10.3.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kiinan poliittinen megatapahtuma, kansankongressin ja Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin kokous pyörähti käyntiin viime viikon lopulla.
Tänä aamuna kansankongressi ehti jo siivittää Xi Jinpingin suoranaisen punaisen aallon harjalla Kiinan presidentiksi. Päätös tehtiin ilman sen kummempia parranpärinöitä, kun Xille annettiin mandaatti 2 952–0. Huomenna lauantaina on määrä valita Xin apumiehet valtiollisiin virkoihin ja esimerkiksi väistyvälle pääministeri Li Keqiangille seuraaja. Rooliin on viimesyksyisen puoluekokouksen pohjalta povattu Shanghain entistä puoluesihteeri Li Qiangia.
Päätöksiä nuijittiin läpi kaksoiskokouksessa muun muassa puolustusmäärärahojen kasvattamisen osalta sekä valtionhallinnon uudelleenorganisoinnista ja uuden finanssivalvontaviranomaisen perustamisesta.
Kaksoiskokouksen ohessa kiinalaisessa maailmassa ja sen liepeillä ehti tapahtua paljon muutakin. Tässä kirjeessä tarjolla asiaa muun muassa Kiinan Ukrainan-politiikasta, Suomen ja Euroopan taloudellisista Kiina-riippuvuuksista sekä etäsuudelmista, Vogue Chinan tilanteesta ja alusvaatteita esittelevistä miesstriimaajista.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden keväällä ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: 2 950–0.
Helsingin Sanomat (10.3.2023): “Xi Jinping valittiin kolmannelle presidenttikaudelleen”
Kumileimasinten lätke kaikuu jälleen Pekingin Mahtavasta kansan salista, kun Kiinan kansanedustuslaitos (kansankongressi ja Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssi) kokoontui vuosittaiseen, reilun viikon kestävään kaksoiskokoukseensa. Kokouksessa vastavalittu 2 977 jäseninen 14. kansankongressi hyväksyy kommunistisen puolueen laatimat päätökset, joista tällä kertaa tärkeimpiä ovat Kiinan presidentin, pääministerin sekä muiden korkeimpien vakanssien nimitykset. Kiinalaistyyppisen demokratian perinteitä kunnioittaen äänestyslipukkeet ovat tälläkin kertaa valmiiksi täytetyt, joten ainoastaan ei-ääni on erikseen raapustettava ennen lipukkeen uurnaan sujauttamista.
Tänä aamuna kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinping nappasikin suoranaisen äänivyöryn presidentinvaalissa, kun kansankongressi äänesti hänen valinnastaan murskaluvuin 2 952–0. Kukaan ei siis raaputtanut “ei”. Varapresidentiksi (edit: ei siis varapääministeriksi) valittiin politbyroon pysyvästä komiteasta vastikään eläköitynyt Han Zheng, ja pääministerin tehtävästä, jota on povattu puoluesihteerinä Shanghaissa toimineelle Li Qiangille, on tarkoitus äänestää huomenna.
Jyrisevien puheiden ja päällysmiesten valinnan ohessa kansankongressi ilmoitti käynnistävänsä valtionhallinnon uudelleenorganisoinnin perustamalla uusia viranomaisia sekä karsimalla keskushallintojen byrokratiaa. Tarkkailijat noteerasivat ennen kaikkea uuden kansallisen finanssivalvontaviraston sekä kansallinen datahallinnon perustamiset. Kiina-seuraajien keskustelussa aiemmin liikkuneet huhut uuden KGB-tyyppisen sisäisen turvallisuuden komission perustamisesta eivät kuitenkaan vaikuta toteutuvan.
Kokouksessa pääministeri Li Keqiang jätti viimeisessä työraportissaan poliittiset jäähyväisensä. Alempana kuvailtujen taloudellisten näkymiensä lisäksi Li puhui maltilliseen sävyyn Kiinan ulkosuhteista ja paljasti Kansan vapautusarmeijan budjetin kasvavan tänä vuonna 7,2 prosenttia. Nikkei Asia kiinnitti erityishuomiota Lin kryptiseen sivuhuomioon, jonka mukaan “Taivas seuraa, mitä ihmiset touhuavat”. On epäselvää, mitä Li tarkoitti, mutta Taivas on Kiinan perinteisessä kosmologiassa jumalainen entiteetti, joka luovuttaa maallisen vallan vain moraalisiksi tulkitsemilleen johtajille. Ainakin Nikkei tulkitsi Lin viestin verhoiltuna piikkinä Kiinan nykyisestä kehityksestä.
Ulkopolitiikka (8.3.2023): “Mitä on Xi Jinpingin sosialismi – vastaus löytyy kirjahyllyn klassikoista”
Xi Jinpingin kaudella Kiinan on arvioitu ainakin pääsihteerin puheiden perusteella ottaneen suuren harppauksen vasempaan. Marxilaisuus ja itse Karl Marxin henkilö ovat tehneet voimakkaan paluun samalla, kun viralliseksi ideologiaksi kohotettu “Xi Jinpingin aate” on flirttaillut tasaisemmalla tulonjaolla ja pröystäilevien rahamiesten kurinpalautuksella. Jyrki Kallion artikkelin mukaan Xi Jinpingin ajattelu ammentaa kuitenkin sosialismia enemmän nationalismista, tarkemmin kiinalaiseen älylliseen traditioon jo vuosisatoja kuuluneesta “kansallisesta pelastusaatteesta”, jonka tavoitteena on palauttaa Kiina maailman eturivin suurvaltojen joukkoon ja pelastaa se sisäiseltä hajoamiselta.
Wall Street Journal (7.3.2023): “U.S., China Plunge Further Into a Spiral of Hostility”
Kaksoiskokousviikolla Kiinan ja Yhdysvaltain suhteet kiristyvät jälleen uusiin ennätyksiin, kun Xi Jinping latasi kansankongressissa pitämässään puheessa täyslaidallisen kritiikkiä länttä kohtaan. Yleensä Xin suusta kuullaan enemmän tai vähemmän verhoiltuja kiertoilmaisuja “hegemoniasta ja voimapolitiikasta”, mutta tällä kertaa pääsihteeri oli ennennäkemättömän suora todetessaan, että Yhdysvallat ja länsi patoavat, painostavat ja piirittävät Kiinaa. Kiinan ulkoministeri Qin Gang arvoi samassa hengessä Yhdysvaltain lipuneen pois “rationalismin polulta” ja ajavan maiden suhdetta kohti suoraa konfliktia.
Kiinalaisessa retoriikassa Yhdysvallat esitetään yksin syypäänä suhteiden heikkenemiselle, eikä Kiinan omassa politiikassa ole moitteen sijaa. Samanlainen mentaliteetti löytyy kuitenkin myös Washingtonin kabineteista, argumentoi David Rothkopf Daily Beastissa julkaistussa, ajallemme epätavallisen maltillisessa puheenvuorossa. Raothkopfin mukaan Kiinan pyrkimykset päästä paikkaan kansainvälisen järjestyksen auringossa ovat sinänsä legitiimejä, ja että Kiinan väitteet Yhdysvaltain “patoamisesta” pitävät pitkälti paikkansa. Kiina toki uhkaa Rothkopfin mukaan useita Yhdysvaltain intressejä, mutta kylmän sodan tyyppisestä nollasummapelistä ei hyödy kukaan.
Myös Carnegie-säätiö yritti tuoda tolkkua Kiina-keskusteluun tiedustelemalla laajalta joukolta Yhdysvaltain Kiina-tutkijoiden kärkinimiä (mm. Jude Blanchette, M. Taylor Fravel ja Susan Shirk) millä askelilla Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden kehitys voitaisiin kääntää positiivisempaan suuntaan. Mitään yksittäistä taika-asetta tutkijat eivät osaa esittää, mutta painottavat ihmisten kohtaamista niin molempien maiden johtajien, kuin kansalaisyhteiskuntienkin tasolla.
The New York Times Magazine (7.3.2023): “The Daring Ruse That Exposed China’s Campaign to Steal American Secrets”
The New York Timesin maksumuurin takaa löytyvä pitkä ja polveileva artikkeli tarjoilee dekkarin lailla koukuttavan kertomuksen kiinalaisesta vakoiluoperaatiosta Yhdysvalloissa. Artikkeli kertoo Yhdysvalloissa G.E.:lle työskentelevästä “Huasta”, joka saa kutsun luennointikeikalle Kiinaan. Juttuun sekaantuu sittemmin suomalaisiakin kestittänyt Jiangsun teknologiayhdistys sekä kuluneiden vuosien kenties tunnetuimmaksi kohonnut ja taannoin Yhdysvalloissa tuomittu vakooja Xu Yanjun. Hyvin mielenkiintoinen artikkeli taustoittaa Huan tapauksen ohessa myös kiinalaisen vakoilun yleisempiä toimintatapoja ja “hyviä käytänteitä”.
Financial Times (6.3.2023): “China has a fateful choice to make on Ukraine”
Viime kirjeessä nostimme esiin läntisten tiedustelupalveluiden spekulaatiot, joiden mukaan Kiina harkitsee vakavasti Venäjän aseistamista, joskaan samaiset viranomaiset eivät ole vielä löytäneet merkkejä siitä, että aseita olisi todella myyty. Financial Timesin kirjoituksen mukaan päätös sotilaallisen tuen antamisesta Venäjälle tarkoittaisi, että Kiina näkee konfliktin Yhdysvaltain kanssa väistämättömänä, ja ettei paluuta yhteistyön polulle ole. Se saattaisi kirjoituksen mukaan kieliä pahimmillaan jopa siitä, että Kiina on tehnyt päätöksen myös Taiwaniin hyökkäämisestä ja pohjustaa maaperää sitomalla Yhdysvaltojen resursseja Euraasian toisella laidalla käytävään konfliktiin.
Taiwanin hyökkäystä aprikoivalle Kiinalle Ukrainan sota näyttäytyy tärkeänä laboratoriona modernin sodankäynnin ulottuvuuksista ja varsinkin päävastustaja Yhdysvaltojen sotilasteknologisista kyvyistä. Reutersin artikkelissa perattiin kiinalaisten sotilasjulkaisujen tulkintoja Ukrainan sodan tärkeimmistä opeista, ja niissä vaikutti korostuvan ennen kaikkea huoli Starlinkin kaltaisesta yksityisestä satelliittiverkosta, jonka turvin Ukraina on voinut koordinoida sotatoimiaan ja vastaanottaa läntistä tiedusteludataa asejärjestelmilleen. Toinen näkyvä huoli koski panssarintorjunta-aseita: Kiinan on kyettävä suojautumaan Javelinin kaltaisilta panssarintorjuntaohjuksilta Venäjää paremmin.
Lyhyesti:
- The Diplomat (10.3.2023): Mikronesian väistyvä presidentti kertoo Kiinan painostuksesta ja uhkailusta.
- Yhdysvaltain puolustusministeriö (8.3.2023): Venäjän Rosatom toimittaa rikastettua uraania Kiinaan.
- AP News (7.3.2023): Kiinan propaganda lipuu tyylillisesti lähemmäs Venäjää, väittää Yhdysvaltain tiedustelu.
- Helsingin Sanomat (1.3.2023): Suomalaisessa puoluekentässä kokoomus on lähtenyt EU-instituutioiden vanavedessä TikTok-boikottiin. Eduskunta on varoittanut sovelluksesta, mutta ei ole sitä kieltänyt.
Talous
Kuumaa: Maltillinen kasvutavoite.
Reuters (8.3.2023): “Germany could ban China’s Huawei, ZTE from parts of 5G networks -source”
Kiina-suhdettaan kalibroivalla Saksalla saattaa suhderintamalla edessään jonkinlaista säpinää, sillä se on merkittävänä EU-taloutena pohtimassa Huawein ja ZTE:n kaltaisten kiinalaistoimijoiden verkkolaitteiden tai niiden osien kieltämistä turvallisuushuolien vuoksi Saksan sisäministeriön raportissa, jonka Reuters on nähnyt, pidetään mahdollisena sellaisten sellaisten kriittisten komponenttien toimittajien estäminen, joiden toiminta on jollain tapaa valtion määräysvallan alla. Voimakkaasta Huawei-riippuvaisuudesta kärsivä Saksa on rakentanut 5G-tulevaisuuttaan kiinalaisteknologian varaan: Politicon arvion mukaan 59 % saksan 5G-verkoista on rakennettu kiinalaisella teknologialla. Käännös politiikassa tarkoittaisi tuntuvaa lovea Huaweille. Kiinan Saksan-lähetystö ennakoi jo tyytymättömyyttään sisäministeriön raportista kuultuaan.
Financial Times (8.3.2023): “Swiss banks say rich Chinese clients worried about sanction prospects”
Voiko Kiinan rauhansuunnitelman hähmäinen linja sotaan tarkoittaa, että lännen Venäjä-pakotteet ulottuisivat pian myös kiinalaisiin? Ainakin vauraat Sveitsissä rahojaan lepuuttavat kiinalaiset tuntuvat tätä pelkäävän. Financial Times kysyi usealta Sveitsin suurimpiin lukeutuvalta rahoituslaitokselta, mitä huolia kiinalaisilla yksityisasiakkailla on ollut ja pakotteet nousivat toistuvana teema esiin. Pankkisektori on Sveitsin kansantaloudelle äärimmäisen tärkeä ja aasialaisasiakkaat puolestaan ovat tärkeä varainhoitopalveluiden kohde pankeille. Nyt kun vakoiluilmapallot ovat lentäneet taivaalla ja Kiinan on uumoiltu ryhtyvän aseistamaan Venäjää, pankkisektorilla jopa toivotaan, että Sveitsi ei tekisi hätiköityjä liikkeitä, vaan tukeutuisi tuttuun ja turvalliseen sveitsiyteen eli puolueettomuuteen.
Washington Post (6.3.2023): “China’s Economic Targets Disappoint, Smog Returns: NPC Update”
Kiinan bruttokansantuotteen kasvutavoite tälle vuodelle on viisi prosenttia, väistyvä pääministeri Li Keqiang ilmoitti raportissaan Kiinan kansankongressille. Maailmalla yleisesti ennakoidaan Kiinan kasvun vakiintuvan tällä vuosikymmenellä kolmen prosentin tienoolle, mutta viime vuoden koronasulkujen seurauksena kasvutavoitteen saavuttaminen on helpompaa. The Guardianille Lin puhetta arvioinut professori Victor Shih ei pidä tavoitetta kovin kunnianhimoisena ja antaa uudelle hallitukselle melko helpon maalin.
Samalla Li painotti puheessaan järjestyksen palauttamista kiinteistösektorille sekä antoi lupauksia sosiaalitukien kohentamisen osalta sekä vanhuksille että lapsiperheille. Konkreettisia toimia ei kuitenkaan ilmoitettu vaan puheet kuulostavat vielä melko tyhjiltä, Shih huomauttaa.
Yle (3.3.2023): “Vaarallinen suhde”
Valtioneuvoston kanslia ja Suomen Pankki julkaisivat viime viikolla selvityksiä liittyen Suomen kaupallisiin Kiina-riippuvuuksiin. Keskeisenä havaintona oli, että Suomen Kiina-riippuvuudet ovat EU:n keskitasoa ja että merkittävät geopoliittiset shokit näkyisivät eritoten tietoteknisten laitteiden ja muun elektroniikan sekä akkujen ja paristojen saatavuudessa.
Keskeinen osa koko EU:n riippuvuudesta Kiinaan liittyy kriittisiin raaka-aineisiin ja lääkkeisiin. Antibiootit, akut ja aurinkopaneelit ovat myös Ylen artikkelissa tarkastelun alla. Vaikka Euroopan riippuvuus esimerkiksi kiinalaisista antibiooteista on merkittävällä tasolla, tervettä järkeä kannattaa käyttää, muistuttavat kaikki osapuolet: täydellinen irtautuminen Kiinasta globaalissa taloudessa on mahdotonta ja sen yrittäminen tarpeetonta.
The Guardian (2.3.2023): “China leading US in technology race in all but a few fields, thinktank finds”
Kiina on siirtymässä teknologiakilpailun eturiviin, väittää The Guardianin lainaama uunituore raportti. Australian ASPI-tutkimuslaitoksen vuoden mittaiseen seurantaan perustuvan raportin mukaan Kiina johtaa teknologiakilvassa peräti 37 eri sektorilla, kun tarkastelussa oli yhteensä 44 sektoria. Raportti vetää yhteen, että Kiina on rakentanut vakaan pohjan nousta tieteen ja teknologian supervallaksi, joka on jo paikoin ylhäisessä yksinäisyydessä uraauurtavassa tutkimuksessa tietyillä nousevilla teknologiasektoreilla. Teknologiakilvan tuloksia voi ihmetellä ASPIn seurantasivustolla.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (8.3.2023): Muumeilla myydään nyt KFC-kanaa ja Starbucks-kahvia Kiinassa.
- Financial Times (3.3.2023): Tämän vuoden kaksoiskokouksessa leimallinen piirre on, että kokouspaikalla ei kurmootettuja teknologiapomoja nähdä.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (9.3.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Miehet, jotka esittelevät naisten alusvaatteita.
Helsingin Sanomat (9.3.2023): “Valvova verkko”
Kulttimaiset uskonlahkot ovat olleet kautta aikain osa kiinalaista yhteiskuntaa, ja internetin aikakaudella ne leviävät myös kansainvälisesti. Tämän sai kokea suomalainen “Hanna”, jonka perheenjäsen hurahti verkosta löytämäänsä Kaikkivaltiaan Jumalan seurakunta -nimiseen liikkeeseen. Sen opetuksen mukaan lopun ajat ovat käsillä, ja Jeesus on syntynyt uudelleen kiinalaiseksi naiseksi. Lahko sanoi haluavansa tuhota Kiinan kommunistisen puolueen, ja se tunnetaan esimerkiksi tapauksesta, jossa lahkolaiset pahoinpitelivät demonina pitämänsä naisen kuoliaaksi vuonna 2014. Muiden vastaavien yhteisöjen tapaan se myös valvoo ja kontrolloi jäseniään tiukasti. Suomessa lahko ei ole ollut kovin tunnettu, mutta verkon kautta se on löytänyt jäseniä täältäkin, kun ihmiset etsivät kriisiaikoina turvaa salaliittoteorioihin pohjaavista yhteisöistä.
The Guardian (9.3.2023): “Growing numbers of Chinese citizens set their sights on the US – via the deadly Darién Gap”
Uutisista on totuttu lukemaan taloudellista romahdusta ja poliittista vainoa Väli-Amerikan läpi Yhdysvaltoihin pakenevista haitilaisista, venezuelalaisista ja kuubalaisista, mutta samaa pakoreittiä hyödyntää myös kasvava määrä kiinalaisia. Panaman hallituksen mukaan tammikuussa 2023 Panaman ja Kolumbian välistä viidakkoreittiä pitkin kulki ennätykselliset 913 kiinalaista, mikä oli peräti 28 prosenttia reittiä käyttäneiden kiinalaisten kokonaismäärästä vuodesta 2010 alkaen. Kiinalaispakolaiset kertovat päättäneensä suunnata Yhdysvaltoihin etenkin Xi Jinpingin koronapolitiikan ja Kiinan kasvaneen autoritaarisuuden takia. Päätös ei liene helppo, sillä reitti on vaaroistaan tunnettu – viidakossa vaanivat muun muassa anakondat, ihmissalakuljettajat ja puolisotilaalliset huumekartellit. Aiheesta uutisoi myös Helsingin Sanomat.
CNN (8.3.2023): “China censors women modeling lingerie on livestream shopping – so men are doing it”
Kiinalaisilla on tunnetusti monia luovia keinoja kiertää maan tiukkaa sensuuria. Näin on myös naisten alusvaatteita mainostavien livestriimaajien kohdalla, joiden ongelmana on viranomaisten penseä suhtautuminen vähissä pukeissa julkisesti esiintyviin naisiin. Ratkaisuna tähän on käyttää malleina naisten sijaan miehiä. Kiinalaisten verkkokauppojen striimausalustoilla onkin alkanut näkyä naisten alusvaatteissa poseeraavia miehiä, eikä kyse suinkaan ole vitsailusta, sillä livestriimaukseen pohjaavasta verkkokaupasta on tullut Kiinassa valtava bisnes. “Kaikki ottavat sääntöjen noudattamisen vakavasti”, sanoo eräs verkkokauppias. Miehet ovat toki vain yksi ratkaisu, ja turhan paljastavia vaatekappaleita mainostetaan myös esimerkiksi mallinukkien avulla tai pitämällä t-paitaa niiden alla.
Iltalehti (5.3.2023): ““Tämä on todella karmivaa” – Kiinalainen keksintö aiheuttaa kylmiä väreitä sosiaalisessa mediassa”
Etäsuhteista – miksei etätyöpaikkaromansseistakin – on tuleman huomattavasti siedettävämpiä, sillä kiinalaisyliopisto on kehittänyt etäsuudelmia välittävän laitteen. Laite siis sisältää tötterön, jonka päässä on kuminen huulia jäljittelevä osa. Tätä huuliosaa ohjataan sovelluksella, jonka käyttö perustuu molempien käyttäjien suostumukseen. Laite ei jäänyt sosiaalisessa mediassa meillä ja Kiinassa huomaamatta. Siellä sitä on pidetty sekä hyödyllisenä että karmivana kapistuksena.
Helsingin Sanomat (4.3.2023): “Apulaisen valinta”
Eräs turbokapitalistisena finanssikeskuksena muun muassa tunnetun Hongkongin erityispiirteistä on ulkomailta tulleiden kotiapulaisten suuri määrä. Etenkin Indonesiasta ja Filippiineiltä tulevat apulaiset muodostavat kaupungin työvoimasta peräti kymmenen prosenttia. Elinolot ovat usein vaatimattomat – apulaisilla ei ole omaa kotia, vaan he asuvat ahtaasti isäntiensä kodeissa. Sunnuntaisin hongkongilaisten kodinhoidon tukijalka näkyykin katukuvassa, kun kotiapulaiset kokoontuvat sankoin joukoin viettämään aikaa esimerkiksi teltoissa ja piknikeillä. Kuten muuallakin, Hongkongissa siirtotyöläiset kokevat riistoa ja hyväksikäyttöä. Monet ovat kuitenkin yllättävänkin tyytyväisiä, sillä Hongkongissa kotiapulaisten olot vapaapäivineen, vuosilomineen ja minimipalkkoineen ovat itse asiassa monia muita maita paremmat.
The New York Times (2.3.2023): “How to Run a Fashion Magazine in China in 2023”
Australiankiinalainen Margaret Zhang nousi puolitoista vuotta sitten keskellä pandemiaa johtamaan muotilehtien lippulaiva Voguen Kiinan-painosta vain 27-vuotiaana. Vogue Chinalle lehdet itsessään ovat pelkkä kahvipöytätuote, ja panokset laitetaan eritoten sisällön muovaamiseen Kiinalaisen sosiaalisen median eri alustoille. Henkilökuva Zhangista on silmäys kiinalaisen muotimedian piirteisiin – miestähdet ja -mallit ovat Kiinassa tärkeämpiä kuin muualla maailmassa – sekä sisältää ennalta-arvattavaa kritiikkiä nuoren, ei-natiivin mandariinikiinan puhujan kyvyistä johtaa muotilehteä.
Lyhyesti:
- The Guardian (9.3.2023): Todistaako Ming-dynastian aikainen buddha-patsas, että kiinalaiset löysivät Australian jo 1400-luvulla?
- Helsingin Sanomat (1.3.2023): FBI:n johtaja: Koronavirus on todennäköisesti lähtöisin vuodosta kiinalaislaboratoriossa.
- Ilta-Sanomat (1.2.2023): Helsingissä kuvataan mystistä kiinalaista megatuotantoa, josta kukaan ei kerro mitään.
- MTV Uutiset (28.2.2023): Lumin ja Pyryn jännitysnäytelmä jatkuu: Eläintarhan hallitus jää odottamaan virkamiestyöryhmän selvitystä pandojen tilanteesta.
- Reuters (28.2.2023): Kiinalaisaktivisteja on lähestytty tekaistuilla toimittajaprofiileilla somessa, pyritty saamaan tietoa covid-mielenosoituksista.
Katsele & kuuntele
The Economist (7.3.2023): “Drum Tower: The prince and the prime minister”
Väistyvän pääministeri Li Keqiangin poliittista merkitystä ja henkilöhistoriaa käydään läpi The Economistin Drum Tower -podcastin tuoreimmassa jaksossa. Lin taustasta ja ajatuksista keskustelemassa ovat hänen vanha opiskelutoverinsa Pekingin yliopiston ajoilta Tao Jingzhou sekä paljon hänen kanssaan pääministeriaikoina tekemisissä ollut Euroopan Unionin kauppakamarin johtaja Jörg Wuttke.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 24.3.2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy