25.8.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneilla viikoilla politiikkauutiset tursusivat analyysejä huippukokouksista, joita järjestettiin “uuden kylmän sodan” rautaesiripun molemmin puolin. Yhdysvaltojen hegemonian vastavoimaksi kaavailtu BRICS-ryhmä kokoontui Johannesburgissa miltei samaan aikaan Yhdysvaltojen, Japanin ja Etelä-Korean kolmikantaisen huippukokouksen kanssa.
Pessimismi Kiinan talouden tilaa ja kommunistisen puolueen ratkaisukykyä kohtaan on voimistunut lännessä. Huolta herättää edelleen keikkuva ja pahasti velkaantunut kiinteistösektori, joka arvioista riippuen muodostaa neljänneksen tai enemmänkin maan bruttokansantuotteesta. Toisaalta talousluvutkin vaikuttavat olevan yhä enemmän tulkinnanvaraisia, ja korkealle nousseen nuorisotyöttömyyden tilastointi on lopetettu tältä erää.
Lisäksi kirjeessämme asiaa muun muassa Kiinan avusta Venäjälle droonein ja helikopterein, Yhdysvaltain ja Euroopan digipolitiikan reaktioista Kiinan antamaan esimerkkiin, asuntomarkkinoilla aktiivisista kiinalaisista sinkkunaisista sekä totta kai isovelton uimarakon terveydellisistä vaikutuksista.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä ilmestynyt “kadehdittavan hyvää Kiina-tulkintaa” tarjoava kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Elämä geotaloudellisen strategisen kapitalismin aikakaudella.
Foreign Affairs (22.8.2023): “Xi’s Age of Stagnation“
Kiina on siirtynyt Xi Jinpingin aikakaudella omaan brežneviläiseen pysähtyneisyyden aikaansa, arvioi Foreign Affairsille kirjoittava pitkän linjan Kiina-toimittaja Ian Johnson. Johnsonin mukaan Kiinan talouden viimeaikaiset vaikeudet ovat vain näkyvin osa “involuutioksi” (neijuan) kuvailtua prosessia, jossa Kiina käpertyy sisäänsä kommunistisen puolueen pyrkiessä suojautumaan sisäisiltä ja ulkoisilta sekä todellisilta että harhaisilta uhkakuviltaan.
Seurauksena niin taloudelliset kuin kulttuurisetkin yhteydet ulkomaailmaan kuihtuvat samalla, kun turvallisuuden ja vakauden tavoittelu ohittaa aiemman “teknokraattisen” draivin Kiinan johdon prioriteettilistalla. Johnson pohjaa artikkelinsa laajaan ja värikkääseen haastatteluaineistoon, jota hän on kerännyt kierreltyään keväällä Kiinan maakunnissa.
Helsingin Sanomat (22.8.2023): “Ilman Putinia kokoustava Brics-kerho on Kiinalle yksi työkalu lisää matkalla maailmanmahdiksi“
Brasiliasta, Venäjästä, Intiasta, Etelä-Afrikasta ja Kiinasta koostuvan BRICS-ryhmän huippukokous pyörähti käyntiin Johannesburgissa tiistaina. Ydinkokoonpanon (josta tosin Vladimir Putin osallistui ICC-kiirastulensa vuoksi vain etäyhteydellä) lisäksi paikalle oli kutsuttu myös 60 hangaround-member-maan edustajat, joista moni toivoi pääsevänsä mukaan ryhmään. Kehittyvien talouksien blokin jäsenyyskriteerit olivat kuitenkin tiukalle viritetyt, sillä kokouksen päätteeksi BRICSin kerrottiin laajenevan kuudella uudella jäsenmaalla: Argentiina, Etiopia, Iran, Saudi-Arabia, Egypti ja Arabiemiraatit saavat jäsenyyden ensi vuoden alussa. Eikun uutta lyhennettä uudelle kokoonpanolle sorvaamaan!
Helsingin Sanomien mukaan kokouksen suurin tähti oli kiistämättä Xi Jinping, jonka johdolla Kiina pyrkii rakentamaan BRICSistä jonkinlaista, vähintäänkin taloudellista vastavoimaa läntisille suurvalloille. Supertähti-Xi luonnehtikin “voimakkaammin rauhaa ja kehitystä edistävän” blokin laajenemista historialliseksi tapahtumaksi.
Erityisesti Kiina-tarkkailijoille kokouksessa tarjosi myös tuhannen analyysin ja teelehtien luvun paikan, kun Xi jätti kokoukseen sisältynen talousfoorumin väliin ilman tarkempaa selitystä. Kauppaministeri Wang Wentao toimitti talouskokoukselle Xin terveiset, jotka olivat täynnä epäsuoria piikkejä Yhdysvaltojen taloudelliselle hegemonialle. Illemmalla Xi kuitenkin palasi muina miehinä Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosan isännöimälle illalliselle, mikä sai Kiinan seuraajat ihmettelemään, olivatko puhemiehen poissaolon takana kenties terveydelliset syyt, vaiko jonkin muun hyvin akuutin asian hoitaminen.
Ulkopoliittinen Instituutti (22.8.2023): “Enhancing small state preparedness: Risks of foreign ownership, supply disruptions and technological dependencies”
Ulkopoliittinen instituutti lyö pöytään uuden järkälemäisen raportin, joka etsii helpotusta pienen valtion haasteisiin luovia suurvaltojen kiristyvän geoekonomisen kamppailun aallokossa. Raportin mukaan maailma on jättämässä taakseen liberalismin kultakauden ajatukset, joiden mukaan lisääntyneet taloudelliset kytkökset valtioiden välillä nähtiin pääsääntöisesti siunauksellisina.
Tulevaisuudessa Yhdysvaltojen ja Kiinan ympärille rakentuneet taloudellis-teknologiset klusterit lähtevät todennäköisesti kehittymään toisistaan irrallisiin suuntiin, mikä johtaa ongelmiin pienten, mutta ulkomaankaupasta riippuvaisten valtioiden ulko- ja talous- ja turvallisuuspolitiikassa. Pohdittavaksi tulee se, minkälaiset taloudelliset kytkökset (kuten investoinnit) tulee nähdä potentiaalisesti vaarallisina ja minkälaisiin tuotantoketjuihin kannattaa linkittäytyä geotaloudellisen strategisen kapitalismin aikakaudella, koska bisnestä on lopulta kuitenkin tehtävän. Onneksi raportti tarjoaa myös policy-suosituksia, jotka pohjautuvat laajaan haastatteluaineistoon.
The Telegraph (19.8.2023) “China helping to arm Russia with helicopters, drones and metals“
Kiina auttaa Venäjää sotavarusteluissa tarjoamalla muun muassa helikoptereita, drooneja, optisia tähtäimiä sekä tärkeitä metalleja, raportoi The Telegraph omiin tutkimuksiinsa vedoten. Venäläiset (myös sanktioidut) yritykset ovat saaneet Kiinasta kosolti sotilaskäyttöön soveltuvia kaksikäyttötuotteita, joiden vienti on kasvanut kolminkertaiseksi vuodentakaisesta. Drooneja Venäjälle on toimittanut muun muassa Shantou Honghu Plastics, joka esittäytyy verkkosivullaan lelujen tukkukauppiaaksi. Tähtäimiä on Venäjälle vienyt esimerkiksi Yiwu Wojie Optics Instrument, joka kertoo puolestaan kauppaavansa metsästystarvikkeita. Lisäksi Kiina on Telegraphin tutkimusten mukaan toimittanut Venäjälle kasvavissa määrin myös sotateollisuudelle tärkeitä raaka-aineita, kuten titaania.
AP News (19.8.2023): “US, Japan and South Korea agree to expand security ties at summit amid China, North Korea worries“
Miltei samaan aikaan BRICS-kokouksen kanssa kokoontuivat myös Yhdysvaltojen, Japanin ja Etelä-Korean johtajat omaan huippukokoukseensa Yhdysvaltain presidenttien perinteikkäälle erämökille Camp Davidiin. Paikalla on myös turvallisuuspoliittisesti symbolista merkitystä, sillä Camp Davidissa on suunniteltu esimerkiksi liittoutuneiden maihinnousua Italiaan sekä hahmoteltu Israelin ja Egyptin rauhansopimusta.
Joe Bidenin mukaan trilateraalisen turvallisuusyhteistyön syventämisessä ja niin sanottujen Camp Davidin periaatteiden hyväksymisessä ei ole kyse Kiinasta, mutta idän suurvalta kummitteli monessa kohden kokouksen taustalla ja myös sen virallisessa loppulausumassa. Loppulausuman mukaan maat jakavat tiiviisti yhteenlinkittyneen turvallisuusympäristön, minkä vuoksi “uhka yhtä kohtaan on uhka kaikille”.
Yhdysvaltojen vetämä turvallisuuspoliittinen yhteistyö tiivistyi Camp Davidin huippukokouksen lisäksi myös muualla, kun Yhdysvallat, Japani ja Australia ilmoittivat yhteisistä merivoimien harjoituksista Etelä-Kiinan merellä vastatakseen Kiinan viimeaikaisiin aggressioihin Filippiinien edustalla. Aivan pienestä voimannäytöstä ei ole kyse, sillä jokainen maa on lähettämässä alueelle lento- tai helikopteritukialuksen. Samaan aikaan Politico raportoi huhuista, joiden mukaan Biden matkustaa syyskuun puolella Vietnamiin ja solmii maan kanssa sopimuksen strategisesta kumppanuudesta.
Lyhyesti:
- Reuters (24.8.2023): Intian pääministeri Modi ja Xi keskustelivat maiden välisestä rajakiistasta BRICS-kokouksen lomassa.
- Yle (19.8.2023): Sotilaallinen pullistelu Taiwanin ympärillä on vaarallisella tasolla
- The Diplomat (15.8.2023): Kiinan ja Venäjän läsnäolo Japanin hallinnoimilla salmilla lisääntyy.
Talous
Kuumaa: Tilastojen tuunaustalkoot.
Politico (24.8.2023): “How the West learned to stop worrying and love China”
Tamperelaislähtöinen Harvardin yliopiston professori ja tuoreen Digital Empires -kirjan kirjoittaja Anu Bradford arvioi Politicon haastattelussa Yhdysvaltain ja Euroopan digisääntelyn muistuttavan alati enemmän kiinalaistyyppistä protektionismia. Syynä on eritoten ajatus strategisesta suvereeniudesta digitaalisella sektorilla, joka ajaa kaikkien kolmen blokin sääntelyn kehitystä. Bradfordin ajattelussa Yhdysvaltain lähtökohtana digisääntelyssä on markkinaperustaisuus, Kiinalla valtion kontrolli ja Euroopalla ihmisoikeudet. Kuitenkin viime vuosina turvallisuussyistä Yhdysvallat ja Eurooppa ovat ottaneet digipolitiikassaan askeleita Kiinan suuntaan, Bradford katsoo Politicon haastattelussa.
Financial Times (23.8.2023): “China’s data ‘black box’ puzzles economists”
Vanha viisaus siitä, että Kiinan julkaisemasta datasta voi korkeintaan lukea karkeita suuntaviivoja, on noussut jälleen kuumaksi puheenaiheeksi. Ekonomistit raapivat päitään, kun Kiinan bruttokansantuote näytti kasvaneen 6,3 prosenttia edelliseen vuoteen tarkasteltuna, mutta sen saattoi tulkita kasvaneen myös 6,8 prosenttia, jos ynnäsi yhteen Kiinan tilastoviranomaisen ilmoittamat vuosineljännesten kasvuprosentit.
Mutta datakaan ei valehtele, jos sitä ei ole lainkaan. Viime viikolla Kiina ilmoitti luopuvansa nuorisotyöttömyyden tilastoinnista, siis tilastosta, jonka hälyttävää kasvua on saatu viime ajat seurata. Tilastoviraston mukaan yli 21 prosenttiin yltänyttä nuorisotyöttömyystilastoa on syytä kehittää ja optimoida. Mitenkään outolintu “optimoiduksi” joutunut tilasto ei ole, vaan se jatkaa ylväästi Xi Jinpingin kauden datan cancelointitrendiä. Yhtä kaikki, datankätkentä sai Yhdysvallat ärähtämään, etteivät Kiinan toimet palvele maailmanmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta.
Helsingin Sanomat (23.8.2023): “Kiinan talous haurastuu ja riskit kasvavat: ”Olen erittäin huolestunut”, sanoo ekonomisti”
Kiinalta on hyvä kotva jo odotettu toimia, joilla maassa paraikaa realisoituvia talousriskejä, kuten kiinteistömarkkinoiden sakkaamista, saataisiin kuriin. Mitään selvää tiekarttaa talouden elvyttämiseksi valtiovallalta ei kuitenkaan ole kuulunut. Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanookin olevansa syvästi huolestunut Kiinan talouden jamasta ja pohtii Helsingin Sanomille, onko Xi Jinpingin Kiinassa talouden asema kansallisena päätöksenteon prioriteettina pienentynyt.
Koivu ja jutussa niin ikään haastateltu Bofitin Iikka Korhonen ovat yhtä mieltä, että talouskasvun vanha ihmeruisku eli rakentamisen kasvattaminen on kulutettu loppuun. Kiinteistökuplan poksahtaminen on jo laskenut asuntojen arvoa. Tämä voi enteillä viheliästä kehää, jossa ennestään ahkerasti sukanvarteen säästäneet kiinalaiset alkavat pitää omaisuuden arvon laskiessa säästää yhä enemmän ja kuluttaa vähemmän, mikä syventäisi talouskriisiä entisestään. Pessimismi läntisessä keskustelukentässä on vahvaa, esimerkiksi The Economistin sivuilla. Erehtymättömyyden vaikutelma, joka kommunistisen puolueen talouslinjausten ympärillä oli vielä korona-aikaan, on haihtunut, kirjoittaa puolestaan Adam Tooze.
Kuinka paljon Kiinan talouden sakkaaminen tai jopa kriisiytyminen säteilisi maailmantalouteen? Riippuu näkökulmasta. Suorat sijoitukset Kiinaan esimerkiksi Yhdysvalloista eivät ole kovin suuret, mutta Saksan ja Japanin kaltaisille vientimaille talouksille vaikutus olisi laajempi, toteaa nobelisti Paul Krugman New York Timesissä. Ja jos vaikutus Saksaan on suuri, välillinen vaikutus näkyisi Suomessakin.
Reuters (23.8.2023): “China’s property crisis leaves Country Garden with unpaid workers, silent sites”
Pitkään keikkunut Kiinan kiinteistösektori tosiaan nousi jälleen otsikoihin elokuun aikana, kun parikin eri kiinteistö- ja finanssitoimijaa ilmoitti ongelmistaan. Vielä jonkin aikaa sitten suhteellisen vakaana pidetyn kiinteistökehittäjä Country Gardenin lainan korot erääntyivät elokuussa maksamattomana, indikoiden yhtiön kassakriisiä. Reutersin haastattelemien työntekijöiden mukaan yhtiö ei ole maksanut palkkoja joillekin työntekijöistä tammikuun jälkeen, samalla sillä on noin miljoona asuntoa rakennettavanaan asiakkaille. JPMorganin mukaan Country Gardenilla on maksettavanaan kuponkikorkoja ja erääntyviä velkoja noin 2,5 miljardin dollarin arvosta ennen vuoden loppua, kertoo South China Morning Post.
Toinen säikähdys saatiin varjopankki- ja varainhoitotoimintaa harjoittavalta Zhongrongilta, joka on kiinteästi sidoksissa kiinteistömarkkinaan. Kaksi pörssiyhtiötä kertoi, ettei Zhongrong ollut pystynyt maksamaan takaisin rahoja sijoittajille. Samaa viestiä on kuulunut myös piensijoittajilta, Financial Times kertoo.
Entä mitä kuuluu Evergrandelle? Se yrittää edelleen päästä velkajärjestelysuojan piiriin Yhdysvalloissa, Hongkongissa ja Caymansaarilla. Heinäkuussa yhtiö kertoi tehneensä vuosina 2021–2022 leppoisat 81 miljardin dollarin tappiot.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (25.8.2023): Kiina-kiima katosi Suomesta 20 vuoden aikana, esimerkkitapauksena kännykkälatureiden valmistaja Salcomp.
- Guardian (21.8.2023): Deflaatioon vajonneen Kiinan keskuspankki teki odotusten vastaisesti vain maltillisia muutoksia ohjauskorkoihin.
- Helsingin Sanomat (11.8.2023): Rihkamavaikutelmastaan huolimatta BYD:n Atto 3 on “kuin kokaiinilla tykitetty Citroën”, johon on isketty järjetön määrä varusteita, kuvailee Hesari kiinalaista sähköautoa.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (24.8.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Sinkkunaiset asuntokaupoilla.
BBC (24.8.2023): “Fukushima: China retaliates as Japan releases treated nuclear water”
Japanin päätös päästää vuoden 2011 ydinkatastrofistaan muistetun Fukushiman ydinvoimalan puhdistettua jätevettä takaisin Tyyneenmereen on kuohuttanut mieliä niin kotona kuin Kiinassa. Japanin suunnitelma päästää ydinvoimalaan varastoidut yli miljoona tonnia vettä takaisin mereen seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana on saanut hyväksynnän useilta tutkijoilta ja muun muassa YK:n ydinturvallisuutta valvovalta elimeltä. Tämä siitäkin huolimatta, että vedestä ei olla saatu poistettua kaikkea radioaktiivista tritiumia. Kiina on äänekkäästi vastustanut Japanin suunnitelmaa sen syntymästä lähtien ja kun suunnitelma vihdoin realisoitui, ilmoitti Kiina lopettavansa japanilaisten merenelävien maahantuonnin. Se on mittava toimi, sillä Kiina on suurin yksittäinen Japanin mereneläviä maahantuova maa ja sen osuus on lähes puolet kaikesta Japanin viennistä.
Hongkongissa tilanne on viime viikkoina saanut esimerkiksi sushin ystävät ryntäämään japanilaisravintoloihin nauttimaan kalaherkkuja, kun niitä vielä on saatavilla. Hongkongin odotetaan seuraavan Manner-Kiinaa tuontikiellon kanssa tulevina päivinä.
Yle (22.8.2023): “Kalifornianpyöriäinen on vaarassa kuolla sukupuuttoon – syynä kiinalaisten himoitsema ‘meren kokaiini’”
Meksikolaiset huumekartellit ja kiinalaiset rikollisjärjestöt pyörittävät Kalifornian niemimaan edustalla laitonta kalastusta, joka uhkaa paikallisia eläinlajeja. Alueella pyydetään etenkin kalalaji isovelttoa, jonka uimarakosta valmistettua keittoa kiinalaiset hörppivät antaumuksella perinneuskomusten takia. Pyynnissä käytettyihin pohjaverkkoihin jää kiinni myös äärimmäisen uhanalaisia kalifornianpyöriäisiä.
Kiinassa uskotaan isovelton uimarakon parantavan hedelmällisyyttä, verenkiertoa, nivelkipua ja iho-ongelmia, minkä takia uimarakoista pulitetaan Kiinan ja Hongkongin pimeillä markkinoilla yli 22 000 dollaria kilolta. Bisnes on niin rahakasta, että kartellit kutsuvat isovelttoa “merten kokaiiniksi” (toim. huom.: ei liittyne yllä mainittuun Citroëniin). Salakalastus on kuitenkin vähentynyt 90 prosenttia sen jälkeen, kun 30 kiinalaista salakuljettajaa ja heitä johtanut mafiapomo Oscar Parra vangittiin vuonna 2018.
New Lines Magazine (21.8.2023): “Critics of Beijing Face Increasing Impersonation Attacks”
Kiinan ulkomaisessa vaikutustyössä on otettu viime aikoina käyttöön keinot, joilla Kiinaan kriittisesti suhtautuvia ihmisiä pystytään häiritsemään. Näitä New Linesin artikkeli perkaa seikkaperäisesti. Vaikka Kiinan häirintä on aiemmin keskittynyt voittopuolisesti puoluetta kritisoiviin ulkokiinalaisiin, eivät myöskään ulkomaalaiset ole säästyneet Kiinan hyökkäyksiltä. Artikkelissa kerrotaan esimerkiksi, miten australialaisesta Kiina-tutkijasta tehtiin perätön raiskaussyytös, mikä johti kotietsintään sekä hollantilaisesta toimittajasta, jonka nimissä tehtiin pommiuhkaus.
Sixth Tone (19.8.2023): “Peter Hessler’s World of Words”
Sixth Tone haastattelee kirjailija Peter Hessleriä, josta on tullut yksi kiinalaisten elämänmenoa ja sielunmaisemaa suurelle yleisölle tarkkanäköisimmin avanneista länsimaalaisista. Hessler saapui Kiinan opettajaksi alkujaan vuonna 1996 ja opetti myöhemmin myös Sichuanin yliopistossa vuosina 2019–2021. Haastattelussa hän puhuu 90-luvun ja tämän päivän kiinalaisnuorten eroista: talouskasvun myötä köyhyydestä pois pyristely on antanut sijaa aineettomille ja elämänkatsomuksellisille tulevaisuudentoiveille. Suurvaltojen nokkapokkaan liittyen Hessler toteaa, että hän ei ajattele Kiinaa ensisijaisesti Yhdysvaltojen kilpailijana. “Keskivertokiinalainen ei ajattele aamulla herätessään, miten hän voi auttaa maataan päihittämään Yhdysvallat”, Hessler toteaa.
The New York Times (18.8.2023): “For Single Women in China, Owning a Home Is a New Form of Resistance”
Kiinan kiinteistösektorin ongelmilla on ollut yllättävä sivuvaikutus. Ostajien kaikotessa asuntojen hinnat ja lainakorot ovat laskeneet, mikä on tarjonnut tilaisuuden uudenlaiselle asiakaskunnalle – sinkkunaisille. Asunnon ostaminen on Kiinassa ollut perinteisesti miehen puuhaa, mikä on ylläpitänyt naisten riippuvuutta aviopuolisoistaan. Nyt yhä useammat naiset kuitenkin hyödyntävät tukalaa markkinatilannetta ja ottavat ohjat omiin käsiinsä. Ilmiö on osa laajempaa naisten oikeuksiin havahtumista Kiinassa, ja se on osaltaan reaktio Kiinan korkeimman oikeuden vuonna 2011 tekemään päätökseen, jonka mukaan ennen avioliittoa hankittu omaisuus kuuluu vain sen alkuperäiselle hankkijalle. Miesten yliedustus kiinteistöomistuksissa on kuitenkin yhä huomattavaa, eikä sitä Kiinassa hevin kumota.
Lyhyesti:
- China Project (24.8.2023): Kiinassa kauppaketjut ovat ajautuneet ylellisyystuotteiden hintasotaan, erityisen kovaksi halpuuttaminen on mennyt duriankakkujen kohdalla.
- Helsingin Sanomat (16.8.2023): Yhdysvaltain valtiovarainministeri söi ‘taikasieniä’ Kiinassa, mutta ei kokenut hallusinogeenisia vaikutuksia.
Katsele & kuuntele
Odd Lots (21.8.2023): “The Four Big Structural Forces Holding Back China’s Economy”
Bloombergin makrotalouspodcast Odd Lotsissa vierailee tuoreen Sovereign Funds: How the Communist Party of China Finances Its Global Ambitions -kirjan kirjoittaja Zongyang Zoe Liu, joka tarkastelee Kiinan talouden pidäkkeitä neljän tekijän kautta: kysynnän, velan, demografian ja taloudellisten kytkösten vähentämisen.
Futucast (14.8.2023): “Suurvalta-Kiina, Xi Jinping ja valvontayhteiskunta”
Kiina-ilmiöiden Matti Puranen ja Niko Vartiainen vierailivat yleissivistyspodcast Futucastissa puhumassa Kiinasta Xi Jinpingin aikakaudella sekä Xi Jinpingin ja Kiinan nousun eri aspekteista.
Tapahtumat
- Taiwanin uusi aalto -elokuvasarja Helsingissä. 7.9.–3.12. Kino Regina, keskustakirjasto Oodi. Yksittäisliput 7–8,50 €.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 8. syyskuuta 2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy