19.5.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneiden viikkojen aikana Kiina kunnostautui etenkin diplomaattisella rintamalla. Tänään päättyvä Kiinan ja Keski-Aasian valtioiden huippukokous löi pöytään suuria lupauksia maiden lisääntyvästä yhteistyöstä niin talouden kuin turvallisuudenkin sektoreilla. Aiemmin Kiinan lähettämä valtuuskunta vieraili Ukrainassa hieromassa rauhaa, Kiinan ja Yhdysvaltain edustajien keskustellessa puolestaan ilmeisen rakentavassa hengessä. Diplomaattista Kiina-linjaa haettiin toisaalta myös Euroopassa, kun EU muovasi “de-riskausta” painottavaa strategiaansa, ja Britannian ex-pääministeri Liz Truss haki näkyvyyttä Taiwanin keppihevosella ratsastaen.
Taloudessa puolestaan näkyvät Kiinan koronaelpymisen epätasaisuudet. Vaikka esimerkiksi palvelusektori on elpynyt melko hyvin, on tunnelma tehdastuotannon ja vähittäiskaupan puolella edelleen mollivoittoista. Myös nuorisotyöttömyys on ennätyskorkealla ja jo vuosia vaivannut asuntomarkkinoiden epävakaus lisää huolta. Johtuneeko eniten geopolitiikasta, koronasta vaiko Kiinan talouden haasteista, mutta Kiinan investoinnit Eurooppaan olivat vuonna 2022 alimmalla tasolla kymmeneen vuoteen, mutta kasvua näkyi etenkin auto-ja akkualan sijoituksissa.
Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden saralla puolestaan korostuivat Hongkongin ahdas asuminen, Kiinan patohankkeet Kaakkois-Aasiassa ja Yunnanissa muhiva mahdollinen mutanttisienien esiinmarssi.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä vastikään ilmestynyt kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Taloudellinen Nato.
Reuters (18.5.2023): “China’s Xi unveils grand development plan with Central Asia allies”
Kiinan ja viiden Keski-Aasian maan (Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistanan, Uzbekistan ja Turkmenistan) välinen, toisinaan 5+1 -formaatiksi kutsuttu huippukokous käynnistyi eilen symbolisesti merkittävässä Xianin kaupungissa, muinaisen silkkitien kiinalaiessa ääripäässä. Kokous tulee Reutersin arvion mukaan varsin sopivaan aikaan, kun heikentyvä Venäjä on sidottu Ukrainan sotanäyttämölle, eivätkä sen voimavarat riitä vanhojen vasallivaltioiden valvomiseen. Kokous alkoi maiden johtajien ja Xi Jinpingin välisillä kahdenvälisillä tapaamisilla ja jatkui tänään yhteiskokouksella, jossa Xi löi pöytään suuria lupauksia tulevasta yhteistyöstä.
Xin visiossa siinsi vauras, vakaa ja tiiviisti maailmaan linkittynyt Keski-Aasia. 5+1 konklaavin tulisi Xin mukaan vastustaa “ulkoisia vaikutusyrityksiä”, jotka tähtäsivät esimerkiksi “värivallankumousten” masinointiin, mutta kamppailla yhdessä myös terrorismia ja separatismia vastaan. Xi lupasi Kiinan tiivistävän taloudellista yhteistyötään Keski-Aasian maiden kanssa, sekä tarjoavan apuaan myös maiden turvallisuus- ja puolustuskoneistojen rakentamisessa.
CNN (18.5.2023): “China’s special envoy met Zelensky during two-day Ukraine visit, Beijing says”
Kiinan rauhanoffensiivi jatkui tällä viikolla, kun Kiinan korkeaa diplomaattista valtuuskuntaa johtanut Li Hui saapui Ukrainaan kaksipäiväiselle vierailulle. Valtuuskunnan tarkoituksena on hieroa rauhaa Ukrainan ja Venäjän välille, ja sen on tarkoitus vierailla myös Venäjällä, Puolassa, Ranskassa ja Saksassa. Valtuuskunnan vierailusta sovittiin huhtikuussa, kun Xi ja Zelenskyi puhuivat ensi kertaa sodan syttymisen jälkeen puhelimessa. Li Huin ja Ukrainan johdon tapaamisesta ei herunut paljoa tietoa, mutta Kiinan ulkoministeriön tiedotteen mukaan valtuuskunnan reissu kuvastaa “Kiinan vahvaa sitoutumista rauhaan”.
Kotopuolessa Pekingissä Kiinaa on sen sijaan alkanut häiritä länsimaisten suurlähetystöjen näkyvä tuki Ukrainalle. Kiina on vaatinut suurlähetystöjä poistaaan julkisivuistaan esimerkiksi Ukrainan liput sekä Ukrainaa tukevat sloganit, jotka Kiina tulkitsee kansainvälisten suhteiden harmonista hoitamista häiritseväksi poliittiseksi propagandaksi.
The Guardian (17.5.2023): “Liz Truss in Taiwan calls for ‘economic Nato’ to challenge China”
Taiwanista on tullut viime aikoina suosittu vierailukohde länsimaisille poliitikoille, jotka haluavat profiloitua demokraattisen saaren itsemääräämisoikeuden puolustajina. Viimeisimpänä saarelle on lentänyt Britannian entinen pääministeri Liz Truss, joka profiloitui lyhyen pääministerikautensa aikana tiukkana Kiina-kriitikkona. Truss tapasi Taiwanin hallinnon edustajia ja jatkoi tiukkaa linjaansa sanomalla, että länsimaiden on lisättävä pelotettaan Taiwanin puolustamiseksi mahdolliselta hyökkäykseltä ja luotava “taloudellinen Nato” koordinoimaan Kiinaan kohdistuvia taloustoimia demokraattisten maiden eduksi. Truss myös kritisoi länsimaiden epäyhtenäisyyttä Kiina-politiikassaan ja sanoi piti vääränä ajatella, että Kiinan kanssa voidaan joillain osa-alueilla tehdä yhteistyötä.
Trussin vierailu herätti ristiriitaisia reaktioita Britanniassa ja muualla jo sen jälkeen, kun tieto siitä julkistettiin viime viikolla. Truss ei ole enää Britannian hallituksen jäsen, joten hänen matkansa Taiwaniin tapahtuu yksityishenkilönä. Trussin kriittinen linja voi silti hankaloittaa Britannian Kiina-strategiaa, jossa on viime aikoina näkynyt jälleen pyrkimystä lämmitellä suhteita. Brittiläinen The Observer-lehti kritisoi pääkirjoituksessaan vierailua nöyryytetyn entisen pääministerin kömpelönä asioihin sekaantumisena, jonka tarkoituksena näyttää olevan oman poliittisen uran elvyttäminen. Trussia syytettiin Britanniassa myös siitä, että hänen suureellisen julistavat ulostulonsa saattavat tehdä Taiwanille enemmän hallaa kuin hyötyä, sillä saari on jo Pekingin säännöllisen sotilaallisen uhittelun kohteena.
Vierailuun otti Nikkei-lehdessä kantaa myös näkyvänä Aasian geopolitiikan kommentaattorina profiloitunut entinen singaporelaisdiplomaatti Kishore Mahbubani, joka huomautti useimpien aasialaisjohtajien ajaneen eurooppalaisia ja amerikkalaisia huomattavasti pidättyväisempää linjaa Taiwanin suhteen. Mahbubanin mukaan aasialaiset johtajat ymmärtävät Trussin ja Emmanuel Macronin kaltaisia johtajia paremmin tilanteen nyanssit, ja Aasian alue tuntisi myös mahdollisen Taiwanin sodan seuraukset nahoissaan paljon pahemmin kuin Eurooppa. Silti nimenomaan länsimaiset johtajat ovat Mahbubanin mukaan olleet aktiivisimmin ottamassa Taiwanin tilanteeseen kantaa tavoilla, jotka muuttavat vuosikymmeniä jatkunutta status quota.
Financial Times (12.5.2023): “US and China hold talks on global security in effort to defuse tensions”
Kiinan ja Yhdysvaltain edustajat, Wang Yi ja Jake Sullivan, tapasivat Wienissä viime viikon lopulla. Tapaaminen sujui ilmeisen rakentavissa ja rehellisissä tunnelmissa, ja osapuolien julkaisemien lausuntojen mukaan kokouksessa pyrittiin vakauttamaan maiden välisiä suhteita. Lisäksi miehet pyrkivät rakentamaan momentumia syksyn 2022 Bidenin ja Xin hyvin sujuneen tapaamisen luomalle pohjalle. Tuolloin orastanut supervaltojen välinen liennytys sai nopean ja tylyn lopun, kun kiinalainen vakoilupallo leijaili Yhdysvaltain ilmatilaan helmikuussa 2023.
Wangin ja Sullivanin kokous ja Yhdysvaltain kiinnostus jatkaa Kiinan poliittisen ja sotilaallisen johdon tapaamisia saattavat viestiä, että maiden suhteet ovat varovaisesti kohoamassa syvimmästä pohjamudastaan. Ennen ja Wangin ja Sullivanin tapaamista myös Kiinan ulkoministeri Qin Gang ja Yhdysvaltain Kiinan suurlähettiläs Nicholas Burns keskustelivat Pekingissä vakauttamisen hengessä.
Politico (11.5.2023): “Don’t isolate China, Brussels tells EU capitals”
Euroopan unionin ulkopoliittinen haara kehottaa jäsenvaltioita pitämään yllä yhteyksiä Kiinaan sisäisessä muistiossaan, mutta olemaan samalla valmiina mahdolliseen konfliktiin Taiwanilla. EU-maiden johtajat keskustelivat Kiina-politiikasta tapaamisessaan Tukholmassa viime viikolla. EU-maiden keskuudessa on suurta hajaannusta niiden suhtautumisessa Kiinaan, ja kriittiset äänet kuvailivat dokumenttia “torkkunapin painamiseksi” jälleen kerran. Toisaalta dokumentin kanssa samansuuntaista viestiä on kuultu viime aikoina muun muassa Ranskan Emmanuel Macronin suusta. Dokumentissa käytetty uudistermi on “de-risking” eli harkittu suuren riskin alueiden tunnistaminen ja niissä riippuvuuksien vähentäminen.
Euroopassa on myös huhuttu Italian mahdollisesti eroavan Kiinan Vyö ja tie -hankkeesta, johon se liittyi vuonna 2019. Italia on ainoa suuri Länsi-Euroopan maa ja ainoa G7-maa, joka on liittynyt hankkeeseen. Italia kohdannee kysymyksiä jäsenyytensä jatkosta perjantaina alkavassa G7-kokouksessa Japanissa.
The Ulkopolitist (8.5.2023): “Kiinan ja Taiwanin välisen konfliktin kiusallinen todellisuus”
Taiwan-tematiikkaan pureudutaan myös The Ulkopolitistin uudessa oivassa vieraskynässä, jossa Leo Heng tarkastelee Taiwanin konfliktin suurta kuvaa. Suurvaltakilvan ohella kiista kytkeytyy olennaisesti myös kansainvälisen oikeuden asettamiin rajoitteisiin: kansainvälisen oikeuden peruspilareihin kuuluu kansojen itsemääräämisoikeus, mutta kansan määritelmä on epämääräinen, eikä Taiwan pysty ilman YK:n jäsenvaltion asemaa siihen tehokkaasti vetoamaan. Oikeudellinen näkökulma on siis monin tavoin Kiinan puolella, ja sotilaallisestikin voimatasapaino on kehittynyt Kiinan eduksi. Hengin mukaan sodan uhka on täten todellinen, ja siihen saatetaan päätyä, jos Taiwan ei suostu Kiinan vaatimukseen rauhanomaisesta yhdistymisestä.
Lyhyesti:
- BBC (19.5.2023): Taiwanin tilanne keskeinen teema alkavassa G7-kokouksessa.
- Reuters (13.5.2023): EU ja Yhdysvallat lisäävät koordinaatiota Kiinan vastaisessa talouspolitiikkassaan.
Talous
Kuumaa: Ennätyksellinen nuorisotyöttömyys.
Reuters (18.5.2023): “Analysis: Debt restructuring no panacea for Chinese developers as challenges loom”
Yksityiset kiinteistökehittäjät ovat Kiinassa ahtaalla, ja monen kiinteistöfirman odotetaan joutuvan jälleen velkojen uudelleenjärjestelyn kohteeksi. Taustalla on taannoinen kiinteistökehittäjien velkakriisi, jonka kyseenalaisena johtotähtenä erityisesti China Evergrande vuosikymmenen alkuvuosina oli. Nyt kiinteistöyhtiöitä vaivaavat yhtäältä alhainen kiinteistöjen kysyntä, toisaalta se, että ne ovat päässeet huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi heikosti käsiksi uusiin tontteihin.
Viime vuonna Kiinan valtion omistamat tai tukemat kehittäjät voittivat yli viisi kuudesosaa tonteista suurimpien kiinalaisten kaupunkien järjestämissä huutokaupoissa. Kehittäjät eivät pärjää huutokaupoissa, koska ne käyttävät tulojaan velkojensa takaisinmaksuun. Onko tämä velkojienkaan kannalta järkevää, parahtaa yksi kiinteistökehittäjä Reutersille. Tässä siis syy, miksi kiinteistöala toivoo uutta velkajärjestelyä. Toisaalta: kiinteistöistä on yhä ylitarjontaa ja hinnat ovat korkealla, minkä vuoksi alan pelastaminen uudelleenjärjestelyillä ei ole talouden kokonaiskuvan kannalta välttämättä järkevää, vaikka se kiinteistökehittäjien etujen mukaista olisikin, arvioi professori Michael Pettis.
Wall Street Journal (16.5.2023): “China’s Recovery Loses Steam, Signaling Trouble for Global Economy”
Kiinan talouden tarkkailijat ovat odottaneet maan palaavan vahvalle kasvu-uralle koronaviruksen tukahduttamisen jälkeisellä aikakaudella. Maa tavoittelee tänä vuonna noin viiden prosentin talouskasvua, ja esimerkiksi Suomen Pankki on arvioinut, että tavoite saavutettaneen. Tuoreimmat indikaattorit huhtikuulta antavat kuitenkin vihiä, että koneisto yskähtelee enemmän kuin odotettua. Nuorisotyöttömyys nousi viime kuussa ennätykseensä, 20,4 prosenttiin. Vähittäiskauppa ja tehdasteollisuuden tuotanto niin ikään sakkaavat. Toisaalta talouden virkoaminen on hyvässä vauhdissa palvelusektorilla, kuten matkailun ja ravintolakäyntien osalta.
On kuitenkin epäselvää, kuinka kestävällä tasolla talouden elpyminen on, Wall Street Journalin haastattelemat asiantuntijat arvioivat. Hidasteena ovat työmarkkinatilanteen lisäksi korkea velkataakka ja asuntomarkkinan vaikeus. Asiantuntijoiden arvio on, ettei Kiinan elpyminen tule toimimaan maailmantalouden kasvun ajurina yhtä voimakkaasti kuin aiemmin. Kiinan talouden isoa kuvaa ja vastatuulia pohti hiljattain myös The Economist kysyessään, kuinka pian Kiinan talous huippunsa kohtaa ja mille tasolle se asettuu.
New York Times (11.5.2023): “‘De-Americanize’: How China Is Remaking Its Chip Business”
Viime lokakuun jälkeen ajat Kiinan puolijohdeteollisuudessa ovat olleet paitsi kovia, myös mahdollisuuksien aikaa. Yhdysvaltain asettama kauppakielto estää yhdysvaltalaisyhtiöitä käymästä kauppaa tai yhteydenvaihtoa kiinalaisyhtiöihin, joiden sirutuotanto on määritelty korkealaatuiseksi. Koska Kiinan teknologiateollisuus on ollut syvästi riippuvainen Yhdysvaltain puolijohteista, on se nyt käynnistänyt Amerikasta irtautumiskampajan, jossa valtio tukee voimakkaasti kotimaisten yhtiöiden tuotekehitystä. Kiina on tällä hetkellä kaukana takamatkalla, mutta asiantuntijat katsovat, että nurkkaan ajettuna se voisi vuosikymmenessä kehittää kyvyn tuottaa puolet maailman vähemmän hienostuneista puolijohteista. Tämä puolestaan voi muokata tulevaisuuden tuotantoketjut uuteen uskoon.
Yle (10.5.2023): “Kiinan ja Venäjän välinen kauppa paisuu edelleen – mistä se kertoo? Näin asiantuntijat vastaavat”
Kiinan kauppa-afäärit sotataloudeksi kääntyneen Venäjän suuntaan näyttävät voivan erittäin hyvin. Jo sodan alusta lähtien Kiina on hyödyntänyt Venäjän hylkiöasemaa ja ostanut halpaa energiaa, jota kukaan muu ei osta. Kahdenvälinen kauppa on Kiinan energiaostoista huolimatta kuitenkin hyvin tuottoisaa Kiinalle, sillä sotapakotteet ovat suunnanneet Venäjän kone- ja laiteostoja Kiinan suuntaan. Jo 40 prosenttia Venäjän ulkomaankaupasta suuntautuu Kiinaan. Vaikka Kiina ei ole laajassa mittakaavassa vienyt Venäjälle pakotteiden alaisia tuotteita, löytyy joitakin poikkeuksia, josta kiinalaisyhtiöt voivat joutua tilille, kun EU sorvaa 11. pakotepakettiaan. Kiinan ulkoministeri Qin Gang varoitti Saksassa Kiinan reagoivan voimakkaasti mikäli näin todella tapahtuisi.
Rhodium Group & MERICS (9.5.2023): “Chinese FDI in Europe: 2022 Update”
Rhodium Groupin ja saksalaisen MERICS-ajatushautomon vuosittainen raportti Kiinan investoinneista Euroopassa näyttää, että Kiinan suorat investoinnit ovat pudonneet alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2013. Lisäksi niin sanottua uutta toimintaa luovat (Greenfield) investoinnit ovat ottaneet yritysostojen paikan suurimpana kategoriana. Tämä saattaa johtua muun muassa yritysostoihin kohdistuvasta julkisesta huomiosta ja viranomaisten aiempaa tiukemmasta suhtautumisesta esimerkiksi teknologiayritysten myyntiin. Suurimmat sijoituskohteet ovat “suuren kolmikon” Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian lisäksi myös Unkari, joka tunnetaan melko lämpimistä Kiina-suhteistaan. Sektoritasolla suurimmat summat kohdistuivat kuluttajatuotteisiin ja autoteollisuuteen, ja akkuteollisuus on noussut yhdeksi merkittävimmistä sijoituskohteista.
Lyhyesti:
- Bloomberg (18.5.2023): Kiinalainen ruokakuriiripalvelu levisi ensimmäistä kertaa Manner-Kiinan ulkopuolelle, kun Meituan debytoi Hongkongissa.
- Helsingin Sanomat (9.5.2023): Missä kiinalainen nyt osoittaa työelämämyönteisyyttään? Linkedinin Kiinan-sovellus sulkeutuu.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (19.5.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Maailmanvalloituksen inhimillinen hinta.
The New York Times (15.5.2023): “Mysterious Killing of Chinese Gold Miners Puts New Pressure on Beijing”
Pystyykö Kiina suojelemaan kansalaisiaan näiden joutuessa vaikeuksiin ulkomailla? Viime vuonna tätä pohdittin, kun Kiina epäonnistui kansalaistensa evakuoinnissa Ukrainan sodan alettua, ja tänä keväänä kysymys nousi esiin, kun yhdeksän kiinalaista kaivostyöntekijää tapettiin tuntemattomien hyökkääjien toimesta Keski-Afrikan tasavallassa. Keski-Afrikan tasavallan viranomaisten mukaan vastuussa oli kapinallisryhmä, mutta kapinalliset puolestaan syyttivät Venäjän Wagner-joukkoja. Hyökkääjien ohella uhrienkaan henkilöllisyydestä ei ole selvyyttä, sillä ruumiit tuhkattiin nopeasti hyökkäyksen jälkeen. Tapaus alleviivaa epäsuhtaa Kiinan kansainvälisesti kasvaneen taloudellisen läsnäolon ja niukkojen turvallisuusjärjestelyjen välillä.
Sixth Tone (15.5.2023): “In China, an Unseen and Dangerous Foe Takes Root: Lethal Fungi”
Lounais-Kiinan Yunnanin biodiversiteetti on maailmanlaajuisella tasolla poikkeuksellisen laaja. Maakunta on kuitenkin kokenut tehoviljelyn ja ilmastonmuutoksen seurauksena merkittäviä muutoksia, kun kasvillisuutta on raivattu plantaasien tieltä, sademäärät ovat laskeneet ja lämpötilat nousseet. Yunnanissa elää myös arviolta satatuhatta sienilajia, mikä tarkoittaa poikkeuksellisen laajaa lajistokirjoa. Nyt maakunnan tutkijat pelkäävät, että luonnollisten elinympäristöjen muuttuessa Yunnan saattaa olla poikkeuksellisen tehokas kasvualusta ihmisille vaarallisille sienimutaatioille, kun lajit oppivat käyttämään uudenlaisia ravinnonlähteitä ja sietämään korkeampia lämpötiloja.
BBC (13.5.2023): “India’s disappearing Chinese community”
Intiassa Kolkatan kaupungissa on yli vuosisadan ajan elänyt pieni mutta kulttuurisesti merkittävä hakka-kiinalaisten yhteisö, jonka ympärille ovat muodostuneet Intian ainoat niin sanotut Chinatownit. Kaupungissa eli parhaimmillaan yli 20 000 kiinalaista 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, ja siinä missä monet maailman Chinatowneista elävät vahvasti omassa kuplassaan, Intiassa kiinalaisyhteisö integroitui alusta asti vahvasti paikalliseen elämänmenoon. Seurauksena on syntynyt esimerkiksi kuuluisia fuusioruokalajeja, kuten mausteisesta leivitetystä kukkakaalista koostuva gobi manchurian. Tänä päivänä kiinalaisyhteisö on kuitenkin kutistunut noin 2 000 henkeen, kun kiinteistökehittäjät ovat hamunneet sen arvokkaita asuinalueita. Näivettyminen alkoi aikanaan jo vuoden 1962 Kiinan ja Intian välisen sodan luomien jännitteiden myötä.
Helsingin Sanomat (8.5.2023): “Vanhus, joka asuu arkussa”
Helsingin Sanomat tarkastelee Hongkongin ahtaita asuinoloja tutustumalla paikalliseen Sin Fook-waan, jonka koti on 1,83 metriä leveä ja 91 senttiä syvä, eli tarkalleen yhden hengen patjan kokoinen. Hongkongissa noin 260 000 ihmistä joutuu asumaan pienen pienissä asunnoissa, joista äärimmäisimpiä esimerkkejä ovat tällaiset “arkuiksi” kutsutut runsaan neliömetrin kopit. Pienissä asunnoissa asuu usein eronneita tai muuten yksin eläviä sekä yksinhuoltajia lapsineen. Ahtaissa ja vaikeasti puhtaana pidettävissä oloissa viihtyvät asukkaiden ohella myös torakat ja rotat, ja tulipalon sattuessa niistä tulee helposti kuolemanloukkuja. Asuntopulan taustalla on Hongkongin politiikka: hallinto hankkii rahaa kauppaamalla maa-alaa vaikutusvaltaisille kiinteistömoguleille, jotka tehtailevat rahvaan ulottumattomissa olevia kalliita asuntoja.
Yle (7.5.2023): “Veden vallassa”
Ylen laaja raportti Kaakkois-Aasian valtioille elintärkeältä Mekong-joelta käy läpi Kiinan patohankkeiden inhimillistä hintaa. Kun kiinalaisyhtiön rakennuttama Lower Sesan 2 -pato rakennettiin Vyön ja tien hengessä Kambodžaan, hautasi tulva-allas alleen kyliä. Tämän lisäksi jokainen patohanke on vaikuttanut joen ekosysteemiin, kuten kalastoon ja alueen luontoon. Esimerkiksi Kambodžassa jokainen merkittävä pato kytkeytyy suoraan Kiinaan. Maa onkin jutussa kuullun asiantuntijan mukaan jo nyt luovuttanut ison osan kriittistä infraansa kiinalaisiin käsiin. Yle teki aiheesta myös Ulkolinja-dokumentin.
Lyhyesti:
- Iltalehti (18.5.2023): Koomikko kertoi vitsin Kiinan armeijasta – 2 miljoonan sakot.
- The Economist (3.5.2023): Kiinan vastine Top Gun -elokuvalle normalisoi ajatusta sodasta amerikkalaisia vastaan.
Katsele & kuuntele
Sinocism Podcast (9.5.2023): “Tu Le of Sino Auto Insights on the rise of the China vehicle industry”
Bill Bishop keskustelee Kiinan autoalalla pitkään toimineen Tu Len kanssa maan (sähkö)autoteollisuuden kehityksestä. Huhtikuinen Shanghain autonäyttely oli monille vieraileville länsimaisille autoalan johtajille shokki, kun monet näkivät ensimmäistä kertaa sitten koronapandemian alun omin silmin Kiinan sähköautojen nopean kehityksen ja suuret laatuharppaukset. Eurooppalaiset autovalmistajat kohdannevat lähivuosina kovaa kilpailua Kiinasta.
YouTube (8.5.2023): “Kiina Xi Jinpingin aikakaudella”
Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -kirjan tekijät Niko Vartiainen ja Matti Puranen kertovat teoksestaan Rosebud-kirjakaupan tilaisuudessa. Haastattelijana Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Ville Similä.
Muuta kiinnostavaa
- China Office of Finnish Industries etsii uutta harjoittelijaa. Hakemusten dl. 30.5.2023.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 2.6.2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy