5.10.2018
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kuluneen kahden viikon aikana olemme nähneet kiristyvää sanailua Yhdysvaltain ja Kiinan välillä, Fan Bingbingin paluun, lisää kummallista kädenvääntöä Ruotsin ja Kiinan välillä sekä nuorten kommunistien uhkaavan Kiinan vanhoja kommunisteja. Mukavaa lukutuokiota siis tälläkin viikolla, arvon lukija!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Propagointia lännessä, digivarustelua Afrikassa
Bloomberg (4.10.2018): “The Big Hack: How China Used a Tiny Chip to Infiltrate U.S. Companies”
Kynän kärjen kokoiset mikrosirut ja niiden pääsy Kiinasta tärkeisiin yhdysvaltalaisiin datakeskuksiin. Taloutta vai politiikkaa? Aiheen läpitunkevuuden vuoksi kyse on ehkä jopa enemmän politiikasta. Kyberturvallisuudessa ei ole kyse vain verkkokäyttäjien haavoittuvuuksien hyväksikäytöstä vaan paljon syvemmistä rakenteista, Bloombergin syvällinen artikkeli osoittaa. Olkaa varuillanne.
Foreign Policy (4.10.2018): “It’s No Longer Just a Trade War Between the U.S. and China”
Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence on sivunnut edellistä aihetta ja käyttänyt kovaa retoriikkaa Kiinan aggressiivisista käytännöistä talouden ja politiikan eri sektoreilla. Maa ei näyttäydy puheen valossa minään yhteistyökumppanina vaan kovia keinoja käyttävänä kilpailijana. Puhe niputtaa tässäkin kirjeessä käsiteltäviä aiheita yhteen: vaalivaikuttamisen, vakoilun ja valtion tukemat yhtiöt. Kyse ei ole enää vain kauppasodasta ja myös Kiinassa ollaan kääntymässä saman mielipiteen taakse: Yhdysvallat pyrkii kokonaisvaltaisesti patoamaan Kiinan nousua.
South China Morning Post (3.10.2018): “China — not North Korea — is our biggest threat to peace, South Koreans say”
Lähes puolet eli 46 prosenttia eteläkorealaisista piti tuoreessa tutkimuksessa Kiinaa suurimpana uhkana Korean niemimaan turvallisuudelle. Sen sijaan 33 prosenttia nimesi Pohjois-Korean. Lehden haastattelema tutkija epäilee, että taustalla on esimerkiksi Kiinan vastustus Yhdysvaltain THAAD-ohjusjärjestelmän sijoittamiselle Etelä-Koreaan.
Helsingin Sanomat (1.10.2018): “Kiinalaisturistien ryntäystä Pohjolaan varjostaa kohu, joka yllätti Ruotsin täysin — perheen kantaminen kadulle ja karkea vitsi kiinalaisista tulehduttivat maiden suhteet”
Pohjoismaiden luonto, raikas ilma ja design kiinnostavat alati kasvavaa joukkoa kiinalaisturisteja, mutta viime viikkojen tapahtumat ovat vahingoittaneet ainakin Ruotsin vetovoimaa. Kiinalaisturistien kadulle heittämisestä alkanut konflikti paheni viime viikolla kun ruotsalainen satiiriohjelma julkaisi aiheesta videon, jonka ironiaa ei Kiinassa ymmärretty. SCMP arvioi kiistan ja Kiinan reaktion povaavan laajempia ongelmia Kiinan ja Euroopan välisille suhteille, joskaan ei välttämättä taloudellisessa mielessä Ruotsille, jossa kiinalaisturistien kasvu on Suomen tapaan ollut hurjaa. Lehti esitteli myös muita samankaltaisia tapauksia, joissa valtiot kuten Norja ja Slovakia ovat saaneet kokea Kiinan vihaisen vastareaktiot.
Helsingin Sanomat (30.9.2018): “Diktatuuri voi olla digitaalinen vientituote”
Seuraava suurvaltojen valtapeli käydään digitaalisin keinoin eikä siinä kansalaisoikeuksien perään kysellä, Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi kirjoittaa. Kuten olemme tässäkin kirjeessä kirjoittaneet, Kiinan tapa viedä valvontakoneistoaan Afrikan maiden käyttöön herättää suuria pelkoja maanosan suurimmissakin maissa, varsinkin kun uiguurivähemmistön kontrolli Xinjiangissa on ottanut yhä suurempia kierroksia.
Bloomberg (28.9.2018): “The Architect of China’s Muslim Camps Is a Rising Star Under Xi”
Bloombergin artikkeli esittelee maailmalle Xinjiangin alueella toimenpantujen kovien painostuskampanjoiden takana häärivän mestarimielen Chen Quanguon. Chen on hankkinut kannuksensa vähemmistökansojen alistamiseen Tiibetissä, jonne hänet lähetettiin vuonna 2011 rauhoittamaan alueella kasvanutta protestiliikehdintää. Mies on ilmeisesti myös Xi Jinpingin läheisiä luotettuja ja hänen brutaalien metodiensa pelätään siksi tulevan laajemmin käyttöön koko maassa.
DW (27.9.2018): “Is Chinese propaganda infiltrating the German media?”
Kiina pyrkii tuomaan virallista sanomaansa myös vapaiden länsimaisten medioiden sivuille. Xinhuan kustantamat, uutisiksi naamioidut mainokset, kuten positiivista Kiina-kuvaa toitottava “China Watch” ovat herättäneet huomiota kaikkialla lännessä. Merkittävät lehdet jopa Yhdysvalloissa ovat julkaisseet Kiinan julkaisemaa propagandaa (minkä noteerasi myös presidentti Trump) ja myös Saksan suurin tietotoimisto DPA. Lähdekritiikki on siis hyvä pitää mielessä.
Bloomberg (27.9.2018): “U.S.-China Military Tensions Start to Rise as Trade War Deepens”
Kauppasodan jännitteet alkavat säteillä talousmaailman ulkopuolelle, argumentoi Bloomberg. Taustalla ovat lehden mukaan perutut sotilashenkilöstön väliset tapaamiset sekä yhteisymmärrystä rakentavat laivastovierailut. Lisäjännitettä tilanteeseen ovat tuoneet yhdysvaltalaiset B-52-pommittajat, joiden lentelyä Itä- ja Etelä-Kiinan merillä Peking piti “provokaationa” sekä maiden sota-alusten “läheltä piti” -törmäystilanne. Omaa esimerkkiään jännitteiden seuraavasta asteesta kertoi myös Valkoisessa talossa pohdittu viisumikielto kiinalaisopiskelijoille kostoksi immateriaalivarkauksista, joka kuitenkin peruttiin.
CNN (26.9.2018): “Trump says China is interfering in midterm elections”
Jos republikaanien kannatus jää vaisuksi marraskuisissa välivaaleissa, on syykin jo tiedossa: Kiinan vaalivaikuttaminen. Presidentti Donald Trump julisti YK:n turvallisuusneuvostossa, että Kiinan on havaittu vaikuttaneen tuleviin vaaleihin meneillään olevan kauppasodan vuoksi. Trump ilmeisesti viittasi lausunnollaan China Dailyn ostamaan mainosartikkeliin iowalaisessa sanomalehdessä. Tätä teemaa esimerkiksi New York Times pureksii tarkkanäköisesti ja kriittisesti. Kiinan ulkoministeri Wang Yi kuitenkin kiiruhti torjumaan Trumpin väitteet perättöminä, eikä myöhemmin asiaa penkonut Foreign Policykaan onnistunut kaivamaan Yhdysvaltain hallinnolta viitteitä Kiinan vaalivaikuttamisesta. Loppu on tainnut tulla Xin ja Trumpin “bromance”-erityisystävyydelle.
Hong Kong Free Press (24.9.2018): “Pro-independence party officially banned by Hong Kong gov’t in historic move restricting freedom of assembly”
Hongkongin itsenäisyyttä Kiinasta tavoittelevan puolueen (Hong Kong National Party) toiminta kiellettiin kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Lisäksi puolueen päätavoitetta pidettiin Hongkongin perustuslain (Basic Law) vastaisena. Hongkongin turvallisuusministerin, John Leen mukaan päätös tehtiin ilman Pekingin ohjeistusta. Pian kansallispuolueen lakkauttamisen jälkeen perustamisestaan ilmoitti (hieman hämmentävästi) uusi Hongkongin kommunistinen puolue.
Foreign Affairs (24.9.2018): “Why Russia and China Are Strenghtening Security Ties?”
Yhdysvaltalaisen Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomon tutkija Aleksander Gabujev kirjoittaa, kuinka Venäjän viime viikolla pitämät Vostok 2018 -harjoitukset heijastavat muutosta Venäjän ja Kiinan suhteissa. Kiinan ja Venäjän välinen taloudellinen keskinäisriippuvuus sekä halu välttää keskinäisiä konflikteja yhdessä vakauden tavoittelun ja valta-asemien säilyttämisen ohella ovat ajaneet maita toistensa syliin Krimin valtauksen jälkeen. Virallista liittolaissuhdetta tuskin on kuitenkaan tiedossa, sillä molemmat pelkäävät sotkeentuvansa toisen osapuolen konflikteihin.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (29.9.2018): Kiina kehittää huippu yliääninopeita ohjuksia, joita on äärimmäisen vaikea pysäyttä.
- Bloomberg (28.9.2018): Länsi kuvittelee Vyö ja tie -hankkeen strategisuudesta liikoja — oikeasti kyse on (heikosti) hallitusta kaaoksesta.
- Washington Post (27.9.2018): Kiina haastaa Yhdysvaltojen valta-asemaa Afrikan sarven alueella.
- Talouselämä (25.9.2018): “Luottamuksellinen, poistakaa koneiltanne” — Google haluaa tuhota muistion Kiinan diktatuuria suosivasta hakukoneestaan
- Views in Chinese (25.9.2018): Puoluekoulussakin aiemmin opettaneen Deng Yuwenin mukaan puheet Xin ja puolueen valta-aseman heikkenemisestä ovat pötyä.
Talous
Kuumaa: Kauppasota moukaroi Kiinan taloutta, mutta ainoastaan muun maailman mielestä.
BOFIT (4.10.2018): “BOFIT Kiina-ennuste 2018–2020”
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) ennustaa Kiinan talouskasvun hidastuvan ja putoavan 5 prosentin paikkeille vuonna 2020. Kiinan näkymät ovat yleisesti muuttuneet epävarmemmiksi kun Yhdysvaltain tariffit ovat alkaneet purra, ja kun kasvutavoitteistaan väkisin kiinni pitävä hallitus on jäädyttänyt kriittiset uudistukset ja jatkaa velkaan perustuvaa tekohengitystään.
ABC (30.9.2018): “China’s super trawlers are stripping the ocean bare as its hunger for seafood grows”
Kalastuskausi Itä- ja Etelä-Kiinan merillä alkoi jälleen syyskuussa, ja Kiinan jättimäinen kalastuslaivasto naaraa seuraavan puolivuotisen herkkuja keskiluokan ruokapöytiin. Australialaismedian juttu muistuttaa pitkään jatkuneesta ylikalastuksesta, jonka seurauksena petokalat ovat käytännössä hävinneet Kiinan rannikkoalueilta.
Yle (28.9.2018): “Kiina pyrkii hautaamaan taloutensa ongelmat — tilastot valehtelevat, lehdistö uhoaa mutta kauppasodan jättämät jäljet näkyvät jo”
Kauppasodan jatkuessa Kiina on heittänyt propagandakoneistonsa uudelle vaihteelle: Trumpin hallinnon toimet kuvataan tehottomiksi ja absurdeiksi, ja niistä kärsii lähinnä maailmantalous. Kiina on puolestaan esitetty viattomana osapuolena, jota Yhdysvallat kiusaa. Ylen artikkelin mukaan tariffit ovat tosiasiassa alkaneet tehdä tuhojaan ja hermostuneisuus on näkynyt valuuttamarkkinoilla ja pörssikursseissa.
Center for Advanced China Research (27.9.2018): “China’s Plan to Dominate the Global Electric Vehicle Supply Chain”
Kiina on pyrkinyt maailman sähköautoteollisuuden eturintamaan. Samalla se kohottaa itseään myös sähköautojen tuotantoketjussa, mikä on näkynyt hyvin esimerkiksi Kiinan kehityksessä akkuteknologiassa: kiinalaiset yhtiöt ovat kahmaisseet jo merkittävät markkinaosuudet sähköautojen akkujen markkinoilla. Valtion avokätiset tuet auttavat tässä hankkeessa kummasti, kuten CACR:n tuore artikkeli toteaa.
The Economist (27.9.2018): “In the struggle for AI supremacy, China will prevail”
Kiina on julistanut olevansa tekoälyssä kukkulan kuningas vuoteen 2030 mennessä — ja näin uskoo myös ikänsä Piilaakson tekoälypiireissä pyörinyt ja nyttemmin Kiinaan enkelisijoittajaksi siirtynyt Kai-fu Lee. Tuoreessa kirjassaan Lee perustelee Kiinan vievän voiton Yhdysvalloista tekoälykilvassa, koska Kiinassa on tekoälyn ravintoa eli dataa, sääntely ei tule tielle ja rahaa sijoitetaan tekoälykiimassa minne tahansa. Kiinnostavimpana kohtana Lee mainitsee, että tekoälyn kehittämisessä siirrytään pian vaiheeseen, jossa suurten visionäärien sijaan tarvitaan koodia kirjoittavia ahnaita kuhnureita — ja missähän näitä jälleen olisi? Kirjan johtopäätökset ovat länsivinkkelistä synkempiä kuin Ilkka Remeksen mieli, ja Economist lokeroikin sen futuristiseksi pelottelukirjaksi.
CNBC (25.9.2018): “China reveals its new party line: We’re trying to save the world from the US”
Kiina soimaa Yhdysvaltoja “kauppakiusaajaksi” ja protektionistiksi vastikään julkaistussa 71-sivuisessa valkoisessa kirjassa. Kiina sen sijaan saa sen mukaan puhtaat paperit: se on epäitsekkäästi vapaakaupan asialla joutunut Washingtonin lyhytnäköisen kauppasotamentaliteetin uhriksi. Maa ei paperin mukaan halua sotia mutta on tarvittaessa valmis voimakeinoihinkin. Ei mitään uutta “Taivaan alla” siis. Kiinassa vahvistuneen uhrimentaliteetin noteerasi myös The Ulkopolitist.
Lyhyesti:
- Reuters (5.10.2018): Kiinalaiset tekno-osakkeet ottivat osumaa pörssissä: Lenovo putosi 20 %.
- The Ulkopolitist (28.9.2018): Trumpin aloittama kauppasota saattaa pakottaa Kiinan uudistumaan.
- Forbes China (28.9.2018): Forbesin Kiina-julkaisu listasi Tencentin toimitusjohtaja Ma Huatengin vuoden yritysjohtajaksi.
- Niall Ferguson (23.9.2018): Kauppasota ei lupaa Kiinalle hyvää, arvioi teräväkynäinen taloushistorioitsija Niall Ferguson blogissaan.
- Helsingin Sanomat (22.9.2018): Nordean ekonomisti Tuuli Koivu povaa Kiinalle vaikeita valintoja kauppasodan paineessa.
- China Money Network (19.9.2018): CMN on listannut Kiinan 50 potentiaalisinta tekoäly-yhtiötä.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (4.10.2018)
- BOFIT ennustaa Kiinan kasvun hidastuvan ongelmien kasaantuessa
- Kiinassa velkaa suhteellisesti enemmän kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (27.9.2018)
- Korkoero Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä huvennut
- UnionPay suunnittelee Eurooppaan laajenemista; ulkomaisten korttiyhtiöiden pääsy Kiinan-markkinoille yhä vaikeaa
- Suomen palvelukaupan ylijäämä Kiinan kanssa tasapainottaa tavarakaupan alijäämää
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Liian tunnolliset kommunistit piikkinä puolueen lihassa
Shanghaiist (2.10.2018): “New Chinese game show tests contestants’ knowledge of Xi Jinping Thought“
Hunanin maakunnan asukkaat pääsevät nauttimaan joka sunnuntain prime time -aikaan uudesta huippujännittävästä tv-visailusta, jossa kilpailijat mittelevät “Xi Jinpingin uuden aikakauden kiinalaistyyppisen sosialismin” tuntemuksellaan! Sarjan jaksoja voi katsoa täällä, kunhan ei jännitykseltään putoa tuolilta.
Hollywood Reporter (2.10.2018): “Fan Bingbing May Be Fined Over $100M by China’s Tax Authorities”
Näyttelijätär Fan Bingbingin outo katoaminen on ollut kuluneiden viikkojen huomattavimpia puheenaiheita. Veikkaukset veronkierrosta osuivat oikeaan ja nyt Fan ilmestyi takaisin julkisuuteen Xin kaudelle tyypillisen nöyrän anteeksipyynnön siivittämänä. Fania saattaa odottaa yli 100 miljoonan dollarin sakot tai peräti vankeustuomio. Aiheesta kirjoitti myös Helsingin Sanomat.
CNN (2.10.2018): “China protests after journalist removed from UK Conservative conference”
Kiinan valtiollisen televisiokanavan, CGTN:n toimittaja menetti totaalisesti hermonsa Britanniassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa käsiteltiin Hongkongin demokratian heikkenevää tilaa. Kiinan Lontoon suurlähetystö reagoi asianmukaisella nuhtelulla. Kannattaa vilkaista myös paradoksaalinen video, jossa tilaisuudesta ulos raahattava CGTN:n toimittaja karjuu “You have no right! This is a democratic country!”. Foreign Policy arveli performanssin takana kuitenkin piilevän kiinalaisjournalistien taipumuksen hakea patrioottista näkyvyyttä esimiestensä silmissä.
Yle (1.10.2018): “Kiina haluaa lisää lapsia, mutta synnytyslupa ei heltiä ilman miestä tai rahaa — Naimaton joutuu maksamaan, kohta ehkä myös lapseton”
Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen avaa kirjoituksessaan Kiinan perhepolitiikan kiemuroita. Valtiovalta toivoo perheisiin nyt kahta lasta yhden sijaan, mutta samaan aikaan perhekäsitys istuu tiukassa: sakko rapsahtaa, jos lapsi syntyy (hetero)avioliiton ulkopuolella. Erään vision mukaan myös lapsettomuus voisi tulevaisuudessa olla valinta, joka pitäisi taloudellisesti hyvittää isänmaalle.
South China Morning Post (30.9.2018): “The delicate ‘sissy man’ look isn’t new — it’s been flaunted for centuries by some celebrated Chinese figures”
Viime aikoina kiinalaisessa sosiaalisessa mediassa ovat kiertäneet jutut “nynnyistä kiinalaismiehistä”, siis silokasvoisista ja pikkupoikamaisista peterpaneista, jotka kärkkäimpien äänten mukaan kertovat “kiinalaisen maskuliinisuuden kriisistä”. Mutta osattiin heitä jo ennenkin ihmetellä, kuten SCMP jutussaan osoittaa.
Helsingin Sanomat (28.9.2018): “Onko tässä Helsingin paras kiinalainen ravintola? Huikea maustaminen ja tarjoilijan sakset tekivät vaikutuksen HS:n ravintolakriitikkoon”
Mäkelänkadun ravintola Brokadi on yksi parhaista kiinalaista ruokaa tarjoavista ravintoloista Helsingissä. Sichuanilaista keittiöperinnettä edustava paikka säväyttää monella tapaa. Kiina-ilmiöiden toimituskunta vahvistaa, että ravintolan à la carte -lista on ehdottomasti kokeilemisen väärti. Lounasta lehden kriitikko moittii — sitä emme ole kokeilleet.
The New York Times (28.9.2018): “China’s Leaders Confront an Unlikely Foe: Ardent Young Communists“
Kommunistisella puolueella on edessään uusi haaste: kommunistit! Nimittäin puolueen näkökulmasta vääränlaiset, nuoret opiskelijakommunistit, jotka ovat kylläkin Marxinsa ja Maonsa hyvin lukeneet, ja jotka siteeraavat Xi Jinpingin ortodoksisia lauseita, mutta joiden tulkinnat ovat nykyhallinnon näkökulmasta suorastaan vaarallisia. Opiskelijakommunistit ovat esimerkiksi organisoineet työläisiä ammattiliitoiksi ja järjestäneet mielenosoituksia työläisten olojen parantamiseksi. Sitä ei puoluejohdossa ole katsottu hyvällä, eikä opiskelijaradikalismilla ole Kiinassa muutenkaan erityisen mukava kaiku… Ilmiöstä laati koonnin myös China Digital Times.
ABC News (17.9.2018): “Leave no Dark Corner“
“Australian Yle” tarjoaa visuaalisesti poikkeuksellisen jännittävän lukukokemuksen Manner-Kiinassa käyttöön otetusta sosiaalisen luoton järjestelmästä. Kannattaa ehdottomasti vilkaista. Artikkelissa kiinalainen mallikansalainen ja toisinajattelija kertovat ja näyttävät sen, miltä tuntuu kuin Iso Veli valvoo jokaista liikettä ja pisteet senkun karisevat tai kertyvät, ihan kuin plussapisteitä keräilisi. Toisen utopia, toisen dystopia…
Lyhyesti:
- Foreign Policy (2.10.2018): Kiinan vetovoima ulkomaisten opiskelijoiden silmissä kasvaa: Afrikan ja Aasian maista opiskelijoita saapuu jo enemmän Kiinaan kuin Yhdysvaltohin.
- Sup China (24.9.2018): Opiskelija sai kenkää yliopistostaan postattuaan Weiboon epäisänmaallisia päivityksiä.
- The Guardian (22.9.2018): Peking ja Vatikaani yhteisymmärrykseen piispojen nimittämisestä.
- Yle (22.9.2018): Kiina on sulkenut yli 4 000 verkkosivua muutamassa kuukaudessa
Katsele & kuuntele
New York Times (1.10.2018): “How Capitalism Ruined China’s Health Care System”
Mitä lääkkeitä Kiinassa on? Mihin niistä voi luottaa? Paras on tehdä omia lääkkeitä netistä löytyvistä ainesosista, ovat jotkut tuumanneet. Syynä on, että julkiseen terveydenhuoltoon on vaikea päästä ja sen lääkäreihin vaikea luottaa, New York Timesin dokumentti sanoo. Kenties hälyttävintä on jonotusjärjestelmä ja siitä hyötyvät trokarit. Millaisen sote-uudistuksen Kiina tarvitsisi?
Maailmanpolitiikan arkipäivää (29.9.2018): “Kiina on nouseva valta myös YK:ssa”
YK pitää jälleen yleiskokoustaan New Yorkissa. Mutta miten maailmanjärjestö voi aikana, jolloin suurvallat ajavat yhä enemmän omaa etuaan? Ohjelmassa kysytään myös mitä merkitsee Kiinan nousu yhä aktiivisemmaksi toimijaksi kansainvälisessä politiikassa, sekä mitä merkitsee Yhdysvaltojen vetäytyminen samoilta areenoilta. Juontaja on Sari Taussi.
Sinica Podcast (27.9.2018): “Xi Jinping’s long, hot summer”
Sinicassa säännöllisesti vieraillut Jude Blanchett arvioi, oliko poliittisen eliitin vastarinta Xi Jinpingin suuntaan kesän aikana sittenkään kovinkaan jyrkkää (ei ehkä sittenkään) ja kuinka synkkiä pilviä Kiinan johdon tulevaisuudessa häämöttää (mahdollisesti synkkääkin, jos Xille jotain äkillistä tapahtuu). Lisäksi kuulemme arvion siitä, mikä Xin todellinen ideologia onkaan.
Politiikkaradio (24.9.2018): “Käykö kauppasodassa vähän kuin Peloponnesolaissodissa?”
Trump iski jälleen lisätulleja kiinalaistuotteille. Kiina vastasi vastatulleilla. Millainen on pelin henki? Mikä on näkymä? Miltä Kiinan talousrakennelma näyttää? Millaisia riskejä, toisaalta millaisia etuja? Sakari Sirkkasen studiovieraina ovat ekonomisti Tuuli Koivu Nordeasta sekä päästrategi Valtteri Ahti Danske Bankista.
Tapahtumat
- China and the “Wider” Eastern Europe Conference, to–pe 11.–12.10.2018, Centre for East Asian Studies (CEAS), Turun yliopisto, **
- Finland-China Business and Investment Summit 2018, ma–ti 15.–16.10.2018, klo 08.30–16.30. Aalto University School of Business (Päärakennus), Runeberginkatu 14–16, 00100 Helsinki, Finland
- Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: Kiinalainen juttu — 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista, ti 16.10.2018, klo 17:15–18:45, Rikhardinkadun kirjasto
- BOFIT Kiina-tietoisku, ma 17.12.2018, klo 9–12, Suomen Pankin auditorio.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Tuoreita Kiina-kirjoja
- Sanna Kopra: China and Great Power Responsibility for Climate Change. Onko Kiina todellinen vastuullinen suurvalta ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa?
- Mari Manninen: Kiinalainen juttu — 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista. Otsikkokin sen jo toteaa: Kiinaan liittyy paljon myyttejä, jotka suorastaan huutavat bustaamista!
- Lauri Paltemaa: Lyhyt johdatus Kiinan historiaan. Paljon kaivattu yleisteos esittelee oivasti Kiinan pitkän historian tärkeimmät aikakaudet ja makrotason kehityskulut.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19.10.2018. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.