25.1.2019
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kiina-ilmiöt juhlii yksivuotissyntymäpäiviään, sillä lähes päivälleen vuosi sitten lähetimme ensimmäisen prototyyppikirjeemme eetteriin. Kirjeen formaatti on matkan aikana aavistuksen muovautunut, mutta löytänyt lopulta nykyisen, toimivaksi katsotun mallinsa. Haluammekin siis kiittää kaikkia lukijoitamme ja tukijoitamme, joiden kannustus on potkinut hanketta eteen päin! On ollut ilo huomata, että suomenkielistä Kiina-aiheista uutiskirjettä tarvitaan tässä maailmanajassa.
Tämänkertaisen kirjeemme kärkiteemana on tietenkin presidentti Sauli Niinistön matka Kiinaan talviurheilun ja ihmisoikeuksien ilosanomaa saattamaan. Oman palstatilansa ovat ansainneet myös Kiinan talouskasvun madonluvut, Huawein syvenevät vaikeudet sekä aina inspiroiva, läntisen pehmeän vallan esitaistelija: Pipsa Possu.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Kanada varoittaa matkustamasta Kiinaan, Suomi meni silti
Brookings Institute (22.1.2019): “Revolution or evolution? Xi Jinping and the future of China’s foreign policy”
Brookings-instituutti tarjoaa tuhdin, yhdeksän artikkelin laajuisen paketin analyysiä Kiinan ulkopolitiikan tulevaisuudennäkymistä. Käsittelyyn pääsee kaikki Kiinan merellisen politiikan linjoista ei-sotilaallisen painostuksen keinopalettiin ja Xi Jinpingin asemaan ulkopolitiikan keskushahmona. Ehdottoman suositeltava kokonaisuus kaikille Kiinan ulkopolitiikkaa tarkemmin seuraaville!
Helsingin Sanomat (15.1.2019): “Presidentti Niinistö piti kielen keskellä suuta vaikeissa aiheissa Kiinassa — Ihmisoikeuksissa ei ole kuitenkaan jouston varaa”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkusti Kiinaan edistämään talviurheilubisnestä ja puhumaan politiikkaa. Keskusteluissa Xi Jinpingin kanssa puhuttiin Niinistön mukaan laajasti myös ihmisoikeuksista — tällainen kuva siis julkisuuteen haluttiin välittää. Tavanomaisen linjan mukaan Suomi hoiti kiusalliset keskustelut naamatusten eikä keskustelujen tarkemmasta sisällöstä nytkään hiiskuttu paljoa suurelle yleisölle. Epäselväksi jäikin, kuinka syvällisesti aihetta päästiin perkaamaan ja todennäköistä on, ettei pienellä Suomella paljoa painoarvoa ihmisoikeusasioissa ole. Toisaalla isännät osoittivat tyylitajuaan, kun Pekingin vieraiden kielten yliopiston opiskelijat lausuivat Jenni Haukiolle tämän runoja suomeksi.
Niinistön vanavedessä seurasi ainakin 24 yrityksen edustajista koostuva delegaatio, jotka kaikki haluavat oman hippusensa Kiinan talviurheilubuumista. Hippunen on Suomen mittakaavassa valtava, Kiinan tavoitteena kun on saada maahan muutamassa vuodessa 300 miljoonaa talviurheilun harrastajaa. Tähän mennessä ainoasta merkittävästä sopimuksesta ilmoittanut taho on Honkarakenne. Vierailun päättivät talviurheiluvuoden avajaisjuhlat. Niidenkin puitteet olivat kuvavirran perusteella kuin steroideja vetäneen Cheekin stadionkeikalta.
Niinistön vierailu oli tärkeä, sillä hän oli ensimmäinen Kiinassa tänä vuonna vieraillut EU-maan presidentti. Niinistö vei viestiä myös Kanadan puolesta, jolla juuri nyt on Kiinan kanssa todella vaikeaa. Eikä sovi unohtaa, että vierailun johdosta internetiin jäävää mittaamattoman arvokasta pääomaa on esimerkiksi tämä kuva ergonomisen näköisesti hiihtävästä Sampo Terhosta.
Ilta-Sanomat (15.1.2019): “Kanadalaismiehen kuolemantuomio hiertää ennestään kireitä Kanadan ja Kiinan välejä”
Panokset diplomaattisessa kiistassa Kanadan ja Kiinan välillä alkavat nousta äärimmilleen, sillä Kiina järjesti huumekaupasta tuomitulle kanadalaiselle uuden oikeudenkäynnin, josta rapsahti kuolemantuomio. Robert Schellenberg sai alun perin 15 vuoden tuomion jo vuonna 2016. Ihmisoikeusjärjestöjä hiertää etenkin uuden oikeudenkäynnin ajoitus ja sen nopea läpivienti. Tuomiota seurasi Kanadan julkaisema matkustusvaroitus Kiinaan, johon Kiina vastasi samalla mitalla takaisin. Kanadan ulkoministeri myös pyysi Kiinaa säästämään Schellenbergin hengen.
Myös entinen diplomaatti, tutkija Michael Kovrig ja liikemies Michael Sparov ovat yhä pidätettyinä Kiinassa. Lähes 150 hengen ryhmä tutkijoita ja entisiä diplomaatteja useista maista lähestyi presidentti Xitä avoimella kirjeellä, jossa pyydetään miesten vapauttamista. Kanadan ja Kiinan välit pingottuivat joulukuun alussa, kun Kanada pidätti Huawein talousjohtaja Meng Wanzhoun epäiltynä Yhdysvaltojen asettamien talouspakotteiden rikkomisesta.
Ulkopoliittinen instituutti (14.1.2019): “China’s new policy on the European Union: A toughening line on political issues”
Kiinan uusin, joulukuussa 2018 ilmestynyt virallinen EU-suhteita määrittävä asiakirja jatkaa periaatteessa aiemmista asiakirjoista (2003, 2014) tutuilla linjoilla, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio. Suhteet ovat hyvällä mallilla ja yhteistyön mahdollisuuksia nähdään rutkasti. Ihmisoikeuksien ja juridisen yhteistyön kohdalla Kiinan sävy on kuitenkin jyrkentynyt ja tämänkertainen paperi ilmoittaa astetta tiukemmin ettei EU:n tule puuttua Kiinan sisäisiin asioihin ihmisoikeuksien varjolla.
Yle (13.1.2019): “Pohjoismaat ovat havahtumassa Kiinan kasvavaan turvallisuusuhkaan”
Ruotsin Sälenin turvallisuuskokous nosti ensimmäistä kertaa Kiinan Pohjoismaiden kannalta keskeiseksi turvallisuusuhaksi. Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan Kiinan muodostama uhka on salakavalampi, koska sen luonnetta ei edes tarkkaan tunneta. Esimerkiksi peitenimillä operoivat yritykset ovat sijoittaneet ruotsalaisiin puolijohdeyrityksiin ja voineet siten hankkia Kiinan puolustusteollisuudelle teknologiaa kenenkään huomaamatta. Kiinan uhkaa pohjoismaille arvioi myös Iltalehti.
NZ Herald (12.1.2019): “Anne-Marie Brady’s series of unfortunate events”
Anne-Marie Brady on maailman tunnetuimpia Kiinan politiikan tutkijoita ja myös Kiinan hallinnon kärkevä kriitikko. Tämä kombinaatio oli myrkkyä jollekin tuntemattomalle taholle, joka murtautui viime vuonna Bradyn asunnolle ja vei tämän työkoneen sekä pari matkapuhelinta. Bradylla on ollut vaikeuksia Kiinan turvallisuusviranomaisten kanssa aiemminkin, kuten NZ Heraldin laaja ja mielenkiintoinen haastattelu antaa ymmärtää! Bradyn kamppailusta kertoi myös The Guardian.
Helsingin Sanomat (11.1.2019): ”Puolassa pidätettiin kaksi ihmistä epäiltynä vakoilusta Kiinan hyväksi — nyt Puolassa mietitään, pitäisikö Huawein tuotteet kieltää”
Huawei ei vain pääse ulos myrskyn silmästä. Kanadan ja Yhdysvaltain jännitteet ovat oma lukunsa, mutta pian edellisen uutiskirjeemme lähettämisen jälkeen saapui tieto toisen raiteen skandaalista. Puolassa pidätettiin kaksi ihmistä, Huawein työntekijä ja Puolan sisäisen turvallisuuden viraston työntekijä, epäiltynä vakoilemisesta Kiinan hyväksi. Puolan turvallisuusviranomaisten mukaan vakoiluepäily kohdistuu Huawein työntekijän yksityisiin toimiin, ei yhtiöön. Yhtä kaikki, kiinalaisteknologiasta huolestuneiden maiden lukumäärä tuntuu kasvavan jokaisen kahden viikon tarkastelusyklimme aikana.
War on the Rocks (7.1.2019): “When the China Dream and the European Dream Collide“
WOR:ille kirjoittavan Theresa Fallonin mukaan EU on pitäytynyt liian kauan unelmissaan itsestään “ei-geopoliittisena toimijana”. Tämä on antanut aavistuksen geopoliittisemmille toimijoille, kuten Kiinalle, tilaisuuden iskeä Euroopan arkoihin paikkoihin. Kiinan toimintaan Euroopassa on alettu vihdoin kiinnittää enemmän huomiota, mikä Fallonin mukaan ohjaa Unionia kohti yhtenäisempää ja jämerämpää Kiina-strategiaa.
Lyhyesti:
- Reuters (24.1.2019): Älkää puuttuko Venezuelan asioihin, Kiina julisti — tietenkin eritoten Yhdysvaltain suuntaan.
- BBC (24.1.2019): Australian kansalainen, kirjailija Yang Hengjun on pidätetty Kiinassa. Kiinan “panttivankidiplomatia” laajenee?
- The Diplomat (24.1.2019): PLAn lentokoneet lensivät Taiwanin rajaa hipoen vastauksena Taiwanin järjestämiin sotaharjoituksiin.
- The New York Times (22.1.2019): Madaltuneesta profiilista ja keventyneestä retoriiksta huolimatta OBORin rakentaminen jatkuu voimalla.
- Helsingin Sanomat (19.1.2019): Pääkirjoitus: Kiina ei aio jäädä muurin taakse, sillä Huawei on vain pala sen palapelissä.
- Helsingin Sanomat (16.1.2019): Pentagon: Kiina ottamassa käyttöön asejärjestelmiä, jotka ovat maailman nykyaikaisimpia
Talous
Kuumaa: Taianomaisten kasvulukujen loppu
SupChina (24.1.2019): “Huawei’s Problem Of Being Too ‘Chinese’”
Huawein vaikeudet jatkuvat. SupChinan laajan analyysin mukaan ne pohjautuvat pitkälti Huawein toimintakulttuuriin, jota on kuvailtu (esimerkiksi monikulttuuriseen, pörssiin listautuneeseen ja avoimeen Lenovoon verrattuna) tiukan keskusjohdetuksi, hämäräperäseksi ja kroonisesta luottamuspulasta kärsiväksi. Huawei on myös täysin kiinalaisessa omistuksessa, eikä ei-kiinalaisilla ole todellisia mahdollisuuksia päästä nousemaan yhtiön sisäisissä rakenteissa tai ylipäätään saamaan ääntään kuuluviin yhtiötä koskevissa asioissa. Zaagmanin mukaan Huawei onkin yksinkertaisesti liian “kiinalainen” operoidakseen kitkatta globaalin markkinatalouden rattaissa.
Siitä seurauksena on, että useampi länsimaa on kieltämässä Huawein maahanpääsyn. Esimerkiksi Saksa ilmoitti viime viikolla tarkkailevansa huolella maahan rakennettavan 5G-järjestelmän turvallisuutta, minkä katsotaan viittaavan selvästi Huaweihin. Kauppalehden mukaan suomalaiset operaattorit eivät ole kuitenkaan vielä havainneet merkkejä kiinalaisesta vakoilusta.
Politico (23.1.2019): “How the U.S.-China trade war ends”
Yhdysvallat ja Kiina tapaavat jälleen ensi viikolla Washingtonissa ja hierovat diiliä kauppasotaan, jonka nojalla molemmat osapuolet voisivat julistaa itsensä voittajiksi ja säilyttäisivät kasvonsa. Politicon artikkeli pohtii, millaisia tällaiset vastaantulot voisivat olla. Yhdysvallat voisi esimerkiksi tyytyä diiliin, jossa Kiina avaa entisestään markkinoitaan etenkin Yhdysvaltain maataloustuotteille — vastineeksi Kiina toivonee huomattavia kevennyksiä sille asetettuihin tullimaksuihin. Todennäköisimpänä pidetään kuitenkin sitä, että ennen maaliskuun asemasotavaiheen päättymistä päädytään jonkinlaiseen liennyttävään mutta laihaan sopuun, jota hierotaan vielä pitkään.
Kauppalehti (21.1.2019): “Kiinan kasvu hyytyy, eikä kukaan oikein tiedä miten paljon — Yksi asia on varma: se iskee kipeästi myös Suomeen”
Näiltä otsikoilta ei ole voinut viime viikkoina välttyä: Kiinan talouskasvu hyytyy, mikä tietää ongelmia koko maailmantaloudelle, mutta korostetusti Suomen kaltaisille, viennistä riippuvaisille talouksille. Viime vuoden talouskasvu (6,6%) oli heikointa sitten vuoden 1990, eikä Kiinan hallinnon virallisiin lukuihin ole välttämättä luottamista. Davosissa vieraillut varapresidentti Wang Qishanin yritti kuitenkin vakuutella kansainväliselle yleisölle, että Kiinan kasvu jatkuu vakaana ja kestävänä.
Helsingin Sanomat (21.1.2019): “Kiinan väestönkasvu taittui — asiantuntijat ennustavat talouskriisiä”
Kiinan väestönkasvu hidastuu tai on joidenkin arvioiden mukaan jopa kääntynyt negativiiseksi. Niin tai näin, väestönkasvun hidastuminen ja väestön vanheneminen kasaavat tummia pilviä Kiinan talousnäkymien ylle. Kiinan työikäisen väestön määrä laski viime vuodesta lähes Suomen väkiluvun verran (4,7 miljoonaa) ja sen arvioidaan lakevan jopa 23 porsentilla vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaikuttaa ikävästi maan sisäiseen kulutukseen, eli juuri siihen, mitä Kiinan hallitus haluaisi potkiskella talouskasvua ruokkimaan.
Bloomberg (17.1.2019): “Forget the Trade War. China Is Already in Crisis”
Bloomberg arvioi Kiinan taloudellisen taantuman jo alkaneen. Kyseessä ei ole vuoden 2008 Yhdysvaltain finanssikriisin tai vuoden 1997 Aasian talouskriisin kaltainen kertaluontoinen rysähdys, vaan hitaasti ja huomaamattomasti etenevä luhistuminen, jolla on kuitenkin vähintäänkin yhtä ikävät seuraukset.
Foreign Policy (14.1.2019): “As West Grows Wary, Chinese Investment Plummets” ($)
Kiinan sijoitukset länteen laskivat huomattavasti vuonna 2018. Kun vuonna 2017 Kiina investoi länteen 111 miljardin dollarin edestä, saapui kiinalaisrahaa Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja EU:n alueelle tänä vuonna enää vain 30 miljardia. Pudotus oli dramaattisin Yhdysvalloissa, jossa kiinalaiset investoinnit putosivat vuoden 2017 45 miljardista dollarista viime vuoden viiteen miljardiin. Kiinan päässä sekä hallitus että velkaantuneet suuryritykset ovat itse ryhtyneet rajoittamaan ostohalujaan — lännessä on puolestaan viimeinkin havahduttu kiinalaisten investointien sisältämiin riskeihin ja suhtauduttu skeptisemmin kiinalaisrahaan.
BOFIT (1.2019): “BOFIT Weekly Review Yearbook 2018”
Bofitin vuosikirja tarjoilee vuoden 2018 viikkokatsaukset sekä Kiinan että Venäjän osalta yhdessä ja kompaktissa paketissa.
Lyhyesti:
- Yle (24.1.2019): Palveluviennillä hyvät näkymät: suomalaisyritys avaa jo kahdeksannen toimistonsa Kiinassa, vaikka talous hidastuu.
- Reuters (24.1.2019): Yhdysvaltain yliopistot luopuvat Huawein laitteistosta Trumpin uuden lain painostamina.
- Yle (23.1.2019): Kiinalaisen Kaidin investointipäätös Kemin biovoimalasta tehdään aikaisintaan 2021.
- Reuters (22.1.2019): Kiinan kasvun hidastuessa Xi Jinping varoittaa Kiinaa valmistautumaan “mustiin joutseniin”.
- LA Times (18.1.2019): Kiina vaatii 66 monikansallista suuryritystä, mukana mm. Apple, Nike ja Siemens, viittaamaan Taiwaniin osana Kansantasavaltaa.
- Financial Times (15.1.2019): Kiina suunnittelee veroleikkauksia taloutensa piristämiseksi.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (24.1.2019)
- Kiinan talouskasvu hidastuu
- Kiinan pankkilainakanta suhtessa BKT:hen jatkaa kasvuaan
- Suurissa kiinalaiskaupungeissa asuntojen hinnat laskivat viime vuoden lopulla
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (17.1.2019)
- Kiinan viennin ja tuonnin kasvu painui miinukselle joulukuussa
- Kiinassa merkkejä työllisyystilanteen heikkenemisestä
- Kiinan kuluttajahintainflaatio pysytteli tasaisena viime vuonna
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Tämä yksi outo temppu saa puuvillasi kasvamaan jopa Kuussa! (Tai sitten ei.)
Washington Post (24.1.2019): “Trying to translate Trump into Chinese, one tweet at a time”
Tianjinilaisella Kiina-ilmiöiden hengenheimolaisella, Zhang Jiaqianilla on mielenkiintoinen harrastus: hän kääntää Donald Trumpin twiittejä kiinaksi! Tämän lisäksi Zhang myös kontekstualisoi Trumpin twiitit ja opettaa kiinalaisille sellaisia amerikkalaisen kulttuurin olennaisuuksia kuin kuka on Stormy Daniels tai keitä ovatkaan Kardashianit. Kiinaa koskevat twiitit Zhang jättää sensuurin pelossa kääntämättä.
The Guardian (23.1.2019): “Inside China’s leading ‘sponge city’: Wuhan’s war with water”
Eräs Kiinan kaupungistumisen suurimmista ongelmista on ollut liiallinen kaupungistuminen. Betonin käytössä ei ole kursailtu, joka tarkoittaa sitä, ettei useissa kaupungeissa todella ole paikkaa, minne tulva- tai sadevesi pääsisi imeytymään. Niinpä käynnissä on valtakunnallinen sponge city- eli sienikaupunkihanke. Guardian kertoo artikkelissaan, miten läpäisevillä tiepäällysteillä ja uusilla viheralueilla haetaan jokisuiston varressa sijaitsevalle tulva-alttiille Wuhanille ratkaisuja ongelman hoitoon. Aihetta perattiin taannoin kattavasti ja kiinnostavasti myös Sinica Podcastissa.
BBC (22.1.2019): “Peppa Pig: China falls for an unlikely UK brand ambassador”
Beatles oli isompi kuin Jeesus — sanotaan — mutta Pipsa Possusta on tullut Kiinassa jo suurempi kuin Beatles. BBC:n jutun mukaan Pipsa levittää nykyään Britannian kulttuuria sekä lapsille, mutta erityisesti myös nuorisolle. Esimerkiksi niin kutsutun shehuiren- alakulttuurin keskuudessa Pipsasta on tullut jonkinlaisen vaihtoehtoisen ja peräti anarkistisen elämäntavan symboli, jota tatuoidaan käsivarsiin, ja josta puolue on kauhuissaan. Linkin takana myös ehdottoman hulvaton mainospätkä tulevasta Pipsa Possu -elokuvasta!
China Heritage (16.1.2019): China’s Red Empire ⎯ To Be or Not To Be?
Geremie Barmé tarjoaa käännösotteita ennenkin Kiinan nykyjohtoa kritisoineen Tsinghua-professori Xu Zhangrunin esseestä johdannolla varustettuna. Xu varoittaa esseessään suorasanaisesti kiinalaisen “Punaisen imperiumin” mahdottomuudesta ja suomii Xi:n johtamaa nykysuuntausta. Lisää saman sarjan käännöksiä on tulossa. Näyttäisi, että kirjoitus sai myös kunnian tulla blokatuksi manner-Kiinan muurien sisältä.
Helsingin Sanomat (14.1.2019): “Kiina runttaa itsestään talviurheilumaata vaikka väkisin — siksi jääkiekkovalmentajat Mika ja Juuso muuttivat Pekingiin, ja suurlähettilään saunan nurkalle kipattiin yhdeksän kuorma-autollista lunta”
Pekingissä järjestetään pian talviolympialaiset ja Kiina haluaa muuttua nopealla vauhdilla myös talviurheilun suurvallaksi. Uusia talviurheilun harrastajia halutaan 300 miljoonaa, sillä parhaillaan rakenteella olevat 650 jäähallia ja 800 laskettelukeskusta kaipaavat kävijöitä. Katriina Pajarin artikkeli esittelee Kiinan talviurheiluinnostusta ja Suomen tilaisuutta toimia talviurheilun viestinviejänä.
The Atlantic (13.1.2019): “Why 1984 Isn’t Banned in China”
Kuinka sensuuri kirjassa toimii kirjojen suhteen? Eri tavalla kuin internetissä, koska kohderyhmä on niin selvästi erilainen. Vuonna 1984 tai Eläinten vallankumous löytyvät melko kätevästi Kiinassa suurkaupunkien kirjakaupoista, ja syynä on, että sen verran harva ne kuitenkaan lukee — verrattuna vaikka verkkofoorumeiden kävijämääriin. Ilmeistä, kenties, mutta The Atlanticin juttu sisältää myös hyvää pohdintaa kiinalaisista kirjailijoista aiheen tiimoilta.
Lyhyesti:
- BBC (24.1.2019): Bing-hakukone lakkasi toimimasta Kiinassa. Syy on joko itsestään selvä tai sitten ongelma on tekninen ja korjaantuu piankin.
- Talouselämä (23.1.2019): Suomalaiset lastenkirjasankarit Maukka ja Väykkä yritetään viedä Kiinan markkinoille.
- Sup China (23.1.2019): Loppuvuodesta hypetetty Kiinalainen Marx-animaatio on tulossa katsottavaksi lähipäivinä.
- Ilta-Sanomat (22.1.2019): Vuorikiipeilyä bikineissä harrastanut taiwanilainen Gigi Wu on yllättäen paleltunut hengiltä.
- Iltalehti (19.1.2019): Kiinassa toimii yhden oppilaan koulu — tältä siellä näyttää.
- National Public Radio (17.1.2019): Kiina istutti Kuuhun puuvillaa. Sitten puuvilla kuoli.
Katsele & kuuntele
Yle (24.1.2019): “A-Talk: Teknologiajättien valta”
Kiinnostava keskustelu suurten teknologiamörköjen vallasta niin Kiinassa kuin rapakon takana. Keskustelemassa laaja-alainen asiantuntijakvartetti tietoturva-asiantuntijasta sosiaalipsykologian tohtoriin.
ChinaPower Podcast (20.1.2019): “Results and Ramifications of Taiwan’s Elections: A Conversation with Shelley Rigger”
Taiwanin vaalit eivät menneet Tsai Ing-wenin näkökulmasta putkeen. Syitä on monia, eivätkä ne rajoitu perinteiseen länsimaiseen katsantokantaan, jossa menestys Taiwanin vaaleissa on pääosin katsottu johtuvan onnistuneesta politiikasta kansantasavallan suhteen. Taustalla olivat muun muassa Tsain DPP-puolueen toteuttamat uudistukset työlainsäädännön ja eläkkeiden suhteen sekä — yllätys, yllätys — uudet päästörajoitukset moottoripyörille.
Yle (14.1.2019): “Politiikkaradio: Herättiinkö Euroopassa liian myöhään Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan?”
Onko Kiinan vaikutusvallan kasvu Euroopassa todellinen uhka? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio ja Helsingin yliopiston Kiinan tutkimuksen professori Mikael Mattlin.
Yle (14.1.2019): “Ulkolinja: Kuka on Xi Jinping?”
Kiinan merkitys on kasvanut merkittävästi presidentti Xi Jinpingin aikana. Xi Jinping on keskittänyt valtaa itselleen Mao Zedongin tapaan, kotimaansa lisäksi häntä kuunnellaan myös länsimaiden talousfoorumeissa. Kuka on Xi Jinping?
Financial Times (11.1.2019): “Adam Posen on central banks, China and the enduring power of the dollar”
Kiintoisa keskustelu Financial Timesin podcastissa liittyen Kiinan ja Yhdysvaltain väliseen kauppasotaan, Trumpiin ja Kiinaan sekä Kiinan sisäisiin taloudellisiin riskeihin. Selkeäsanaisena vieraana Peterson-instituutin johtaja, taloustieteilijä Adam Posen.
Tapahtumat
- Kiinalaisia demokratialiikkeitä -luentosarja, tiistaisin kello 17.00–18.30, 15.1.–12.2.2019, Kallion Opistotalon Helsinginsalissa (Helsinginkatu 26, huone 423, 4. krs).
- Lukupiiri: Näkökulmia Kiinan nykykirjallisuuteen ja yhteiskuntaan. 15.1.– 2.4.2019, joka toinen viikko kello 18.30–20.00, Kallion Opistotalon kirjastossa (Helsinginkatu 26, huone 238, 2. krs).
- Kiinalaisen scifin nykytuulia Kanneltalon kirjallisuus -sarjassa. Ma 28.1.2019 klo 18.30–20.00, Kanneltalo, Klaneettitie 5.
- Dokumenttielokuvafestivaali Docpoint. 28.1.–3.2. Kiinalaisia elokuvia festivaalilla Chinese Portrait sekä People’s Republic of Desire; Taiwania edustaa Black Bear Forest.
- Kiinalainen uusivuosi, ma 4.2.2019, Kansalaistori & Oodi, Helsinki
- EARS — Europe-Asia Roundtable Sessions, 14–19.2.2019, Musiikkitalo, Helsinki.**
Tietokirjailija Mari Manninen kertoo ja keskustelee kirjastaan Kiinalainen juttu — 33 Kiina-myyttiä, jotka vaativat kumoamista:
- To 7.2. klo 14,00, ABC-asema Seinäjoella
- To 7.2. klo 17.30, Vaasan pääkirjasto
- La 9.2. klo 13.00, Ylivieskan kulttuurikeskus, kirjamessut (pääsymaksu)
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 8.2.2019. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja Mediumissa, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia.