21.4.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Kiina-vierailun jälkipyykki jatkui vilkkaana, kun Macron arvioi pian vierailun jälkeen antamassaan haastattelussa, ettei Euroopan tulisi alistua Yhdysvaltain voimapolitiikan pelinappulaksi. Lausunto herätti varsin laajaa keskustelua Euroopan paikasta maailmanpolitiikan näyttämöllä Atlantin molemmin puolin. Euroopan ruuvatessa Kiina-suhdettaan vieraili Taiwanin presidentti Tsai Ing-Wen puolestaan Yhdysvalloissa, mikä kirvoitti Kiinalta totutunkaltaista sapelinkalistelua.
Talousuutisten rintamalla huomiota herättivät kirkastuneet näkymät Kiinan asuntomarkkinoilla, sekä Kiinan ja Venäjän tiivistyneiden taloussuhteiden lieveilmiöt. Lisäksi noteeraamme kirjeessämme myös esimerkiksi kiinalaisen nuorison lisääntyneen viehtymyksen matalapalkkaiseen työhön, sekä Dalai-laman erikoisen ehdotteluepisodin.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden parin viikon päästä ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Kolmas supervalta.
Financial Times (21.4.2023): “China building cyber weapons to hijack enemy satellites, says US leak”
Yhdysvalloista vuotaneista tiedusteluasiakirjoista on paljastunut rutkasti myös Kiinaa koskevia tietoja. Financial Timesin artikkelin mukaan Kiina pyrkii kehittämään edistyneitä kyberaseita, joilla vastustajan satelliitteja voitaisiin häiritä ja jopa ottaa omaan komentoon sodan olosuhteissa. Tavoitteena olisi estää vastustajaa hyödyntämästä satelliittejaan esimerkiksi tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien käytössä, eikä tavoite ole ollenkaan erikoinen Ukrainan sodasta saatujen näyttöjen valossa. Avaruusaseiden lisäksi tiedusteluvuodoista paljastui myös, että Venäjän palkkasoturiyhtiö Wagner oli pyrkinyt ostamaan Kiinalta aseita alkuvuodesta 2023. Kiina oli kuitenkin suhtautunut asiaan kylmäkiskoisesti.
Helsingin Sanomat (13.4.2023): “Lula ja Xi etsivät Ukrainan sotaan ratkaisuja, jotka tuskin ilahduttavat Euroopassa”
Emmanuel Macronin ja Ursula von der Leyenin lisäksi myös Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva oli Kiinassa viime viikolla. Kiinaa ja Brasiliaa yhdistää asema merkittävinä ei-länsimaisina valtoina, ja Brasilia nähnee niin taloudelliselta kuin poliittiseltakin kannalta monia hyötyjä Yhteistyöstä Kiinan kanssa. Kiina on myös Brasilian tärkein kauppakumppani. Jo ennen matkaa Lula on syyttänyt Ukrainan presidentti Zelenskyin olevan yhtä syyllinen sotaan kuin Putinkin, joten länsimaille mieluisia julkilausumia oli tuskin lupa odottaa myöskään Pekingin-vierailulta. Kiinassa Lula puhuikin moninapaisemman maailmanjärjestyksen puolesta, ja kehotti muun muassa BRICS-maita kehittämään oman valuuttansa keskinäiseen kaupankäyntiin. Ukrainan sotaan Lula tarjosi ratkaisuksi sovittelua neuvostolta sellaisia maita, jotka eivät ole suoraan mukana sodassa.
New York Timesin kolumnisti Ross Douthat huomautti laajemmasta trendistä, jossa länsimaiden julkisen mielipiteen muuttuessa entistä negatiivisemmaksi Kiinaa ja Venäjää kohtaan, muut maat kehittyvät omia reittejään. Cambridgen yliopiston ajatushautomon raportin mukaan julkinen mielipide suuressa osassa kehittyvää maailmaa onkin myönteisempi Venäjää ja Kiinaa kuin Yhdysvaltoja kohtaan. Douthat kysyy, onko Yhdysvaltojen demokratian ja autokratian kamppailua korostava ulkopoliittinen linja tilanteen tasalla. Mikäli Yhdysvallat ja Eurooppa haluavat säilyttää asemansa maailmassa, olisi niiden osattava työskennellä myös muiden kuin demokraattisten maiden kanssa.
Helsingin Sanomat (12.4.2023): “Hiljainen kaupunki“
Vuonna 2020 voimaan tulleet Hongkongin turvallisuuslait ovat sulkeneet tutkijoiden suut poliittiselta kommentoinnilta, toteavat ne harvat, jotka vielä politiikkaa julkisesti kommentoida uskaltavat. Entiseen, vapaampaan aikaan ei ole enää paluuta, toteaa Helsingin Sanomien Mari Mannisen haastattelussa politiikan tutkimuksen professori Jean-Pierre Cabestan, joskin hänen mukaansa Hongkongin tilanne tuskin kovin paljon myöskään tiukkenee. Kaukana ovat neljän vuoden takaiset suurmielenosoitukset, nyt kaupungissa pyyhitään historiaa piiloon. Taidemaailmassa ollaan niin ikään varovaisia, ja lehdet kertovat kyllä ihmisoikeuksloukkauksista edelleen, mutta aiempaa hillitymmin.
Politico (9.4.2023): “Europe must resist pressure to become ‘America’s followers,’ says Macron”
Emmanuel Macronin Kiinan-vierailu oli otsikoissa viime kirjeemme aikaan. Itse vierailulta ei irronnut paljon uutta politiikkarintamalla – tilauksia ranskalaisille yrityksille kylläkin. Päällimmäisenä monille jäi kuitenkin vierailusta mieleen se, mitä tapahtui sen jälkeen. Macron antoi Ranskan presidentillisessä lentokoneessa matkalla Pariisiin haastattelun Politicolle ja ranskalaiselle Les Echos -lehdelle. Eniten kulmakarvoja nostatti Macronin toteamus, että Euroopan ei pidä antaa vetää itseään mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan mahdolliseen konfliktiin Taiwanista, sillä tällaiset kriisit “eivät ole meidän (Euroopan),” ja että Eurooppa voi olla vaarassa muuttua USA:n vasalliksi. Hän sanoi myös että Euroopalla ei ole kyvykkyyttä muuttaa Kiinan mielipidettä Taiwanista suuntaan tai toiseen, eikä se omaa sotilaallista vaikutusvaltaa alueella. Ydinajatus vaikutti olevan, että Euroopan ei pidä seurata Yhdysvaltojen aggressiivista linjaa, vaan sen sijaan kehittää itseään autonomisena “kolmantena supervaltana.”
Macron joutui ryöpytyksen kohteeksi sekä Euroopassa että Yhdysvaltalaisten poliitikkojen taholta, ja ranskalaiset virkamiehet joutuivat vakuuttelemaan, että Macron tarkoitti mitä puhui. Macronia syytettiin vaihtelevasti geopoliittisesta naiiviudesta, Euroopan yhtenäisen linjan murentamisesta ja Yhdysvaltalaisten liittolaisten etäännyttämisestä ja jopa USA:n Ukrainalle kohdistaman tuen vaarantamisesta. Kuten The Guardian huomautti, ongelmallisena ei niinkään koettu Macronille jo totunnaisia puheita Euroopan strategisesta autonomiasta vaan ajatusta siitä, että Euroopan pitäisi etääntyä Taiwanista. Myös Iso-Britannian entinen pääministeri Liz Truss pisti lusikkansa soppaan syyttäen Macronia Yhdysvaltojen ja Kiinan laittamisesta moraalisesti samalle viivalle. Truss sanoi, että länsimaiden johtajien pitäisi olla paljon skeptisempiä autoritaaristen johtajien sanomisten suhteen, ja että Macronin ja von der Leyenin Kiinan-vierailu oli yksiselitteisesti virhe.
Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock, joka on tunnettu huomattavasti kriittisemmistä Kiina-kannoistaan, matkusti myös Pekingiin Macronin ja kumppaneiden jalanjäljissä. Monet odottivat häneltä kannanottoa Macronin puheisiin. Jo ennen matkaansa hän korosti, miten sotilasvoiman käyttöä Taiwanin tilanteen ratkaisemiseksi ei voida hyväksyä. Matkansa jälkeen Baerbock kuvasi joitain osia matkastaan “enemmän kuin shokeeraaviksi” ja sanoi Kiinan olevan yhä enemmän systeeminen kilpailija kumppanuuden sijaan. Ministereiden tapaamisessa Kiinan ulkoministeri Qin Gang vastasi kommentteihin, ettei “Kiina tarvitse länsimaita tarjoamaan opetuksia ihmisoikeusasioissa.”
Hybrid Coe (6.4.2023): “China’s hybrid influence in Taiwan: Non-state actors and policy responses”
Taiwan oli kuluneilla viikoilla jälleen otsikoissa, kun presidentti Tsai Ing-wen vieraili Yhdysvalloissa ja tapasi kongressin puheenjohtaja Kevin McCarthyn. Kiina reagoi vierailuun tyypilliseen tapaansa järjestämällä Taiwanin saartamista simuloivat sotaharjoitukset. Sattumaa tai ei, hieman myöhemmin Kiina myös sulki Taiwanin pohjoispuolen meri- ja ilma-alueen putoavan avaruusromun vuoksi. Ajankohtaisuutisten ohessa Taiwanista julkaistiin myös mielenkiintoiseja raportteja. Hybrid Coen uunituore, muun muassa taiwanilaisten turvallisuuseksperttien haastatteluihin pohjaava raportti tarkastelee Kiinan Taiwaniin kohdistamaa hybridivaikuttamista varsinkin informaatioympäristössä. Koska Taiwan on kiinalaisen vaikutustoiminnan eturintamassa, esittelee paperi myös taiwanilaisten kehittämiä keinoja ja “parhaita käytänteitä” Kiinan vihamieliseen toimintaan vastaamiseksi, ja taiwanlaisten kokemukset ovat hyödyllisiä myös Kiinan vaikutusyritysten kanssa kamppailevalle lännelle.
Hybrid Coen raportin lisäksi Taiwania seuraavien kannattaa tutustua myös ISDP:n vastikään julkaisemaan tuhtiin raporttin, joka tarkastelee Taiwanin ja Pohjoismaiden välisiä suhteita. Raportin artikkelit tarkastelevat eri näkökulmista esimerkiksi Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan Taiwan-suhteita, minkä lisäksi artikkelikokoelma sisältää myös Taiwaniin erikoistuneiden tutkijoiden haastatteluita.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (19.4.2023): Satelliittikuva näyttää Kiinan laajentavan läsnäoloaan Etelämantereella.
- Reuters (17.4.2023): New Yorkissa pidätettiin kiinalaisia, jotka pyrkivät perustamaan “laittomia poliisiasemia”.
- Turun Sanomat (15.4.2023): Ari-Joonas Pitkänen: Taiwan on jo itsenäinen – ja juuri siinä piilee vaara.
- Yle (11.4.2023): Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo raportoi Kiinan laajasta vakoilusta, joka kohdistuu muun muassa maan liike-elämään, yliopistoihin ja politiikkaan.
- European External Action Service (13.4.2023): Josep Borrell linjasi EU:n Kiina-suhteita: teemoina kauppa-alijäämän vähentäminen, kriittisten teknologioiden suojeleminen ja Kiinan Ukraina-politiikka.
Talous
Kuumaa: Huawei kuumottaa jo Venäjääkin.
Bloomberg (19.4.2023): “Russian Memo Said War Leaves Moscow Too Reliant on Chinese Tech”
Huawein ja muiden kiinalaisten teknologiajättien kasvavaa valtaa pelätään jopa Venäjällä, joka on Vladimir Putinin suulla julistanut rajatonta ystävyyttä maiden välillä. Bloombergin mukaan Venäjän digitaali- ja viestintäministeriössä on viime kesänä sitten nostettu esiin huoli siitä, kuinka riippuvainen kiinalaisteknologioista Venäjästä uhkaa tulla, kun lännen sotapakotteet estävät pääsyn muihin kelvollisiin vaihtoehtoihin. Turvallisuushuolet keskittyvätkin nimenomaisesti verkkolaitteisiin ja mikrosiruihin, joiden valmistuksessa Venäjä on rajusti takamatkalla. Kiinalaisteknologioiden turvallisuusuhkien rohdoksi esitetään muun muassa tuontirajoituksia. Raporttia on tiettävästi kierrätetty armeijan pääesikuntaa ja Putinin johtamaa kansallista turvallisuusneuvostoa myöten.
Bloomberg (19.4.2023): “China’s Real Estate Recession Ends With First Growth in Over a Year”
Jyrkkä alavire Kiinan kiinteistösektorilla on ainakin väliaikaisesti nujerrettu. Yli vuoden jatkuneiden, toinen toistaan tappiollisempien kvartaalien jälkeen kiinteistöalalla yllettiin varovaiseen 1,3 prosentin kasvuun alkuvuonna edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Loppuvuodesta markkina oli yhä 7,2 prosenttia pakkasen puolella. Analyytikkojen mukaan kiinteistösektorilla on kasvupotentiaalia myös vuoden varttuessa – semminkin kuin vertailuluvut viime vuodelta ovat voimakkaan miinusmerkkiset. Muun kulutuksen piristymisen ohella kiinteistöpuolen odotetaan myös siivittävän Kiinan talouskasvua tänä vuonna jopa yli hallinnon asettaman 5 prosentin kasvutavoitteen ohi. Moni taho, kuten Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit, ennustaa Kiinalle peräti kuuden prosentin kasvua tänä vuonna.
New York Times (12.4.2023): “As U.S. Tries to Isolate China, German Companies Move Closer”
Saksan Kiina-politiikka on ottanut viime aikoina askelia kriittisempään suuntaan, mutta maan suuryritykset äänestävät edelleen kukkarollaan. Sekä Volkswagen että kemikaaliyritys BASF kertoivat laajentavansa jo valmiiksi merkittäviä investointejaan Kiinassa. Volkswagen alkaa räätälöidä mallejaan aiempaa enemmän kiinalaisten kuluttajien makuun sopivaksi (kelpaisiko sisäänrakennettu karaokelaite?) ja BASF rakentaa 10 miljardilla suuren kemikaalitehtaan. Suuri ongelma eurooppalaisille yrityksille ovat korkeat kustannukset ja markkina, jossa uusille investoinneille on Euroopassa vaikea saada tuottoa. Konsensus sekä Saksassa että monien EU-poliitikkojen parissa on se, että kauppasuhteita Kiinan kanssa ei voida merkittävästi vähentää.
Yle (10.4.2023): “Kiinan lentoyhtiöt lentävät yhä Venäjän ilmatilan läpi Eurooppaan – lyhyempään matkaan sisältyy yksi merkittävä riski”
Tiukasta koronakurista viimein otteensa irrottaneessa Kiinassa moni pakkaa tänä vuonna laukkunsa ja suuntaa ulkomaille lomamatkalle. Odotukset ovat, että kiinalaiset suuntaavat etenkin “helppoihin maihin”, kuten Thaimaahan, jossa he saavat saapuessaan viisumin kouraansa. Myös Euroopassa odotetaan kiinalaisturisteja monilukuisempina takaisin. Mutta siinä missä länsimaiset lentoyhtiöt joutuvat kiertämään hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän Venäjän ilmatilan, on kiinalaisilla yhtiöillä auvoisampi tilanne. Ne voivat yhä liikennöidä Venäjän halki, mikä voi tarkoittaa kymmenientuhansien eurojen säästöjä kaukolentoa kohti. Jos kone kuitenkin joutuisi syystä tai toisesta laskeutumaan Venäjälle, ei sen huoltoa voisi maassa tehdä paikallisen mekaanikon toimesta tai paikallisilla osilla rikkomatta EU:n asettamia pakotteita.
Lyhyesti:
- Bloomberg (18.4.2023): Kulutusjuhlat saatiin käyntiin Kiinassa – bruttokansantuote kasvoi 4,5 prosenttia alkuvuonna.
- Politico (12.4.2023): Hampurin sataman osto vastatuulessa turvallisuussyistä.
- Helsingin Sanomat (9.4.2023): Tesla laajentaa investointejaan Kiinassa rakentamalla Shanghaihin akkutehtaan, jonka vuosituotanto tulee olemaan 10 tuhatta akkua.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.4.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Pyhyyden lipaisu.
The China Project (13.4.2023): “Pew: American attitudes toward China continue to harden”
Amerikkalaisten asenteet Kiinaa kohtaan näyttävät jokseenkin korreloivan sen kanssa, kuinka lämpimät valtioiden välit tällä haavaa ovat. Pew-tutkimusyhtiön mukaan viimeisimmässä peräti 83 prosenttia Yhdysvaltain kansalaisista kertoi suhtautuvansa Kiinaan negatiivisesti ja yhdeksän kymmenestä piti Kiinaa joko Yhdysvaltain kilpailijana tai vihollisena. Tämän vuoden tutkimuksessa erityisen suuriksi ongelmiksi amerikkalaiset arvioivat Kiinan suhteen Venäjään, Taiwan-jännitteet sekä Kiinan ihmisoikeuksien tilan. Vaikka mielikuvat ovat synkkiä, eivät ne ole poikkeama tilastoissa: tämän vuoden tulos on vain hieman viime vuoden vastaavaa heikompi. Kiinnostavaa oli sekin, ettei useampi kuin joka neljäs kyselyyn vastanneista nuorista ollut ikinä kuullutkaan Kiinan presidentin nimeä.
New York Times (11.4.2023): “In China, Young People Ditch Prestige Jobs for Manual Labor”
Viime vuosina Kiinassa ovat olleet säännöllisesti otsikoissa ilmiöt, jossa nuoret ihmiset kyllästyvät äärikilpailulliseen työelämään ja hyppäävät pois oravanpyörästä. New York Times kertoo tällä kertaa esimerkiksi 25-vuotiaasta baristaksi ryhtyneestä entisestä konsultista ja koiratrimmaajana työskentelevästä entisestä visuaalisesta suunnittelijasta. Kiinan kova ylityökulttuuri, nuorten tietotyöläisten matalat palkat ja armoton kilpailu koulutetuista työpaikoista johtavat uupumiseen ja toisenlaisten väylien etsintään. Nuoret kuvaavat itse valintojaan voimaannuttavina, mutta myös kriittisiä äänenpainoja on kuultu: ei-akateemisissa työpaikoissa työskentelevien yliopistosta valmistuneiden nuorten syytetään vievän mahdollisuuksia niiltä, joille suorittava työ on ainoa vaihtoehto.
Kiinan interentissä on kiertäntyt toinenkin termi, nimittäin Kong Yiji -kirjallisuus tai ehkä paremmin käännettynä Kong Yiji -ismi (Kong Yiji wenxue) 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneen kirjailija Lu Xunin novellin nimikkohahmon mukaan. Kong Yiji oli oppineisuudestaan ylpeä intellektuelli, joka kuitenkin eli köyhyydessä ja puutteessa kohdaten surkean lopun koska ei pystynyt ansaitsemaan elantoaan kirjaviisaudella. Jotkut ajattelevat nykyisenkin akateemisen painekattilan ja sen jälkeisen armottoman kilvan työpaikoista olevan modernin ajan toisinto Kong Yijin elämästä.
BBC (10.4.2023): “Dalai Lama regrets asking boy to ‘suck my tongue’”
Tiibetin hengellinen johtaja, dalai-lama, saa nyt osakseen runsasta kritiikkiä taannoisesta käytöksestään. 87-vuotiaasta johtajasta Tenzin Gyatsosta levisi sosiaalisessa mediassa video, jossa hän Intian Dharamshalassa helmikuussa järjestetyssä tilaisuudessa pyytää johtajaa halaamaan tullutta poikaa imemään kieltään. Dalai-lama pahoitteli käytöstään, jota hän selvensi “leikkisäksi ja viattomaksi vitsailuksi”. Dalai-laman huumorintaju on aiemminkin ollut kritiikin kohteena. Vuonna 2019 hän pahoitteli BBC:n haastattelussa sanomiaan asioita. Tuossa haastattelussa hän toivoi seuraavan dalai-laman olevan viehättävä, jos hän olisi nainen.
Lyhyesti:
- Ilta-Sanomat (20.4.2023): Ei enää suurin: YK arvioi Intian ohittavan Kiinan väkiluvussa vuoden puoliväliin mennessä.
- Helsingin Sanomat (19.4.2023): Pekingissä tuhoisa sairaalapalo, jossa kuoli kymmeniä ihmisiä.
- The China Project (17.4.2023): Sopupeliskandaali järisyttää nyt kiinalaista koripalloa.
Katsele & kuuntele
The Economist (18.4.2023): “Drum Tower: Islands in the Strait”
The Economistin Drum Tower -podissa käsitellään skenaariota, jossa Taiwan kohtaa Kiinan aggression. Asiaa käsitellään Kinmenin saaren kautta, se kun sijaitsee vain kolmen kilometrin päässä Manner-Kiinasta ja olisi todennäköisesti sotatoimien ensimmäisiä näyttämöitä. Keitä ovat saaren asukkaat ja mitä he ajattelevat mahdollisen konfliktin uhasta?
Yle (4.4.2023): “12 diktaattoria: Kiinan keisari Xi Jinping”
Edellisessä kirjeessä mainitsematta jäi Ylellä jo monituisiin tusinoihin paisuneen 12 diktaattoria -kuunnelmasarjan Xi Jinpingiä käsittelevä jakso. Jaksossa perehdytään paitsi Xin henkilöhistoriaan että siihen, millaiseksi nyky-Kiina on muovautunut Xin vuosikymmenen kestäneen valtakauden aikana.
Tapahtumat
- China’s and Russia’s aggressive foreign policy: Historical Legacy or Geopolitical Ambitions?, ICDS-webinaari, maanantai 24.4.2023.**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 5. toukokuuta 2023. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy