Kiina-ilmiöt #121 – 70 kakkukynttilää ja Messin maantiede

Posted on by Kiina-ilmiot

16.6.2023

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Xi Zhuxi wansui! Pääsihteerille tuli eilen mittariin 70 vuotta, mikä näkyi Xi Jinpingin elämänvaiheita ja pääsihteerikautta perkaavissa analyyseissä. Xin lisäksi politiikan uutisointia hallitsi muun muassa kuumilla kierroksilla käyvä keskustelu Euroopan ja Yhdysvaltojen Kiina-linjasta, missä Saksan vastikään julkaisema turvallisuustrategia edusti uusinta, joskin anniltaan kevyttä puheenvuoroa.

Taloudessa tuoreista luvuista ilmenee, että palautuminen nollacovidin aikakaudelta ei olekaan tapahtunut yhtä sujuvasti kuin ennakoitiin. Kiinteistösektori mataa maassa edelleen ja kansainväliset investointipankit ovat jo madaltaneet hivenen kuluvan vuoden kasvuennusteitaan. Lisäksi Huawei ja Kiina-johtoinen Aasian infrastruktuuri- ja investointipankki AIIB ovat kohdanneet ohdakkeita.

Muissa ilmiöissä esiin nousi jalkapalloilija Lionel Messin seikkailut yhden Kiinan politiikan hetteikössä. Jalkapallohuliganismin lisäksi kerromme esimerkiksi sidonnasta kiinalaisin erityispiirtein, kiinalaisen kirjallisuuden kääntämisestä sekä yhä vain otsikoissa roikkuvasta lab leak -teoriasta.

Tämän kirjeen myötä uutiskirje jää kesätauolle. Uutiskoontia on tarjolla jälleen elokuun 11. päivä. Muistakaahan, että laiturin nokassa sopii lukea kirjaamme Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta. Se löytyy myös äänikirjana ja e-kirjana useista palveluista. Riemukasta kesää!

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Feel good -strategia.

South China Morning Post (15.6.2023): “Germany’s national security strategy ‘no surprise to China’ after Berlin echoes EU in warning of ‘systemic rivalry’”

Saksa julkisti tällä viikolla kauan odotetun kansallisen turvallisuusstrategiansa, joka sai tuoreeltaan sekalaisen vastaanoton, ja sitä kritisoitiin muun muassa johdonmukaisuuden puutteesta ja siitä, että strategiassa jäävät mainitsematta monet Saksan merkittävimmät turvallisuusuhkat. Sydney Morning Heraldin haastattelema Noah Barkin huomauttaa, että strategiassa ei mainita lainkaan muun muassa Taiwania tai Venäjän ja Kiinan yhteistyötä, ja että Saksa on edelleen “kasvissyöjä lihansyöjien maailmassa.” South China Morning Post arvioi, että strategian Kiinaa koskevissa osioissa ei ole paljoakaan yllättävää. Strategia mukailee EU:n muotoilua, jonka mukaan Kiina on sekä kumppani että strateginen kilpailija. Strategia on askel tiukempaan suuntaan liittokansleri Angela Merkelin vuosiin verrattuna, mutta sen voi samalla nähdä kompromissina tiukkaa linjaa ajavien vihreiden ja varovaisemman liittokansleri Scholzin välillä.

Brookings (14.6.2023): “Updating America’s Asia strategy”

Miten Yhdysvaltojen tulisi vastata Kiinan vahvistuvaan asemaan Itä-Aasian näyttämöllä? Tätä kysymystä pohtii Brookings-instituutin kokoama 10-henkinen tutkijaraati, joka tarkastelee ilmiötä monipuolisesti diplomatian, talouden sekä sotilaallisen voiman työkalujen näkökulmasta. Yleisesti ottaen tutkijat näkevät, että Yhdysvaltojen on ruuvattava suurstrategiansa uuteen uskoon, mikäli se haluaa säilyttää jalansijan Itä-Aasiassa. Sen ei kannata kehystää kilpailua Kiinan kanssa “eksistentiaaliseksi” kamppailuksi autoritarismin ja demokratian välillä, vaan tarjota supervaltojen välissä huojuville maille positiivishenkistä taloudellista yhteistyötä konkreettisin, elämänlaatua parantavin tuloksin. Sama pätee myös turvallisuusstrategiaan ja liittoumien manegerointiin: Kiinalla pelottelu ja puolen valitsemiseen painostaminen ei kannata, vaan turvallisuusyhteistyötä tulisi rakentaa alueen valtioiden intressit ja näkökulmat huomioiden.

Foreign Affairs (13.6.2023): “What Does the West Really Know About Xi’s China?”

Xi Jinping täytti eilen kunnioitettavat 70 vuotta. Legendaarinen historioitsija Odd Arne Westad perkaa artikkelissaan Xin rakentaman poliittisen järjestyksen perusluonnetta ja pyrkii antamaan eväitä Kiinan politiikan arviointiin. Xi Jinpingin kaudella Kiina on muuttunut autoritaarisemmaksi ja sulkeutuneemmaksi, minkä on tehnyt Kiinan seuraamisesta Zhongnanhain muurien ulkopuolelta hankalaa. Samalla Xi on keskittänyt vallan tiukasti omiin käsiinsä, minkä vuoksi Kiinan kohtalo on yhä tiiviimmin sidottu Xin ja hänen turvallisuusfiksoituneen ajattelunsa ympärille. Kumpuaako Kiinan lisääntynyt nationalistinen uho aidosta itsevarmuudesta vai Xin pelosta tulla muistetuksi Kiinan Brežnevinä, jonka kaudella talous taantui ja suurvalta-aseman mureneminen käynnistyi, pohtii Westad. Kannattaa lukea samaan syssyyn myös lehden sivuilla käytyä semanttisempaa debattia Xin sanomisten (mitä 斗争 itse asiassa tarkoittaa?) ortodoksisesta tulkinnasta.

Xi Jinpingistä henkilökuvamaisen artikkelin julkaisi myös Iltalehti, jonka jutussa käytiin läpi Xin elämänvaiheita Pekingin hallintokortteleista Shaanxin maaseudulle ja takaisin. Ylen artikkeli kohdisti huomionsa puolestaan pääsihteerin korkeaan ikään: vaikka kommunistinen puolue on pyrkinyt Mao Zedongin jälkeisellä ajalla kitkemään ikuisesti vallan kahvaan takertuvat puoluepamput, arvioidaan Xin jatkavan kommunistisen puolueen johdossa vähintään vuoteen 2035, jolloin hän olisi 82-vuotias. Ei toisaalta sen vanhempi kuin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ensi vuoden vaalien aikaan. Xin valtakautta on tällä viikolla käsitellyt myös Maikkari, kun Kiina-ilmiöiden Matti Puranen ja Niko Vartiainen vierailivat Huomenta Suomessa.

Hybrid Coe (12.6.2023): “Threat potential in the economy: from vulnerabilities to China’s increased coercion”

Kiina on kuluneiden vuosien aikana löytänyt taloudelliseen mahtiasemaansa kytkeytyvät mahdollisuudet hyödyntää talouspolitiikkaa myös voimapolitiikan instrumenttina. Hybrid Coen uusi trendiraportti tarkastelee taloudellisiin kytköksiin liittyviä uhkia, joita Kiina, mutta myös muut autoritaariset toimijat muodostavat liberaaleille demokratioille. Ilmiön esittelyn lisäksi raportti pohtii myös tulevaisuudenäkymiä “de-riskauksen” ja “decouplauksen” maailmassa, ja näkee globaalin talousjärjestelmän jakautumisen kahteen blokkiin varsin todennäköisenä skenaariona. Onko se kuitenkaan huonompi asia, kuin nykyisin vallitseva tiivis yhteys vihamieliseen autoritaariseen suurvaltaan, on tyystin toinen kysymys, kirjoittajat pohtivat.

Politico (7.6.2023): “Most Europeans agree with Macron on China and US, report shows”

Sekä Euroopasta että Aasiasta kantautui tällä viikolla viestiä, jonka mukaan maissa ei haluta joutua valitsemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Ensin uutisoitiin ajatushautomo ECFR:n laajasta kyselystä, jonka mukaan eri Euroopan maissa enemmistö kaikkien tutkittujen maiden vastaajista haluaisi pysyä neutraalina mahdollisessa Kiinan ja Yhdysvaltojen sodassa. 43 prosenttia eurooppalaisista näkee tutkimuksen mukaan Kiinan “välttämättömänä kumppanina,” kun kilpailijana tai vihollisena maan näkee pienempi osuus. Näin ollen Ranskan Emmanuel Macronin paljon parjattu Kiina-linja näyttää saavan tukea EU-kansalaisten keskuudesta.

Myöhemmin Politico julkaisi Pakistanin ulkoministerin Hina Rabbani Kharin haastattelun, jossa ministeri kertoi samankaltaista viestiä. Kharin mukaan Pakistanilla – joka tunnetaan läheisistä väleistään Kiinaan – on tarpeeksi ongelmia omastakin takaa eikä maa halua joutua valitsemaan puolia. Khar korostaa, että Pakistanilla on Kiinan lisäksi perinne läheisestä yhteistyöstä myös Yhdysvaltojen kanssa, eikä maa halua muuttaa tätä asiaintilaa. Khar muistutti myös, että länsimailla on edelleen paljon pehmeää vaikutusvaltaa, eikä Yhdysvaltojen pitäisi tuntea liikaa huolta oman johtoasemansa menettämisestä.

BBC (5.6.2023): “Li Shangfu: War with US would be unbearable disaster, says China defence minister”

Kesäkuun alussa kokoustettiin jälleen Singaporen Shangri La -hotellissa samaa nimeä kantavassa turvallisuus- ja politiikkakonferenssissa. Paikalla olivat muun muassa sekä Yhdysvaltojen että Kiinan puolustusministerit. Mahdollinen sota Taiwanilla on ollut viime kuukaudet jatkuvasti tapetilla, ja Singaporessa kuultiin aavistuksen sovittelevampia sävyjä kuin mihin viime aikoina on totuttu. Kiinan maaliskuussa nimitetty puolustusministeri Li Shangfu sanoi omassa puheenvuorossaan mahdollisen sodan olevan “kestämätön katastrofi” kaikille osapuolille, mutta syytti nimeämättömiä muita maita asevarustelun kiihdyttämisestä Aasiassa. Peruslinja oli kuitenkin muuttumaton, ja Li uhkasi, että Kiina ei kaihtaisi voimankäyttöä mikäli Taiwan yritettäisiin irrottaa Kiinasta. Lin yhdysvaltalaiskollega Lloyd Austin totesi niin ikään mahdollisen sodan olevan käsittämätön katastrofi, mutta että sota ei ole “kulman takana eikä myöskään väistämättömyys.”

Liennytys vaikutti kuitenkin jääneen kahden suurvallan välillä tällä erää puheiden tasolle. Politico raportoi, että Li ja Austin eivät olleet foorumin aikana suoraan tekemisissä kättelyä enempää. Sen sijaan eurooppalaiset saivat Liltä anteliasta face timeä: Li tapasi Saksan ja Britannian ulkoministerit sekä EU:n ulkopoliittisen johtajan Josep Borrellin.

Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken matkustanee myös pian Kiinaan. Matkan oli tarkoitus toteutua jo helmikuussa, mutta kuuluisa vakoilupalloepisodi pilasi tuolloin matkasuunnitelmat. Blinkenin vierailu olisi toteutuessaan ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkoministerin vieraily Kiinaan sitten vuoden 2018. Ulkoministerin Kiinan-matka ei tälläkään kertaa meinannut jäädä ilman omaa Kiinaan kytkeytyvää vakoiluskandaaliaan, sillä samoihin aikoihin Yhdysvalloissa uutisoitiin Kiinan päivittävän vakoiluasemaansa Kuubassa. Toisin kuin helmikuinen “pallo-gate”, Bidenin hallinto on pyrkinyt painamaan Kuuban vakoiluaseman merkityksen villaisella, mikä kielii halusta saada puheyhteys Kiinan johtoon uudelleen käyntiin.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Pakit infrapankille.

Financial Times (16.6.2023): “Why China’s economic recovery is hanging in the balance”

Tuoreiden talouslukujen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei Kiinan talous ole nollacovidin jälkeen täydellä vauhdilla toipumassa. Kiinan talouden kokonaiskuvalle merkittävä kiinteistösektori on edelleen maan suurin huolenaihe, sillä ostajat ovat yhä varuillaan kiinteistökehittäjien heiveröisen tilanteen vuoksi. Myös vienti on hidastunut, ja korkea velkaisuusaste kiinteistösektorilla ja paikallishallinnossa aiheuttavat huolta yhä edelleen. Talouden valopilkkuna on vähittäiskauppa, joka pärjää hyvin kotitalouksien kasvaneen kysynnän seurauksena. Useat investointipankit ovat jo madaltaneet Kiinan tämän vuoden talouskasvuennusteitaan tuoreiden tietojen perusteella noin puolen prosenttiyksikön verran.

Kiinan talouden tarkkailijat eivät usko, että kommunistinen puolue lähtee ratkomaan huolia kovin isolla tykillä. Todennäköisinä toimina pidetään kiinteistöjen oston rajoitusten purkamista, infrastruktuurihankkeita ja verohuojennuksia kuluttajille. Se, olisivatko toimet talouden ison kuvan kannalta hyödyksi, on eri asia – esimerkiksi Kiinan talouden tarkkailija Michael Pettis katsoo, että kiinteistösektorin ja infran tukemisen lisäksi painopiste tulisi olla juuri kulutuksen vahvistamisessa.

Bloomberg (15.6.2023): “EU to Ban Huawei, ZTE from Internal Commission Networks”

Kiinalaisten verkkolaitevalmistajien olot käynevät jälleen ulkomarkkinoilla tukalammiksi, sillä nyt Euroopan komissio suunnittelee Huawein ja ZTE:n teknologioiden kieltämistä sisäverkoissaan. Tämä tarkoittaa, että tietoliikenneyritysten jokaisessa jäsenmaassa olisi varmistettava, että EU:n tietoliikenneyhteydet eivät reitity kiinalaislaitteiden kautta. Bloomberg on saanut etukäteen tietoja EU:n tulevasta 5G-verkkoja koskevasta ohjeistuksesta, jossa myös ilmeisesti kehotetaan myös jäsenmaita luopumaan Huawein ja ZTE:n teknologioista kansallisella tasolla. Muutama vuosi sitten julkaistussa edellisessä ohjeistuksessa puhuttiin vielä “korkean riskin” verkkolaitevalmistajien välttämisestä, mutta nyt ilmeisesti kiinalaisyritykset mainitaan nimillä, jotta myös Saksan kaltaiset Huaweista hyvin riippuvaiset jäsenvaltiot ymmärtäisivät viestin.

Reuters (15.6.2023): “Canada freezes ties with China-led AIIB, probes allegations of Communist domination”

Kiinalaisjohtoinen Aasian infrastruktuuri- ja investointipankki AIIB on saanut perustamistaan seuranneen kuohunnan jälkeen elää kynttilä vakan alla aina näihin päiviin asti. Mutta nyt Kanada ilmoitti jäädyttävänsä kaikki suhteensa pankkiin, jonka se epäilee olevan Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen kontrollissa. Ilmoitusta edelsi AIIB:n kanadalaisen viestintäjohtajan irtisanoutuminen ja julkinen kehotus Kanadalle jättää jäsenyytensä pankissa. Kanadan valtiovarainministerin Chrystia Freelandin mukaan Kanada on käynnistänyt tutkinnan siitä, mikä instanssi AIIB:ssa todellisuudessa käyttää valtaa.

Kauppalehti (14.6.2023): “Mika Aaltola patistaa yrityksiä poistumaan Kiinasta – ”Voi olla, että Kiinassa joudutaan turvautumaan venäläisiin keinoihin””

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola twiittasi viime viikolla yritysten mahdollisista Kiina-riskiensä alasajosta, mikäli tiedot Kiinan toimittamista aseista Venäjälle pitävät paikkansa, ja jatkoi aiheesta Kauppalehden haastattelussa. Aaltola varoittaa tilanteesta, jossa Yhdysvallat asettaisi Kiinaa kohtaan sanktioita – silloin myös suomalaiset yritykset joutuisivat valitsemaan joko hallitun tai hallitsemattoman irtautumisen Kiinasta. Silloin yksi relevantti vaihtoehto tuotannon sijainniksi olisi Kiinan sijasta Intia.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (15.6.2023) 

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Lionel Messi ja yhden Kiinan politiikka.

The Sun (12.6.2023): “Lionel Messi stopped at Beijing airport and surrounded by border guards over passport problems on way to Argentina camp”

“Eikö Taiwan kuulu Kiinaan?” Kysymyksen esitti kiinalaiselle rajaviranomaiselle jalkapallon suurguru Lionel Messi Pekingin lentokentällä, jossa hän törmäsi viisumiasioiden kanssa ongelmiin. Edustamansa maajoukkueen Argentiinan ystävyysotteluun Kiinaan saapunut Messi oli ilmeisesti matkustanut Kiinaan Espanjan passillaan, jolla pääsee viisumitta Taiwaniin. Vaikka Messi selvästi oli omaksunut Kiinan narratiivin siitä, että Taiwan on osa Kiinaa, jostain syystä viisumivapaus ei pätenytkään Pekingin lentokentällä. Näyttävä hässäkkähän siitä seurasi, mutta muutaman tunnin selvittelyn jälkeen Messille myönnettiin viisumi kansantasavaltaan. Rajavartijan selostus siitä, miksi vain yhteen Kiinan maakuntaan pääsee ilman viisumia, olisi ollut kuulemisen arvoinen.

Monelle kiinalaiselle olisi tullut suru puseroon, jos supersuosittua Messiä ei olisi päästetty maahan. Eräs fani halusi niin tarmokkaasti saada valokuvan tähtipelaajan kanssa, että hän ajoi polkupyörällä jalkapallojoukkueen bussin kiinni ja onnistui räpsäisemään selfien hämmentyneen Messin katsoessa ulos ikkunasta. “Hän ei ole vain urheilija, hän on taiteilija. Hän on antanut minulle tarkoituksen elää ja hänestä on tullut tavallaan uskon asia minulle”, fani kertoi uutistoimisto AFP:lle.

The Sunday Times (10.6.2023): “What really went on inside the Wuhan lab weeks before Covid erupted”

Brittilehti Sunday Times on selvitellyt koronaviruksen alkuperää tutkimalla tiheällä kammalla Wuhanin virologiainstituuttiin liittyviä asiakirjoja ja viestintää. Lehden mukaan tulokset viittaavat siihen, että instituutissa tehtiin yhteistyössä Kiinan asevoimien kanssa tutkimusta, jossa eri koronavirusten osia yhdistettiin toisiinsa uuden “mutanttiviruksen” luomiseksi. Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan tästä ei ole julkaistua tietoa, koska kyseessä oli asevoimien rahoittama tutkimus, jonka tavoitteena oli bioaseiden ja rokotteiden luominen. Selvityksen mukaan instituutin tutkijat löysivät Kiinassa uudenlaisen, vaarallisen koronaviruksen, josta ei ilmoitettu julkisuuteen ja joka tuotiin Wuhaniin tutkittavaksi. Wuhanissa viruksesta luotiin uusi, helpommin ihmisiin tarttuva versio, joka sitten karkasi virologiainstituutista ja johti pandemiaan.

Helsingin Sanomat (9.6.2023): “Yllättävän vapaata sidontaa”

Viime aikoina Kiinasta on tiuhaan kuulunut uutisia siitä, miten yöelämää on alettu rajoittaa aiempaakin enemmän ja esimerkiksi stand up- ja hiphop-keikkoja on kielletty. Helsingin Sanomien kirjeenvaihtaja Mari Manninen kirjoittaa kuitenkin, että kiristyneestä ilmapiiristä huolimatta Kiinasta löytyy yhä jos jonkinlaista iltamenoa. Pekingiläisellä sidontaklubilla pääsee esimerkiksi ruoskittavaksi tai riippumaan köytettynä katosta. Monet illanviettopaikat ovatkin selvinneet tiukentuneesta linjasta tekemällä itsestään näkymättömiä: toimintaa jatketaan äänieristetyissä tiloissa, eikä ulkopuolella pidetä näkyviä kylttejä. Toiminta on viranomaisten tiedossa, mutta sitä katsotaan läpi sormien, kunhan klubit eivät pidä itsestään meteliä.

BBC (7.6.2023): “Catching the men who sell subway groping videos”

Eräs Itä-Aasian nyky-yhteiskuntien ikävistä ilmiöistä on naisten ahdistelu julkisissa kulkuvälineissä. Suurkaupunkien ruuhkaisissa metrojunissa tapahtuvasta kourimisesta on tullut valitettavan yleistä etenkin Japanissa, ja ahdistelua myös kuvataan videoille, joita levitetään verkossa. Tällaisten materiaalin markkinat ulottuvat myös Japanin ulkopuolelle Etelä-Koreaan, Kiinaan, Taiwaniin ja Hongkongiin, ja Kiinassa toimii useita videoiden levittämiseen erikoistuneita verkkosivustoja. BBC:n tutkivat journalistit pääsivät verkossa ahdisteluvideobisneksen “guruna” tunnetun “Setä Qi” -nimellä kulkevan kiinalaismiehen jäljille, ja jäljitystyössä paljastui rahakas ja järjestelmällinen verkosto, jossa häikäilemättömästi hyödynnetään “autenttisen” naisten ahdistelumateriaalin kysyntää kautta Itä-Aasian.

Kulttuuritoimitus (7.6.2023): “Suomentaja Rauno Sainio: ‘Kiinankielinen virke on kuin palapeli, jonka hajotan ja jota sitten alan järjestellä uudestaan’”

Kiinankielisen kirjallisuuden suomentaja Rauno Sainio kertoo Kulttuuritoimituksen artikkelissa, millaisia haasteita kiinan kielen kääntäminen suomeksi tuottaa. Sainio on suomentanut kiinankielisiä kirjoja noin vuosikymmenen ajan, mutta alun perin hän päätyi kiinan kääntäjäksi monen mutkan kautta innostuttuaan ensin itäaasialaisesta elokuvasta. Ennen Sainiota kiinalaista kaunokirjallisuutta oli suomentanut vain Riina Vuokko, ja Sainio päätti kokeilla, josko hänestäkin olisi siihen.

Sainion tavoitteena on ollut suomentaa nimenomaan Kiinassa asuvien kiinalaisten kirjailijoiden kiinaksi kirjoittamia teoksia länsimaissa aiemmin suosittujen emigranttikirjailijoiden sijaan. Kiinan kielen erityishaasteiksi hän mainitsee esimerkiksi aikamuotojen, yksikön ja monikon sekä subjektin epämääräisyyden. Päänvaivaa tuottavat myös pitkät, loputtomasti pilkkuja sisältävät virkkeet.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Gona Podcast (15.6.2023): “Minkälainen maa Kiina on sotilasmahtina?”

Kiina on Suomessakin esillä paljon, mutta Aasian jättiläisen sotilaallisesta puolesta keskustellaan kuitenkin verrattain vähän. Minkälainen on Kiinan sotilasstrategia? Pelaako Kiina ratkaisuillaan vuosikymmenien päähän ulottuvaa pitkää peliä vai onko kyse vain länsimaisesta hokemasta? Miten Yhdysvallat ja erityisesti Taiwan asettuvat suhteessa Kiinaan? Minkälaisena sotilaallisena mahdollisuutena Kiina näkee nousevan tekoälyn kehityksen? Minkälainen on Kiinan rooli Ukrainan sodassa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Kiinaan perehtynyt Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Matti Puranen.

Yle Areena (14.6.2023): “Uutispodcast: Kiinan uho kasvaa, mutta samalla ongelmat kotimaassa kasaantuvat”

Kiinassa talous yskii koronan jäljiltä ja nuorisotyöttömyys on ennätyskorkealla. Hallinnon ote kansasta on tiukka, ja valvonta lisääntyy jatkuvasti. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen nokittelu on lähestulkoon jokapäiväistä. Kiinan presidentti Xi Jinping on kasannut itselleen valtaa systemaattisesti viimeisen vuosikymmenen aikana. Millainen on tulevaisuus maassa, jonka presidentti Xi on ottanut yhä tiukempaan otteeseen? Haastattelussa Ylen uusi Kiinan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontajana Heikki Valkama.

Bloomberg (9.6.2023): “Odd Lots: Brad Setser on How World Trade Changed In the Last Three Years”

Bloombergin makrotalouspodcast Odd Lotsissa Council of Foreign Relationsin vanhempi tutkija ja Bidenin hallinnon kauppaneuvonantajana kolme vuotta käväissyt Brad Setser arvioi maailman kauppapolitiikan tilaa sekä Yhdysvaltain ja Kiinan välisten suhteiden kehittymistä, monien muiden asioiden ohessa.

The Economist (6.6.2023): “Drum Tower: The cage”

Kuinka Kiina kontrolloi Xinjiang-narratiivia ja alueelta kantautuvia tietoja? Drum Tower kuvaa kaksiosaisessa podcastissa testimoniaalien kautta sitä, kuinka Kiinan turvallisuuskoneisto ulottaa lonkeronsa maasta paenneisiin uiguureihin ja kontrolloi heitä Xinjiangissa olevien perheenjäsenten turvallisuudella kiristämällä. Podcastin toinen osa löytyy tästä.

Chinese Whispers (5.6.2023): “Why China won’t invade Taiwan”

Potentiaalinen Taiwanin sota on ollut Aasia-uutisoinnin ykkösaiheita jo pitkään, ja keskusteluissa näkee myös “jos ja kun” -asennetta, jossa Kiinan hyökkäystä pidetään 2020-luvulla todennäköisenä. Entinen brittidiplomatti Charles Parton edustaa vastakkaista näkökantaa, ja podcastissa hän käy läpi Kiinan intressejä välttää Taiwaniin hyökkäämistä.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Muuta kiinnostavaa

  • Helsingin Sanomat julkaisi Teema-liitteensä Kiina-numeron 15.6. Tällä hetkellä liite on saatavilla vain painokopioina esimerkiksi lehtipisteistä sekä näköislehtenä tilaajille. Numero sisältää myös Kiina-ilmiöiden tiimiltä esseen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 11. elokuuta 2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2023 Kiina-ilmiöt Oy

Uutiskirje