13.1.2023
Erinomaista alkavaa vuotta, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kolmen ankaran koronavuoden jälkeen Kiina on avautumassa, vaikka terveydenhuollon kantokyky koronatapausten määrän kasvaessa herättää vakavaa huolta paitsi Kiinassa, myös länsimaissa. Koronarajoitusten nopea purkaminen on johtanut Kiinassa erimielisyyksiin siitä, mikä suunta on oikea ja kuka on syyllinen virheisiin. Täällä päin rajoituksia Kiinasta matkaaville on vaatinut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Euroopan unioni suositti tammikuun alussa negatiivisen testituloksen vaatimista jäsenmaihin saapuvilta kiinalaisilta, mutta mantereella on asiasta erilaisia näkemyksiä.
Tuhdissa kirjeessämme on tällä kertaa asiaa myös muun muassa susisoturidiplomaattien laumanjohtajan Zhao Lijianin siirrosta vähemmän merkittäviin tehtäviin, kommunistisen puolueen kultaisista osakkeista internetyhtiöissä, suomalaisen hevimetallin tenhosta Kiinassa sekä auvoisan Dalin kaupungin kutsusta pakoon oravanpyörää.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden keväällä ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa esimerkiksi Suomalaisesta Kirjakaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Susidiplomaatista merimieheksi.
Newsweek (12.1.2023): “How U.S. Scientists are Collaborating with China’s Military: ‘Wake-Up Call’”
Länsimaalaisen tiedeyhteisön yhteistyö Kiinan asevoimiin linkittyneiden tutkijoiden kanssa on edelleen hyvin tiivistä, arvioi vasta perustettu Center for Research Security & Integrity (CRSI) ajatushautomo uunituoreessa raportissaan. Saksaan keskittyvä järkäleraportti tunnistaa yli 800 tutkimusartikkelia, joita saksalaiset tutkijat ovat työstäneet yhteistyössä Kiinan asevoimiin kytkeytyvien tutkijoiden tai tutkimuslaitosten kanssa. Newsweekin artikkeli nostaa esimerkiksi Max Planck -instituutin ja sensitiivistä sotilasteknologiaa kehittvän China Aerodynamics Research and Development Centerin (CARDC) välisen yhteistyön hedelmänä syntyneen robottikalan, joka soveltuisi mainiosti esimerkiksi erilaisiin tiedustelutehtäviin. Yhteistyö ei suinkaan ole aina tietoista, vaan päinvastoin, sotilastaustaisten kiinalaistutkijoiden tunnistaminen on akateemiseen vapauteen tottuneessa lännessä hyvin vaikeaa. Ylen MOT teki vuosi sitten dokumentin samasta aiheesta Suomen kontekstissa.
Financial Times (10.1.2023): “Xi Jinping’s plan to reset China’s economy and win back friends”
Täyskäännöksen koronalinjassaan tehnyt Kiinan etsii nyt uutta suuntaa hakevan uutta suuntaa ulkopolitiikalleen ja talouskasvulleen, uutisoi Financial Times kiinalaislähteisiin viitaten. Kolme vuotta ankaraa koronapolitiikkaa tarkoitti myös Kiinan kansainvälistä eristäytymistä, ja jälleenavautumisen myötä Kiinan uskotaan pyrkivän hönkimään lämmintä virettä suhteisiin Euroopan kumppaniensa kanssa. Uuden sivun kääntymisestä kielii susidiplomaatti Zhao Lijianin tehtävien vaihtuminen, josta tarkemmin lisää seuraavassa jutussa.
FT:n haastattelemien kiinalaisvirkamiesten mukaan Kiina on myös alkanut pohtia Venäjä-suhteensa kalibrointia, sillä sen laskelmien mukaan Venäjä voi palata Ukrainasta hävinneenä hylkiövaltiona. Kiinan Venäjä-suhde on myös työntänyt länsimaita kauemmas Kiinasta, mikä ei uuteen ulkopolitiikan doktriiniin istu.
Samaan aikaan tutkija Alexander Gabuev kuitenkin opponoi FT:n uutista Twitterissä toteamalla, että Kiina ei ole heittämässä Venäjää bussin alle. Diplomaattisen “myllerryksen” tavoitteena on siten kenties paremminkin antaa länsimaille kuva jonkinlaisesta . kalastella etenkin Euroopan maita takaisin Kiina-yhteistyön tielle,
The Guardian (10.1.2023): “China’s ‘wolf warrior’ foreign affairs spokesperson moved to new role”
Kaikkien susisoturidiplomaattien suurhukka, Zhao Lijian, on ulvonut viimeisen kerran ulkoministeriön äänitorveen. Länsimaita taajaan verbaalisesti ruskoinutta ulkoministeriön tiedottajaa Zhaoa ei oltu nähty ministeriön tiedotustilaisuuksissa sitten joulukuun alun. Tammikuun alussa Zhaon kerrottiin siirtyneen ministeriössä verrattain obskuurin meri- ja raja-alueiden asioita koskevan osaston varajohtajaksi. Huhumylly käynnistyi heti siitä, mitä siirto mahtoi tarkoittaa. Oliko siirto merimieheksi arvonalennus? Johtuiko se Zhaon vaimon paheksuntaa herättäneistä sosiaalisen median päivityksistä vai kenties tilanteesta, jossa Zhao jäi sanattomaksi, kun häneltä kysyttiin Kiinan koronamielenosoituksista? Ainakin siirto voi tarkoittaa Guardianin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan sitä, että Kiinan diplomatia voi ottaa vähemmän toksisen vaihteen silmään.
CNN (9.1.2023): “War game suggests Chinese invasion of Taiwan would fail at a huge cost to US, Chinese and Taiwanese militaries”
Kiinan yritys valloittaa Taiwan päättyisi tuhoisasti niin Kiinalle, Taiwanille kuin Yhdysvalloillekin, vaikka saari jäisikin lopulta miehittämättä. Näin arvioi Center for Strategic and International Studies (CSIS) instituutin tuore raportti, joka esittelee instituutin pitkään ja hartaasti pelaamien sotapelien tuloksia. Raportin mukaan Kiinan vuonna 2026 käynnistämä maihinnousuoperaatio Taiwanille päättyisi liittolaisten (Taiwan, Yhdysvallat ja Japani) voittoon ja Taiwan jäisi autonomiseksi, mutta hinta olisi kaikille osapuolille äärimmäisen kallis. Kymmeniä liittolaisten aluksia (ml. muutama lentotukialus) olisi Tyynenmeren pohjassa, Kiinan mahtavat merivoimat olisi muuttunut nostalgiseksi muistoksi ja Taiwanin murskaanunut talousjärjestelmä sitkuttelisi yrittäessään järjestää kansalaisille edes peruspalveluita.
Jamestown Foundation China Brief (30.12.2023): “Finland and the Demise of China’s Polar Silk Road”
Vielä joitakin vuosia sitten pöhinä Kiinan arktisen laajentumisen mahdollisuuksista oli käsin kosketeltavaa myös Suomessa. Jäämeren rata, turismi, sellutehtaat ja tieteellinen yhteistyö satelliittiasemilla olivat kaikkien huulilla. Purasen ja Kopran artikkeli näkee Suomeen suuntautuneet investoinnit osana Kiinan “kokonaisvaltaista strategiaa” laajentua merkittäväksi toimijaksi arktisella alueella. Strategian päätavoitteena on saavuttaa painava taloudellinen, poliittinen ja tietellinen asema Jäämeren seudulla, minkä legitimoimana Kiina voisi myöhemmin laajentua alueelle myös sotilaallisesti.
Kokonaisvaltainen strategia toimi pitkään varsin hyvin, mutta on alkanut viime vuosina törmätä merkittäviin haasteisiin, kun epäluottamus Kiinan motiiveja kohtaan on lisääntynyt kaikkialla länsimaissa. Samalla Kiinan projektit arktisella alueella ovat alkaneet kaatua yksi kerrallaan myös Suomessa. Mahdollisesti viimeisen naulan strategian arkkuun on lyönyt Ukrainan sota, joka on entisestään heikentänyt arktisten maiden (pl. Venäjä) suhdetta Kiinaan, ja jonka seurauksena arktinen alue on blokkiutumassa “Naton valtamereksi” ja Venäjän hallinnoimaksi alueeksi. Artikkelin mukaan Kiinan vaihtoehdoksi jäänee Venäjän tulevan vasalliaseman hyödyntäminen omien arktisten intressiensä edistämiseksi. Uudenvuoden aatonaattona Venäjä ehdottikin Kiinalle sotilaallisen yhteistyön lisäämistä.
Reuters (30.12.2023): “China promotes its U.S. envoy Qin Gang to foreign minister”
Kiina on nimennyt entisen Yhdysvaltain-suurlähettiläänsä Qin Gangin uudeksi ulkoministeriksi entisen ministerin Wang Yin saatua ylennyksen puolueen politbyroohon. Qiniä on aiemmin luonnehdittu yhdeksi Kiinan teräväkielisistä ns. susisoturidiplomaateista, mutta hän harjoitti Washingtonin-kaudellaan julkisuudessa melko sovittelevaa linjaa. Nimitystä pidetäänkin merkkinä Kiinan pyrkimyksestä vakauttaa ulkopoliittisia suhteitaan.
Qin julkaisi joulukuussa myös esseen National Interest -lehdessä. Esseetä voi pitää luonnehdintana Kiinan ulkopolitiikan aiemminkin julki lausutuista suurista linjoista, mutta merkkinä liennytyksestä voi pitää sitä, että Qin kieltää Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden olevan “nollasummapeliä.” Demokratian ja autoritarismin vastakkainasettelun sijaan on keskityttävä win-win -yhteistyöhön ja jaetun tulevaisuuden yhteisön rakentamiseen maailmassa.
Lyhyesti:
- Radio Free Asia (3.1.2023): Turkin ulkoministeri: Turkki ei luovuta uiguureita Kiinaan.
- Helsingin Sanomat (27.12.2022): Taiwan pidentää pakollista asepalvelusta vuoteen Kiinan uhittelun vuoksi.
- The Guardian (17.12.2022): Yhdysvallat teki Australialle luovutuspyynnön entisestä merivoimien sotilaasta jonka se syyttää kouluttaneen kiinalaisia lentäjiä laskeutumaan lentotukialuksille.
Talous
Kuumaa: Kultaiset osakkeet.
Financial Times (13.1.2023): “China moves to take ‘golden shares’ in Alibaba and Tencent units”
Kiinan internetviranomainen on ottanut haltuunsa niin sanottuja kultaisia osakkeita Alibabasta ja kommunistinen puolue suunnittelee myös vastaavanlaisen, yhtiön päätöksentekoon oikeuksia antavan osuuden hankintaa myös Tencentistä, kertoo Financial Times lähteisiinsä vedoten. Hidastuvan talouden ympäristössä tämä nähdään vaihtoehtoisena painostuskeinoina tähän asti internetjäteille asetettuihin isoihin sakkoihin nähden. Vastaavia kultaisten osakkeiden järjestelyitä on ollut olemassa Kiinassa vuodesta 2015 alkaen erityisesti verkkoviestinnän ja uutismedian palveluissa. Kiinan valtiollisilla viranomaisilla on kultaisia osakkeita esimerkiksi Tiktokin omistavassa Bytedancessä ja sosiaalisen median palvelu Weibossa. Tarkkaa kuvaa osakkeiden tuottamista oikeuksista ei ole, mutta FT:n mukaan Kiinan mediavalvontaviranomainen neuvoi vuonna 2016 osakkeita hankkivia viranomaisia vaatimaan vähintään yhden prosentin omistusosuuden, paikan hallituksessa ja oikeutta valvoa alustan sisältöä.
New York Times (12.1.2023): “From Disciplinarian to Cheerleader: Why China Is Changing Its Tone on Business”
Jo ennen loppuvuoden koronakriisiä Kiinan taloutta olivat heikentäneet niin teknologiayrityksiin kohdistunut sääntelykampanja kuin rakennus- ja asuntomarkkinoiden huojunta. Nyt ääni kellossa on kuitenkin saattanut jokseenkin muuttua. Xi Jinping kehui uudenvuodenpuheessaan Kiinan talouden kestävyyttä ja elinvoimaa ja huomautti hallituksen alentaneen kuluneena vuonna veroja ja tukeneen yrityksiä. Lisäksi esimerkiksi rakennusyritysten lainansaantia ollaan jälleen helpottamassa. Tavoitteena on lisätä yritysten investointeja talouden kiihdyttämiseksi. Haasteita kuitenkin riittää, ja muun muassa kuluttajien varovaisuus ja huonot Yhdysvaltain-suhteet näkynevät talouskehityksessä tänäkin vuonna.
NYT kirjoittaa myös, miten koronatapaukset ja heikkenevä ulkomainen kysyntä ovat vaikuttaneet kiinan teollisuuteen. Monet tehtaat ovat toimineet vajaalla teholla työntekijöiden ollessa sairaana. Lisäksi putkät koronasulut ja epävakaus ovat saaneet jotkin suuret ulkomaiset ostajat katsomaan muualle. Esimerkiksi Walmart on lisännyt roimasti hankintojaan Intiasta, ja myös jotkin kiinalaiset tehtaat laajentavat esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan pienempien kustannusten ja riskien hajauttamisen toivossa.
Politico (10.1.2023): “EU leaders fire warning shots at TikTok over privacy”
TikTokin johtaja Shou Zi Chew oli tällä viikolla kierroksella Brysselissä tapaamassa EU-johtajia. Tiktok on kokenut painetta varsinkin Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvien huolien takia. Irlannin dataviranomaiset tutkivat yritystä mahdollisesta käyttäjätietojen luvattomasta siirtämisestä Kiinaan. Lisäksi yrityksen on syytetty venäläisten valeuutisten leviämisestä sekä esimerkiksi toimittajien käyttäjätilien jäljittämisestä yrityksen sisäisten vuotajien paljastamiseksi. EU-komissaarit painottivat EU:n tietosuoja-asetusten noudattamista. Joulun aikoihin Financial Times puolestaan paljasti, että yhtiö on vakoillut toimittajia muun muassa sijaintitietojen avulla.
Helsingin Sanomat (2.1.2023): “Suomen suuryritykset heräsivät Kiina-riskiin: ”Painoarvo laskemassa huimasti””
Keskustelu suomalaisyritysten suhteesta Kiinaan kävi eläväisenä joulun ja välipäivien aikana. Ensinnä Helsingin Sanomat käsitteli Euroopan riippuvuuksia Kiinasta eritoten aurinkopaneelien ja muiden uusiutuvan energian tuotantomenetelmien osalta. Seuraavaksi esiin kannettiin Esko Aho jyrähtämään, kuinka ihmiset eivät ymmärrä, että Suomi on pieni maa ja Kiina iso, ja että diktatuurien kanssa pitää pystyä toimimaan.
Tammikuun alussa puolestaan OP kertoi yritysbarometrissään, kuinka suomalaisyritysten kiinnostus toimia Kiinassa on laskenut. Barometri viittaisi siihen, että suomalaisyritykset investoivat lähitulevaisuudessa muualle kuin Kiinaan. Yrityksistä lähes kolmannes katsoi kaksi vuotta sitten myynnin ja asiakkuuksien lisääntyvän Kiinassa, kun tuoreimmassa kyselyssä enää 12 prosenttia yrityksistä kertoi Kiinan painoarvon myynnissä kasvavan. Suuryrityksistä merkittäviä suoria Kiina-riippuvuuksia OP arvioi olevan Koneella, Valmetilla, Stora Ensolla ja UPM:llä, epäsuoria puolestaan Wärtsilällä, Cargotecilla, Konecranesilla, Metso Outotecilla ja Metsä Boardilla. Myös kaupan alan yhtiöiden Stockmannin, Puuilon ja Tokmannin Kiina-riippuvuuksien OP katsoo olevan merkittäviä hankintaketjujen vuoksi.
Lyhyesti:
- Yle (29.12.2022): Finnair on palauttamassa lennot Pekingiin ja lisäämässä vuoroja Shanghaihin, mutta kiinalaisyhtiöiden kilpailuetu on yhä mahdollisuus lentää yli Venäjän.
- Helsingin Sanomat (23.12.2022): Belgiassa ei tykätä Alibaban jättimäisestä logistiikkakeskuksesta, koska lentokoneet tuovat sinne halpatavararahtia yölläkin ja keskus lisää rekkaliikennettä.
- Yle (19.12.2022): Nokian Renkaat lopetti rengastuotannon Venäjällä ja aloittaa yhteistyön kiinalaisen Qingdao Security Tiren kanssa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (12.1.2023)
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.12.2022)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Dalifornia.
Helsingin Sanomat (10.1.2023): “Pekingiläinen Liu Chen rakastaa suomalaista metallia, ja siitä on kiittäminen kansainvälistä jätekauppaa”
Pekingiläinen Liu Chen esittelee Helsingin Sanomille vuodelta 1995 peräisin olevaa suomalaisen Sentenced-hevibändin Amok-albumia c-kasettina. Liu oli tutustunut suomalaiseen hevimusiikkiin yllättävällä tavalla: 1990-luvulla länsimaiset levy-yhtiöt lähettivät ylijäämäkasettinsa ja -cd-levynsä Kiinaan tuhottavaksi, ja suuri osa tavarasta päätyi sitä kautta maan pimeille markkinoille myytäväksi. Jätekaseteilla oli siten tärkeä rooli musiikkivaikutteiden tarjoajina uudelle kiinalaissukupolvelle, sillä niiden kautta niin raskaan musiikin kuin klassisenkin ystävät pääsivät aikanaan käsiksi kiellettyihin tai tavallisesti varsin kalliisiin levytyksiin. Jätemusiikkimarkkinat kukoistivat aina internetin ja älypuhelinten nousuun asti 2000-luvun puolella.
Financial Times (8.1.2023): “Casino mecca Macau gambles on becoming a global tourist attraction”
Koronasuluissa kovia kokenut kasinokaupunki Macao laittaa toivonsa tulevina vuosina sekä kiinalaisten uhkapelaajien paluuseen että turismitarjontansa monipuolistamiseen. Kaupungin kasinojen luvat uusittiin hiljattain, mutta uusimisen ehtona viranomaiset vaativat suurempia investointeja myös muuhun kuin kasinotoimintaan. Suunnitelmissa on esimerkiksi messu- ja kongressitoiminnan laajentaminen sekä erilaiset teemapuistot. Macaon itsehallinnollisen alueen tuloista 80 prosenttia tuli ennen koronapandemiaa kasinotoiminnasta, mutta sekä pitkät rajasulut että Kiinan talouden sakkaaminen merkitsevät sitä, että entisenkaltaisiin tuottolukuihin lienee vaikea päätä ainakaan pelkän uhkapelisektorin turvin.
Särö (3.1.2023): “Pänttäämisen kultti”
Kirjallisuudentutkija ja suomentaja Tero Tähtinen kirjoittaa Kiinan pänttäämiseen painottuvasta koulujärjestelmästä Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särön lehdessä. Opiskelu (ja nimenomaan ulkoa opettelu) on yksi Kiinan keskeisistä kungfutselaisista hyveistä, ja Kungfutsen opeista ammentava objektivistinen tietokäsitys on yhä opetuksen ohjenuorana. Sen mukaan tieto on olemassa tietäjästä irrallaan, ja täten opetuksen tehtävä on ikään kuin kaataa tietoa oppilaiden päähän. Suomalaisesta näkökulmasta ulkoa opettelua, opettajan auktoriteettia ja koemenestystä painottava järjestelmä tuntuu pulmalliselta, ja Tähtinen pohtii tätä problematiikkaa kertomalla omista kokemuksistaan Kiinan opiskelumaailmassa.
The New York Times (11.1.2023): “As China Reopens, Online Finger-Pointing Shows a Widening Gulf”
Kiinassa koronarajoitusten yllättävä ja nopea purkaminen on johtanut erimielisyyksiin siitä, mikä suunta on oikea ja kuka on syyllinen virheisiin. Verkkokeskusteluissa näkyy kahtiajako niihin, joiden mielestä yhteiskunnan avaaminen oli hyvä asia, ja niihin, jotka yhä puolustavat tiukkoja rajoituksia ja kritisoivat epidemian päästämistä valloilleen. Kommunistipuolueelle tilanne on hankala, sillä näkökulmasta riippumatta vallanpitäjien virheet pandemian hoitamisessa ovat nyt luupin alla, ja osapuolia yhdistää esimerkiksi kritiikki läpinäkymätöntä tartuntojen ja kuolemien raportointia kohtaan. Kuluneella viikolla Kiina lopetti päiväkohtaisten tilastojen julkaisemisen, ja jo aiemmin sitä on kritisoitu myös Maailman terveysjärjestö WHO:n taholta kuolemien laskemisesta alakanttiin.
Koronatilanteen todellinen vakavuus Kiinassa onkin nyt suuri kysymysmerkki, ja tähän on herätty myös ulkomailla. Euroopan unioni suositti tammikuun alussa negatiivisen testituloksen vaatimista jäsenmaihin saapuvilta kiinalaisilta, mutta maissa on asiasta eri näkemyksiä. Suomessa kiinalaisten testaamista on vaatinut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, kun taas useiden asiantuntijoiden mukaan testaus on turhaa viruksen muutenkin levitessä vapaasti maailmalla. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Mari Manninen kirjoittaakin, että kiinalaisille asetetuissa rajoituksissa on pitkälti kyse populismista, ja kiinalaisten ottamista tikunnokkaan on kritisoitu myös Yhdysvalloissa. Tilanteessa nähdään kaikuja pandemian alkuajoista, jolloin syy taudin leviämisestä sysättiin kiinalaisten niskaan, vaikka länsimaat itse epäonnistuivat pademian torjunnassa.
Kiinan sisällä puolestaan valmistaudutaan kiinalaisen uudenvuoden viettoon, jolloin kansalaiset perinteisesti matkustavat sankoin joukoin kotipaikkakunnilleen. Tämän pelätään pahentavan tautitilannetta ja nostavan tautitaakkaa maaseudulla, jossa hoidon saaminen on vaikeampaa. WHO on ilmoittanut tekevänsä parhaillaan yhteistyötä Kiinan viranomaisten kanssa uudenvuoden aiheuttamien riskien torjumiseksi, mutta perää edelleen Kiinalta tarkempia tietoja todellisesta tautitilanteesta.
Financial Times (3.1.2023): “China’s Covid generation: the surging inequality behind Xi’s U-turn”
Ympäri maailmaa uutisoitiin pahimpien koronasulkujen aikaan koulujen etäopetuksen eriarvoistavista vaikutuksista oppilaisiin muun muassa puutteellisten internetyhteyksien ja kodin opiskeluolojen vuoksi. Nämä vaikutukset saattavat kuulua myös Kiinassa koronatoimien pitkäaikaisempiin jälkiseurauksiin. FT:n artikkelin mukaan oppimistulokset erityisesti monilla syrjäisemmillä alueilla ovat pudonneet hälyttävästi, kun taas kaupunkien vauraammat koulutettujen vanhempien lapset ovat päässeet vähemmällä. Lisäksi nuorisotyöttömyys on huipussaan ja maaseudulta kaupunkeihin suuntautunut työperäinen muutto on hankaloitunut. Tilanne saattaa johtaa matalampaan koulutustasoon erityisesti maaseudun nuorten keskuudessa, ja korostaa myös vaikeuksia, joita Kiinan elintason kasvu kohtaa.
Financial Times kirjoittaa myös, miten koronaan sairastuminen saattaa Kiinassa merkitä taloudellista katastrofia potilaalle. Sairaalat perivät jopa tuhansien dollarien päivämaksua tehohoidosta, ja vakuutusyhtiöt ovat vähentäneet tai lopettaneet koronavirukseen liittyvien komplikaatioiden korvaamisen. Yhtälöä ei helpota se, että monet sairaalat eivät enää tarjoa vakuutuskorvauksiin tarvittavaa todistusta koronaviruksen sairastamisesta, vaan merkitsevät tapauksen yleisluontoisesti hengitystieinfektioksi. FT:n mukaan tämä johtuu sekä siitä, että paikalliset terveydenhuoltosysteemit ovat jo talousvaikeuksissa nollakoronapolitiikan vuoksi, sekä koronadiagnoosien politisoitumisesta Kiinassa.
Helsingin Sanomat (18.12.2022): “Dalifornian kutsu”
Oravanpyörässä rahan perässä raatavien kiinalaisten puheissa toistuu usein termi yali, suorituskeskeisen yhteiskunnan luoma elämänpaine. Viime vuosina yhä useammat paineisiin kyllästyneet kiinalaiset ovat alkaneet etsiä uusia elämäntapoja, ja erääksi tunnetuksi pakopaikaksi on muodostunut Dalin kaupunki Yunnanin maakunnassa. Daliforniaksikin kutsuttu paikka tarjoaa normista poikkeavaa, rentoa ja hidasta elämää, ja kuluneen vuosikymmenen aikana yhä useammat kiinalaiset ovat suunnaaneet sinne etsimään vaihtoehtoja materialismille ja mammonalle. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Mari Manninen raportoi Dalista valottaen sinne muuttaneiden kaupunkilaisten näkemyksiä hyvästä elämästä.
Lyhyesti:
- Ilta-Sanomat (12.1.2023): Tennistähti Peng Shuai edelleen kateissa.
- The Hollywood Reporter (10.1.2023): Avatar-elokuvan jatko-osa on tienannut jo noin 200 miljoonaa dollaria Kiinassa, ja sen esittämiseen myönnettiin Hollywood-tuotannoille harvinainen jatkolupa kiinalaisen uudenvuoden yli.
- Helsingin Sanomat (3.1.2023): Snookerissa hyllytettiin jälleen kiinalaisia – kielto astui voimaan välittömästi.
- Yle (18.12.2022): Elina Pitkäkangas opiskeli kiinaa ja taistelulajeja uutta romaaniaan varten – ja mietti oikeuttaan kirjoittaa vieraasta kulttuurista.
Tapahtumat
- Kiinalaista uuttavuotta juhlitaan Helsingissä näyttävästi. Kiinalaisessa kuukalenterissa seuraavaksi vuorossa on jäniksen vuosi, jota juhlitaan 21. tammikuuta eri paikoissa ympäri Helsinkiä esimerkiksi lohikäärme- ja leijonatanssilla sekä jänisaiheisilla jääveistoksilla.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 27. tammikuuta 2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy