseen koronarajoitusten ja vuonna 2020 käyttöön otetun turvallisuuslain myötä, näyttäytyy koventunut poliittinen kuri monelle mannerkiinalaiselle vakautta ja turvallisuutta lisäävänä vetovoimatekijänä. Hong Kongin finanssisektori tarvitsee edelleen koulutettua työvoimaa, ja sitä löytyy enenevissä määrin juuri Manner-Kiinasta. Sekä mannerkiinalaisille myönnetyt opiskeluviisumit että pidemmät asumisoikeudet ovat olleet kasvussa.
New York Times (6.12.2022): “Global Car Supply Chains Entangled With Abuses in Xinjiang, Report Says”
Uuden brittiläisraportin mukaan maailman autoteollisuus on edelleen voimakkaasti riippuvainen Xinjiangin raaka-aineista sekä komponenteista. Raportin laatijoiden mukaan Xinjiang-yhteyksiä löytyy tuotantoketjuista käytännössä kaikissa auton osa-alueissa. Yhdysvaltain hiljattain käyttöön ottaman asetuksen mukaan kaikkien Xinjiangissa valmistettujen tuotteiden oletetaan olevan pakkotyöllä valmistettuja ellei toisin todisteta. Koko tuotantoketjua on erittäin vaikea valvoa, sillä autossa eri alihankkijoita voi tuotantoketjun varrella olla jopa 18 tuhatta. Esimerkiksi harvinaisissa maametalleissa ja monissa autojen metalliosissa Kiinalaisten ja Xinjiangissa toimivien yritysten rooli on merkittävä.
Lyhyesti:
- Reuters (15.12.2022): Kiinan rakennussektorin suhdanteet ja asuntojen hinnat edelleen laskussa, ensi vuodelle odotetaan nousua.
- Politico (7.12.2022): EU valittaa WTO:lle Kiinan Liettuaan kohdistamista talouspakotteista.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (15.12.2022)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Koronakäännös.
BBC (15.12.2022): “China diplomats leave UK over Manchester protester attack”
Isoa-Britanniaa kohahdutti taannoin tapaus, jossa Kiinan Manchesterissa sijaitsevan konsulaatin työntekijät itseään pääkonsulia myöten nujakoivat konsulaatin edustalla hongkongilaisten mielenosoittajien kanssa. Nyt Kiina on vetänyt pois kuusi kärhämästä syytettyä diplomaattiaan, joilta Britannia oli pyytänyt Kiinaa poistamaan diplomaattisuojan tutkintaa varten. Britannia oli tehnyt Kiinalle selväksi, että jos tutkintaan ei suostuttaisi, seurauksena olisi todennäköisesti diplomaattien karkotus maasta. Kiinan päätös vetää diplomaatit itse pois vaikuttaakin olevan keino välttää karkotus ja sen aiheuttama kasvojenmenetys.
Kiinan diplomaattiset toimitilat ovat puhuttaneet myös Lontoossa, missä paikallinen valtuusto hylkäsi Iltalehden mukaan Kiinan uuden suurlähetystön rakentamisen Towerin linnan lähistölle. Kiinan ulkoministeriö oli hankkinut tontin muutamia vuosia sitten ja suunnitteli sille suurta lähetystökompleksia, mutta valtuuston mukaan sijainti vaarantaisi alueen turvallisuutta ja rasittaisi poliisin resursseja.
Helsingin Sanomat (15.12.2022): “Uusi puolustusministeri Savola on ähtäriläinen maatalousyrittäjä, ja yksi syvällä kyntävän pandaprojektin puuhamiehistä”
Puolustusministerin sijaiseksi nouseva keskustan ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola kuuluu Ähtärin pandaprojektin taustavoimiin. Vuonna 2018 hän vieraili Kiinan Dujiangyanissa Ähtärin Eläinpuisto Oy:n hallituksen puheenjohtajana toivottamassa pandat matkalle kohti pohjolaa. Pandojen saaminen Ähtäriin ei suinkaan ollut silkkaa auvoa, ja vuonna 2017 Savola oli valitellut pandaprojektiin liittyvää “valitusrumbaa”. Savolan mukaan Ähtäristä tulisi pian “pohjoismaiden johtava kansainvälinen eläintarha”, mutta viisi vuotta myöhemmin pandat ovatkin ajaneet eläinpuiston konkurssin partaalle. HS:n kysyessä Savolan suhteista Kiinaan hän toteaa, että on ollut päättäjä muiden joukossa ja käynyt Kiinassa kahdesti, ennen pandareissua vuonna 2017 osana presidenttiehdokas Matti Vanhasen valtuuskuntaa.
Helsingin Sanomat (14.12.2022): “Ulkopoliittinen instituutti perustaa keskuksen tutkimaan Kiinaa ja globaalia järjestystä”
Ulkopoliittinen instituutti perustaa vuoden 2023 alussa Globaaliin järjestyksen ja Kiinan tutkimuskeskuksen (Centre on Global Orders and China, CORD), joka tarkastelee Kiinan vahvistunutta globaalia asemaa kansainvälisten suhteiden ja poliittisen talouden näkökulmista. Keskusta johtaa tutkimusprofessori Mikael Mattlin, ja sen tiimiin kuuluvat myös johtava tutkija Bart Gaens, vanhempi tutkija Elina Sinkkonen, vanhempi tutkija Jyrki Kallio ja asiantuntija Anu Ruokamo. Aiemmin on uutisoitu Suomen jäävän jälkeen Kiinaa koskevassa tutkimuksessa, kun muut Euroopan maat ovat vahvistaneet Kiina-osaamistaan esimerkiksi uusia tutkimuskeskuksia perustamalla. Suomen uudella keskuksella ei ole toistaiseksi omaa rahoitusta, ja rahoituksen hakeminen Kiina-tutkimukseen onkin yksi syy sille, miksi keskus pistetään pystyyn.
New York Times (14.12.2022): “How Will China Fare With Covid? ‘Meaningless’ Data Clouds the Picture.”
Kiina teki koronalinjassaan täyskäännöksen joulukuun alussa, kun testausvaatimuksia ja karanteenimääräyksiä löysättiin tuntuvasti ja korona alkoi levitä väestössä. Kiinan kansallinen “koronavilkku”-sovellus poistui käytöstä tällä viikolla, vaikkakin paikallisia versioita on edelleen käytössä.
Myös virallinen viestintä on muuttunut nopeasti: kun vielä muutama viikko sitten korostettiin kansallista taistelua koronan tukahduttamiseksi, näkee nyt virallisessa mediassa optimistisia ennusteita pikaisesta tautihuipusta ja epidemian selättämisestä. New York Times kirjoittaa, kuinka yksi ongelma laadukkaiden ennusteiden tekemisessä on luotettavan datan puute. Ihmisten annetaan nyt todeta korona kotitestillä, ja monet eivät ilmoita positiivisesta tuloksesta mihinkään. Oireettomien tapausten määriä ei myöskään enää julkisteta virallisestikaan. Kiina ei ole myöskään raportoinut virallisesti ainuttakaan koronakuolemaa viime päivinä. Epidemian kulun seuraaminen on siis tällä hetkellä usein pimeässä hapuilua.
Financial Times kirjoitti laskelmista, joiden mukaan Kiina saattaa koronan levitessä kokea lähikuukausina jopa miljoona kuolemantapausta. Päivittäiset kuolinluvut saattaisivat ensi maaliskuussa nousta jopa 20 tuhanteen. Taudin leviämisnopeus, kuolemantapaukset ja epidemiahuipun ajankohta riippuvat siitä, miten nopeasti rajoitusten purkamista jatketaan.
Yle (12.12.2022): “Snookeria ravistelee skandaali, kiinalaistähdestä jo kuudes sopupeliepäilty kolmen päivän sisään”
Kiinalaiset ovat viime vuosina nousseet ryminällä snookerin huipulle, mutta nyt kiinalaispelaajat ovat joutuneet skandaalin keskelle. Lajin huippulupaus Yan Bingtaosta tuli muutaman päivän sisään kuudes kiinalaispelaaja, joka suljettiin kilpailutoiminnasta sopupeliepäilyn takia. Viime viikolla pannaan olivat joutuneet Lu Ning, Li Hang, Zhao Jianbo, Bai Langning ja Chang Bingyun, hekin nimekkäitä pelaajia. Jo aiemmin lokakuussa kiinalaispelaaja Liang Ningbo joutui edelleen voimassa olevaan kilpailukieltoon. Tapaus vaatii lisätutkintaa, mutta Suomen ainoa snookerammattilainen Robin Hull kertoo Ylelle, että turhia epäilyt tuskin ovat näin suuressa rysässä. Pelaajayhteisössä on hänen mukaansa usein ollut kuulopuheita kiinalaisten sopupeleistä.
Fortune (10.12.2022): “‘Avatar: The Way of Water’ could be a huge boost for the communist party”
James Cameronin kauan odotettu jatko-osa vuoden 2009 Avatar-elokuvalle sai ensi-iltansa tällä viikolla, ja Kiina on yksi sen keskeisistä markkinoista. Alkuperäinen Avatar nousi aikanaan Kiinankin kaikkien aikojen katsotuimmaksi elokuvaksi ja antoi osviittaa maan kasvussa olleen elokuvamarkkinan potentiaalista. Kun ykkösosa tuotiin viime vuonna Kiinassa uudelleen teattereihin, se nettosi kymmenessä päivässä 44 miljoonaa dollaria, peittosi Disneyn uuden Mulan-elokuvan ja nousi uudelleen maailman kaikkien aikojen tuottoisimmaksi elokuvaksi. Nyt jännitetään, kuinka suuren vetoavun koronasta juuri avautumaan alkanut Kiina antaa jatko-osalle ja kuinka paljon elokuva itse puolestaan auttaa Kiinan leffabisnestä.
Elokuvan menestyksen ennustaminen on ollut Kiinan kohdalla vaikeaa, sillä vaikka koronarajoituksia on juuri alettu purkamaan, se tarkoittaa toisaalta sitä, että tartunnat nousevat jyrkästi, mikä voi itsessään hyydyttää elokuvissakäynnin. Viikonlopun ennakkoanalyysien varovainen ennuste on, että elokuva voisi kerätä Kiinasta yhteensä 350 miljoonan dollarin lipputulot.
Lyhyesti:
- BBC (8.12.2022): Rajoitusten viimein hellittäessä kiinalaiset muistavat koronaviruksesta ensimmäisenä varoittanutta ja siihen kuollutta lääkäriä.
- Yle (8.12.2022): Kiinalaishiihtäjä Qiang Wang oli olympiatalven sensaatio, josta piti tulla tämän kauden tähti – unelma vaihtui musertavaan käskyyn palata Kiinaan.
- Helsingin Sanomat (6.12.2022): Kiina hyvästeli entisen presidenttinsä Jiang Zeminin.
- AP (4.12.2022): Kiinalaisastronautit palasivat Maahan kuuden kuukauden tehtävältään, jolla rakennettiin Kiinan uutta avaruusasemaa.
Katsele & kuuntele
Maanpuolustuskorkeakoulu (7.12.2022): “Sotataidon ytimessä podcast: Informaatioherruus ja Kiinan sotilasstrategia”
Jaksossa keskustellaan Kiinasta Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Matti Purasen uuden kirjajulkaisun, Informaatioherruus, kautta. Aiheina ovat muun muassa Kiinan hallinnon tavoitteet nopeasti muuttuvassa maailmassa, kiinalaisen sotataidon kehittyminen länsimaisen sotataidon rinnalla sekä myös Kiinan strateginen aikaikkuna. Purasen kanssa keskustelemassa on professori Tommi Koivula.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 13. tammikuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2022 Kiina-ilmiöt Oy