3.11.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikan uutisviikot olivat jälleen täynnä vakavaa asiaa. Viikkojen kärkiaihe ainakin Itämeren suunnalla oli kiinalaisvarustamon konttialuksen kytkeytyminen Balticconnector-kaasuputken hajoamiseen. Globaalisti näkyvämpi oli epäilemättä kuitenkin entisen pääministeri Li Keqiangin kuolema, jonka arveltiin kiristävän tunnelmia Zhongnanhain hämyisissä kabineteissa.
Taloudessa otsikoita dominoi viiden vuoden välein järjestettävä rahoituksen työkonferenssi, jossa puoluejohto keskittyi erityisesti Kiinan maakuntien velkaongelman ratkaisemiseen. Talouden seuraajien kannattaa tsekata myös Bofitin tuoreen Kiina-tietoiskun tallenne, jossa Kiinan talouden ennakoidaan siirtyvän pysyvästi hitaamman kasvun uralle.
Yhteiskuntaosiossa tarjolla puolestaan monimuotoinen kattaus sinosfäärin ilmiöitä Kimi Räikkösen fanistatuksesta taiwanilaisten transsukupuolisten legaaliseen asemaan sekä Shanghain halloween-pukuloiston nokkeliin puoluevaltiolle kohdistettuihin piikkeihin.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä ilmestynyt “kadehdittavan hyvää Kiina-tulkintaa” tarjoava kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Ankkuri meren pohjassa.
Financial Times (30.10.2023): “‘Other leaders are corrupt’: Li Keqiang mourning poses challenge for Beijing“
Kiinan entinen pääministeri Li Keqiang siirtyi ajasta iäisyyteen viime perjantaina 27. lokakuuta 68 vuoden iässä. Xi Jinpingin kaudella kymmenen vuotta (2013–2023) pääministerin tehtäviä hoitanut Li menehtyi äkillisesti sydänkohtaukseen. Viimeistään Zhou Enlain ajoista lähtien pääministereitä on Kiinassa pidetty aliahtelevien puoluejohtajien rinnalla maanläheisinä ja kansaa ymmärtävinä, mutta valtiolle syvästi uskollisina virkamiehinä. Myös Lin poismeno aktivoi kansalaiset näkyvästi suremaan, ja esimerkiksi lapsuudenkotinsa ympäristö Hefeissä täyttyi nopeasti kukkamerellä. Sen sijaan merkille pantavaa oli, että Kiinan valtionmedioissa Lin yllättävästä poismenosta ei välittömästi luriteltu montaakaan riviä: Xi Jinpingin tekemiset pysyivät tuttuun tapaan pääotsikoissa ja hautasivat pienellä präntätyn uutisen pääministerin poismenosta alleen.
Li Keqiangia on pidetty tyypillisesti Xitä liberaalimpana poliitikkona niin taloudellisten kuin poliittistenkin ideoidensa tasolla. Lisäksi Li kuului kommunistisen puolueen sisällä vallitsevaan “nuorisoliittolaisten” klikkiin, jonka vaikutusvallan Xi on kaudellaan pyrkinyt tehokkaasti tukahduttamaan. Niinpä Lin kuolema onkin nostanut ajallemme tyypillisesti esiin erilaisia salaliittoteorioita, joita esimerkiksi Asia Nikkei koosti artikkeliinsa. Joka tapauksessa Kiinan turvallisuuskoneisto on viritetty täyteen valmiuteen, ja Nikkein mukaan esimerkiksi yliopistoja on kehotettu estämään “luvattomien mielenilmausten” järjestäminen poismenneen kansan pääministerin kunniaksi.
Íltalehti (29.10.2023): “Toimivatko Kiina ja Venäjä yhdessä? Tämä kaasuputken vahingoittumiseen yhdistetyistä aluksista tiedetään”
Lokakuun 8. päivän aamuyön tunteina särkyneen, Suomen ja Viron yhdistävän Balticconector-kaasuputken rikkoutumisen taustalla on hyvin suurella todennäköisyydellä kiinalaisen Newnew Shipping -varustamon konttialus Newnew Polar Bear. Tarkemmin putkirikon aiheutti aluksen kuusitonninen ankkuri, joka on tavalla tai toisella osunut sekä kaasuputkeen että Suomen ja Viron yhdistävään datakaapeliin. Kuluneiden viikkojen aikana suomalaiset ja virolaiset journalistit ovat pyrkineet vimmalla selvittämään laivan ja sen omistaman varustamon taustoja, sekä ennen kaikkea motiivia sille, miksi yksikään kiinalainen taho kytkeytyisi Itämerellä sijaitsevan infrastruktuurin mahdolliseen sabotaasiin.
Vaikka Newnew Shippingin taustat on selvitetty (kyseessä vaikuttaa olevan kiinalaisomisteinen yksityinen yritys), ei mysteeri ole tullut juurikaan kirkkaammaksi. Asiantuntijat ovat olleet varsin kategorisesti sitä mieltä, ettei Kiinan valtiolla olisi insentiiviä tämäntyyppiseen toimintaan, eikä se sopisi Kiinan vuosikymmeniä noudattaman “puuttumattomuuspolitiikkan” traditioon. Toisaalta, Newnew Polar Bearin ja venäläisalusten liikkeet, joita otsikon artikkelissa tarkastellaan, herättävät paljon hankalia kysymyksiä. Virallinen Kiina on pitänyt aiheesta matalaa profiilia, mutta Kiinan ulkoministeriön tiedottajan, Mao Ningin mukaan Kiina tukee Suomea tutkinnassa, ja toivoo, että totuus asiasta löydetään mahdollisimman pian.
New York Times (29.10.2023): “No, Xi Jinping Is Not About to Attack Taiwan”
Hyökkääkö Kiina Taiwaniin viimeistään 2027? Tämä kysymys on kirvoittanut paljon spekulaatiota niin ammattianalyytikoilta kuin Kiina-ilmiöt uutiskirjeeltäkin. Kiinan turpon pitkäaikaisiin kommentaattoreihin lukeutuva Bonnie Glaser osallistuu juupas-eipäs-debattiin vieraskynällään, jonka mukaan hyökkäys ei ole Kiinan lähitulevaisuuden agendalla. Glaserin mukaan Kansan vapautusarmeijan sisällä viime aikoina tapahtuneet puhdistukset herättävät kysymyksen siitä, kuinka kova luotto Xillä on asevoimien iskukykyyn. Menohaluja hillitsee Glaserin mukaan myös Venäjän heikko menestys Ukrainan sodassa, eikä Kiinalla ole syytä olettaa parempaa tulosta hyvin varustautunutta Taiwania vastaan. Hyvin samankaltaiseen lopputulemaan päätyi myös PacNetille kirjoittanut Kiinan asevoimien asiantuntija Joel Wuthnow.
Helsingin Sanomat (29.10.2023): “Kiinalainen juttu”
Helsingin Sanomat julkaisee alkukesällä Teema-numerossaan ilmestyneen Unto Hämäläisen artikkelin Kiinan ja Suomen suhteiden historiallisesta kaaresta. Artikkeli aloittaa Deng Xiaopingin uudistusten ja avautumisen kauden alkuhämärästä, vuodesta 1979, jolloin Kiinan varapääminsiteri Geng Biao suoritti Kiinan kansantasavallan ensimmäisen korkean tason valtiovierailun Suomeen. Tästä lähtien maiden väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet ovatkin kehittyneet (pienten mutkien kautta) hyvin sujuvasti aina nykypäivään saakka, jolloin Kiina ja Suomi “ovat joutuneet eri puolille maailmanlaajuisessa valtapelissä.” Kuten artikkeli osoittaa, tilanne ei ole kuitenkaan uusi, sillä kylmän sodan alkuvuosina Suomen ja Kiinan yhteydenpitoa rajoitti Neuvostoliitto, jonka painostuksen alla Suomi piti yhteydet Kiinaan täysin minimitasolla.
U.S. Department of Defense (19.10.2023): “2023 Report on Military and Security Developments Involving the People’s Republic of China”
Yhdysvaltain puolustusministeriö on läväyttänyt pöytään vuosittain lakisääteisesti julkaistavan raporttinsa Kiinan asevoimien nykytilasta ja kehityksestä. Lähes 200-sivuinen raporttijärkäle käy tuttuun tapaan läpi Kiinan ulkopolitiikan ja sotilasstrategian tavoitteita ja tuoreinta kehitystä, minkä jälkeen syvennytään perin yksityiskohtaisesti Kansan vapautusarmeijan asejärjestelmiin ja härveleihin. Tässä Kiinan asevoimien seuraajien vuosittaisessa “raamatussa” riittää perehdyttävää marraskuun hämärtyviin iltoihin.
Lyhyesti:
- BBC (1.11.2023): Kanada kieltää WeChatin valtion älylaitteilta
- CNBC (31.10.2023): Biden ja Xi tapaavat Yhdysvalloissa APEC-kokouksen yhteydessä marraskuussa.
- South China Morning Post (27.10.2032): Kiina kiristää valtionsalaisuuksiin liittyvää lainsäädäntöä.
- CNN (24.10.2023): Puolustusministeri Li Shangfu koki ulkoministerin kohtalon – katoamista seurasi vihdoin ilmoitus syrjäyttämisestä.
Talous
Kuumaa: Kuinka ratkaista maakuntien velkavuori?
Pekingnology (31.10.2023): “Twice-a-decade Central Financial Work Conference readout and notes”
Kommunistisen puolueen talousässät presidentti Xi Jinpingin ja pääministeri Li Qiangin johdolla kokoontuivat tällä viikolla joka viides vuosi pidettävään rahoitussektorin työkonferenssiin Pekingissä. Konferenssin poliittinen painoarvo on selvästi kasvussa talouden ongelmista johtuen – tällä kertaa kaikki politbyroon pysyväiskomitean seitsemän jäsentä osallistuivat verrattuna viime kerran viiteen.
Yhtäältä kokouksen tulokulmana oli lisätä rahoitusjärjestelmän sääntelyä ja kehittää pääomamarkkinoita. Kuitenkin keskeisenä pohdittavana asiana konferenssissa oli maakuntien velkaantumisen ratkaisu ja köydenveto siitä, pitäisikö paikallishallintojen vai Pekingin keskusvallan ottaa velat kontolleen. Julkisesti viesti oli, että julkisen sektorin velkarakennetta optimoidaan vakautusmekanismin turvin, mutta konferenssin jälkeen on jääty spekuloimaan siitä, miten vastuut jakautuvat ja miten uusien velkavuorien kasvu estetään.
Ansiokasta käännöstyötä Kiinan sisäisestä keskustelusta on tehnyt East is Read -uutiskirje. Esimerkiksi professori Zhang Ming on katsonut, että vaikka velan kokonaismäärä on hallittavissa, keskeisinä ongelmakohtina ovat velan epätasainen jakautuminen keskusvallan ja paikallistason kesken sekä epäsuhdat eri maakuntien välillä. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on heikoin Tianjinissa, Guizhoussa ja Gansussa.
Helsingin Sanomat (30.10.2023): “Suomen Pankki: Kiina vaipuu kohti hitaampaa talouskasvua”
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos Bofit piti tällä viikolla Kiina-tietoiskunsa, jossa käsiteltiin eritoten Kiinan talouden vastatuulia ja kommunistisen puolueen mahdollisia reagointitapoja. Bofitin mukaan Kiinan talous kasvaa viisi prosenttia tänä vuonna, neljä prosenttia ensi vuonna ja kolme prosenttia vuonna 2025. Maan sisällä hidastumiseen vaikuttavat rakenteelliset tekijät, kuten työikäisen väestön supistuminen, väestön nopea ikääntyminen ja heikko kokonaistuottavuuden kehitys. Viennin osalta puolestaan poliittiset jännitteet eivät voi olla vaikuttamatta – Kiinan päävientimarkkinoilla Yhdysvalloissa ja Euroopassa kysynnän kasvun ennustetaan jäävän vaimeaksi.
BBC (23.10.2023): “Foxconn: Taiwan-based iPhone-maker investigated by China”
Maailman suurin Iphone-valmistaja ja yksi maailman suurimmista työnantajista, taiwanilainen Foxconn, on ajautunut Manner-Kiinassa verottajan tutkintaan. Asian paljastaneena sylttytehtaana on nationalistinen julkaisu Global Times ja sen nimettömät lähteet, mutta ilmeisesti myös Foxconn on myöntänyt tutkinnan toteamalla toimivansa tutkinnan kanssa yhteistyössä. Mahdollisten talousepäselvyyksien lisäksi tutkinnalla on nähty myös poliittisia ulottuvuuksia. Jopa Global Times äityi mainitsemaan, että moni ajattelee Foxconnin penkomisen johtuvan lähestyvistä Taiwanin presidentinvaaleista, joissa itsenäisenä ehdokkaana on myös Foxconnin perustaja Terry Gou.
Lyhyesti:
- BBC (30.10.2023): Umpivelkaantuneelle kiinteistöyhtiö Evergrandelle joulukuun alkuun aikaa sopia velkojien kanssa, muuten odottaa konkurssi.
- Helsingin Sanomat (27.10.2023): Yhdysvaltalaisyritykset katoavat Kiinasta. ”Silta on muuttunut sotatantereeksi”, asiantuntija sanoo.
- Watcher Guru (23.10.2023): Kiina suoritti ensimmäisen kansainvälisen öljykaupan digitaalisella juanilla.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (2.11.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Jäämies.
Helsingin Sanomat (1.11.2023): “Halloween muuttui Shanghaissa nuorten spontaaniksi mielenilmaukseksi”
Tänä vuonna juhlitut halloween-juhlien asuvalinnat paljastivat Kiinassa kytevän tyytymättömyyden muun muassa nuorisotyytymättömyyttä kohtaan. Hesari uutisoi, että moni Shanghain kaduille halloween-kostyymeissä saapunut oli viestinyt asullaan olevansa työtön tai työtä hakeva. Myös yleisestä apatiasta – tai sitten vain yleisestä viehtymyksestä pieruhuumoriin – kertoivat keskisormea ja ulostekasaa esittävät asut. Helpoksi ja ilmeiseksi, joskin poliittisesti tulenaraksi asuksi, oli monilla valikoitunut kokovalkoinen suojahaalari, jollaisia viranomaiset pitivät nyt jo tabun mittasuhteet Kiinassa saaneiden koronasulkujen aikaan. Tiettävästi Shanghain halloween-juhlista tavattiin myös yksi kansantasavallan arkkivihollisista, itse Nalle-Puh.
The Diplomat (1.11.2023): “Where Do Trans Rights Stand in Taiwan After Same-Sex Marriage Legalization?”
Taiwan niitti vuonna 2019 mainetta olemalla ensimmäinen Itä-Aasian maa, jossa samaa sukupuolta olevien avioliitot laillistettiin. Tämä ei silti poistanut seksuaalivähemmistöjen tasa-arvo-ongelmia, ja eräs sittemmin huomiota saanut kysymys on transsukupuolisten asema. Esillä ovat olleet etenkin virallisen sukupuolen vaihtamiseen liittyvät ongelmat, sillä Taiwanissa sukupuolta ei voi laillisesti vaihtaa, ellei ole tehnyt sukupuolenvaihdosta kirurgisesti. Taiwanin perustuslakituomioistuin ei ole suostunut antamaan asiasta tulkintaa, mutta tämän vuoden syyskuussa maan korkein hallinto-oikeus antoi historiallisen päätöksen, jossa se kritisoi vaatimusta kirurgisesta sukupuolenvaihdosta. Myös politiikassa transsukupuolisten asema on viime aikoina noussut Taiwanin pienpuolueiden agendalle, joskin politiikan valtavirtaan sillä on vielä matkaa.
Helsingin Sanomat (1.11.2023): “Kimi Räikkönen oli fanitapaamisessa oma itsensä – kiinalainen yleisö repesi”
Kiinan aktiiviurallaan Formula 1 -sarjassa villinnyt Jäämies, Kimi Räikkönen, on nyt vieläkin kuumempaa kamaa keskustan valtakunnassa. Räikkösen nimittäin kerrottiin saaneen töitä kiinalaisen sähköautovalmistaja Zeekrin suorituskyvystä vastaavana pääneuvonantajana. Nyt suomalainen on tehnyt kunniakierroksen Kiinassa, missä etenkin IceArmy China -fanijärjestö on ottanut kaiken ilon irti Räikkösen läsnäolosta. Ja kuten niin usein, ilo irtoaa jo Räikkösen lakonisesta ilmaisusta ja ilmeettömästä perusmenosta.
BBC (26.10.2023): “China: Police rescue 1,000 cats, bust illicit trade of feline meat”
Poliisin onnistui pelastaa yli tuhat kissaa teurastukselta itäisessä Zhangjiagangin kaupungissa aktivisteilta saadun vihjeen perusteella. Kissat oli määrä myydä teurastuksen jälkeen sian- tai lampaanlihana: niitä oltiin kuljettamassa maan eteläosiin, jossa lihasta oli tarkoitus valmistaa vartaita ja makkaroita. Moinen ei Kiinassa ole täysin ennenkuulumatonta, mutta sosiaalisessa mediassa tapaus herätti laajalti pöyristystä kansalaisten parissa. Se toi mieleen kesäkuisen tapauksen, jossa opiskelija Jiangxin maakunnassa löysi ateriastaan rotan pään, jota koulun henkilökunta yritti ensin väittää ankan lihaksi.
The New Yorker (23.10.2023): “China’s Age of Malaise”
Veteraanitoimittaja Evan Osnos pistää parastaan pitkässä ja syväluotaavassa katsauksessaan Kiinan yhteiskunnan nykytilaan. Koronavuosien jälkeen Kiinassa jälleen reissannut Osnos puhuu niin yhä ahtaammalle ajetuille tutkijoille ja kirjailijoille kuin maasta lähteneille miljonääreille ja suurten elämänvalintojen kanssa kamppaileville nuorillekin. Artikkeli maalaa kuvan hämmennyksen vallassa olevasta yhteiskunnasta. Sakkaava talous, tuskalliset koronasulut ja mystisesti katoavat valtakunnanpoliitikot ovat saaneet monet miettimään mihin yhteiskunta oikein on matkalla ja onko paljon puhuttu “Kiinan vuosisatakin” kenties peruttu. Kiinnostava lukusuositus pidempiin vapaahetkiin.
Lyhyesti:
- Yle (3.11.2023): Kiinan nuoret haluavat lapsen sijaan koiran – alhainen syntyvyys huolettaa maan viranomaisia.
- Newsweek (1.11.2023): Yhdysvallat rahoitti 30 miljoonalla huippututkijaa, joka on nyt Kiinan tekoälypyrkimysten eturivissä.
- Yle (31.10.2023): Tiktok havittelee otetta kaikesta mitä teemme. Samalla kasvaa pelko siitä, että Kiina käyttää sovellusta aseenaan.
- Yle (27.10.2023): Yle Urheilu tavoitti Oslosta Kiinan tähtihiihtäjän, joka katosi kisoista poliittisen päätöksen vuoksi.
- The Straits Times (25.10.2023): Maailmankuulu taiwanilainen elokuvaohjaaja Hou Hsiao-hsien eläköityy dementian takia.
- CCN (20.10.2023): Jon Stewartin suosittu ohjelma Apple TV+:lla ei odotuksien vastaisesti jatkukaan – taustalla oli ilmeisesti Stewartin kaavailema Kiina-jakso.
Katsele & kuuntele
Inderes (2.11.2023): “Kiinalainen juttu: Mitä maailman tehtaasta pitää tietää?”
Sijoitustietosivusto Inderesin podcastissa on vieraana Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen. Käsittelyssä muun muassa Kiinan rooli maailmantaloudessa, geopoliittiset riskit ja protektionismin uhka, maan talous- ja rahapolitiikka sekä asuntomarkkinoiden tilanne.
Kiina-ilmiöt Podcast (28.10.2023): “Kiinan maailmanjärjestys, vieraana Sari Arho Havrén”
Millaisen roolin Kiina on ottamassa ulkopolitiikassaan ja millaista maailmanjärjestystä Kiina tavoittelee? Kiina-ilmiöiden podcastin vieraana on Kiinaa vuosikymmeniä seurannut Business Finlandin vanhempi neuvonantaja ja Rusin associate fellow Sari Arho Havrén. Hänen mukaansa Kiina on muokannut omaa ulkopoliittiista narratiiviaan ”mearsheimerilaiseksi”, viitaten suurten valtioiden näkymättömiin turvallisuusintresseihin – vastapainona Kiinan perinteiselle ulkopoliittiselle linjalle, puuttumattomuuspolitiikalle.
Yle (28.10.2023): “Luomiskertomus: Suomentaja Rauno Sainio tutustui scifiin vasta Liu Cixinin kirjoja kääntäessään”
Harvalukuiseen kiinan kääntäjäin joukkoon kuuluva Rauno Sainio avaa Ylen Luomiskertomus-ohjelmassa Liu Cixinin tuoreimman teoksen Muurahaisia ja dinosauruksia käännösprosessia, scifi-kirjallisuuden erityispiirteitä ja kiinalaiskirjallisuuden kääntämistä yleensä. Jakso on samalla kiehtova katsaus Suomen tiiviiseen kääntäjäskeneen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 17. marraskuuta 2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy