6.4.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa – tällä kertaa pääsiäisen vuoksi jo torstaina.
Peking on parhaillaan suurvaltadiplomatian solmukohta, kun kaupungissa vierailevat Ranskan presidentti Emmannuel Macron ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Saudi-Arabian ja Iranin ulkoministerit. Eurooppalaisdelegaation tavoitteena vaikuttaa olevan lähettää tiukka viesti Venäjän ja Ukrainan suhteen. Sen sijaan Taiwanista Macron ei ilmeisesti aio puhua, ellei Xi puhu asiasta ensin. Lähi-idän johtavat vallat puolestaan tapaavat Pekingissä ulkoministeritasolla ensi kerran seitsemään vuoteen.
Teknologiavientikieltojen saralla on niin ikään tapahtunut, kun Kiina on viemässä Yhdysvaltain, Japanin ja Hollannin asettamaa sirusaartoa Maailman kauppajärjestö WTO:n käsittelyyn. Lisäksi Kiina on asettamassa harvinaisten maametallien jalostusteknologiaan liittyvää vientikieltoa. Suuryritykset reagoivat muuttuvaan Kiinaan kukin omalla tavallaan – kirjeessä asiaa Applen, Huawein ja Alibaban reaktioista.
Lisäksi kerromme Kiinan kivikkoisesta matkasta kohti jalkapalloyhteiskuntaa, Himalajan jäätiköiden tilanteesta sekä Twitterin erityisestä asemasta homoseksuaalien suosimana somealustana Kiinassa.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden toukokuussa ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta. Kirja lähtee tänään painoon – kippis sille!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Monta eurooppalaista lusikkaa Kiina-sopassa.
Politiikasta (5.4.2023): “Suunnitelmat jäissä: Kiinan Jääsilkkitie törmää arktisen Naton vastustukseen”
Kiina on jo pidemmän aikaa tiedostanut arktisen alueen merkityksen myös omille turvallisuusintresseilleen. Niinpä Kiinan tavoitteena on ollut hivuttautua merkittäväksi arktiseksi toimijaksi esimerkiksi investoimalla alueen infrastruktuuriin, osallistumalla arktisiin tutkimushankkeisiin sekä kasvattamalla omaa “puhevaltaansa” arktisen diplomatian näyttämöillä. Nyt kokonaisvaltainen laajentuminen on kuitenkin ajautumassa vaikeuksiin, kun kaikki arktiset valtiot Venäjää lukuun ottamatta kuuluvat pian Natoon ja suhtautuvat skeptisesti kiinalaisiin hankkeisiin.
Kopran ja Purasen artikkeli tarkastelee Kiinan arktista strategiaa Suomen kontekstissa ja arvioi, että Venäjä jää Kiinan ainoaksi tärkeäksi arktiseksi kuppaniksi suurvaltakamppailun kiristyessä. Arktisesta tematiikasta kannattaa tsekata artikkelissakin viitattu Lapin yliopiston ja MPKK:n uusi yhteisjulkaisu Arktinen harppaus: Kiinan turvallisuusstrategia ja arktisen alueen geopolitiikka.
France24 (4.4.2023): “Macron faces delicate Ukraine balancing act during China visit”
Ranskan presidentti Emmanuel Macron matkusti keskiviikkona Kiinaan Xi Jinpingin vieraaksi. Elysée-palatsista kerrottiin France24:n mukaan Macronin näkevän Kiinan ainoana maana, joka “pystyy vaikuttamaan Ukrainan sotaan merkittävällä tavalla lyhyellä aikavälillä.” Tavoitteena on ilmeisesti lähettää tiukka viesti, mutta jatkaa Euroopan suurten maiden linjaksi muodostunutta tasapainoilua Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Samalla olisi tarkoitus varjella tärkeitä kauppasuhteita.
Politico kuvaili Macronin ulkopoliittista linjaa jokseenkin skeptisin sanakääntein. Lehti muistutti Macronin epäonnistuneista yrityksistä esiintyä rauhanrakentajana matkoillaan Moskovaan juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Macronin sisäpiirin toiveikas lähde muistutti, että maailmassa ei ole montaa johtajaa joille Xi tarjoaa tunteja kestäviä kahdenkeskisiä keskusteluja: New York Timesin mukaan Marcron ja Xi keskustelevat yhteensä kuusi tuntia, mikä valtionjohtajatasolla on merkittävä ajallinen sijoitus ja voi viestiä myös Kiinan puolelta tositarkoituksesta. Ranskalainen tutkija Antoine Bondaz kuitenkin tulkitsi Politicon artikkelissa Kiinan näkevän Ranskan pikkupelurina, jonka mielipiteillä ei ole suurta painoarvoa. Valkoisessa talossa tunnelma ei myöskään ole Politicon lähteiden mukaan erityisen toiveikas sen suhteen, että jotain muutosta Kiinan linjaan saataisiin aikaiseksi. Ranskan entisen Kiinan-lähettilään mukaan kyse on kuitenkin tärkeää yksinkertaisesti pitää keskusteluyhteydet auki.
Lähteiden mukaan Macron aikoo puhua Ukrainasta ja Xinjiangista, mutta Taiwania hän ei aio sisällyttää asialistalle, ellei Xi mainitse asiasta ensin. Macron tavannee Xin juuri kirjeen mennessä postiin, joten jäämme odottamaan, mitä Pekingin-vierailulta jää käteen.
Macronin Kiinan-vierailua on ilmeisesti valmisteltu jo viime vuoden loppupuolelta alkaen, mutta maaliskuun lopulla Euroopan komission presidentti Ursula von der Leyenin kerrottiin matkustavan Kiinaan Macronin mukana. Macron pyrkinee tällä osoittamaan EU:n yhtenäisyyttä verrattuna esimerkiksi Saksan Olaf Scholziin, joka matkusti viime vuonna Pekingiin ilman korkean tason EU-vahvistuksia. Von der Leyen myös puhui tiistaina Ukrainan presidentti Zelenskyin kanssa ennen Kiinan-matkaansa. Von der Leyen oli viimeviikkoisessa puheessaan kuvaillut Kiinan taannoin esittämää Ukrainan rauhansuunnitelmaa epärealistisena, joten nähtäväksi jää, millaisia terveisiä von der Leyen vie Zelenskyiltä Kiinaan.
Politico (30.3.2023): “EU’s von der Leyen calls for tougher policy on China ahead of Beijing visit”
Zelenskyi-puhelun lisäksi Von der Leyen oli parrasvaloissa pidettyään Kiinan-suhteisiin liittyvän linjapuheen European Policy Centre- ja MERICS-ajatushautomoiden yhteistapahtumassa (tiivistelmä puheesta MERICSin sivuilla.) Paikan valinnan kannalta merkittävää on, että näistä jälkimmäinen on Kiinan pakotteiden kohteena, ja von der Leyen myös mainitsi tästä puheessaan. Von der Leyen tuomitsi Kiinan EU-parlamentaarikkoihin kohdistuvat pakotteet ja kritisoi Xin ja Vladimir Putinin läheisiä välejä. Uutta mutta jokseenkin odotettua puheessa oli myös se, että von der Leyen ilmaisi EU:n olevan valmis harkitsemaan uudelleen vuonna 2020 päätettyä mutta sittemmin limboon juuttunutta EU:n ja Kiinan CAI-investointisopimusta.
Puheessa korostettiin kolmea pääpointtia: von der Leyenin mukaan Kiina on siirtynyt avautumisen ajasta kontrollin aikaan, turvallisuus ja kontrolli menevät nyt vapaiden markkinoiden edelle, ja Kiina pyrkii uudelleenmuokkaamaan maailmanjäjestystä Kiina-keskeiseksi. Kannat ovat totuttua kovempia mutta puheesta paistoi silti myös EU:lle tavanomainen sovinnollisuus: Von der Leyenin mukaan suhde on aivan liian tärkeä vaarannettavaksi, ja myöskään esimerkiksi kaupasta valtaosa on molempien osapuolten kannalta hyödyllistä ja riskitöntä, vaikka Euroopan strategista riippumattomuutta materiaaleissa ja teknologiassa muistettiin myös korostaa.
Kiinan EU:n suurlähettiläs Fu Cong kertoi olevansa pettynyt puheeseen. Hänen mukaansa se paljastaa eurooppalaisten ymmärtävän Kiinan politiikan väärin ja heijastelee von der Leyenin halua näyttää Yhdysvalloille, että Kiinaa kohtaan osataan olla tiukkana. Fu Cong sanoi puheesta myös puuttuvan koherenssia Kiinan syyttelyn ja sovittelun välillä.
New York Times (5.4.2023): “China’s Ambassador to the E.U. Tries to Distance Beijing From Moscow”
Fu ehti myös antaa haastattelun New York Timesille Macronin ja von der Leyenin Kiinan-matkan alla. Fu vakuutti muun muassa, että Kiinalla ei nyt eikä tulevaisuudessa ole aikomusta lähettää aseita Venäjälle sekä totesi, että Kiina ei ole sodassa Venäjän puolella. Haastattelun kiinnostaviin kohtiin kuului myös se, että helmikuussa 2022 juuri Venäjän hyökkäyksen alla solmitun Kiinan ja Venäjän kumppanuussopimuksen sanamuoto “rajaton kumppanuus” (no limit partnership) on Fun mukaan “pelkkää retoriikkaa.” Fun mukaan syy, miksi Kiina ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä on se, että maa ymmärtää Venäjän huolet Naton laajenemisesta ja että sodan syyt ovat monimutkaisempia kuin länsimaat antavat ymmärtää.
Politico (26.3.2023): “German Christian Democrats rewrite Merkel’s China playbook”
Saksan sisäpolitiikassa otettiin kantaa Kiinan-suhteisiin, kun Angela Merkelin kristillisdemokraattisen puolueen kerrottiin aikovan muuttaa virallista Kiina-linjaansa. Ohjelmaluonnoksessa vaaditaan Kiina-politiikan zeitenwendeä, jossa Saksa rakentaa vahvempia itsenäisiä kyvykkyyksiä vastata Kiinan kilpailuun. Tavoitteena on nykyistä yhteneväisempi Kiina-strategia, jossa kauppasuhteita ei nosteta suhteiden ongelmakohtien yli. Kiinan-suhteita kuvataan EU:n Kiina-strategiasta tutulla kolminaisuudella, jossa Kiina on samanaikaisesti kumppani, taloudellinen kilpakumppani ja systeeminen kilpailija.
Hybrid CoE (29.3.2023): “Russia and China as hybrid threat actors: The shared self-other dynamics“
Venäjän ja Kiinan suhde on ollut paljon tapetilla kuluneiden viikkojen aikana, kun Kiina on jatkanut kiemurtelevaa nuorallatanssiaan Venäjän tukemisen ja “neutraalin” rauhanvälittäjän välimaastossa. Hybrid CoE on lyönyt pöytään uuden tuhdin raportin, jossa tarkastellaan Venäjää ja Kiinaa hybridivaikuttajina. Raportti pohtii, mikä maita yhdistää, ja käy vertailevalla otteella läpi maiden poliittisia järjestelimiä, strategisia kulttuureita sekä uhakuvia ja turvallisuusintressejä. Raportin mukaan maita yhdistävät aspektit eivät kuitenkaan kykene luomaan riittävää pohjaa todelliselle liittoumalle, vaan epäluottamus ja ristiriitaiset tavoitteet globaaliksi suurvallaksi kohoamisesta kalvavat suhdetta vastaisuudessakin.
Lyhyesti:
- Reuters (6.4.2023): Pekingissä tapahtuu: Macronin ja VDL:n lisäksi myös Saudi-Arabian ja Iranin ulkoministerit ovat tänään kaupungissa ensimmäisessä tapaamisessaan seitsemään vuoteen.
- Yle (5.4.2023): Kiina yrittää muuttaa YK:ta uuteen uskoon – tällaista on Kiinan järjestelmällinen toiminta maailmanjärjestössä
- Radio Free Asia (3.4.2023): Xi Jinpingin nimi lipsahti pois yhdestä kohtaa Kansan päivälehden printistä – miljoonia kopioita vedetty takaisin ja vastuullisten etsintä käy kiivaana.
- BBC (26.3.2023): Hongkongissa järjestettiin ensimmäinen, tarkkaan valvottu mielenilmaus sitten vuoden 2020.
- Helsingin Sanomat (26.3.2023): Honduras katkaisi diplomaattisuhteet Taiwanin kanssa.
- China Media Project (23.3.2023): Venäjän Kiinaan kohdistamaa imperialismia ei muistella pahalla, vaan sensuroidaan pois silmistä.
Talous
Kuumaa: Omena putoamassa kauemmas Kiinasta.
South China Morning Post (5.4.2023): “China seeks WTO review of chip export restrictions led by US”
Kiina on viemässä siruteknologiaan liittyvät vientikiellot Maailman kauppajärjestö WTO:n käsiteltäväksi. Kiinan kauppaministeriön edustajan mukaan Yhdysvaltain, Japanin ja Hollannin liittouma puolijohdeteknologian viennin estämiseksi Kiinaan rikkoisi järjestön periaatteita. WTO:hon vietävän kanteen kohteena on erityisesti Japani, missä puolijohdeteknologian vientikielto on parhaillaan poliittisessa käsittelyssä. Sinänsä vientikielto olisi taloudellisesti merkittävä esimerkiksi hollantilaiselle siruvalmistuslaitteita tuottavalle ASML:lle, jonka myynnistä 14 prosenttia meni viime vuonna Kiinaan.
Kiina on myös itse laittamassa vientikieltoja pystyyn harvinaisten maametallien jalostukseen tai käsittelyyn liittyvän teknologian vientiä, Nikkei Asia kertoo. Rajoitukset koskisivat esimerkiksi teknologiaa, jota käytetään korkean suorituskyvyn magneettien valmistamiseen. NIitä tarvitaan esimerkiksi sähköajoneuvojen moottoreissa.
Bloomberg (5.4.2023): “Apple’s Complex, Secretive Gamble to Move Beyond China”
Kuten olemme kirjeessä aiemminkin kirjoittaneet, teknologiajätti Apple on suunnitellut jo pitkään laventavansa tuotantoketjujaan Kiinan ulkopuolelle. Yhtiöllä on Manner-Kiinassa suuri tuotantolinjasto ja liikaa munia samassa korissa – esimerkkinä alihankkija Foxconnin tehdas Zhengzhoussa, joka joutui ongelmiin, kun viime syksynä iso liuta työntekijöitä lähti lätkimään koronatilanteen hoidon seurauksena.
Apple onkin siirtänyt iPhonejen tuotantoa Intiaan, AirPod-kuulokkeiden ja Mac-tietokoneiden valmistusta Vietnamiin sekä Malesiaan sekä vähemmän vaativien tuotteiden kokoonpanoa Irlantiin. Yhtiö pyrkii myös vähentämään Taiwan-riippuvuuttaan ja pikku hiljaa laajentamaan sirutuotantoa taiwanilaisyhtiö TSMC:n tehtaalla Arizonassa. Liian nopeasti Apple ei kuitenkaan voi Kiinasta lähteä, asiantuntijat arvioivat, sillä se voisi aiheuttaa herkästi maineriskin kiinalaisten kuluttajien silmissä. Lisäksi yhtiö ei voi vielä riittämiin luottaa tuotannon laatuun Vietnamissa tai Malesiassa, Bloombergin haastattelemat asiantuntijat sanovat.
Wall Street Journal (31.3.2023): “Huawei’s Meng Wanzhou Steps Closer to U.S.-China Tech-War Front Line as Chairwoman”
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan nahoissaan tuntenut Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou on puheenjohtajaksi yhtiössä. Kohoaminen yhtiössä oli kuitenkin loogista, sillä Kanadassa kotiarestissa pidetty Meng taisteli Yhdysvaltoihin luovutusta vastaan lähes kolmen vuoden ajan ja pääsi palaamaan Kiinaan kansallissankarina vuoden 2021 lopulla. Työnsarkaa Mengillä kuitenkin Huawein luotsaamisessa riittää: yhtiö julkaisi maaliskuun lopulla historiallisen synkän tuloksen, jossa yhtiön voitot näyttivät kutistuneen lähes 70 prosenttia. Tästäkin tuloksesta on paljon kiittäminen Yhdysvaltojen asettamaa kiinalaisteknologioiden ostokieltoa, mikä on ajanut Huawein yhtäältä pyrkimään tuotannossaan omavaraisuuteen ja toisaalta suuntaamaan markkinoitaan radikaalisti uudelleen. Meng näyttää analyysien mukaan olevan urapolulla, jonka päässä häämöttää hänen isänsä, Huawein perustajan ja toimitusjohtajan Ren Zhengfein, kutistunut valtaistuin.
Reuters (29.3.2023): “China’s Alibaba to break up empire into six units as Jack Ma returns home”
Viime vuonna internetyhtiö Alibaban perustajan ja kenties Kiinan kuuluisimman miljardöörin Jack Ma:n uutisoitiin oleilevan Manner-Kiinan ulkopuolella jouduttuaan poliittiseen vastatuuleen, ja hänet oli nähty usein muun muassa Tokiossa. Nyt Man on uutisoitu palanneen Kiinaan. Paluuta seurasi ilmoitus, että Alibaba-jättikonserni aiotaan pilkkoa osiin. Esimerkiksi pilvipalvelut, verkkokauppa ja logistiikka erotetaan omiksi osikseen, ja suunnitellut kuusi osaa voivat listautua pörssiin itsenäisesti. Osat jäisivät kuitenkin kattoyritys Alibaba Groupin omistamiksi ja hallinnoimiksi. Uudistusta on tulkittu siinä valossa, että Kiinan hallinto haluaa kovien vuosien jälkeen jälleen tukea yritysvetoista kasvua, mutta pienemmissä osissa toimiva yhtiö saattaa välttää osan valtion säätelystä jota siihen on viime vuosina kohdistunut.
Lyhyesti:
- Politico China Watcher (4.4.2023): Ranskan talousministeri Bruno Le Maire sanoo, että Euroopan pitäisi ottaa oppia Kiinalta ja Yhdysvalloilta ja harjoittaa protektionistisempaa kauppapolitiikkaa.
- New York Times (3.4.2023): Sveitsiläiset luksuskellovalmistajat ovat toiveikkaita Kiinan-markkinoiden elpymisestä tänä vuonna, panostavat etenkin pitkälle lokalisoituun markkinointiin ja erikoistuotteisiin.
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Jäätiköt.
Helsingin Sanomat (6.4.2023): “Enkeli sillalla”
Helsingin Sanomat kertoo Nanjingin kaupungissa sijaitsevasta Jangtsejoen ylittävästä sillasta, joka on saanut murheellisen maineen sillä tehtävien itsemurhien suuresta määrästä johtuen. Sillalla kuitenkin toimii vapaaehtoinen päivystäjä Chen Si, joka kiikareilla ja skootterilla varustettuna pyrkii estämään itsemurhaa hautovia kansalaisia hyppäämästä sillalta. Vajaassa 20 vuodessa Chen on laskujensa mukaan pelastanut lähes 450 henkeä, ja tuona aikana hänelle on myös kertynyt tietoa siitä, miten itsetuhoisuuden taustalla olevat seikat ovat Kiinassa vuosien mittaan muuttuneet. Vuoden 2010 jälkeen ovat enenevässä määrin korostuneet masennus ja mielenterveyden ongelmat, joiden hoito Kiinassa jättää usein toivomisen varaa.
The China Project (5.4.2023): “How Twitter became a porn platform for gay men in China”
Seksin ja seksuaalivähemmistöjen avoin käsittely on Kiinassa yhä tabu, joka johtaa toisinaan yllättäviinkin seurauksiin. Eräs esimerkki on se, miten Twitteristä on tullut kiinalaisten homomiesten parissa suosittu pornoalusta. Vasta sosiaalisen median myötä Kiinassa alettiin toden teolla tuottaa nimenomaan kiinalaisten itsensä tekemää ja kiinalaisille itselleen suunnattua pornoa. Vaikka Twitter on Kiinassa kielletty, sitä voi käyttää vpn-yhteyden avulla, ja moniin kiinalaisiin vetoavat sisällön räätälöintimahdollisuus käyttäjän mieltymysten mukaiseksi sekä perinteistä pornoteollisuutta aidommaksi koettu, esiintyjien itsensä tee-se-itse-tyyliin tuottama sisältö.
Sixth Tone (4.4.2023): “Loss of Himalayan Glaciers ‘Larger Than Thought,’ Study Finds”
Kuin jatkona hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen yhteenvetoraportin madonluvuille, uusi kiinalaistutkimus arvioi Himalajan jäätikön sulamisen olleen viime vuosikymmenien ajan paljon aiemmin tiedettyä nopeampaa. Tutkimusryhmän uusi arvio on, että vuosien 2000–2020 välisenä aikana Himalajan jäämassa on kutistunut noin 270 miljoonaa tonnia, mikä tarkoittaa noin 6,5 prosentin heittoa aiemmissa arvioissa. Tutkijat myös arvioivat, että sulamisvedet synnyttävät alueelle tulevaisuudessa uusia järviä. Jo tutkimuksen aikavälillä järvien määrä kasvoi lähes 50 prosenttia ja järvissä olevan veden määrä yli 40 prosenttia.
The New York Times (29.3.2023): “China’s Soccer Experiment Was a Flop. Now It May Be Over.”
Noustuaan noin vuosikymmen sitten Kiinan johtoon Xi Jinping asetti yhdeksi tavoitteekseen Kiinan kehittämisen jalkapallon mahtimaaksi. Jalkapallon tukemiseen alettiin kaataa kasapäin rahaa, ympäri maata perustettiin kilvan seuroja ja akatemioita, ja kansainvälisiä tähtiä houkuteltiin mammonalla Kiinaan pelaamaan. Kiina halusi sekä päästä pelaamaan maailmanmestaruuskisoissa että saada kisat Kiinaan. Kampanja meni kuitenkin ryminällä pieleen. Naisten jalkapallossa Kiina on pärjännyt hyvin 1990-luvulta asti, mutta miesten puolella kehitystä ei panostuksista huolimatta tapahtunut, ja toimintaa alkoivat vaivata korruptiotapaukset ja muut skandaalit. Nyt näyttää siltä, että suurista haaveista on luovuttu, ja useita kiinalaisjalkapallon kehittämisen vastuuhenkilöitä on asetettu rikossyytteeseen. Tunnetun tabloiditoimittaja Hu Xijinin mukaan Kiinan jalkapalloympäristö on “juuriaan myöten mätä”, ja koko projekti pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä uudelleen.
Lyhyesti:
- The New York Times (5.4.2023): Kiina julkaisi tietoja, joiden mukaan koronapandemian alkulähteeksi epäillyllä torilla myytiin virusta mahdollisesti levittäneitä supikoiria.
- Helsingin Sanomat (5.4.2023): Taiwanilainen kuplatee on nyt trendikkään helsinkiläisen juomavalinta.
- BBC (28.3.2023): Eläintarhasta karanneen paviaanin kuolema pöyristyttää Taiwanilla.
Katsele & kuuntele
The Economist (4.4.2023): “Drum Tower: China v America”
The Economistin Kiina-podcastissa keskustellaan synkkään sävyyn Kiinan ja Yhdysvaltain suhteista. Juontajien David Rennien ja Alice Sun vieraana on The Economistin päätoimittaja Zanny Minton Beddoes, joka kertoo Pekingin-matkallaan ja China Development Forumissa käymistään taustakeskusteluista. Niiden perusteella Minton Beddoes arvioi Kiinan ja Yhdysvaltain välisten suhteiden olevan huonoimmalla tolallaan sitten 1970-luvun.
Yle (5.4.2023): “Uutispodcast: Tiktokilla eduskuntaan – miksi kiinalaissovellus on monessa parlamentissa kielletty? ”
Suomen eduskuntavaalien jälkianalyyseissä on nostettu esiin myös Arkadianmäelle sosiaalisen median, etunojassa Tiktokin kautta nousseet kansanedustajat. Samalla viime ajat länsimaissa on käyty lisääntyvästi keskustelua Tiktokin turvallisuudesta, onhan se pohjimmiltaan kiinalaisen yhtiön sovellus. Niinpä on syytä kysyä, onko Tiktok uhka vai mahdollisuus?
Sinica (30.3.2023): “The Maoist legacy in Chinese private enterprise, with Chris Marquis”
Kiinalaisessa bisneselämässä on omat kiinalaiset erityispiirteensä, kuten kommunistisen puolueen ideologian uiminen rahantekoon. Aihepiiriistä tietokirjan laajuudella kirjoittanut Cambridgen professori Chris Marquis avaa Sinican jaksossa paitsi kiinalaisen elinkeinoelämän ideologioita, myös uskoa ideologioihin laajemmin kiinalaisessa yhteiskunnassa.
Tapahtumat
- BOFIT Forecast for China 2023-2025 Webinar, 20.4.2023, Teamsissa**
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos julkistaa Kiina-talousennusteensa. Ennustetta esittelemässä vanhemmat ekonomistit Eeva Kerola ja Juuso Kaaresvirta.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 21.4.2023. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy