6.10.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkarintamalla huomiota ovat herättäneet kasvaneet jännitteet Etelä-Kiinan merellä, kun Filippiinit ja Kiina ovat syytelleet toisiaan puolin ja toisin esimerkiksi navigointiesteiden asettamisesta ja poliittisesta draamasta. Lisäksi osiossa asiaa muun muassa kiinalaisesta maailmanjärjestyksestä sekä Kansan vapautusarmeijan kuulumisia.
Taloudessa haasteita riittää usealla rintamalla, kun EU pohtii Kiinaan kohdistuvia talousrajoitteita ja kiinteistöjätti Evergrande jatkaa huojumistaan. Sakkaava talous haittaa myös Kiinan pyrkimyksiä ohjata rahoitusta strategisesti tärkeään puolijohdeteollisuuteen, ja IMF:n Kiinalle ennustamaa 5,2 prosentin talouskasvua epäillään liioitelluksi.
Vaikeat tulevaisuudennäkymät näkyvät yhteiskunnassa esimerkiksi kasvavan aivovuodon muodossa, ja huolta tulevasta lisäävät myös varoitukset uuden koronavirusepidemian mahdollisuudesta. Poliittiset jännitteet puolestaan heijastuivat urheilurintamalle Hangzhoussa järjestetyissä Aasian kisoissa.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä ilmestynyt “kadehdittavan hyvää Kiina-tulkintaa” tarjoava kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Legitiimit turvallisuushuolet.
New York Times (5.10.2023): “How the Big Chip Makers Are Pushing Back on Biden’s China Agenda”
On kulunut vuosi siitä, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto ilmoitti merkittävistä mikrosiruvalmistusteknologian vientirajoituksista Kiinaan. Yhdysvaltalaiset puolijohdejätit Intel, Nvidia ja Qualcomm eivät kuitenkaan ole olleet Bidenin sirusaarrosta mielissään, vaan ovat varoittaneet Washingtonin päättäjiä sulkutoimien tahattomista seurauksista. Niiden mukaan Yhdysvaltojen vetäytyminen voi kiihdyttää Kiinan oman sisäsyntyisen siruteollisuuden kehitystä, mikä voi johtaa tulevaisuudessa kiinalaisten sirujen hallitsemaan maailmaan. Yritykset myös pelkäävät sitä, että ne jäävät ulos Kiinan-markkinoilta ja vaille sieltä kertyviä tuloja, jotka voisi sijoittaa tuotekehitykseen.
Puolijohdejättien lobbaus vaikuttaa tehonneen ainakin siinä määrin, että uudet rajoitukset Kiinan suuntana ovat viivästyneet ja lista mahdollisista muutoksista on kaventunut. Sirufirmojen lobbaus on kuitenkin herättänyt tiukkaa Kiina-linjaa kannattavien kongressiedustajien keskuudessa närää, samoin kuin se, että Nvidia on valmistanut rajoitukset ohittavia, Kiinan-markkinoille räätälöityjä tuotteita.
Yhdysvaltojen menestys Kiinan kanssa meneillään olevassa teknologiakilpailussa nojaa vahvasti myös liittolaismaiden tukeen eli esimerkiksi siihen, että kumppanit yhtyvät Kiinaan kohdistettuihin teknologian vientirajoituksiin. Yksi puolijohde- eli mikrosiruteollisuuden johtavista maista on Etelä-Korea, jonka kahdella johtavalla yrityksellä on Kiinassa kymmenien miljardien tehdasinvestoinnit ja joiden viennistä joinain vuosina yli kaksi kolmasosaa on suuntautunut Kiinaan. Kiinan-markkinoiden sulkeutuminen olisi siis erittäin raskas isku Korean teknologiateollisuudelle. Maan presidentti Yoon Suk Yeol sanoikin geopoliittisten riskien olevan alan yritysten toimintaympäristön hankalin haaste. Nähtäväksi jää, miten Yhdysvallat tasapainottaa teknologiapoliittiset päämääränsä ja liittolaismaiden tarpeet.
The Diplomat (28.9.2023): “Can China Really Build a New World Order?”
Kiina löi syyskuussa pöytään kaksi virallista paperia, joissa hahmoteltiin kiinalaista visiota kansainvälisen järjestelmän uudelleen organisoimiseksi. Mutta kuinka toimiva tämä visio uudenlaisesta järjestyksestä on, sitä ruotii The Diplomatin artikkeli. Keskeisimpänä pointtinaan artikkeli esittää, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan romutti Kiinan globaalin hallinnan mallin ja vesitti Kiinan unelmoiman ihmiskunnan kohtalonyhteisön teoreettisen pohjan.
Kiinan ajamat YK:n peruskirjasta löytyvät itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden prinsiipit saivat rinnalleen Kiinan retoriikassa “legitiimit turvallisuushuolet”, joilla Kiina pyrki näkemään myös Venäjän puolen asiassa. Legitiimit turvallisuushuolet on kuitenkin termi, jota Kiina ei ole millään tavalla määritellyt ja jota kansainvälinen oikeus tai YK ei tunne. Kiinan hahmottelema maailmanjärjestys näyttääkin artikkelin mukaan pikemmin kaoottiselta, jos järjestykseen voidaan jälkikäteen lisätä uutta käsitteistöä, kun geopoliittinen tilanne sitä vaatii.
Kiinan ehdotuksia kansainvälisen järjestelmän uudistamiseksi ruodittiin hieman samaan tapaan myös Choicen (China Observers in Central and Eastern Europe) tuoreessa artikkelissa. Artikkelin mukaan Kiinan visiot, kuten ihmiskunnan kohtalonyhteisö, jäävät aivan liian abstraktille ja ympäripyöreälle tasolle tarjotakseen konkreettisia ratkaisuja ihmiskuntaa riivaavien ongelmien ratkaisemiseksi.
Merics (27.9.2023): “Image control: How China struggles for discourse power“
Kiinan ja länsimaiden suhteiden kiristyessä ja Kiina-mielikuvien synkentyessä kommunistinen puolue on lisännyt paukkuja niin sanotun puhevaltansa (kiin. 话语权, engl. discourse power) vahvistamiseen, argumentoi ajatushautomo Merics uudessa raportissaan. Rapsan mukaan Kiina pyrkii brändinsä kiillottamiseen sekä positiivisella ja yhteistyötä korostavalla että aggressiivisemmalla ja disinformaatioon tukeutuvalla propagandalla. Samaan aikaan Kiina pyrkii vaientamaan kommunistisen puolueen narratiiviin sopimattomia näkökulmia uhkailun ja taloudellisen painostamisen kautta. Raportin kirjoittajien mukaan EU-maiden tulisi tiedostaa ilmiön merkitys sekä laatia yhdessä koordinoitu strategia siihen vastaamiseksi ja länsimaisten arvojen puolustamiseksi.
The New York Times (26.9.2023): “Tensions With China Cross a New Line in the South China Sea”
Tunnelmat Etelä-Kiinan merellä ovat vaihteeksi kiristymään päin Filippiinien julkaistua videon, jossa maan merivartioston sukeltaja katkaisee Kiinan Etelä-Kiinan merelle pingottaman köyden. Filippiinien näkökulmasta kyseinen köysi oli kansainvälisen lain vastainen este mm. filippiiniläisille kalastusaluksille, mutta Kiinan nihkeän vastauksen mukaan Filippiinien olisi parempi pitäytyä “provokaatioista ja riidan haastelusta”. Provokaatioita voi kuitenkin olla luvassa lisää, sillä Filippiinien vuonna 2022 valittu presidentti Ferdinand E. Marcos Jr. on ilmoittanut laittavansa kovan kovaa vastaan Etelä-Kiinan merellä, ja pyrkii ilmeisesti osoittamaan olevansa sanojensa mittainen mies.
Hieman köysigatea aiemmin Helsingin Sanomat uutisoi Filippiinien asevoimien syyttäneen kiinalaisia kalastusaluksia koralliriuttojen tuhoamisesta Etelä-Kiinan merellä. Kyseessä eivät välttämättä olleet aivan tavalliset kalastajat, vaan mahdollisesti Kiinan merivoimien puolisotilaallisen merimilitian (tuttavallisemmin “pienet siniset miehet”) alukset. Kiina vastasi kutsumalla Filippiinien syytöksiä “poliittisen draaman luomiseksi”.
The National Bureau of Asian Research (26.9.2023): “China’s Military Decision-making in Times of Crisis and Conflict”
National Bureau of Asian Research on lyönyt ilmaisjakeluun tuhdin kirjan, joka tarkastelee Kiinan asevoimien päätöksentekoa kriisiolosuhteissa. Raportti koostuu Kiinan asevoimien asiantuntijoiden (mm. Phillip Saunders ja Roy Kamphausen) artikkeleista, jotka tarkastelevat Kiinan päätöksentekojärjestelmän perusteita sekä Kiinan toimintaa esimerkiksi Intian ja Etelä-Kiinan meren kriiseissä. Summatessaan yhteen artikkeleiden näkökulmia teoksen toimittajat arvioivat, että yleisellä tasolla Kiina on muuttunut aggressiivisemmaksi toimijaksi eikä lämpene Yhdysvaltojen esittämille mekanismeille ja konsultaatiolle. Kiina katsoo siis hyötyvänsä kasvavista jännitteistä Yhdysvaltoja enemmän, ja on valmis kokeilemaan Yhdysvaltojen pelotteen pitävyyttä yhä rohkeammin peliliikkein.
Kiinan asevoimista kiinnostuneiden kannattaa tutustua samassa yhteydessä myös PLA-tuntija Joel Wuthnown Foreign Affairsille kirjoittamaan artikkeliin, joka pohtii puoluejohdon ja asevoimien ylimmän johdon välistä luottamuspulaa. Aihe on herättänyt viime aikoina huomiota, kun Kiinan puolustusministeri Li Shangfu sekä Kiinan ohjusjoukkojen johtoporras puhdistettiin tehtävistään nopealla aikataululla. Näin korkeilta palleilta pudonneet päät viittaavat Wuthnow’n mukaan siihen, ettei Xin harkintakyky korkeimpia upseereita valitessa ole niin rautainen, kun on ajateltu.
Lyhyesti:
- Financial Times (5.10.2023): Belgian turvallisuuspalvelu selvittää Alibaban Liègen-logistiikkakeskuksessa tapahtuvaa mahdollista vakoilutoimintaa.
- Financial Times (26.9.2023): Kiinan syrjäytetty ulkoministeri hankki TV-toimittajan kanssa lapsen sijaissynnytyksellä Yhdysvalloissa. Sijaissynnytykset ovat Kiinassa kiellettyjä.
- Helsingin Sanomat (26.9.2023): Uiguuritutkija tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
- AFP (22.9.2023): Xi sorvasi strategisen kumppanuuden Syyrian kanssa, kun maata johtava Bashar al-Assad vieraili Kiinassa syyskuun lopulla.
Talous
Kuumaa: Evergrande-pomo kotiarestissa.
South China Morning Post (5.10.2023): “IMF likely overestimating China’s economic growth prospects, US analyst says”
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti helmikuussa Kiinalle 5,2 prosentin talouskasvua tälle vuodelle. Kiinteistösektorin ja paikallishallintojen vaikean tilanteen vuoksi luku on mahdollisesti jopa puolet yläkanttiin, Rhodium Group -ajatushautomon Daniel Rosem toteaa SCMP:lle. Rosen perustaa ennustuksensa sille, että IMF on velvoitettu käyttämään Kiinan valtion sille toimittamaa dataa, jonka lukujen hän olettaa muun talousdatan valossa olevan liioiteltuja. Rosenin mukaan kasvu voi jäädä kahden prosentin tuntumaan, ja pidemmänkin aikavälin kasvupotentiaali liikkunee kolmen prosentin tuntumassa. Vaikka vienti on vetänyt kohtuullisesti, heikentävät kotimaan talousvaikeudet kasvupotentiaalia huomattavasti.
Reuters (4.10.2023): “China rebukes EU after formal launch of EV subsidy probe”
Kiina on protestoinut Euroopan komission kiinalaisten sähköautojen tukiaisiin liittyvää tutkintaa, jonka tehtävänä on selvittää tukeeko maa sähköautoteollisuuttaan sopimattomalla tavalla ja pitäisikö EU:n ottaa käyttöön tuontitulleja. Kiinan mukaan sille ei ole annettu riittävästi aikaa ja tietoa prosessista eikä se näin ollen pysty vastaamaan syytöksiin asiallisesti. Kiina syyttää komissiota protektionismista, komission huolena taas on eurooppalaisen autoteollisuuden heikkeneminen mahdollisesti epäreilussa kilpailutilanteessa.
Tapaus on aiheuttanut huolta EU:n ja Kiinan suhteiden heikkenemisestä ja Kiinan mahdollisista vastatoimista, mutta toistaiseksi Kiina on lähinnä protestoinut komission toimia sanallisesti. German Marshall Fundin Noah Barkin sanoo uutiskirjeessään, että kiinalaiset osapuolet eivät ainakaan EU:n kauppakomissaari Valdis Dombrovskisin Pekingin-vierailun aikana esittäneet uhkauksia konkreettisista vastatoimista edes yksityisesti. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on puolestaan ehtinyt jo varoitella EU:ta protektionismin kierteestä, taustalla ymmärrettävästi saksalaisten autonvalmistajien huolet, joille Kiinan-markkina on tärkeä.
Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla listan erittäin kriittisistä teknologioista, joiden joutumista vääriin käsiin se pyrkii suojelemaan. Niihin lukeutuvat tekoälyyn, edistyneisiin puolijohteisiin, kvanttimekaniikkaan ja biotieteisiin liittyvät teknologiat. Suoraan Kiinaa ei asiassa mainittu – komission varapuheenjohtaja Vera Jourova muotoili sääntöjen koskevan kaikkia maita, vaikka Kiina onkin “iso elefantti” huoneessa.
Wall Street Journal (1.10.2023): “China Comes Under Growing Pressure to Fix the Country’s Housing Market”
Kiinan kiinteistösektorilla verkko kiristyy pikkuhiljaa sekä henkilö- että yhtiötasolla. Vanhan kunnon Evergrande-kiinteistöjätin perustaja Hui Ka Yan on asetettu viranomaistutkintaan ja kotiarestiin, sillä hänen epäillään yrittäneen siirtää varallisuuttaan Kiinan rajojen ulkopuolelle samaan aikaan, kun Evergrande tuskailee keskeneräisten ja asiakkaille luvattujen rakennusprojektien kanssa. Yhtiö itse on vahvistanut tutkinnan, mutta ei ole kertonut asiasta enempää. Myös Evergranden varainhoitobisneksen henkilökuntaa on poliisitutkinnassa Etelä-Kiinassa.
Samalla Evergrande yrittää saada velkojaan järjesteltyä uudelleen, mutta tuoreimmat yritykset ovat epäonnistuneet. Yhtiö ei saa asuntojaan kaupaksi eikä Kiinan arvopaperivalvoja ole antanut yhtiön laskea liikkeeseen uutta velkaa vedoten Evergranden tytäryhtiö Hengda Real Estate Groupia koskevaan tutkintaan. Viime viikolla Hengda kertoi jättäneensä joukkolainansa erän maksamatta. Ilman velkasaneerausta yhtiön ei uskota selviävän rakentamisvelvoitteistaan, mutta toisaalta yhtiön ei tunnuta haluavan päästä veloistaan liian helpollakaan, sillä sen pelättäisiin lisäävän moraalikatoa. Huomattavaa myös on, että Evergrande on paljon velkaa myös kiinalaisisille PK-sektorin yrityksille, kuten rakennusyrittäjille.
Kokonaiskuva kiinteistömarkkinoilla on synkkä, eikä Evergrande ole ainoa – myös Country Gardenin tilanne huolettaa. Osa kiinalaiskaupungeista on asettanut rajoituksia gryndereiden hinnanalennuksille kassan kerryttämiseksi, sillä polkumyynnin kierteen epäillään aiheuttavan epävakautta yhteiskuntaan, jossa iso osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni seinissä.
Financial Times (27.9.2023): “China’s economic malaise hits efforts to raise $41bn chip fund”
Reuters uutisoi viime kuussa puolijohteisiin keskittyvän ns. Suuren rahaston (Big Fund) suunnittelevan kolmatta ja tähän asti suurinta rahoituskierrostaan, jossa tavoitteena on 41 miljardin dollarin kerääminen. Financial Times kirjoittaa kuitenkin rahoituksen keräämisen kohdanneen ongelmia. Rahaa on tarkoitus kerätä muun muassa paikallishallinnoilta ja valtio-omisteisilta yrityksiltä, mutta nämä kaksi ryhmää ovat kärsineet viime aikoina maan heikentyneestä taloustilanteesta. Rahasto on niin sanottu valtiollinen ohjausrahasto, jonka tavoitteena on tukea strategisesti tärkeän puolijohdeteollisuuden kehitystä, mutta myös ohjailla sitä suuntaamalla rahoitusta valtion strategisten päämäärien mukaan. Puolijohdeteollisuuden kehittäminen on hyvin pääomaintensiivistä, ja Yhdysvaltain pakotteista riippumattoman kotimaisen teollisuuden kehitys on Kiinalle prioriteetti.
SCMP uutisoi puolestaan valtio-omisteisen rahastoyrityksen suunnittelevan pienempää, 14 miljardin dollarin rahastoa muiden strategisten teollisuudenalojen tukemiseksi.
Lyhyesti:
- The Diplomat (2.10.2023): Mitä kuuluu Kiinan siruteollisuudelle? Haastattelussa Douglas Fuller.
- The Economist (26.9.2023): Kiinan ja kansainvälisen bisneksen suhteet kiristyvät.
- Financial Times (25.9.2023): Kiina asetti japanilaisen Nomura-pankin konkaripankkiirin maastapoistumiskieltoon.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (5.10.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Aivovuoto.
Helsingin Sanomat (5.10.2023): “Minä ja kaksi maailmaa”
Helsingin Sanomat haastattelee Jenni Yetä, jonka elämästä suomalaisen ja kiinalaisen kulttuurin välissä kerrotaan uudessa kirjassa Littana – Kielletyn lapsen tarina. Ye oli perheensä toinen tyttölapsi, mistä seurasi sakkorangaistus yhden lapsen politiikkaa noudattaneessa Kiinassa sekä koko suvun pettymys poikalapsia ihannoivassa kulttuurissa. 1990-luvulla Yen ollessa viisivuotias perhe muutti Suomeen, jossa tyttö joutui tasapainoilemaan kahden kulttuurin välissä. Aikuisiällä tämä johti ongelmiin politiikassa, kun Ye taannoin erotettiin Vantaan kaupunginvaltuustossa ensin kokoomuksen ja sitten vihreiden valtuustoryhmästä Kiina-kytkösten ja uiguurien kohtelua vähätelleiden kommenttien takia. HS:n haastattelusta käy ilmi, että kyseinen tapaus ja siihen liittyvät poliittiset kysymykset ovat Yelle edelleen arka puheenaihe.
New York Times (3.10.2023): “China Is Suffering a Brain Drain. The U.S. Isn’t Exploiting It.”
Kiina kärsii New York Timesin mukaan lisääntyneestä aivovuodosta, kun suurten kaupunkien nuoret koulutetut ammattilaiset haikailevat ulkomaille. Tänä vuonna maasta on jo muuttanut enemmän ihmisiä kuin koko viime vuonna yhteensä. Aiemmasta poiketen monien ykköskohteena ei kuitenkaan ole Yhdysvallat, minkä syyksi mainitaan muun muassa viisumi- ja oleskelulupaprosessien arvaamattomuus sekä poliittinen epävakaus ja maailmanpolitiikan mahdolliset vaikutukset kiinan kansalaisten elämään Yhdysvalloissa. Yhä useampi katsoo esimerkiksi Eurooppaan, jossa houkuttelee muun muassa hyvä sosiaaliturva sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino.
Ilmiön voi ehkäpä nähdä jatkumona niin sanotulle “pako-opille” (runxue), josta kirjoitimme viime vuonna ja joka on ottanut paikkansa osana kiinan kielen uudissanastoa. Konseptin ytimessä ovat kiinalaisen yhteiskunnan ja työelämän paineet joiden osa näkee kasvaneen sietämättömiin mittoihin. Ilmapiiri on myös muuttunut melko nopeasti, sillä koronapandemiaa edeltäneinä vuosina sekä vielä Kiinan koronan tukahdutuspolitiikan toimiessa trendinä oli pikemminkin se, että yhä useampi ulkomailla opiskeleva kiinalainen suunnitteli palaavansa opintojen jälkeen kotimaahan. Ilmiöstä kirjoitti esimerkiksi The Economist vuonna 2021.
Helsingin Sanomat (30.9.2023): “Kiinan kiistat naapureidensa kanssa saivat Aasian kisojen yleisön ilkkumaan ja nauramaan”
Eri puolilla Aasiaa neljän vuoden välein järjestettävä urheilun suurtapahtuma Asian Games rantautui tällä kertaa Kiinan Hangzhouhun. Sydämen kisoina markkinoitua skabailua ovat värittäneet tunteet, mutta eivät välttämättä juuri sellaiset tunteet, joita sloganista voisi päätellä. Liekö kyse viimeaikaisesta Fukushiman vedenlaskun aiheuttamasta mielipahasta vai historiallisista kaunoista, mutta jotakin ikävää on näyttänyt Kiinalta purkautuvan Japania kohti. Kisaisännät ovat esimerkiksi soittaneet parjaavaa taustamusiikkia japanilaisjoukkueen epäonnen hetkellä.
Kisoista on tullut myös eräänlainen pehmeän vallan performanssi Taiwanin suhteen. Kisoissa Kiinan Taipei -nimen alla kisaavat taiwanilaiset saivat avajaisseremoniassa yleisöltä näkyviä suosionosoituksia, joskin huudoissa kehotettiin palaamaan kotiin, ilmeisesti siis Taiwania takaisin Kiinan hoteisiin. Kiinan valtionmedia oli myös hereillä, kun taiwanilainen Kiina-myönteinen taekwondotähti avasi sanaista arkkuaan.
South China Morning Post (24.9.2023): “China’s ‘batwoman’ scientist warns another coronavirus outbreak is ‘highly likely’”
Kiinan yksi tunnetuimmista virologeista, lepakkonaisenakin mainetta niittänyt Shi Zhengli uskoo, että koronaviruksien aiheuttamat vitsaukset eivät jääneet tähän. Päättely tieteellisessä julkaisussa menee jotenkin niin, että kun kerran koronavirus on aiheuttanut sairausaaltoja aiemminkin, on hyvin todennäköistä, että näin tapahtuu myöhemminkin. Covid-19-pandemian lisäksi Kiinasta niin ikään peräisin ollut 2000-luvun alun Sars-epidemia oli koronaviruksen aiheuttama. Shi ja muu kirjoittajatiimi ovat tarkastelleet kymmenittäin koronaviruslajeja, joista 20:n katsotaan muodostavan suuren terveysriskin.
Lyhyesti:
- Ilta-Sanomat (3.10.2023): Kiinalainen snookertähti Ding Junhui unohti turnauksen pukukoodin, joutui vaatekaupoille ja myöhästyttyään ottelun alusta tuomittiin häviämään yhden erän.
- Sixth Tone (1.10.2023): Kiinan ruokatorit – joilla muutamilla on synkkä maine virustautien pesäkkeinä – ovat nousseet nuorten kiinalaisturistien suosioon.
- Helsingin Sanomat (27.9.2023): Muotoilija Yrjö Sotamaalle myönnettiin Kiinassa 130 000 euron muotoilupalkinto.
Katsele & kuuntele
Drum Tower (3.10.2023): “Drum Tower goes to Washington DC”
Drum Towerin tuoreessa jaksossa pääsevät Washingtonissa sijaitsevan Georgetown Universityn kansainvälisten suhteiden opiskelijat, kotoisin Yhdysvalloista, Kiinasta, Taiwanista ja Japanista. Juontajat David Rennie ja Alice Su sekä heidän professorinsa Evan Medeiros keskustelevat heidän kanssaan Kiinan ja Yhdysvaltain välisistä suhteista ja niiden pessimistisistä tai optimistisista näkymistä. Eri taustaisten opiskelijoiden vuoropuhelu on kiehtovaa kuultavaa.
Pörssipäivä (28.9.2023): “Makrotalouden podi: rahapolitiikan hienosäätö, Kiina ja Intia”
Pääekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta ja pääanalyytikko Minna Kuusisto Danske Bankista keskustelevat EKP:n rahapolitiikan ja Intian ohella Kiinan kasvunäkymistä, kiinteistösektorin tilanteesta, Taiwanista sekä lännen ja Kiinan kauppakiistoista.
Tapahtumat
- Ulkopoliittinen instituutti ja Historioitsijat ilman rajoja: China and colonialism -seminaari**, ti 24.10.2023 klo 9:30–11:45.
- BOFIT Kiina-tietoisku 2023: Kiina ja kestävän kasvun kapea tie**
Suomen Pankin rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki. Ma 30.10.2023 klo 13.00–15.30.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 20. lokakuuta 2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy