24.8.2018
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kiina-ilmiöt on palannut tauoltaan pitkän ja kuuman kesän jälkeen, mutta kuuma on ilmasto myös maailmanpolitiikan näyttämöllä — kauppasota polttelee näppejä Tyynenmeren puolin ja toisin edelleen. Samalla Kiinan ote Xinjiangin uiguurivähemmistöstä on käynyt yhä järeämmäksi ja rajummaksi. Entä mitä emojit merkitsevät sinulle? Kahden viikon tarkastelujakson lisäksi mukana kirjeessä on myös ajattomampia juttuja koko kesän ajalta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Politiikka | Talous | Kulttuuri & ilmiöt | Katsele ja kuuntele | Tapahtumat | Muuta kiinnostavaa
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Missä asteissa liikkuukaan Xin valta?
Ulkopoliittinen instituutti (22.8.2018): “China and Russia in global governance: Long-term obstacles to cooperation”
UPIn uudessa briiffarissa vertaillaan Venäjän ja Kiinan intressejä ja lähestymistapoja globaaliin hallintaan. Kiinaa kiinnostaa syvemmin linkittynyt ja vakaa maailma, kun taas Venäjälle — joka ei ole läheskään yhtä integroitunut kansainväliseen talousjärjestelmään — kelpaa hyvin jopa pienoinen epäjärjestys. Paperin mukaan nämä lähestymistavat ovat pidemmän päälle ristiriitaisia ja tulevat viskomaan kapuloita Venäjän ja Kiinan strategisen kumppanuuden rattaisiin.
Daily Nation (18.8.2018): “Debt weapon of choice for China to penetrate developing countries”
Kenian kärkilehteen Daily Nationiin kirjoittavan Eric Wamanjin mukaan Kiina käyttää kehitysmaissa “velka-asetta” vaikutusvaltaansa pönkittääkseen. Afrikan maita avokätisesti lainoittava Kiina voisi Wamanjin mukaan maksukyvyttömyyden hetkellä sanella melko tiukat ehdot ja vaatia korvaukseksi esimerkiksi pääsyä luonnonvaroihin tai maa-alueisiin. Synkkää ja provosoivaa tekstiä, jossa piilee totuuden siemen.
Ulkopoliittinen instituutti (16.8.2018): “Xi Jinping thought and China’s future foreign policy: Multipolarity with Chinese characteristics”
Ulkopoliittisen instituutin Jyrki Kallion uusi artikkeli raottaa verhoa Xi Jinping -ajattelun taakse. Kallio uskoo, että Kiinan johtoa motivoi edelleen vuosituhansia vanha kiinalainen ideaali “kaikesta taivaan alla” yhdistyneenä harmoniseksi kokonaisuudeksi, johtavan keskuksen alaisuudessa. Kiinan pitkän aikavälin tavoitteena on siis muovata kansainvälinen järjestys hyvin toisenlaiseksi kuin mihin läntiset suurvallat ovat tottuneet.
Washington Post (16.8.2018): “China has a new message for the U.S.: Don’t be alarmed, we’re not that great.“
Xi Jinpingin kaudella Kiina on antanut aiempaa itsevarmempia ulkopoliittisia lausuntoja ja maan on arveltu peräti luopuneen niin kutsutusta “matalan profiilin strategiastaan”. Washington Post yhdessä monen muun lehden kanssa kuitenkin spekuloi, olisiko Kiina nyt kauppasodan myllerryksessä ottamassa takapakkia mahtipontisessa retoriikassaan. Pehmentyneen linjan arveltiin kesällä liittyvän laajemmin myös huhuihin Xi Jinpingin valta-aseman heikkenemisestä (ks. alempana).
Party Watch (14.8.2018): “Party Watch Quarterly Report (May-August 2018)”
Kvartaaleittain ilmestyvä raportti kommunistisen puolueen sielunelämästä on jälleen ilmestynyt. Aiheina tällä kertaa puolueen propagandaosaston haasteet kauppasodan selittämisessä, saasteiden vastainen taistelu ja sen yhdistäminen korruptionvastaiseen taisteluun, sekä puolueen yritys markkinoida kiinan yksipuoluejärjestelmää “uudentyyppisenä puoluejärjestelmänä”, “länsimaisen kaaoksen” vastapainona.
The Economist (9.8.2018): “How to read summer grumbles about China’s swaggering leader” ($)
Kesän aikana kansainvälisissä medioissa pyöri varsin kovia huhuja, joiden mukaan Xi Jinping olisi saavuttanut valtansa “lakipisteen” ja että hänen valta-asemansa olisi nyt heikkenemässä. Pekingologit arvelivat vanhemman kaartin puoluejohtajien menettäneen vähitellen hermonsa Xin henkilökultin vahvistuessa ja mittailivat esimerkiksi Xin nimen mainintojen määriä Kansan päivälehden etusivuilla väitteidensä tueksi. Bloomberg arveli erityisesti kauppasodan huonon hoitamisen aiheuttaneen laajalti närää ja monet toimittajat, kuten New York Timesin kirjeenvaihtaja Chris Buckley nostivat esimerkkinä esiin Tsinghuan yliopiston professorin, Xu Zhangrunin kirjoittaman kriittisen esseen, joka moukaroi Xin voimapolitiikkaa yllättävän rohkeasti. Hieman samaan sävyyn argumentoi Harvardin yliopiston tutkija William Overholt, jonka mukaan Xi ei ole missään vaiheessa edes ollut niin kaikkivoipa kuin lännessä on ollut tapana esittää.
The Economist päätyi kuitenkin kesän uutisoinnista laatimassa koonnissaan maltillisempaan tulkintaan. Lehden mukaan Xin valta-asema on ja pysyy edelleen varsin lujana, joskin propagandarintamalla linjaa on pehmennetty ja kärkkäimmästä mahtailusta on luovuttu. Jotain uudelleenkalibrointia Zhongnanhain muurien sisällä on siis ollut käynnissä.
Foreign Policy (8.8.2018): “China Is Cheating at a Rigged Game” ($)
Kiinan epärehelliset konstit maailmankaupassa käyvät lännen hermoille ja ovat saaneet Trumpin hallinnon ryhtymään järeisiin konsteihin ongelman ratkaisemiseksi. Foreign Policylle kirjoittavan historioitsijan Jake Wernerin mukaan Kiinan näkökulmasta kyse ei ole kuitenkaan niinkään kaupasta itsestään, vaan Kiinan oman talouskehityksen ylläpitämisessä. Wernerin mukaan Kiinan johto pyrkii viimeiseen asti estämään maata vajoamasta niin kutsuttuun “keskituloansaan” (middle income trap), eikä Kiinan kehitysstrategia ole poikennut merkittävästi kehittyneiden maiden aiemmista strategioista. Kiinan syyttämisen sijaan olennaisempaa olisi Wernerin mukaan uudistaa markkinatalouden ja vapaakaupan globaaleja pelisääntöjä. Hyvä artikkeli, joka tuo nykypäivän keskusteluun historiallista syvyyttä.
Foreign Policy (24.7.2018): “Beijing’s Big Brother Tech Needs African Faces” ($)
Vaalit — jotka eivät todennäköisesti muuttaneet mitään — heinäkuussa käynyt autoritäärinen Zimbabwe on solminut sopimuksen kiinalaisyhtiö CloudWalkin kanssa yhtiön kasvojentunnistusteknologian tuomisesta eteläiseen Afrikkaan. Vastineeksi Zimbabwe on luvannut yhtiölle eli käytännössä Kiinalle dataa, jota Kiina käyttää entisestään teknologiansa jalostamiseen. Data on valuuttaa, ja nyt Kiinalla on sitä yhä monipuolisemmin.
Helsingin Sanomat (1.7.2018): “Hyvinkäällä asuvien Harrin ja Tiinan vanhemmat katosivat ”isänmaalliselle koulutusleirille”, joka on suunnattu Kiinan muslimivähemmistölle”
Xinjiang ja siellä mahdollisesti sijaitsevat massiivisen kokoluokan “uudelleenkoulutusleirit” pysyivät otsikoissa läpi kesän. Yhdessä meikäläisittäin mielenkiintoisimmista artikkeleista Helsingin Sanomat haastatteli Suomessa asuvia uiguureita ilmiöstä. Suomen uiguurien on hankalaa tai peräti vaarallista yrittää pitää yhteyttä Xinjiangissa asuviin sukulaisiinsa ja esimerkiksi tekstiviesteissä on käytettävä erillistä koodikieltä, kuten haastatteluista käy ilmi.
Lyhyesti:
- Reuters (22.8.2018): El Salvador siirtää lähetystönsä Taiwanilta Pekingiin. Jo kolmas “ystävä” jättää Taiwanin tänä vuonna.
- Financial Times (20.8.2018): Kiinan Britannian suurlähettilään mielipidekirjoituksen mukaan Xinjiangissa rakennetaan harmonista, monikulttuurista yhteiskuntaa.
- Helsingin Sanomat (19.8.2018): Pääkirjoitus: Kiina käyttää kovia keinoja maailmalla, ja se pitäisi ottaa huomioon Suomenkin lainsäädännössä
- South China Morning Post (15.8.2018): Pentagon ja Kungfutse-instituutit törmäyskurssilla Yhdysvalloissa.
- Kansan uutiset (14.8.2018): YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea: Ainakin miljoona uiguuria suljettu leireille
- The Diplomat (14.8.2018): Kiinan Venäjältä hankkima S-400 ilmatorjunta- järjestelmä kääntää voimasuhteet Taiwaninsalmella entistä vahvemmin kansantasavallan puolelle.
Talous
Kuumaa: Riffit raikaa, tariffit siis.
South China Morning Post (23.8.2018): “China slaps back at latest United States tariffs in trade war escalation”
Lisää aiemmin sovittuja tariffeja astui voimaan eilen, torstaina 23.8. Yhdysvallat ja Kiina lätkäisivät toinen toisilleen 25 prosentin suuruiset tariffit monenlaisille tuotteille 16 miljardin dollarin arvoisen tuonnin edestä. Samaan aikaan Kiinan varakauppaministeri Wang Shouwen vierailee delegaatioineen Washingtonissa keskustelemassa kaupan ongelmista — jälleen kerran. Toisen Wangin, varapresidentti Qishanin, rooli kauppaneuvotteluissa ja Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden hoitamisessa on jäänyt yllättävän pieneksi.
Reuters (23.8.2018): “Australia bans China’s Huawei from mobile network project, angers Beijing”
Australia — jolla on vähintäänkin ongelmalliset suhteet Kiinan kanssa — on estänyt Huaweita osallistumasta maan uuden 5G-verkon kehittämiseen. Kielto ei koskenut Kiinaa sinänsä, vaan kaikkia yhtiöitä, “jotka saattavat saada epävirallista ohjausta vierailta valtiollisilta tahoilta”. Kiina ei ollut päätöksestä luonnollisesti innoissaan ja kehotti ulkoministeriön tiedotteessa Australiaa luopumaan ennakkoluuloisista rajoitteistaan.
Financial Times (22.8.2018): “What soyabeans teach us about tariffs” ($)
Mikä merkitys soijalla on Kiinan ja Yhdysvaltain välisessä kaupassa? Yllättävän suuri. Soijasta on tullut suuren proteiinimäärän ja hyvien eläinrehuominaisuuksiensa vuoksi nopeimmin kasvava kasvi maailmantaloudessa. Kiinan tullit jenkkisoijalle voivat olla hätkähdyttävän iso sysäys maailmanlaajuisten tuotantoketjujen muutoksessa ja kaikki alkaa liittyä kaikkeen, FT:n Gillian Tett arvioi.
BBC (17.8.2018): “Google employees criticise ‘censored China search engine’”
Google on suunnitellut palaavansa Kiinan markkinoille sensuroidulla hakukoneella, jossa hakusana “tiananmen” tuottaa iloisia ja värikkäitä kukkaiskuvia Pekingin pääaukiolta. Googlen työntekijät ovat kuitenkin nousseet suunnitelmaa vastaan väittäen sen olevan ristiriidassa Googlen oman, “don’t be evil” -periaatteen kanssa — mitä se epäilemättä onkin.
Ilkka (17.8.2018): “Sianlihan vienti Kiinaan on lähtenyt hyvään vauhtiin — kiinalaiset arvostavat ruohonosia, jotka eivät suomalaiselle kelpaa”
Ilkan mukaan sianlihan vienti Kiinaan kasvaa tasaisesti, vaikka suomalaisen tuotannon määrä samaan aikaan laskeekin. Eniten kiinalaisia kiinnostavat toistaiseksi suomalaisittain eksoottisemmat ruhonosat, kuten sorkat, hännät ja päät. Kauppa on vielä pientä, mutta jos varsinaisen “premium-lihan” myynti Kiinassa lähtisi toden teolla käyntiin saattaisivat vaikutukset näkyä myös kotimaisen sianlihan hinnassa.
Kauppalehti (14.8.2018): “Sinisilmäisellä Kiina-intoilulla on ollut karut seuraukset”
Tapio Nurmisen kolumni ottaa kantaa Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasotaan muistuttaen, että jos Trumpin tariffit ovatkin väärä ja vaarallinen lähestymistapa epäsuhtaisen kaupan oikaisemiseksi, on myös Kiina pelannut “likaista peliä” jo pidemmän aikaa. Nurmisen mukaan Kiina pitäisi laittaa “ruotuun WTO:n puitteissa Euroopan unionin ja USA:n yhteisponnistuksella”.
Project Syndicate (30.7.2018): “The Western Illusion of Chinese Innovation”
Kiinalainen teknologinen osaaminen on herättänyt paljon keskustelua ja maa itse uhoaa nousevansa vuonna 2025 huipputeknologian suurvallaksi ja peräti johtajaksi monella sektorilla. Project Syndicatelle kirjoittava Zhang Jun tuo näitä visioita kohti maanpintaa. Zhangin mukaan kyse on lähinnä äänekkäästä hypestä, sillä vaikka Kiina käyttää digitaalista teknologiaa edistyksellisesti esimerkiksi verkkokaupoissa, on se todellisessa, kovan teknologian tutkimus- ja kehitystoiminnassa vuosikymmeniä länsimaita jäljessä.
The New Yorker (23.7.2018): “How E-Commerce Is Transforming Rural China”
Mutta verkkokauppa, se tosiaan voi ollakin edistyksellistä. “Things change so fast around here, there’s no time to be surprised about anything”, sanoo verkkokauppayhtiö JD:n myynninedistäjä lennokkikuljetuksista Zhangwein kylässä Jiangsussa. New Yorkerin artikkeli on mainio kuvaus verkkokaupan lonkeroista mutta yhtä lailla myös kirjoittaja Jiayang Fanin kiinnostava kertomus omista kokemuksista muuttuneessa Kiinassa.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (23.8.2018): Kiinalainen valvontaviranomainen varoittaa Kiinaa jatkamasta holtionta luotonantoa.
- Kauppalehti (21.8.2018): Hongkongista Macaoon pääsee kohta siltaa pitkin — Maailman suurin merisilta avautuu Etelä-Kiinassa.
- Kauppalehti (17.8.2018): Ulkomaiset brändit kalastelivat moninaisin keinoin kiinalaisia kuluttajia “kiinalaisena ystävänpäivänä”
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (23.8.2018)
- Hintakehitys on maltillistunut Kiinan asuntomarkkinoilla
- Kiinan vertaislainamarkkinoilla suuria ongelmia
- Kiinan tavoitteena kasvattaa Helmijoensuistosta maailmanluokan kaupunkikeskittymä
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (16.8.2018)
- Investoinnit painavat Kiinan talouskasvua
- Kiinan kauppataseen ylijäämä pienenee edelleen
- Pankkilainat kasvattavat suosiotaan muun rahoituksen kiristyttyä Kiinassa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Emojit eivät ole siltä miltä ne näyttävät. Nalle Puh sen sijaan taitaa olla.
Helsingin Sanomat (21.8.2018): “Onko hymyilevä emoji tyly vai iloinen? ”Tekohymy”, tyrmää pekingiläinen Wang Xueying — Kiinassa emojit ovat täynnä piilomerkityksiä”
Katriina Pajari avaa artikkelissaan kiinalaista emoji-semantiikkaa. Lännessä viaton perushymiö saattaa Kiinassa viitata pettymykseen, ja vilkuttava hymiö puolestaan kantaa merkitystä: “en halua nähdä sinua enää ikinä”. Wechatissa jutustellessa kannattaa siis tietää tarkkaan, milloin minkäkin tunnetilan haluaa keskustelukumppanilleen emojilla välittää.
China Media Project (15.8.2018): “The Art of Rewriting History”
Kiina värittää historiaansa uudelleen taiteen ja uutisten keinoin, arvioi China Media Project. Artikkelissa tarkastellaan “uudistuksen ja avautumisen” 40-vuotispäiviä juhlistavassa taidenäyttelyssä huomiota herättäneeseen tauluun, jossa Xi Jinpingin isä Xi Zhongxun vaikuttaa opettavan Deng Xiaopingia ja muita puoluepamppuja uusien erityistalousalueiden toimintaperiaatteista. Viime vuosina Isä-Xi vaikuttaa saaneen todellisuutta suuremman roolin Kiinan lähihistoriassa, minkä osoittaa sanomalehdistä poimittu datakin.
Helsingin Sanomat (9.8.2018): “Monet pakolaiset Suomessakin epäilevät Kiinan varjostavan heitä — ”Turisteja” ilmestyy kummallisesti valokuvaamaan ja tapahtumia häiriköidään”
Helsingin Sanomien varsin hurjan jutun mukaan niin sanottu “pakolaisvakoilu” on yleistä myös Suomessa. Suurvallat tarkkailevat ja ahdistelevat vähemmistöjen ja opposition edustajia myös ulkomailla, ja Kiinalla jos jollain on tällaiseen myös valtavat resurssit. Kiinan vakoilu kohdistuu ulkomailla esimerkiksi uiguureihin, tiibetiläisiin tai Kiinassa kiellettyyn Falun Gong -uskonlahkoon, jonka jäsenet kuvailevat jutussa kohtaamisistaan mystisten ja oudosti käyttäytyvien kiinalaisten kanssa. Suojelupoliisin kommentit ovat asiasta varsin anteliaat — selvää on, että Supo haluaa toiminnan kriminalisoitavan.
Yle Uutiset (7.8.2018): “Kuka viittaa, kuka nuokkuu? Kiinalaislukiossa kasvoja tunnistavat kamerat valvovat oppilaiden jokaista ilmettä ja asentoa”
Ylen kirjeenvaihtaja Jenny Matikaisen erittäin mielenkiintoinen juttu Hangzhousta valottaa, miten arkea kätevästi helpottavilla välineillä saadaan ujutettua valvontateknologiaa jokaisen elämään. Lounaat saa maksettua vain kasvoja kameralle vilauttamalla — onhan se kätevää! Video kannattaa ehdottomasti katsoa, sillä se havainnollistaa täsmällisesti koulun opiskelijoiden pokan ja syyt pokerikasvojen taustalla.
The Guardian (7.8.2018): “China bans Winnie the Pooh film after comparisons to President Xi”
Xi Jinpingin ja Nalle Puhin välinen yhdennäköisyys on noteerattu Kiinassa jo pidemmän aikaa ja Nalle Puh -meemejä on käytetty erityisesti sosiaalisessa mediassa diskreettiin piruiluun. Piruilu on ilmeisesti myös tehonnut, sillä nyt uusi Disney-elokuva Risto Reipas ja Nalle Puh on bännätty Kiinan teattereista. Autoritaaristen johtajien nahka on toisinaan ihmeen ohut.
Bloomberg (30.7.2018): “Chinese Parents Panic Over Infant Vaccine Safety”
Kesällä Kiinaa ravisteli taas uusi rokotekandaali — jotkut muistanevat vuoden 2016 rokotekandaalin, jossa lapsille annettiin vanhentuneita rokotteita. Virallisen arvion mukaan yli 650 000 Kiinassa valmistettua lasten rokotetta paljastui heikkolaatuiseksi tai tehottomaksi. Lääkealan ja laajemmin myös terveydenhuoltoalan yhtiöiden osakkeet lähtivät syöksyyn, kun taas mannerkiinalaiset syöksyivät sankoin joukoin Hongkongin puolelle rokottamaan lapsiaan. Rokoteskandaali aiheutti ymmärrettävää närkästystä ja myös avoimia protesteja.
Lyhyesti:
- Bloomberg (20.8.2018): Pekingissä parhaimmat ilmat vuosikymmeneen.
- The Citizen Lab (14.8.2018): Miten WeChatin kuvantunnistus/sensurointi-algoritmi toimii? Seikkaperäinen tekninen selostus on tarjolla tähänkin.
- South China Morning Post (8.8.2018): Possupostimerkki ennustaa Kiinan höllentävän lapsien määrää koskevaa politiikkaansa?
Katsele & kuuntele
YLE Areena (20.8.2018): “Ulkolinja: Kiista Etelä-Kiinan merellä”
Etelä-Kiinan meri on tärkeä sotilaallisesti, merenkulun ja öljyn takia. Siksi pikkusaarista ja riutoista on tullut Kiinan, Japanin, Vietnamin, Filippiinien ja Yhdysvaltain kiistakapula, sen pelätään johtavan jopa sotaan.
YLE Areena (13.8.2018): “Historia: Kiinan länsimaalaiset lapset”
Heidän vanhempansa olivat kotoisin lännestä, mutta heidät kasvatettiin Kiinassa rakastamaan Maon kommunismia. Keitä olivat nämä lapset ja mikä on heidän tarinansa?
Sinica Podcast (26.7.2018): “Australia’s Beijing problem”
Kiinan vaikutusvallan kasvua Australiassa on mielenkiintoista seurata eräänlaisena suomettumisen laboratoriona. Keskustelemassa Sydneyn yliopiston tutkija David Brophy, sekä Andrew Chubb Princetonin ja Harvardin China and the World -ohjelmasta.
YLE Areena (5.7.2018): “Mikä maksaa? Kiinan uusi silkkitie”
Kiina rakentaa uutta silkkitietä Keski-Aasian kautta Eurooppaan. Mitä Kiina uudella silkkitiellä tavoittelee? Juho-Pekka Rantalan vieraina tutkija Markus Holmgren ja neuvonantaja Jouko Rautava Suomen Pankista.
YLE Areena (1.7.2018): “Radio Variaatio: Kiinalaisia tarinoita”
Kiinalaisia tarinoita perustuu paljolti sinologi Pertti Seppälän omiin kokemuksiin Kiinassa. Päätarina liittyy buddhalaisuuteen. Buddhalaisten teemojen lisäksi tarinoiden pyörteissä törmätään moniin nyky-Kiinan ilmiöihin, jotka eivät ole länsimailla välttämättä erityisen tunnettuja.
European Council of Foreign Relations (20.6.2018): “Is our China policy hostage to transatlantic relations?”
Miten lännen tulisi vastata Kiinan haasteeseen? Keskustelemassa François Godement, puhetta johtaa Mark Leonard.
Tapahtumat
- Book launch ‘Normative Readings of the Belt and Road Initiative: Road to New Paradigms’ (Springer 2018). ke 29.8.2018, 16:00–17:30, Helsinki **
- Sino-Finnish Seminar on Food Regulation in the Digital Age. 28.8.2018, 13:00–16:00, Helsinki **
- * Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
- Oletko kiinnostunut Kiinan vaikutusvallasta Europassa? Turun yliopisto järjestää konferenssin “China and the Eastern Europe” lokakuussa 2018.
- Aleksanteri-instituutin tuktijan, Sanna Kopran uunituore kirja Kiinan ilmastovastuusta China and Great Power Responsibility for Climate Change on juuri ilmestynyt Routledgellä.
- Turun yliopiston professorin, Lauri Palteman Kiinan historian yleislinjoja esittelevä teos Lyhyt johdatus Kiinan historiaan on ilmestynyt.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 7. syyskuuta 2018. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Matti Puranen, Niki Sopanen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.