22.9.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkauutisten rintamalla huomiota on herättänyt Kiinan puolustusministeri Li Shangfun katoamistapaus. Litä ei ole näkynyt useisiin viikkoihin, ja amerikkalaiset virkamieslähteet arvioivat miehen joutuneen korruptiotutkijoiden kynsiin. Kadonneiden ministereiden lisäksi politiikkalohkomme nostaa esiin vakoilu-uutisia sekä kestohittinä jatkavat Taiwaninsalmen jännitteet.
Talouden saralla Kiinan ja Euroopan väliset jännitteet vaikuttavat olevan kasvussa. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen linjasi kiinalaisten sähköautojen valtiontukiin kohdistuvasta tutkinnasta, mikä enteilee mahdollisten tariffien lätkimistä puolin ja toisin Euraasian mannerta. Tätä taustaa vasten kauppakomissaari Valdis Dombrovskis aloittaa huomenna Kiinan-vierailunsa.
Lisäksi kirjeessämme tuoretta asiaa muun muassa Kiinan pyrkimyksistä luoda yhä kehittyneempää keinoälyä sekä uusiutuvaa energiaa. Katsaus suunnataan myös mahdollisiin rajoituksiin puolueen vastaisen muodin osalta sekä asuntokaupan luoviin ratkaisuihin.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä ilmestynyt “kadehdittavan hyvää Kiina-tulkintaa” tarjoava kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Taas ministeri piilossa.
Newsweek (19.9.2023): “China Aims To Replicate Human Brain in Bid To Dominate Global AI”
Suurvaltojen välinen kilpailu tekoälyn kehittämiseksi käy kovilla kierroksilla asiantuntijoiden varoitteluista huolimatta. Vaikka Yhdysvallat vaikuttaa olevan toistaiseksi johtoasemissa, on Kiina Newsweekin artikkelin mukaan asettanut päätavoitteekseen niin sanotun yleisen tekoälyn (artificial general intelligence, AGI) kehittämisen. Toimiva AGI pyyhkisi pöytää nykyisin käytössä olevilla rajoitetummilla tekoälyillä, ja kykenisi ihmisaivoja jäljittelevään, luovaan ongelmanratkaisuun. Artikkelin siteeraaman kiinalaisen tutkijan mukaan AGI olisikin eräänlainen metaforinen “atomipommi”, jonka kehittämiseksi Kiinan tulisi käynnistää 1950-luvun ydinohjelman kaltainen valtiojotoinen megaprojekti. Kiina satsaakin AGI:n kehittämiseen valtavasti resursseja ja on artikkelin alarmistisen pohjavireen mukaan jo siirtynyt kehityksen eturiviin.
STT (17.9.2023): “Suomalaisasiantuntija ei usko Kiinan ryhtyvän täysimittaiseen sotaan Taiwania vastaan”
“Tehdäkö massiivinen maihinnousu Taiwaniin, vai eikö, siinä pulma”, pohtii Xi Jinping Zhongnanhain syövereissä sijaitsevassa hämyisessä kabinetissaan. Hyökkäyksen todennäköisyyttä arvioivat kiihtyvästi myös lukemattomat länsimaiset analyytikot. Linda Jakobson pitää sotaa kuitenkin epätodennäköisenä, ja arvioi, että Kiinan viimeaikainen sotilaallinen mahtailu Taiwanin edustalla voi liittyä Taiwanin tuleviin vaaleihin, joihin Kiina pyrkii vaikuttamaan. Sota olisi Kiinalle tuhoisa, ja siksi Jakobson uskoo Xin tyytyvän voimakkaaseen painostukseen, jonka lopputuloksena Taiwan saataisiin taivuteltua neuvottelemaan yhdistymisestä kansantasavallan kanssa.
The China Project (15.9.2023): “In a retro mood: The ethical dilemmas of cutting a deal with Xi Jinping’s China“
Legendaarinen sinologi ja China Heritage -verkkosivun perustaja Geremie Barmé pohtii esseessään Kiinan kiristyvän sisäpoliittisen ilmapiirin ja Kiina-tutkimuksen välistä hankalaa suhdetta. Barmélla on aiheesta näkemystä, sillä hän on itse pyrkinyt selviämään puoluevaltion puristuksessa vuodesta 1974, jolloin tuli ensimmäistä kertaa syytetyksi neuvosto-revisionismin edustajaksi. Esseessään Barmé esittelee oman kiristyvän kansainvälisen ilmapiirin seassa navigointiin: on ylläpidettävä toiminnallaan yleisinhimillisiä arvoja, kuljettava keskitietä ja suhtauduttava kriittisesti sekä Kiinan kommunistiseen puolueeseen että myös lännessä voimistuvaan mustavalkoiseen ajatteluun.
Financial Times (15.9.2023): “Chinese defence minister under investigation by Beijing, US believes”
Jo toinen Kiinan keväällä kootun valtioneuvoston ministeri on kadonnut mystisesti julkisuudesta. Aiemmin kesällä ulkoministeri Qin Gang katosi jäljettömiin ilman sen suurempia selityksiä, mutta huhupuheissa miehen arveltiin muodostuneen kansalliseksi turvallisuuriskiksi naisseikkailujensa vuoksi. Nyt kateissa on puolestaan Kiinan puolustusministeri, kenraali Li Shangfu, josta ei ole kuultu mitään kuukauteen.
FT:n kuulemien amerikkalaislähteiden mukaan Li on joutunut korruptiotutkintaan, ja hieman aiemmin kaksi Kiinan ohjusjoukkojen kenraalia laitettiin samoin perustein syrjään. Ennen puolustusministerin pestiään Li hoiti leiviskäänsä Kansan vapautusarmeijan aseistuksen kehittämisestä vastaavassa korkean tason komissiossa, mikä epäilemättä on tarjonnut paljon mahdollisuuksia “välistä vetämiselle”.
The Guardianin haastattelemien asiantuntiojiden mukaan korruptiotutkinnat ovat Kiinassa kuitenkin tyypillisesti yhtä paljon puolueen sisäistä valtapeliä ja kurinpitoa, kuin todelliseen korruputioon puuttumista. Mikäli Litä ei kuitenkaan nähdä ensi kuussa järjestettävässä Xiangshanin turvallisuusfoorumissakaan, voi miehen sotilasuran arvella tulleen tiensä päähän.
The Guardian (9.9.2023): “Parliamentary researcher ‘who spied for China’ arrested”
Britanniassa kuohuttiin jälleen eräänlaisen vakoiluskandaalin parissa kun paljastui, että Westminsterin parlamentissa toiminut tutkija pidätettiin maaliskuussa epäiltynä Kiinan hyväksi vakoilusta. Tapaus herätti runsaasti huomiota, sillä tutkijan kerrottiin työskennelleen muun muassa nykyisen turvallisuusministerin Tom Tugendhatin ja parlamentin ulkopoliittisen komitean puheenjohtajan Alicia Kearnsin kanssa, jotka ovat kumpikin olleet vaikutusvaltaisia hahmoja Iso-Britannian Kiina-politiikassa. Myöhemmin Sunday Times paljasti pidätetyn henkilöllisyyden, ja kyseessä on parlamentin yhteydessä toimivan China Research Groupin entinen johtava tutkija, jolla on laajat verkostot Lontoon poliittisissa ja journalistisissa piireissä. Tutkimusryhmä on parlamentin jäsenten, muun muassa Tugendhatin, perustama ja sen julkaisut ovat saaneet melko laajasti näkyvyyttä Kiina-piireissä sekä Britanniassa että ulkomailla. Pidätetty on kiistänyt syyllisyytensä eikä varsinaisia syytteitä ole nostettu.
Lyhyesti:
- BBC (20.9.2023): Kiina alkaa vaatia Hongkongin konsulaateilta tietoja henkilöstöstä.
- Reuters (19.9.2023): Vladimir Putin matkustaa Pekingiin Xi Jinpingin kestittäväksi lokakuussa.
- Suomen Kuvalehti (13.9.2023): Kiinan merivoimat haastaa Yhdysvaltojen johtoasemaa ja havittelee globaalia tukikohtien verkostoa.
- Helsingin Sanomat (11.9.2023): Kiina olisi voinut käyttää uutisia Suomesta propagandassaan, mutta ei ole tehnyt niin.
- Iltalehti (11.9.2023): Keväällä massiivisella tulivoimalla alas ammuttu kiinalainen vakoilupallo ei vakoillutkaan?
Talous
Kuumaa: Lisää jännitettä EU-Kiina-suhteisiin.
Bloomberg (22.9.2023): “EU Trade Chief Heads to China With Anti-Subsidy EV Probe Looming Over Relationship”
Kiina oli näkyvästi esillä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin linjapuheessa viime viikolla, kun hän ilmoitti komission käynnistävän tutkinnan liittyen Kiinan sähköautotukiin. Taustalla on erityisesti ranskalaisten autonvalmistajien lobbaus Euroopan markkinoille huokeilla hinnoilla tulevien kiinalaisvalmistajien kampittamiseksi. Von der Leyenin mukaan kysessä on reilun kilpailun varmistaminen; Kiina on kutsunut tutkintaa puhtaaksi protektionismiksi. Mikäli EU laittaisi tuontitulleja kiinalaisautoille, Kiina voisi laittaa pystyyn liudan vastatoimenpiteitä esimerkiksi saksalaisautoille sekä ranskalaisille ja italialaisille viineille. Uhkana on kauppasota, Politico spekuloi.
Kiinan vienti EU:hun on noussut merkittävästi vuoden 2021 puolivälin tienoolta lähtien, sen sijaan vienti EU-maista Kiinaan ei ole noussut samaan tahtiin, Bloomberg huomauttaa. Tätä taustaa vasten EU:n kauppakomissaari Valdis Dombrovskis aloittaa neljän päivän vierailunsa Shanghaissa ja Pekingissä huomenna lauantaina. Dombrovskis on itse painottanut, että kyse ei ole irtautumisesta (decoupling) vaan riskien vähentämisestä (de-risking).
Kiinan eurooppalainen kauppakamari (20.9.2023): “European Business in China Position Paper 2023-2024”
Kiinan eurooppalainen kauppakamari julkaisi vuosittaisen kannanottonsa Kiinan ja Euroopan taloussuhteiden tilasta ja eurooppalaisten yritysten toiminnasta Kiinassa. Kun vuonna 2022 kärsittiin koronasta johtuvista matkustusrajoituksista, tänä vuonna Kiinan talouskasvu ja kulutus on tuottanut monille yrityksille pettymyksen ja lisäksi talouden politisoituminen ja muurien nouseminen strategisten toimialojen ympärille aiheuttavat epävarmuutta. Lisäksi ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on ollut laskussa, mikä vähentää innovatiivisuutta ja voi johtaa siiloutumiseen.
Julkaisu nostaa esille muutamia avainteemoja ja suosituksia Kiinalle: talouden kehityksessä pitäisi palata markkinaehtoisempaan malliin nykyisen politisoitumisen sijasta ja yritystoimintaa hankaloittavia epäselviä lakeja selkeyttää, yskivä yksityinen kulutus pitäisi saada nousuun kuluttajaluottamusta lisäämällä, ja lakeja valmisteltaessa pitäisi antaa tilaa laajemmalle konsultaatiolle Kiinan valtiokoneiston ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Myös Shanghain amerikkalainen kauppakamari julkaisi oman raporttinsa tälle vuodelle. Raportti maalaa Reutersin mukaan synkeää kuvaa amerikkalaisyritysten mielialoista, sillä vain ennätysalhaiset 52 prosenttia yrityksistä ovat optimistisia seuraavan viiden vuoden näkymien suhteen. Mielialoja painavat samankaltaiset ongelmat kuin eurooppalaisillakin: koronarajoitusten päättymisen jälkeinen kasvupyrähdys tuotti pettymyksen, ja maailmanpolitiikka vaikuttaa liiketoimintaan yhä enemmän. Lisäksi kiinalaiset kilpailijat tarjoavat yhä kovempaa haastetta kotimaansa markkinoilla. Amerikkalaisyritykset lienevät kärsineet maansa huonoista Kiinan-suhteista enemmän kuin eurooppalaiset, mikä myös osaltaan selittää synkempiä mielialoja.
Helsingin Sanomat (15.9.2023): “Mihin Kiina valmistautuu?”
Kiina-riippuvuuksien vähentäminen onkin nyt lännessä kuuma puheenaihe, ja Suomessakin se on kirjattu tavoitteeksi myös Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Tehtävä ei ole helppo, sillä Suomi ja Eurooppa ovat erittäin riippuvaisia Kiinasta etenkin vihreään siirtyvään liittyvissä teknologioissa sekä raaka-aineissa. Lisäksi riippuvuuksien todellista laajuutta on vaikea mitata, sillä niistä monet jäävät helposti piiloon pitkien tuotantoketjujen sisälle. Riskejä on pitkään toppuuteltu vetoamalla siihen, että Kiinakin on riippuvainen lännestä, mutta Kiina on viime aikoina pyrkinyt kovaa vauhtia vähentämään omia riippuvuuksiaan. Ekonomistit Riikka Nuutilainen ja Tuuli Koivu pohtivat HS:n jutussa, mitä visaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä.
The Ulkopolitist (10.9.2023): “Yhdysvallat yrittää kampittaa Kiinaa puolijohdepakotteilla — turvallisuusajattelun korostaminen kauppasuhteissa voi kuitenkin kostautua”
Kiina-ilmiöiden Anton Karppanen kirjoittaa The Ulkopolitistissa puolijohdeteollisuuden ympärillä vellovasta geopoliittisesta kilpailusta sekä Kiinan mahdollisuuksista saavuttaa teknologinen omavaraisuus Yhdysvaltojen pakotteiden alla. Vaikka kehityksen lopputulemaa on liian vaikea arvioida, vaatii kotimaisen puolijohdeteollisuuden kehittäminen maailman huipputasolle joko vuosikymmenien teknologisten harppausten kiinnikuromista tai kokonaan uusien teknologioiden ja tuotantotapojen kehittämistä. Toisaalta tuotanto- ja tuotekehitysketjujen erottaminen toisistaan turvallisuusargumenttien nojalla hidastaa luultavasti kaikkien osapuolten teknologista kehitystä ja heikentää myös länsimaisten mikrosiruyhtiöiden kannattavuutta.
Lyhyesti:
- Kauppalehti (22.9.2023): Exel Composites, Valmet ja Nordea punnitsevat haastattelussa Kiina-riskejä – esimerkiksi Exel on suunnannut viime vuosina kohti Intiaa.
- Reuters (21.9.2023): Kiinan ja EU:n taloushuippukokous käynnistyy Pekingissä 25. syyskuuta.
- Bloomberg (13.9.2023): Kiina kiisti mediatiedot Applen laitteiden kieltämisestä valtionhallinnossa, mutta kertoi kiinnittäneensä huomiota laitteista raportoituihin turvallisuushuoliin.
- Ilta-Sanomat (10.9.2023): Kiina-riippuvuus näkyy arjessa, ja Suomen arki nojaa kiinalaisiin tuotteisiin niin sähköbusseissa kuin lääkeaneissakin.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (21.9.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Muotipoliisi.
The New York Times (21.9.2023): “Even the Most Repressive Regime Can’t Stamp Out Independent Thought”
Pulitzer-palkittu toimittaja Ian Johnson kertoo Kiinan “underground-historioitsijoista”, valveutuneista kansalaisista, jotka kokoavat ja levittävät tietoa Kiinan historian tärkeistä mutta vaietuista tapahtumista. Johnsonin mukaan Kiina esitetään tämän päivän länsimaisissa narratiiveissa usein yksioikoisen autoritaarisena yhteiskuntana, jossa kansa on alistunut osaansa, mutta tosiasiassa maassa toimii laaja joukko kansalaisia, joiden tuottamat epäviralliset julkaisut leviävät esimerkiksi verkossa pdf-tiedostoina ja kertovat kulttuurivallankumouksen ja Maon suuren harppauksen kaltaisista tapahtumista. “Itsenäinen ajattelu elää Kiinassa. Sitä ei ole murskattu.”
Helsingin Sanomat (18.9.2023): “Kiina harkitsee ”kansakunnan tunteita loukkaavien” vaatteiden kieltoa”
Jos muotipoliisi-käsite on aiemmin jäänyt epäselväksi, niin nyt kansantasavallan lainsäätäjät ovat vastanneet huoleen. Kiinassa kumileimasimen alle on tulossa uusi lakiesitys, joka kieltää “kansakunnan tunteita loukkaavan” pukeutumisen sakko-, jopa vankeusrangaistuksen uhalla. Lakiesitys on herättänyt runsaasti ihmettelyä ja purnausta, eikä vähiten sen vuoksi, että sen teksti on laadittu epämääräiseksi. Laissa ei siis määritellä, milloin pukeutumisesta tulee rangaistavaa. Kenties Nalle Puh -paidassa ei kuitenkaan kannattane lain voimaantulon jälkeen matkustaa Kiinaan.
Sixth Tone (19.9.2023): “The Creative Ways China’s Homes Are Being Sold”
Miten saada asuntomarkkinoille kuhinaa tilanteessa, jossa kiinteistömarkkinoilla vallitsee vakava luottamuspula ja eikä kauppa käy? Esimerkiksi Shenzhenissä eräs yhtiö houkutteli luksusasuntojen ostajia tarjouksella, jossa tarjottiin kaupankylkiäiseksi toista asuntoa vähemmän kehittyneeltä alueelta. Pohjoisessa Harbinissa puolestaan potentiaalisia asukkaita on houkuteltu muista maakunnista lupauksella ilmaisista sisustus- ja siivouspalveluista sekä rakennuttajan kustantamilla lentolipuilla asunnonostajan työssäkäyntimaakuntaan. Markkinan hädästä kertoo kenties se, että kiinteistöyhtiö Wanda markkinoi asuntojaan jopa lupauksella siitä, että asunnon kylkiäisenä tulee vaimo. Tästä ylilyönnistä yhtiölle lätkäistiinkin sakko.
The Independent (15.9.2023): “Zhou Guanyu interview: ‘There is a lot of pressure in F1 – only winners stay in this sport’”
Alfa Romeon tallissa toista kauttaan kisaava kaikkien aikojen ensimmäinen kiinalainen Formula 1 -kuljettaja Zhou Guanyu on saanut jatkosopimuksen ensi vuodelle. Alfa Romeon kisat eivät ole tällä kaudella sujuneet kaksisesti, mutta Zhou on yhtä kaikki onnistunut ajamaan aivan kokeneen tallikaverinsa Valtteri Bottaksen kintereillä. Jatkosopimus on Zhoulle tärkeä myös siksi, koska ensi kaudella Formula ykkösten on vihdoin määrä palata Kiinaan. Zhou pääsee viimein kotiyleisönsä eteen, kun Shanghain osakilpailu ajetaan vuonna 2024 ensimmäistä kertaa koronavuosien jälkeen. The Independentin haastattelussa Zhou kertoo kokemuksistaan ja odotuksistaan ensi kaudelle.
Yle (15.9.2023): “Kiinan hurja panostus uusiutuvaan energiaan voi saada sen päästöt taittumaan jo parissa vuodessa”
Tutkimuslaitos CREA:n analyytikko Lauri Myllyvirta kertoo, että koronapandemian jälkeen Kiinan päästöttömän energiantuotannon kasvu on lyönyt kaikki ennusteet, ja tällä tahdilla maan ilmastopäästöjen kasvu loppuu jo parissa vuodessa. Myllyvirta pitää mahdollisena jopa Kiinan päästöjen kääntymistä laskuun parin vuoden kuluessa, jos energiankulutus ei kiihdy edellisten vuosien tasosta. Kiina on ollut uusiutuvan energian saralla edelläkävijä, mikä liittyy olennaisesti myös kansainväliseen politiikkaan. Kiina äkkäsi jo yli vuosikymmen sitten, että markkinajohtajuus päästöttömän energian eri osa-alueilla on tulevaisuuden valttikortti.
New York Times (10.9.2023): “Chinese Singer Denounced Over Video at Bombed-Out Ukrainian Theater”
Kiinalainen oopperalaulaja Wang Fang herätti pahennusta vieraillessaan Venäjän miehittämässä Mariupolissa laulamalla neuvostoaikaista laulua Venäjän pommituksissa tuhoutuneen teatterin raunioilla. Mariupolin maanpaossa elävä pormestari tuomitsi nettiin ladatun videon, sillä teatterin tuhoutuessa siellä piileskelleitä ihmisiä kuoli, ja Ukrainan ulkoministeri syytti Wangin saattueen olleen miehitetyssä kaupungissa laittomasti. Video katosi nopeasti Kiinan internetistä, ja artikkelissa haastateltu asiantuntija arvioi sen olleen nolo tapaus Kiinalle, joka haluaisi näyttäytyä puolueettomana kolmantena osapuolena läheisistä Venäjän-suhteistaan huolimatta.
Lyhyesti:
- Sixth Tone (20.9.2023): Lauantaina virallisesti alkavassa Asian Games -urheilutapahtumassa e-urheilulajit ovat räjäyttäneet lippukysynnän.
- The Diplomat (16.9.2023): Dokumenttielokuva Americaville vie Kiinan Jackson Holeen, jossa amerikkalaista unelmaa rakennetaan kansantasavallassa.
- The New York Times (15.9.2023): Kasvava määrä tiibetiläisiä etääntyy kulttuuri-identiteetistään Kiinan sisäoppilaitoksissa, joissa heistä muovataan kuuliaisia kansalaisia.
- Yle (11.9.2023): Lasten älypuhelinriippuvuus on Kiinan uusi terveyskriisi: unihäiriöt ja epäsosiaalinen käyttäytyminen yleistyvät.
Katsele & kuuntele
Kiina-ilmiöt (19.9.2023): “Kiina-ilmiöt-podi Xi Jinpingin aikakaudella”
Radiohiljaisuus on päättynyt ja Kiina-ilmiöt-podcast palaa rotaatioon uutiskirjeen tekijöiden Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -kirjaa ja sen teemoja ruotien. Studiossa tai linjoilla on koolla koko kirjoittajakvartetti Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Keskustelua vetää podcastin uusi isäntä Jyri Lintunen.
Spectator (18.9.2023): “What we know about Beijing’s spies”
Kiinan ulkomailla tapahtuva vakoilutoiminta on noussut otsikoihin sen jälkeen, kun Britannian parlamentissa työskennelleen tutkijan epäillään vakoilleen Kiinan lukuun. Spectatorin Chinese Whispers -podi katsahtaa laajemmin Kiinan vakoilutoiminnan syövereihin, oppaana matkalla entinen MI6-pomo Nigel Inkster.
Tapahtumat
- Kiinalaisia elokuvia Rakkautta & anarkiaa -festivaalilla. Helsinki, 14.–24.9.2023.
Tänä viikonloppuna näytillä vielä Zhang Lün ohjaus The Shadowless Tower ja Liu Jianin animaatioelokuva Art College 1994.
- Enemmän kuin yksi lapsi -kirjallisuustapahtumat. Turku 29.9. klo 17, Helsinki 2.10 klo 18.
Kirjailija Shen Yang vierailee Suomessa kirjansa Enemmän kuin yksi lapsi (Into 2023) suomenkielisen julkaisun yhteydessä. Suomi–Kiina-seura järjestää yhteistyössä Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa kaksi tapahtumaa, joissa kirjailija Shen Yang sekä kääntäjä Rauno Sainio keskustelevat kirjasta ja sen käännöstyöstä kiinasta suomeksi.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 6. lokakuuta 2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy