24.2.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Venäjän kolmipäiväinen sota Ukrainassa on tänään kestänyt päivälleen vuoden. Myös Kiina osallistui sodan vuosipäivän muisteluun julkaisemalla konsulttikielestä tutun tiekartan ulos sodasta. Siinä huoli oli korostuneesti muun muassa hyökkääjävaltio Venäjään kohdistuvissa pakotteissa. Venäjän tuntojen tulkkina toimiessaan Kiina ei ainakaan onnistunut hälventämään länsimaiden huolia siitä, että Kiina voisi jopa ryhtyä Venäjän asediileriksi.
Aihekattauksessa pureudutaan myös teknologiasotiin, joita käydään tällä hetkellä EU:ssa TikTokia vastaan sekä Kiinassa tekoälysovellus ChatGPT:tä vastaan. Lisäksi kerromme, miksi ikäihmiset ovat nyt Kiinan kaduilla osoittamassa mieltään ja miksi koronaviruksen alkuhämärä on pysyvästi jäämässä hämärään.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden keväällä ilmestyvä kirja Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Tiktok pois EU-komissiosta.
Helsingin Sanomat (24.2.2023): “Kiinan linjapaperi Ukrainan rauhaan vastustaa Naton laajenemista ja Venäjä-pakotteita”
Kiina julkaisi Ukrainan sodan vuosipäivänä oman “rauhansuunnitelmansa” sodan lopettamiseksi. Rauhansuunnitelma lyötiin pöytään pian sen jälkeen, kun Kiinan ulkoministeri Wang Yi oli vieraillut Moskovassa ja ylistänyt maiden välisen yhteistyön mahdollisuuksia. Tarkkasilmäisimmät kuitenkin noteerasivat, että vuosi sitten huomiota herättänyt kumppanuuden syvyyttä kuvaava adjektiivi “rajaton” oli vaivihkaa pudonnut pois virallisesta terminologiasta.
Tänään esitelty rauhansuunnitelma lähinnä toisteli Kiinan aiempaa retoriikkaa, jossa valtioiden suvereniteetti on loukkaamaton, mutta samaan aikaan myös valtioiden turvallisuusintressit on huomioitava, eikä sotilasliittojen laajentumista tule sallia. Rauhansuunnitelma tuomitsi myös Venäjää vastaan kohdistetut pakotteet laittomina. Schrödingeriläisen paperin mukaan Venäjä ei siis periaatteessa olisi saanut hyökätä, mutta toisaalta hyökkäys oli samaan aikaan myös tulkittavissa legitiimiksi turvallisuuspoliittiseksi liikkeeksi. Jotta asia jäisi vielä ambivalentimmaksi Kiina äänesti tyhjää YK:n yleiskokouksen lausunnosta, joka vaati rauhaa Ukrainaan sekä YK:n peruskirjan periaatteiden kunnioittamista.
Vaikka retoriikassa ei ollut mitään uutta, saattaa Kiinan linja olla muuttumassa muilta osin. WSJ:n mukaan Kiinan johto on alkanut suhtautua pessimistisesti Venäjän mahdollisuuksiin menestyä sodassa, ja on ryhtynyt harkitsemaan “tappavan avustuksen” antamista Venäjälle. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg uskoi Kiinan harkitsevan Venäjän aseistamista. WSJ:n mukaan apu tulisi tuskin huipputeknologisten aseiden muodossa, mutta Kiinan sotateollisuus olisi hyvin vahvoissa asemissa esimerkiksi täyttämään Venäjän hupenevia ammusvarastoja. Länsijohtajien kryptisten ulostulojen lisäksi Der Spiegel raportoi Kiinan ja Venäjän neuvottelevan mahdollisesti kamikazedroonien kaupasta.
Aseavun antaminen olisi radikaali muutos Kiinan aiempaan Ukraina-linjaan. Yhdysvallat varoittelikin Kiinaa kovin sanoin Venäjän aseistamisesta, ja myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Joseph Borrell piti aseapua “punaisen viivan” ylittämisenä. Kiina vastasi Yhdysvaltojen syytöksiin terävästi. New York Timesin mukaan Kiinan ulkoministeriön puhemies Wang Wenbin sanoi Kiinan sijaan Yhdysvaltojen olevan syyllinen verenvuodatukseen Ukrainassa asetoimitustensa vuoksi. Mielenkiintoinen on myös samassa artikkelissa siteeratun Yhdysvaltain puolustusministeriön entisen Kiina-vastaavan Drew Thompsonin arvio, jonka mukaan Kiinan hajautuneessa hallintokulttuurissa maan ulkoministeriö ei ole välttämättä ollut tietoinen puolustusministeriön tai aseteollisuuden Venäjän kanssa mahdollisesti käydyistä keskusteluista.
Helsingin Sanomien Mari Manninen analysoi syitä sille, miksi Kiina ei Euroopan toiveista huolimatta ole ottanut etäisyyttä Venäjään sotavuoden kuluessa. Eurooppalaiset tarttuvat Mannisen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan helposti näennäisiin myönnytyksiin kuten siihen, kuinka Kiina julistaa vastustavansa ydinaseiden käyttöä – mitä voidaan pitää jonkinasteisena itsestäänselvyytenä. Eurooppalaiset johtajat esittävät näitä toteamuksia länsimaiselle yleisölle voittoina kiinalaisjohtajia tavattuaan. Venäjä on Kiinan ainoa samanmielinen suurvaltakumppani ja lisäksi tärkeä kauppakumppani, ja lisäksi Venäjästä etääntyminen tuskin tekisi loppupeleissä Yhdysvalloista myötämielisempää Kiinaa kohtaan.
Reuters (23.2.2023): “Top EU bodies, citing security, ban TikTok on staff phones”
EU:n vallankäytön ydintä siivotaan kiinalaisista teknologioista, kun sekä Euroopan komissio että Eurooppa-neuvosto ovat päättäneet kieltää työntekijöitään käyttämästä kiinalaisen Bytedancen suosittua TikTok-lyhytvideosovellusta laitteilla, jotka ovat työntekijöillä työkäytössä. Syyksi kiellolle kerrotaan kyberturvallisuushuoli, joka kumpuaa kiinalaissovelluksen datankeruusta, jota Kiina voisi käyttää omiin tarkoituksiinsa. Vastaavia linjaus on tehty myös Yhdysvalloissa, jossa TikTok-kielto koskee kaikkia liittovaltion työntekijöitä. Intiassa sovellus on estetty tyystin.
CNN (22.2.2023): “US can’t keep up with China’s warship building, Navy Secretary says”
Yhdysvaltain laivastoministerin mukaan maa ei pysy Kiinan laivanrakennustahdin perässä, eikä maalla ole riittävästi rakennuskapasiteettia myöskään tuleville vuosille. Kiinan laivaston ennustetaan kasvavan nykyisestä 340 yli 400 alukseen, kun taas Yhdysvalloilla on nykyään alle 300 alusta, ja ennuste vuodelle 2045 on 350 alusta. Yhdysvalloilla on hankaluuksia myös esimerkiksi tarpeeksi koulutettujen laivanrakentajien löytämisessä sekä nykyisten laivojen ikääntymisen kanssa. Artikkelissa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan tilanne johtanee ainakin siihen, että entistä suurempi osa Yhdysvaltojen laivastokapasiteetista sijoitetaan Aasiaan vastaamaan Kiinan laajentuneisiin kykyihin.
Foreign Affairs (22.2.2023): “Xi the Survivor”
Oliko koronan nollalinjan hylkääminen ensimmäinen merkki siitä, että Xin kolmas kausi päättyisi kuin kiinalaisen vakoilupallon lento? Entä oliko pallo vapautusarmeijan Xi-vastaisten voimien yritys horjuttaa puoluejohtaja valtaistuimeltaan? Ei ja ei, argumentoi Foreign Affairs. Artikkeli syväluotaa vuosikymmenen jatkunutta prosessia, jolla Xi on pikemmin muovannut puolueen ytimen ja sotilasjohdon mieleisekseen kuin saanut aikaiseksi säröjä. Kiinan politiikkaa ravistelleet viimeaikaiset tapahtumat, koronatäyskäännös ja palloskandaali, ovat helpommin selitettävissä muilla syillä kuin Xin vallan rapautumisella. Asioiden esittäminen johtajuusongelmana onkin artikkelin mukaan vain niiden teelehtien lukua, joita länsimainen yleisö haluaa lukea.
Lyhyesti:
- The Globe and Mail (22.2.2023): Kanadan asevoimat kertoo löytäneensä kiinalaisia tarkkailupoijuja arktiselta alueelta.
- Hong Kong Free Press (21.2.2023): Taiwan vahvistaa sotilasyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.
- Yle (14.2.2023): Kiinalaiset valvontakamerat laitettiin boikottiin Yhdysvalloissa, Suomessa niitä käytetään yhä julkisessa liikenteessä.
- Helsingi Sanomat (14.2.2023): (Asia)mies, joka ei ollut siellä. Uudenmaan liiton Kiina-asiamies hoitaa leiviskäänsä Yhdysvalloista käsin.
Talous
Kuumaa: Harmaantunut kapina.
Financial Times (21.2.2023): “China no longer viable as world’s factory, says Kyocera”
Japanilaisen Kyoceran johtaja sanoo FT:n haastattelussa että Yhdysvaltojen Kiinaan kohdistamat edistyneiden teknologioiden vientirajoitukset merkitsevät sitä, että Kiina ei enää pysty toimimaan “maailman tehtaana” samaan tapaan kuin tähän asti. Kiinan oma teknologinen kehitys häiriintyy ja sen tehtaiden teknologinen taso ei pysy ulkomaisten asiakkaiden vaatimalla teknologisella aallonharjalla. Myös teknologisesti edistyneiden osien toimittamisessa Kiinassa valmistettaviin tuotteisiin voi tulla ongelmia. Kyocera on monialayritys, joka valmistaa muun muassa kuluttajaelektroniikkaa ja mikrosirujen valmistuksessa käytettäviä edistyneitä osia. Se on viime vuosina siirtänyt tuotantoa Kiinasta muihin Aasian maihin sekä takaisin Japaniin.
New York Times (23.2.2023): “China’s Cities Are Cutting Health Insurance, and People Are Angry”
Kiinan paikallishallintojen sairausvakuutusrahastot ovat pitkään olleet paineen alla alirahoituksen ja ikääntyvän väestön puristuksessa, ja ongelmat ovat pahentuneet korona-aikana. Lukuisissa kaupungeissa erityisesti seniorikansalaiset ovat jalkautuneet protestoimaan julkisen terveydenhuollon leikkauksia vastaan. Jotkin paikallishallinnot ovat ohjanneet rahaa hallinnoimiltaan henkilökohtaisilita terveyssäästötileiltä talousvaikeuksissa kamppaileville sairaaloille ja lisänneet sairaalahoidon omavastuuosuuksia, mikä on suututtanut erityisesti julkista terveydehoitoa käyttäviä vanhempia ihmisiä.
Financial Times (18.2.2023): “Clothing companies look to reduce China manufacturing exposure”
Kiina on pitkään ollut vaatevalmistajien luottomaa, mutta yritysten kiinnittäessä entistä enemmän huomiota toimitusketjujen varmuuteen ovat monet myös siirtäneet osia tuotannostaan pois Kiinasta. Esimerkiksi kenkävalmistaja Dr. Martens tuottaa Kiinassa enää 5 prosenttia jalkineistaan, vaikka luku oli vielä vuonna 2020 27 prosenttia. Koronarapandemia nosti rahdin hintaa ja lisäsi epävarmuutta minkä vuoksi tuotantoa ollaan siirretty lähemmäs markkinoita. Lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa syynätään aiempaa tarkemmin pakkotyövoiman käyttöä, mikä vaikuttaa kiinalaisiin toimittajiin.
New York Times uutisoi aiemmin kiinalaisten yritysten avaavan kiihtyvällä tahdilla tehtaita Meksikoon. Kehitys sai vauhtia Donald Trumpin julistamista tullimaksuista, ja Yhdysvaltojen ja Kiinan kiristyvistä suhteista huolimatta Yhdysvaltojen valtava kuluttajamarkkina on houkutteleva. Meksiko on myös vapaakauppasopimus U.S.M.C.A:n jäsen joten vienti Yhdysvaltoihin onnistuu tullivapaasti.
Lyhyesti:
- Reuters (23.2.2023): Zhu Hexiniä veikataan Kiinan keskuspankin uudeksi johtajaksi.
- The Guardian (23.2.2023): Kiina lainaa talouskriisissä olevalle Pakistanille 700 miljardia dollaria, USA huolissaan liiallisesta velanotosta.
- The Cradle (22.2.2023): Irak vaihtamassa dollarit juaneiksi Kiinan kaupassaan.
- Helsingin Sanomat (18.2.2023): Mielikuva kiinalaisten 72 tunnin työviikoista on väärä, toteaa Manninen kolumnissaan.
- BBC (17.2.2023): Miljardööripankkiiri Bao Fan katosi julkisuudesta. Teknoalan kuritus jatkuu?
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (23.2.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Harhaoppinen tekoäly kuriin.
The Guardian (23.2.2023): “‘Political propaganda’: China clamps down on access to ChatGPT”
Yhdysvaltalaisen OpenAi -yrityksen kehittämä ChatGPT-tekoälysovellus on saamassa bännit Kiinassa, kun Kiinan teknojätit, kuten Tencent ja Ant Group on komennettu poistamaan ChatGPT-ominaisuudet kaikista alustoistaan, muun muassa hypersovellus Wechatista. Kiinalaisviranomaisten mukaan ChatGPT levittää Yhdysvaltain propagandaa. Esimerkiksi tiedusteltaessa tekoälykumppanin näkemystä Xinjiangin tilanteesta ChatGPT ajautuu toistamaan Yhdysvaltain propagandaa “niin sanotusta kansanmurhasta”. Edistyneimmän tekoälybotin ajaminen pois Kiinan markkinoilta avaa ovet kotimaisille kilpailijoille, kuten Baidun kehittämälle Platolle.
Radii (23.3.2023): “Authorities Investigating President of Chinese Soccer’s Top Governing Body”
Kiinalaisen potkupallon kriisi ei ota helpottaakseen. Lajia on maassa jäytänyt yhteiskuntaa yleisemminkin vaivaava korruptio ja viimeisin käänne saagassa on kansallisen jalkapallon kattojärjestön pääjohtajan Chen Xuyuanin pidättäminen virasta korruptiotutkinnan vuoksi. Entinen satamakiho Chen oli vuonna 2019 epätavallinen nimitys jalkapalloliiton johtoon, sillä hän oli ensimmäinen johtaja, joka ei tullut urheilumaailmasta. Chenin nimitystä oli edeltänyt katsojiakin karkoittaneet lahjus- ja sopupeliskandaalit, joiden seurauksena pidätettiin kymmeniä virkamiehiä ja pelaajia. Chen itse puhui rahan vaaroista jalossa urheilulajissa, mutta on nyt itse neljäs korkea korruptiosta epäilty jalkapallojohtaja vain muutaman kuukauden sisään.
CNN (22.2.2023): “2,400-year-old flush toilet discovered in China could be one of the oldest ever”
Missä olit kun ensimmäinen ihminen veti vessan? Todennäköisesti et ollut edes vielä syntynyt, sillä Kiinasta löydetty vedettävä pönttö vaikuttaisi vievän länsimaisen ajanlaskunkin tuolle puolen, aina 2400 vuoden päähän. Verbi “vedettävä” tosin on asiayhteydessä hieman harhaanjohtava, sillä Xi’anin alueen kaivauksista löydetyn laarin erikoisuutena oli putki, jota pitkin jätökset on voitu ilmeisesti vettä laariin kaatamalla huuhtoa pois silmistä. Tutkijoiden mukaan ylellinen pikkula on todennäköisesti ollut taistelevien läänitysvaltioiden aikainen korkea-arvioisten virkamiesten luksusvaruste.
Nature (14.2.2023): “WHO abandons plans for crucial second phase of COVID-origins investigation”
Ne jotka vielä uskalsivat odottaa uusia tietoja koronaviruksen alkuperästä voivat viimein lopettaa odottamisen. Niitä nimittäin tuskin koskaan saadaan, uutisoi tiedelehti Nature. Sen mukaan Maailman terveysjärjestö WHO on luopunut toivosta, että sen koronaviruksen alkuperää selvittänyt ryhmä pääsisi tekemään toisen matkansa Kiinaan. Jo ryhmän ensimmäinen matka Kiinaan oli tukahtua isäntämaan vastarintaan, mutta ryhmä pääsi lopulta tekemään työtään paikalle – joskin se kritisoi matkan jälkeen Kiinalta saadun datan puutetta. Matkan piti pohjustaa myöhempää matkaa, jossa avainasemassa oli tarkan alkuperän selvittäminen. WHO:n epidemiologin mukaan seuraavaa reissua ei kuitenkaan ole tulossa, vaan maailmanpolitiikka on päässyt vesittämään toiveet tutkimusten jatkosta. Tutkijayhteisö on pitänyt koronan alkuperän selvittämistä oleellisena esimerkiksi tulevaisuuden pandemioiden ehkäisyn kannalta.
Lyhyesti:
- CGTN (23.2.2023): Sisä-Mongoliassa yli 50 ihmistä jäi loukkuun hiilikaivokseen romahduksen jälkeen.
- Bloomberg (20.2.2023): Professori pannaan Anhuissa. Syynä “lännen palvonta”.
- Helsingin Sanomat (17.2.2023): Kiinassa on todettu Alzheimerin tauti ennätysnuorella – tauti diagnosoitiin 19-vuotiaalla kiinalaisnuorukaisella.
Katsele & kuuntele
Sinica (23.2.2023): “China and the Ukraine War one year after the invasion, with Evan Feigenbaum and Alexander Gabuev”
Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa alkoi tasan vuosi sitten ja Sinicassa pohditaan, miten sotaisa vuosi on tarkoittanut Kiinalle. Carnegien Kiina- ja Venäjä-asiantuntijat arvioivat sodan vaikutuksia Kiinan Venäjä- ja Eurooppa-suhteisiin. Toisaalta jaksossa arvioidaan Kiinan näkemystä Venäjän sotilaallisesta kyvykkyydestä.
Yle Areena (16.2.2023): “Politiikkaradio: Miten valtiot vakoilevat toisiaan? Vanhat keinot uudelleen käytössä”
Kiinan vakoilupalloista on puhuttu paljon viime aikoina, mutta miksi suurvallat vakoilevat toisiaan, ja mitä menetelmiä tähän on käytössä? Haastattelussa Suojelupoliisin erityisasiantuntija, tietokirjailija Mari Luukkonen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 10.3.2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy