9.2.2018
Tervehdys, arvon lukija! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi. Kahden viikon välein ilmestyvän kirjeen painopiste sijaitsee politiikan ja talouden alueilla, kuitenkaan väheksymättä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä. Uutiskatsauksen ohessa kirje vinkkaa tulevista Kiinaan liittyvistä tapahtumista, pääsääntöisesti Helsingissä mutta tarpeen mukaan myös muualla.
Huom! Kiina-ilmiöt on vielä työn alla. Hiomme kirjeen särmiä ja haemme optimaalista formaattia jonkin aikaa, joten kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot.
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Theresa May kävi nöyristelemässä Kiinassa ja Wang Qishan saa jatkaa puolueen korkeissa tehtävissä.
Bloomberg (7.2.2018): “Island Paradise Becomes Latest Flashpoint in India-China Rivalry”
Malediivien saariryhmästä on tullut yksi Intian ja Kiinan välisen kiistan polttopisteistä. Maan presidentti Abdulla Yameen on lähentynyt viime vuosina Kiinaa kohti, päästääkseen maan höllemmäs Intian otteesta. Maahan on tullut paljon kiinalaisia sijoituksia ja turisteja. Yksi kiinalaisyritys on vuokrannut saaren Malediivien pääkaupungin vierestä 50 vuodeksi. On epäilyksiä, että Kiina yrittää saada saarista samanlaista jalansijaa kuin Etelä-Kiinan merellä.
AP (6.2.2018) “Mercedes in China apologizes for quoting Dalai Lama abroad”
Mersusta tuli lyhyen ajan sisään jo toinen kansainvälinen firma, joka joutui julkisesti pahoittelemaan loukattuaan Kiinaa ja sen näkemyksiä. Mercedes siteerasi, Kiinassa tietenkin kielletyllä, Instagram-tilillään Dalai Lamaa (“Look at situations from all angles, and you will become more open”). Ilmeisesti Mercedes ei ollut saanut kiinalaisviranomaisilta palautetta, vaan Kiinan some-kansalta. Viime viikolla japanilainen Muji joutui vetämään kataloginsa kiinalaiskaupoista, koska se sisälsi “maantieteellisiä epätarkkuuksia” Itä-Kiinan meren saarten suhteen.
The Philippine Daily Inquirer (5.2.2018): “New photos show China is nearly done with its militarization of South China Sea”
Filippiiniläisen hankkimien valokuvien perusteella sotilastukikohtien rakentaminen Etelä-Kiinan merellä on edennyt vauhdilla. Lue myös The Guardianin juttu aiheesta.
Washington Post (5.2.2018): “With everyone focused on Russia, China is quietly expanding its influence across Europe“
WaPo kirjoittaa Mercatorin ja European Council on Foreign Relationsin raporteista, ja kiteyttää: “Vaikka sekä Venäjä että Kiina vaikuttavat halukkailta hyödyntämään Euroopan heikkouksia, Kiina on löytänyt tavan saada eurooppalaiset kiittämään siitä.”
The Guardian (2.2.2018) “Theresa May’s China visit offers little to silence critics at home”
Brexitin keskellä painiskeleva Theresa May vieraili Kiinassa. Guardianin katsauksen mukaan Kiina ymmärtää hyvin Britannian heikentyneen neuvotteluaseman ja niinpä vierailun saavutukset jäivät pitkälti laihoiksi. May kieltäytyi myös virallisesti osallistumasta Kiinan silkkitiehankkeeseen.
Bloomberg (2.2.2018) “China Considers Legal Gambling on Hainan Island”
Huhujen mukaan Kiina saattaisi laillistaa uhkapelaamisen Hainanin saarella. Aluksi sallittua olisi vain esimerkiksi veikkaus, myöhemmin kenties jopa kasinot. Oli huhuilla totuuspohjaa tai ei, niin ainakin macaolaisten kasinoiden osakekurssit kääntyivät laskuun.
The National Interest (2.2.2018): “China Will Pull the Trigger in South China Sea”
Ikipessimisti Gordon G. Chang (muistetaan mm. jokavuotisista Kiinan kommunistisen puolueen tuhoa käsittelevistä kirjoistaan ja ennusteistaan) esittää provakatiivisesti nimetyssä katsauksessaan että Kiina hakee aktiivisesti konfliktia Etelä-Kiinan merellä, koska uskoo siten saavuttavansa geopoliittisia tavoitteitaan.
The Economist (1.2.2018): “China moves into Latin America”
Kiinan ulkoministeri Wang Yi oli vastikään puhumassa Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) tapaamisessa. Vaikka Kiina ei alun alkaen kutsunut Latinalaista Amerikkaa mukaan kruununjalokiveensä, Vyö ja tie -projektiin (One Belt, One Road), on Peking julkisuudessa kutsunut aluetta strategiansa “luonnolliseksi jatkeeksi”.
Reuters (29.1.2018): “New task for old ally of China’s President Xi suggests bigger role ahead”
Xi Jinpingin luotettu kumppani ja korruptiokampanjan ykkösnyrkki Wang Qishan vaikuttaa jatkavan poliittista uraansa korkeasta iästään huolimatta. Wang eläköityi puolueen korkeimmista tehtävistä 19. puoluekokouksen aikana, mutta jotain tekemistä miehelle ollaan selvästi edelleen keksimässä.
Nikkei (29.1.2018):”China and Japan still groping their way to rapprochement”
Japanin ulkoministerin vierailu Kiinassa viestii siitä, että Shinzo Aben hallitus ja Kiinan johto haluavat parantaa maiden välisiä suhteita. Suhteiden lämpenemistä rasittavat kuitenkin perinteiseen tapaan Kiinan tulkinta Japanin tavasta suhtautua toisen maailmansodan tekoihinsa sekä geopolitiikkaan liittyvät jännitteet.
The Diplomat (26.1.2018): “China Issues Its Arctic Policy“
Kiina löi pöytään ensimmäisen arktisen strategiansa. Paperin mukaan Kiina haluaa kehittää pohjoisille napa-alueille alueelle “arktisen silkktien”, mutta sitä luonnollisesti kiinnostavat myös alueen kala- ja luonnonvarat. Maininnan ansaitsi myös arktisen turismin kehittäminen, mihin on epäilemättä Suomessa jo havahduttu. Koko komeuteen voi tutustua englanniksi täällä. Suositeltava on myös Sadankomitean raportti “Arktisen alueen turvallisuus”.
Le Monde (26.1.2018): “A Addis-Abeba, le siége de L’Union africaine espionné par Peking“
Ranskalaislehti Le Monde raportoi skandaalinkäryisesti siitä, kuinka Kiinan Afrikan unionille rakentamassa päämajasta havaittiin vuosi sitten, kuinka kiinalaisten asentamia tietojärjestelmiä on käytetty afrikkalaispolitiikkojen ja diplomaattien vakoiluun jo vuodesta 2012, jolloin rakennus vihittiin käyttöön. Kiinan Etiopian-suurlähetystö ei suostunut vastaamaan Le Monden tiedusteluihin aiheesta.
Axios (26.1.2018): “How China plans to pull ahead in the space race”
Amerikkalainen uutissivusto Axios kirjoittaa, kuinka Kiina on ohittanut Venäjän avaruuteen lähetettyjen satelliittien määrässä ja noussut suurvaltojen välisessä avaruuskilpailussa Yhdysvaltojen merkittävämmäksi haastajaksi. Kiinan tavoitteena on käydä Kuun kauimmaisemmalla puolella tänä vuonna ja nousta edelläkävijäksi kvanttiviestinnän valjastamisessa satellittiteknologiaksi.
China Leadership Monitor (23.1.2018): “Winter 2018, Issue 55“
Neljästi vuodessa ilmestyvä China Leadership Monitor tarjoilee tällä kertaa syvällisen katsauksen viime syksyn puoluekokouksen ilmiöihin. Kokouksen seuraukset Kiinan sisä- ulko- ja talouspolitiikalle perataan perinpohjaisesti tässä Hoover-instituutin laadukkaassa ja ilmaisessa journaalissa, joka on suositeltavaa luettavaa jokaiselle syvemmän tason pekingologille.
Foreign Affairs (tammi-helmikuu 2018): “China’s Cover-up: When communists rewrite history”
Orville Schell, Kiinaan liittyvistä kirjoituksistaan tunnettu akateemikko ja aktivisti, suomii Kiinan kommunistisen puolueen tavoitetta saada kansalaiset unohtamaan tekemänsä historialliset vääryydet. Schell tuo esiin tapauksia, joissa Kiina on rajoittanut tutkijoiden pääsyä tietokantoihin ja painostanut Kiina-tutkimusta tekeviä journaaleja (mm. “The China Quarterlyn tapaus”) ulkomailla. Saman kuun lehdessä hyvin mielenkiintoinen artikkeli myös Why China Won’t Rescue North Korea.
Talous
Kuumaa: JD hyökkää kohti Eurooppaa, ulkomaiset yritykset pidetään kurissa ja bitcoin ajetaan ahtaalle.
Financial Times (5.2.2018) “China’s ecommerce giant JD.com to take on Amazon in Europe”
Kiinalaisen verkkokauppayhtiö Jingdongin (JD.com) perustaja Liu Qiangdong kertoo yhtiön aikeista haastaa Amazon Euroopassa. “Vähintään miljardin euron sijoituksista logistiikan rakentamiseen Ranskassa seuraavan kahden vuoden aikana” alkavan Euroopan-valloituksen tavoitteena on koko maanosan kattava verkosto “muutaman vuoden sisällä”. Puhe on kovaa.
Kauppalehti (2.2.2018): ”Tässäkö se nyt on? Ensimmäinen Eurooppaan tuleva kiinalaisauto”
Kiinalainen autofirma GAC mielii ensimmäisenä Yhdysvaltojen markkinoille ensi vuodeksi, mahdollisesti sen jälkeen myös Eurooppaan. GAC tunnetaan mielenkiintoisesti nimetyistä Trumpchi-autoistan (yleiskiinaksi Chuanqi 传奇, suomeksi “Legenda”), joita myydään 14 eri maassa. Kenties presidentti Trumpin määräämien ankarien tullitariffien, tai ehkäpä todennäköisemmin presidentin imagon vuoksi, GAG:n autoja ei kuitenkaan tulla myymään Yhdysvalloissa “Trumpchi-nimellä”.
The Ulkopolitist (31.1.2018) “Raaka-aineiden kysyntä jatkaa kasvuaan Kiinassa“
The Ulkopolitistin artikkelissa tarkastellaan Kiinan “resurssiryntäystä”. Kiinan talouskasvu on kahmaissut kasvavan osan planeetan raaka-aineista, vaikuttaen kysynnällään myös niiden hintaan. Kiinan talousuudistukset saattavat kirjoittajan mukaan kuitenkin pitkässä juoksussa hillitä kysyntää.
Kauppalehti (31.1.2018): ”Posti pohtii palvelumaksua Kiina-nyssäköille — lajittelusta miljoonien tappiot”
Kiinasta Suomeen saapuu vuosittain 15 miljoonaa tavarakirjettä. Nämä lähetykset työllistävät Postia suuresti: suurin osa lähetyksistä joudutaan lajittelemaan käsin viivakoodien puuttumisen vuoksi, minkä lisäksi Kiinan maksamat päätemaksut eivät riitä kattamaan kuluja. Postissa pohditaan paraikaa sitä, seuratako Ruotsin esimerkkiä, jossa kiinalaislähetyksille asetettiin lisämaksu.
Washington Post (28.1.2018): “Command and control: China’s Communist Party extends reach into foreign companies“
Kommunistinen puolue on ryhtynyt tunkemaan toden teolla puoluesolujaan ulkomaisiin yrityksiin. Muutoksena aiempaan, solut pyrkivät nyt myös vaikuttamaan yhtiöiden strategiaan ja toimintaan. Tämä lienee ensimmäisiä merkkejä Kiinan talouden avautumisesta ja toimintaympäristön muuttumisesta miellyttävämmäksi, josta Xi Jinping puhui Davosissa, tammikuussa 2017.
Bloomberg (24.1.2018): “China is developing its own digital currency“
Kiina on on kehittämässä omaa digitaalista valuuttaansa, syinä mm. huoli Keskuspankin asemasta rahan liikkeellelaskijana, digivaluuttoihin liittyvät petokset ja valuuttojen mahdollisesta hintaromahtamisesta seuraava yhteiskunnallinen levottomuus. Pekingiä kiinnostaa myös ylipäätään kerryttää ja syventää tietoa talouden liikkeistä uunne teknologian keinoin. Tähän mennessä Kiina on ottanut ankaran asenteen bitcoinin kaltaisia vaihtoehtoisia maksuvälineitä kohtaan ja yrittänyt lamaannuttaa kotimaisen kaupankäynnin niillä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Rajoituksia on kierretty turvautumalla VPN-palveluihin ja ulkomaisiin digivaluuttavaihdantaa tarjoaviin alustoihin.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (8.2.2018)
- Kiina otti uusia askeleita ympäristön tilan parantamiseksi
- Pekingin väestönkasvu pysähtyi viime vuonna
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (1.2.2018)
- Talouden rakennemuutos pysähtyi Kiinassa viime vuonna?
- Kiinassa asuntohintojen nousu hidastui vuonna 2017
- Juan dollariin nähden vahvimmillaan sitten elokuun 2015 minidevalvaation
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: #metoo vai riisijänis? Ja isoveli valvoo uusin menetelmin.
Hesari hehkuttaa uutta ravintola Brokadia Helsingissä Vallilassa. Myös Annankadun China esitellään.
BBC (2.8.2018): Chinese police spot suspects with surveillance glasses
BBC kertoo Kiinan poliisivoimien ottaneen Zhengzhoussa käyttöön kasvojentunnistusteknologiaan perustuvat valvontalasit rikollisten kiinnisaamiseksi. Myös Kiinan valvontakameraverkosto, joka lähivuosina yltää yli puolen miljardin kappaleen lukumäärään, pitää osin sisällään vastaavanlaista teknologiaa. Kriittiset äänet näkevät teknologian osana puoluevaltion kiristyvää kontrollia kansalaisistaan, mitä ilmentää myös maan kehittelemä, big data -analyysin pohjaama sosiaalisen luoton järjestelmä (social credit system), jossa kansalaisia arvioidaan heidän taloudellisen ja sosiaalisen asemansa perusteella.
The NY Times (2.2.2018): “What It’s Like to Live in a Surveillance State“
Historioitsija James A. Millward ilmaisee NY Timesin vieraskynä-kirjoituksessaan huolensa isoveli valvoo -järjestelmän kehityksestä ja sen vaikutuksista Xinjiangin Uiguureihin.
The New Yorker (1.2.2018): “China’s #MeToo Moment”
#MeToo -kampanja leivisi nopeasti myös Kiinaan, jossa se on kuitenkin (yllättäen) ajautunut ongelmiin virkavallan kanssa. Kommunistisella puolueella ei ole periaatteellista ongelmaa kampanjan ydinajatuksen kanssa, mutta suuret, provinssirajat ylittävät kansanliikkeet tuppaavat olemaan sille ongelmallisia aiheesta riippumatta. Luovat nettikansalaiset ovatkin kehittäneet “riisijänö”-hashtagin (Rice bunny/米兔) kiertoilmaukseksi kampanjalle.
Lue lisää myös täällä. Toisaalta, Magpie Digestin mukaan kiinalaiset keskustelevat mieluummin naimattomuudesta kuin ahdistelusta.
The Foreign Correspondents’ Club of China (30.1.2018) “Access Denied — Violence, Harrasment and Bullying: Journalism in China 2017”
Ulkomaisia Kiinan-kirjeenvaihtajia edustavan The Foreign Correspondents’ Club of China -järjestön raportti toimittajien olosuhteista kansantasavallassa on tylyä luettavaa. Kasvava osa kansainvälisistä toimittajista koki työolosuhteiden huonontuneen vuonna 2017. Pahoinpitelyitä, ahdistelua, viisumikäsittelyn vaikeutumista — you know the deal…
SupChina (31.1.2018): “Tencent launches a social credit system similar to Alibaba’s”
WeChat ja QQ -palveluistaan (sekä Supercell-kaupoista) tunnettu Tencent on julkaissut oman Tencent Credit -luottopistejärjestelmänsä kilpailemaan Alibaban Sesame Creditin kanssa. Valttina Seesamiluoton etumatkan kuromiseksi on WeChat- ja QQ-palveluiden tuoma laaja käyttäjäpotentiaali. Mikä luottopistejärjestelmä? Taustoitusta vaikkapa täällä.
Frankfurter Allgemeine (27.1.2018): “China’s sputnik”
Frankfurter Allgemeinen politiikan toimittaja rinnastaa kylmän sodan aikaisen “Sputnik-shokin” tammikuiseen uutiseen kiinalaisten kloonaamasta apinasta; kloonaminen on valtaa, ja Kiina otti juuri askeleen lähemmäksi ihmisen kloonaamista, vaikka New York Timesin mukaan siitä ollaan vielä kaukana. Toimittaja kehystää apinakloonin osaksi Kiinan tiedepoliittista “ajojahtia”, ja muistuttaa kuinka Kiina on ensimmäistä kertaa mennyt Yhdysvaltojen ohi tieteellisten julkaisujen määrässä. Kiina on lisäksi ilmoittanut saavuttavansa Yhdysvallat tekoälytutkimuksessa vuoteen 2020 mennessä ja ohittavansa tämän vuoden 2030 paikkeilla.
Katsele & kuuntele
Yle Areenassa tällä hetkellä katseltavissa ainakin kolme Kiina-aiheista Historia-dokumenttia:
Sanottua:
“Uhkat on Pompeolla päässään.”
“相由心生”, eli suunnilleen: Asian näkee sellaisena kuin sen sisimmässään ajattelee olevan. Kiinan ulkoministeriön piikikkäänä tunnettu tiedottaja Hua Chunying kommentoi CIA-pomo Mike Pompeon BBC:n haastattelussa ilmaisemaa huolta kiinalaisen tiedustelutoiminnan uhkasta. The Paperin esiin nostama kommentti kääntää syyttävän sormen “tiedustelun pääpahis” Pompeoon ja Yhdysvaltojen omaan tiedustelutoimintaan.
Samalla viikolla toinen puol(ue)ensa tunteva media Global Times innostui ylistämään Huan — tulkinnasta riippuen ovelaa tai epäreilua — vastaiskua kysymykseen Foreign Correspondents’ Club Chinan raportin mukaan heikentyneistä lehdistön toimintamahdollisuuksista.
Tapahtumat
- Suomi-Kiina -seuran tiistailuento: Kiinalainen horoskooppi ma 12.2.2018, klo: 17–18:30, Lauttasaaren kirjasto, Pajalahdentie 10 A, 00200 Helsinki
-
Keskustelutilaisuus: EU ja Kiina maailmanpolitiikassa ja globaalissa taloudessa
ke 14.2.2018, Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2, Turku -
Kiinalainen uusivuosi 2018
to 15.2.2018, Keskuskatu & Rautatientorin jääpuisto, Helsinki -
Chinese Model of Governance — University of Helsinki Conference
ti 20.3.2018, Helsinki**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Kiina-tutkimukseen erikoistuneen Joel Toivolan säätiön
apurahahaku on vielä käynnissä
Hakuaika loppuu maanantaina 15. helmikuuta eli aivan pian.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 23. helmikuuta 2018. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Matti Puranen, Niki Sopanen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.