2.6.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Vierähtäneellä kaksiviikkoisella suurvaltadiplomatia pysyi otsikoissa, kun sekä G7-maat että EU sorvasivat yhteistä Kiina-linjaa. Demokratioiden kokoustamisen vastapainona Venäjän pääministeri Mihail Mišustin lensi Kiinaan hieromaan win-win-yhteistyötä itsensä Xi Jinpingin kanssa.
Venäjä ei kuitenkaan saanut vieläkään Kiinalta vastakaikua suureen kaasuputkihankkeeseensa. Se olisi hylkiövaltiolle elintärkeä hanke, jolla Venäjä saisi reititettyä Euroopan torppaamat kaasuvarat Kiinaan. Talouden saralla keskusteltiin lisäksi muun muassa Vyö ja tie -hankkeen varjolla myönnettyjen lainojen vaaroista sekä Kiinan maakuntien velkapommista, jota aluehallinnot itse alkavat olla kyvyttömiä hoitamaan ilman keskushallinnon kädenojennusta.
Lisäksi kerromme, miten seksuaalivähemmistöt ja kansallinen turvallisuus kytkeytyvät Kiinassa yhteen. Sosiaalisessa mediasta alkunsa sai grillausbuumi, joka on aiheuttanut odottamattoman kävijäryntäyksen pieneen grilliruoastaan tunnettuun kaupunkiin. Somessa käytiin myös vakavahenkisempää keskustelua sen jälkeen, kun kiinalainen striimaaja kuoli juotuaan suuren määrän paikallista viinaa “rangaistuksena” leikkihenkisen kilpailun häviämisestä.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä vastikään ilmestynyt kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Miehet, jotka liikuttelevat vuoria
China Leadership Monitor (1.6.2023): “Summer 2023 Issue 76”
Uunituore China Leadership Monitor on ammuttu jälleen eetteriin. Kuten tietäjät tietävät, CLM kerää kvartaaleittain kokoon nivaskan huipputason Kiina-tutkijoiden analyysejä Kiinan sisä- ja ulkopolitiikan akuuteista aiheista. Kesän numeroon ovat kirjoittaneet mm. Patricia M. Thornton, Minxin Pei ja Michaeld D. Swaine, ja lehden aiheet käsittelevät esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan keinovalikoimaa Taiwanin konfliktin hallinnoimiseksi, Kiinan ja Venäjän syveneviä suhteita sekä Kiinan uutta, vuoden 2032 kaksoiskokouksessa nimietettyä talouspoliittista johtoporrasta.
CNN (1.6.2023): “Xi Jinping tells China’s national security chiefs to prepare for ‘worst case’ scenarios”
Myrskytuulia, kovaa aallokkoa, jopa myrskyisää merenkäyntiä. Tällaisen merisään ennusti Kiinan johtaja Xi Jinping puhuessaan kansallisen turvallisuuskomitean edessä. Meteorologisen havainnoinnin tarkoitus oli sanoittaa globaalia turvallisuustilannetta, jonka edessä myös Kiinan täytyy olla valppaana. Pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen on Kiinan johtajan mukaan varauduttava muun muassa modernisoimalla ja kehittämällä maan turvallisuuskoneistoa ja tekemällä siitä tehokkaampi myös taistelutilanteessa. Xin sääennustetta luettiin analyyseissä esimerkiksi niin, että Kiina on hyväksymässä sen, että sen suhteeseen Yhdysvaltain kanssa on pesiytynyt sitkeä epäluottamus. Tämä voi poikia jopa sotilaallista varautumista vaativia seurauksia. Samasta tematiikasta lisää alempana.
Reuters (24.5.2023): “Russia, China seal economic pacts amid Western criticism”
Venäjän pääministeri Mihail Mišustin vieraili Kiinassa tapaamassa maan korkeinta johtoa presidentti Xi Jinpingiä ja pääministeri Li Qiangia myöten. Reutersin arvion mukaan Venäjä tuntee lännen G7-kokouksessa entisestään kiristämät sanktiot nahoissaan yhä ankarammin, mikä ajaa maata tiiviimmin kiinalaistyyppisen win-win-yhteistyön piiriin. Tapaamisissa solmittiin yhteistyösopimuksia esimerkiksi investointien syventämisestä, maataloustuotteiden viennistä ja urheiluun liittyvästä yhteistyöstä. Mišustinin mukaan maiden yhteístyö olikin saavuttanut kerrassaan uudet levelit, ja yhtenäisyys kykenee tarvittaessa “liikuttamaan vuoria”.
Yle (21.5.2023): “Kiina vastaan USA”
Ylen artikkeli tarkastelee Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen suurvaltakamppailun sotilaallisia aspekteja. Artikkelin mukaan maiden väliset sotilaalliset jännitteet ovat kiristyneet kuluneen vuoden aikana hyvin vaaralliselle asteelle, kun Kiina on järjestänyt näyttäviä sotaharjoituksia Taiwanin salmella Yhdysvaltojen sparratessa omien liittolaistensa (muun muassa Filippiinien) kanssa aivan kulman takana. Maiden asevoimien pullistellessa Xi Jinping on vaatinut Kansan vapautusarmeijalta rohkeutta “uskaltaa taistella”. Kumpikaan tuskin haluaa sotaa, mutta riskinä on konfliktin leimahtaminen pienestä vahingosta (esimerkiksi lentokoneiden tai sotalaivojen yhteentörmäyksestä) vahingossa. Samasta aiheesta keskusteltiin taannoin myös Ylen A-Studiossa.
Politico (20.5.2023): “G7 vs. China: US, Europe unite in tough messaging against Beijing”
Japanissa kokoustettiin pari viikkoa sitten G7-maiden kesken, ja yksi kiinnostuksen aihe kokouksen tiimoilta oli osallistujien Kiina-linja. Osallistujien julkilausuma nostaa esiin tutut kiistakapulat kuten Kiinan ja Venäjän suhteet, Taiwanin, kauppapolitiikan käyttämisen poliittisen uhkailun välineenä sekä puuttumisen muiden maiden sisäisiin asioihin. Julkilausuma kuitenkin korostaa myös G7-maiden halukkuutta yhteistyöhön ja yhteiseloon Kiinan kanssa. Esiin nousee myös viime aikojen muotilausahdus “de-risking, not decoupling.”
Yksittäiset johtajat heristivät kokouksen aikana sekä keppiä että oliivinoksaa Kiinaa kohti. Britannian Rishi Sunak sanoi Kiinan muodostavan suurimman uhan globaalille turvallisuudelle ja vauraudelle, ja että sillä on sekä halua että kykyä muokata maailmanjärjestystä uuteen uskoon. Toisaalta Ranska, Saksa ja Japani halusivat mediaraporttien mukaan julkilausumaan vähemmän kovaa viestiä. Yhdysvaltojen Joe Biden puolestaan sanoi odottavansa liennytystä Kiinan kanssa “typerän” pallokiistan työnnettyä suhteet raiteiltaan aiemmin tänä vuonna.
Kiina ei kuitenkaan ollut julkilausumaan tyytyväinen, vaan kutsui Japanin suurlähettilään puhutteluun syyttäen G7-maita Kiinan “lokaamisesta,” ja varoitti myös Rishi Sunakia varomaan sanojaan.
Politico (26.5.2023): “Specter of China looms over EU-US summit”
Kiina oli kielten päällä myös lähempänä, kun EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto kokousti Ruotsin Luulajassa. Vaikka asialistalla oli muun muassa tekoälyyn ja ympäristöteknologiaan liittyviä asioita, oli Kiina tapaamisessa voimakkaasti esillä. USA on jo pitkään halunnut EU:lta tiukempaa ja yhtenäisempää Kiina-linjaa, mutta sitä kohti ollaan ottamassa tällä hetkellä lähinnä pieniä askelia. Kokouksessa sovittiin yhteisistä toimista vapaan kaupan periaatteiden vastaisten toimien sanktioimiseksi, mikä koskenee suuressa määrin nimenomaan Kiinaa. Sekä G7-kokouksessa että Ruotsissa esillä ollut teema ei ole uusi, sillä EU on jo jonkin aikaa puuhattu taloudellisen painostuksen estämiseen tähtäävää lakia, jonka yhtenä pontimena olivat Kiinan Liettuaan kohdistamat painostustoimet.
Lyhyesti:
- Brookings (30.5.2023): Mitä paljon puhuttu “de-risking” oikeastaan tarkoittaa, ja onko se vain uusiin vaatteisiin puettua “decouplingia?”
- Helsingin Sanomat (25.5.2023): Venäjä syyttää hypersoonisten aseiden kehittäjiä vakoilusta Kiinalle.
- Iltalehti (27.5.2023): WSJ: Kiina haluaa Ukrainan luopuvan Venäjän miehittämistä alueista.
- Helsingin Sanomat (25.5.2023): Ruotsissa puhuttaa koulujen arvosanainflaatio, mutta myös pelko maassa yleisten yksityiskoulujen alttiudesta ulkomaiselle mielipidevaikuttamiselle.
- South China Morning Post (25.3.2023): Kiina sotapelasi hypersoonista ohjusiskua Yhdysvaltain merivoimia vastaan.
Talous
Kuumaa: Ei niin silkkinen tie.
Nikkei Asia (1.6.2023): “Along China’s Belt and Road, lenders’ problem debt mounts”
Kiinan Vyö ja tie -hankkeen ympärillä ollut pöhinä alkaa realisoitua, kuten pahanilmanlinnut ennustivat jo vuosia sitten. Silkkitie-hankkeen lainoja läpivalaissut Rhodium Group nimittäin havaitsi, että Vyö ja tie -yhteistyölainoja on päässyt maksamattomina erääntymään peräti 77 miljardin dollarin arvosta pandemiavuosina. Näitä lainoja Kiina on uudelleen neuvotellut ja sitouttanut syvemmin omia avustuksiaan velkaan tarjoamalla.
Uutistoimisto AP:n selvityksessä kuitenkin ilmeni, että monissa köyhissä valtioissa Kiina-velka alkaa olla jo sietämätön. Esimerkiksi Pakistanissa miljoonat tekstiiliteollisuuden työntekijät ovat jääneet väliaikaisesti työttömiksi, kun lainan kuormittamassa maassa ei ole varaa pitää tehtaita käynnissä. Keniassa julkisen sektorin työntekijät ovat jääneet palkatta, kun rahoilla kuitattiin ulkomaanvelkaa. Velkansa alle jo nujertuneessa Sri Lankassa inflaatio laukkaa 50 prosentissa ja puolet väestöstä elää köyhyydessä. Monet rahoitusinstituutiot, kuten IMF ja Maailmanpankki ovat huolissaan talouden sakkaamisen poliittisista vaikutuksista ja turvallisuusulottuvuuksista. Ne ovat vedonneet Kiinaan, että se antaisi velkoja anteeksi, mutta toistaiseksi näin ei ole suuressa mittakaavassa tapahtunut.
Financial Times (25.5.2023): “Power of Siberia: China keeps Putin waiting on gas pipeline”
Venäjän johto alkaa olla epätoivoinen, kun maata taloudellisesti kannatteleva Kiina ei vieläkään ole näyttänyt vihreää valoa Venäjän uudelle suurkaasuputkihankkeelle. Power of Siberia 2 -putki olisi Venäjälle strategisesti ja pakotteiden vuoksi myös taloudellisesti äärimmäisen tärkeä väylä kaasukaupalle. Putki pystyisi kuljettamaan Kiinaan kaasua, joka ennen Venäjän hyökkäyssotaa kulki Eurooppaan. Mutta vaikka Venäjä on markkinoinut putkeaan jo pian vuosikymmenen, ovat kiinalaiset vain diskuteeranneet. Viimeksi toukokuun lopulla Venäjän pääministeri Mihail Mišustin poistui Kiinasta ilman putkidiiliä, mikä kertoi analyytikoille, että hylkiövaltion neuvotteluvoima on hyvin heikko Kiinan suuntaan.
Financial Times (24.5.2023): “Big drop in German exports to China raises fears over EU’s economic powerhouse”
Saksan alkuvuonna tapahtunut syöksy Kiinan-viennissä on synnyttänyt ihmettelyä siitä, miksi Euroopan tehdasvalta ei ole hyötynyt Kiinan avautumisesta koronan jälkeen. Ensimmäisen neljän kuukauden aikana vienti Kiinaan laski yli 11 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan tilanteeseen, jolloin Kiina oli yhä visusti koronan vuoksi sulkeutunut. Ekonomistien mukaan käynnissä on monta yhtäaikaista tapahtumaa, jotka heikentävät Saksan asemaa Kiinan-markkinoilla: automarkkinoilla Kiina hakee itse tukevampaa jalansijaa, Saksan energiaintensiivisiä teollisuusaloja kurittavat kohonneet energiakustannukset ja samalla euron arvo suhteessa juaniin käy Saksaa vastaan. Saksa näyttäytyy kuitenkin Euroopan outolintuna, sillä vuoden alku on ollut 27 maan EU-blokille hienoisen nousujohteinen. EU:n vienti Kiinaan kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin kolme prosenttia.
Bloomberg (22.5.2023): “China’s $23 Trillion Local Debt Mess Is About to Get Worse”
Venäjän vastaisella rajalla sijaitseva Hegang-niminen kiinalaiskaupunki teki vuonna 2021 synkkää historiaa, kun se hakeutui ensimmäisenä kaupunkina velkajärjestelyyn sen jälkeen, kun luottoriskeille oli luotu viisi vuotta aiemmin luotu kansalliset askelmerkit. Hegang on sittemmin joutunut herran kovaan nuhteeseen, ja kaupunkilaiset kuvailevatkin oloja askeettisiksi: asunnot ovat kylmiä, julkisen sektorin palkat myöhässä ja sakot herkässä. Kaupunki on silti vain yksi esimerkki velkavuoresta, sillä Goldan Sachsin arvion mukaan paikallishallintojen velka on noin 23 biljoonaa dollaria. Bloombergille Kiinan paikallishallintojen tilannetta arvioinut Macropolon ekonomisti Houze Song arvioi, että Hegangin kohtaloita nähdään tulevina vuosina runsaasti.
Keskustelu maakunnissa kytevästä velasta käynnistyi, kun Xi Jinping osallistui perustamansa uuden keskusauditointikomitean istuntoon, jossa sovittiin valvonnan tehostamisesta tänä vuonna. Edessä saattaa olla keskushallinnon voimakkaampi puuttuminen paikallishallintojen talouspolitiikkaan.
Keskushallinnon riesaksi saattavat konkurssikypsien kaupunkien lisäksi pudota kokonaiset maakunnat. Eräs nopeimmin viime vuosina kasvaneista maakunnista, eteläinen Guizhou, onkin Wall Street Journalin mukaan nyt hukkumassa infralainoihinsa. Jopa kiinalaiset ajatushautomot ennättivät arvioida, että Guizhou ei enää selviä veloistaan ilman keskushallinnon väliintuloa. Jos väliintulo tapahtuu, asettaa se samalla kiinnostavan ennakkotapauksen siitä, miten Kiina lähtee maakuntien velkoja hoitamaan.
Lyhyesti:
- Bloomberg (1.6.2023): Kuukahtanutta kiinteistöjätti Evergrandea vastaan nostettu lähes 1500 oikeustapausta, eräässä korvausvaatimus kohoaa noin 50 miljardiin dollariin.
- CNBC (1.6.2023): Teslan ja Twitterin omistaja Elon Musk vieraili Kiinassa ensimmäistä kertaa vuosiin, ohjelmassa oli muun muassa ministeritapaamisia.
- Helsingin Sanomat (30.5.2023): Kiina julkaisi ”oman” matkustajakoneen – huojuttaako se pian ilmajättien asemaa?
- Helsingin Sanomat (26.5.2023): “Kiinan Tesla” eli BYD saapuu Suomeen kolmella automallilla – Hesarin testissä autot saavat vapahduksen halvahkosta Made in China -leimasta.
- Reuters (19.5.2023): Lääkejätti AstraZenecan Kiinan-johtajan mukaan yhtiö pyrkii kasvamaan “kommunistista puoluetta rakastavaksi” yhtiöksi.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (1.6.2023)
- Kiinan tekemät suorat sijoitukset erityisesti Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin laskivat viime vuonna
- Kiinan autovienti vahvassa kasvussa muuallekin kuin Venäjälle
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Grillivartaat.
Economist (25.5.2023): “Why the Communist Party fears gay rights”
2000-luvun alkupuoli oli Kiinassa varovaisen toiveikasta aikaa seksuaalivähemmistöille, kun yhteiskunta näytti asteittain kehittyvän suvaitsevammaksi. Xi Jinpingin alaisuudessa Kiina on kuitenkin ottanut tälläkin saralla takapakkia. Seksuaalivähemmistöjen etujärjestöjä on alettu sulkea tai hiljentää, ja muun muassa “neitimäisiä” miehiä on vaadittu pois populaarikulttuurista. Tuoreimpana esimerkkinä toukokuussa suljettiin Pekingissä 15 vuotta toiminut LGBT-keskus. Aktivistien kokemukset viranomaiskuulusteluista kertovat, ettei taustalla ole moraalipaniikki vaan ajatus kansallisesta turvallisuudesta. Seksuaalivähemmistöt nähdään yhä selvemmin osana järjestäytymiseen pyrkivää kansalaissektoria, jota pidetään länsimaisena juonena puolueen valta-aseman horjuttamiseksi.
CNN (23.5.2023): “Last Chinese emperor’s watch smashes expectations and fetches $6.2 million at auction”
Kiinan viimeiselle keisarille Puyille kuulunut 1920-1930-lukujen Patek Philippe -merkkinen kello myytiin ennätyshintaan Hongkongissa. Kellossa on muun muassa kuun vaiheet näyttävä toiminto, ja se on ilmeisesti hankittu aikanaan Pariisista. Puyi vei kellon mukanaan Neuvostoliittoon, jossa hän vietti toisen maailmansodan jälkeen vuosia vankileirillä. Siellä hän lahjoitti kellon muuan Georgy Permyakoville, jonka hallussa kello pysyi 2000-luvulle saakka.
BBC (22.5.2023): “Chinese livestreamer dies after filming drinking video”
Kiinalainen livestriimaaja kuoli toukokuussa juotuaan suorassa verkkostriimissään Douyin-alustalla (Tiktokin kiinalaisversio) ainakin seitsemän pullollista vahvaa baijiu-viinaa. Käynnissä oli ollut livestriimaajien välinen kilpailu, jossa häviäjän rangaistuksena oli baijiu-pullojen tyhjentäminen. Wang-niminen striimaaja lopetti lähetyksensä puolenyön jälkeen, ja hänet löydettin kuolleena seuraavana iltapäivänä. Tapaus nostatti Kiinassa jälleen keskustelun verkkojulkkisten viinalla ja ruoalla läträämisestä, sillä ylettömät tempaukset ovat aiemminkin johtaneet kuolemantapauksiin. Douyin olikin kieltänyt ryyppäysvideot alustallaan jo aiemmin ja antanut Wangille porttikiellon, mutta tämä oli kiertänyt kieltoa perustamalla uusia tilejä.
The New York Times (21.5.2023): “Inside the Barbecue City That Is China’s Hottest Tourist Destination”
Maailmalla tunnetaan jo varsin kattavasti kiinalaisen keittiön herkkuja, mutta Kiinan ulkopuolella moni ei ehkä tiedä, että nykyisin kiinalaisten suurimpiin suosikkeihin kuuluu grilliruoka. Sen myötä kuuluisuuteen on noussut kiinalaisittain pieni viiden miljoonan asukkaan Zibon kaupunki. Tieto kaupungin grilliruokatoreista levisi hiljan sosiaalisessa mediassa ja sai aikaan turistiryntäyksen, joka jätti suosiossa taakseen jopa itsensä Kiinan muurin. Zibolaiset ovat itsekin hämmentyneet suosiosta ja tarjoutuneet majoittamaan vierailevia herkkusuita koteihinsa hottelien täytyttyä. Osasyynä ilmiölle voi olla pandemian jälkeinen vapaudenkaipuu. “Kaikki tämä vilske kolmen koronavuoden jälkeen lämmittää sydäntäni”, zibolainen terästyöläinen huutaa The New York Timesin toimittajalle grillipöydän hälyn yli.
Lyhyesti:
- BBC (31.5.2023): Kiinan tautienehkäisykeskuksen eläköitynyt professori sanoo, ettei koronan laboratoriovuototeoriaa pitäisi sulkea laskuista.
- Bloomberg (31.5.2023): Kiina aloitti kymmenen kilometrin syvyisen reiän poraamisen maankuoreen.
- Helsingin Sanomat (30.5.2023): Kiinassa kuvattiin maailman todennäköisesti ainoa valkoinen panda.
- Yle (29.5.2023): Poliisi epäilee: Rovaniemen huumekuolemiin liittyvä aine voi olla peräisin Kiinasta.
- Helsingin Sanomat (28.5.2023): Finlandia löytyi kiinalaisista virsikirjoista ja soi sikäläisissä kirkoissa virsisävelmänä jo 1970-luvulla.
Katsele & kuuntele
ChinaPower Podcast (24.5.2023): “China’s Approach to Artificial Intelligence: A Conversation with Gregory C. Allen”
Tekoälyn kehittäminen ja tekoälyteknologiassa maailman eturiviin harppaaminen on ollut jo useamman vuoden ajan yksi Kiinan tärkeimmistä valtiollisista tavoitteista. ChinaPower podcastissa Kiinan tekoälyvisioista keskustelee Gregory C. Allen.
The China Project (19.5.2023): “After a half-century, does panda diplomacy still work?”
China Projectin julkaisema China Stories -podari kääntää katseensa Suomessakin viime vuoden akuuttina olleeseen teemaan eli siihen, miten toimiva diplomatian tapa yli puolivuosisataa jatkunut pandadiplomatia Kiinalle on. Pandadiplomatiaa lähestytään tapausesimerkin kautta, kun Memphisissä noin 20 vuotta asustanut Ya Ya -panda palasi Kiinaan ja kuten aina, kaikki muuttui läpeensä poliittiseksi.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 16.6.2023. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy