2.10.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Ilmastokalenterissa on 14 336 luukkua avaamatta maailmanlaajuisesti merkittävään virstanpylvääseen. Viimeisestä luukusta paljastuu 1.1.2060 viimeistään hiilineutraali Kiina, jos presidentti Xi Jinpingin YK:ssa esittämä lupaus osoittautuu paikkansa pitäväksi. Suuria lupauksia esittänyt Xi palkittiinkin YK-dokumenteissa keisarillisella arvonimellä, vaikkakin todennäköisesti tahattomasti.
Xi’n ilmastolupauksen ohessa Kiina nousi puheenaiheeksi esimerkiksi Tiibetissä järjestettyjen massaleirittämisten sekä kiristyvien Taiwan-suhteiden yhteydessä. Keskustelu Suomen Kiina-osaamisesta jatkui sekin kiivaana. Myös Kiina-ilmiöt otti osaa keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksellaan.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Ilmasto
Helsingin Sanomat (2.10.2020): “Professori huolestui: Helsingin yliopiston kurssi voi vaarantaa sitä Kiinasta käsin seuraavien opiskelijoiden turvallisuuden”
Kiinan politiikkaa länsimaisissa yliopistoissa opiskelevien kiinalaisopiskelijoiden turvallisuus saattaa olla erityisen uhattuna korona-aikana. Helsingin Sanomien haastatteleman Kiinan tutkimuksen professori Julie Chen mukaan etäopetukseen osallistuvia opiskelijoita – sekä opettajia – tarkkaillaan ja luentojen tallenteita toimitetaan viranomaisille. Turvallisuusriskiin on herätty jo angloamerikkalaisissa huippuyliopistoissa, joissa kurssien opintosuorituksia voi lähettää nimettömänä eikä Kiinaa käsitteleviä luentoja saa tallentaa. Varpaisillaan kiinalaisopiskelijat ja Kiina-tutkijat ovat joutuneet tasapainoilemaan jo ennen korona-aikaa, kiitos Kiinan kritiikille kriittisten opiskelijoiden ja näiden ilmiantojen.
Foreign Affairs (30.9.2020) “The U.S. Intelligence Community Is Not Prepared for the China Threat“
Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedustelukomitea on laatinut katsauksen maan tiedustelukoneiston kyvystä pysyä ajan tasalla Kiinan muodostaman uhan kanssa. Ei hyvältä näytä, toteaa komiteaa edustava edustaja Adam Schiff Foreign Affairsille laatimassaan yhteenvedossa. Schiffin mukaan Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen fokus siirtyi aiheellisesti mutta kenties liiallisesti terrorismin torjuntaan vuoden 2001 jälkimainingeissa. Tiedustelun olisi nyt keskitettävä energiansa Kiinan tavoitteiden ja pyrkimysten ymmärtämiseen, mihin komitea onkin esittänyt useita kriittisiä toimenpiteitä.
The Ulkopolitist (27.9.2020):”Intian ja Kiinan käsirysy läntisellä Himalajalla kuvastaa laajempaa maailmanpoliittista dynamiikkaa”
Kiinan ja Intian välinen, jo useita vuosikymmeniä jatkunut aluekiista kärjistyi kesällä, kun maiden asevoimat ottivat yhteen Galwanin laaksossa. Vaikka taisteluissa ei käytetty lainkaan tuliaseita, nousi kuolleiden määrä molemmin puolin useisiin kymmeniin kun sotilaat mätkivät toisiaan erityyppisillä astaloilla. Kiinan hallitus vaikeni aluksi omista tappioistaan, mutta on sittemmin myöntänyt, ettei uhreilta vältytty. The Ulkopolitistin oiva artikkeli kiteyttää kiistan historialliset taustat sekä viimeisimmät kehityskulut.
Lowy Institute (30.9.2020): “The unfinished Chinese civil war“
Kiinan ja Taiwanin välistä konfliktia ei tulisi tarkastella yksinkertaisen rauha-sota-käsiteparin kautta, argumentoi Lowy Institutelle kirjoittanut John Culver. Culverin mukaan “maiden” välillä jo 1920-luvulla alkanut sisällissota jatkuu yhä tänäkin päivänä, joskin se on saanut erilaisia olomuotoja. Potentiaali myös täyteen kineettiseen eskalaatioon on siis edelleen olemassa, mutta se voi olla luonteeltaan hyvin erilainen, kuin mitä tyypillisissä “invaasioskenaarioissa” on oletettu.
Kiinalaisten sotilaskoneiden ilmatilaloukkaukset Taiwanin puolelle ovat lisääntyneet läpi vuoden. Yhdysvaltain talousasioiden alivaltiosihteeri Keith Krachin vierailun yhteyessä jopa 19 koneen ryhmä lensi Taiwansalmen keskikohdan – Taiwanin ja Kiinan epävirallisen ilmatilarajan – yli tunkeutuen Taiwanin ilmatorjunnan tunnistusalueelle. Channel News Asian artikkelin mukaan Kiina vaikuttaa käyvän julistamatonta uuvutussotaa ilmatilalukkauksillaan. Loukkaukset pitävät Taiwanin selkeästi pienempiä ilmavoimia kiireisinä, ja myös huoltokoneisto joutuu käymään kovemmilla kierroksilla.
South China Morning Post (30.9.2020): “Beijing blocking Wikipedia from United Nations intellectual property agency over Taiwan is resistance against ‘Western values’, analysts say”
Kiinan loppumaton taistelu Taiwanin statuksesta on saanut jälleen kummallisia vivahteita. Tällä kertaa proxy-sodassa siipeensä on saanut Wikipedia, jonka pääsyn tarkkailijajäseneksi tekijänoikeuksista vastaavaan YK-järjestöön Kiina on estänyt. Tavallisesti Wikipedian kaltaisen toimijan hyväksyminen tarkkailijajäseneksi Maailman henkisen omaisuuden järjestöön (Wipo) olisi läpihuutojuttu, mutta Kiina asettui vastustamaan nimitystä Wikipediaa ylläpitävän Wikimedian Taiwan-kytkösten vuoksi. Wikimedialla on paikallisosasto saarella.
Samaisessa YK-järjestössä peistä on väännetty aiemminkin tänä vuonna, kun Yhdysvallat onnistuneesti esti Kiinan ehdokasta päätymästä järjestön johtoon. Wipo on kansainvälisten patentti- ja tekijänoikeusasioiden linjanvetäjänä, joten sillä on keskeinen paikka myös teknologiakilpaa käyvien suurvaltojen sydämissä.
The New York Times (22.9.2020):”China, in Pointed Message to U.S., Tightens Its Climate Targets”
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen uuden istuntokauden alkaminen keräsi 75. kertaa maailman johtajat puhujakorokkeelle, tällä kertaa virtuaalisesti koronaviruksen takia. Paatoksen lomaan kuultiin myös kova konkreettinen lupaus Kiinan suunnasta: presidentti Xi vesitti ilmastoepäröijien “mutta entä Kiina” -kortin, kun hän ilmoitti kasvihuonekaasukärkeä pitävän Kiinan pyrkivän hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Xin mukaan Kiinan päästöhuippu saavutettaisiin tällä vuosikymmenellä, minkä jälkeen päästöt kääntyvät laskuun. Tavoitteen saavuttaminen olisi maailmanlaajuisesti merkittävä askel ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa.
Johtajien ennalta videoidut puheet saattoivat edistää sitä, että Kiinan puheessa oli enemmän rakentavaa sisältöä ja vähemmän verbaalista sivaltelua. Ennen Xi’tä puhunut Yhdysvaltain Donald Trump nimittäin hyödynsi aikansa kansantasavallan syyttelyyn siitä, että sen vapauttama “Kiina-virus” on nyt maailmanlaajuinen vitsaus. Xi Jinpingin puhe näyttäytyikin huomattavasti kunnianhimoisempana ja vastuullisena suurvallan johtajan puheena. Toki analyytikot tulkitsivat Xin ilmastolupauksen olleen salonkikelpoinen keskisormi Yhdysvalloille, joka on Trumpin kaudella luopunut keskeisistä ilmastositoumuksista.
Jamestown Foundation (16.9.2020): “The CCP’s United Front Network in Sweden”
Kiinan hybridivaikuttamisen ykkösnyrkki Yhteisrintama-työosasto hoitaa leiviskäänsä myös Ruotsissa, käy ilmi Jamestownin uudesta raportista. Yhteisrintaman menetelmät ja peiteorganisaatiot ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa tunnistetut vastinparinsa. Osalla järjestöistä, kuten Pohjoismaisella Zhigong-yhdistyksellä, on toimintaa molemmissa maissa. Ruotsin Yhteisrintama-skenen pikantti erikoisuus on kuitenkin Vyö ja tie – “tutkimuslaitos” The Belt and Road Institute in Sweden (BRIX), joka laulaa avoimen julkeasti Kiinan kommunistisen puolueen win-win-lauluja.
Samaan syssyyn kannattaa katsastaa myös Sinopsiksen julkaisema raportti Yhteisrintaman hämärähommista Virossa. Artikkeli valaisee erityisesti Kiinan kommunistisen puolueen kansainvälisen yhteistyösaston (International Liaison Department) pyrkimyksiä luoda verkostoja relevanttien ulkomaisten puolueiden kanssa.
Lyhyesti:
- BBC (29.9.2020): BBC:n haastattelussa Ai Weiwei ja Hu Xijin: “Kommunismi voi romahtaa koska tahansa” vs. “tuli avattava Hongkongin mielenosoittajia päin”.
- Helsingin Sanomat (28.9.2020): Taiwan kiitti EU:ta nimikiistan torjuntavoitossa: ilmastonmuutosjärjestö lakkasi kutsumasta taiwanilaisia kaupunkeja Kiinalle kuuluviksi.
- Kauppalehti (27.9.2020): ”Voisiko Kiinassa syttyä sota?” Risto E.J. Penttilä pohtii kolumnissaan.
- Yle (27.9.2020): Kiinalaisen “urkintalistan” jäljet johtavat Yhdysvaltoihin, mukana satoja suomalaisnimiä – Kiinan armeijaan liitetty datayhtiö käytti Dow Jonesin keräämiä tietoja.
- AP (25.9.2020): Kiina pyrkii tuottamaan miljardi koronarokoteannosta ensi vuonna.
- AFP (22.9.2020): Puoluekriitikko ja kiinteistömoguli Ren Zhiqiang tuomittiin 18 vuodeksi vankeuteen korruptiosta.
Talous
Kuumaa: Nokian kultainen viikko
Reuters (30.9.2020): “Exclusive: China preparing an antitrust investigation into Google – sources”
Viimeisin käänne Kiinan ja Yhdysvaltojen sekavassa kauppasotavyyhdissä on kiinalaisten markkinaviranomaisten vireyttämä kanne Googlea vastaan. Alunperin Huawein ehdotuksesta sikissyt aloite on edennyt viralliseksi kanteeksi Googlea vastaan, jota Kiina syyttää Android-käyttöjärjestelmän hyödyntämisestä kilpailijoiden toiminnan estämisessä. Toki taustalla painaa kiinalaisten halu näpäyttää Yhdysvaltojen suurinta IT-jättiä Huawein ja Tiktokin kohtaamasta vastarinnasta. Google on toisaalta helppo kohde kohdistaa kauppasotatoimia, sillä yritystä on sakotettu kilpailulainsäädännön vastaisista kaupoista myös Euroopassa.
Wall Street Journal (30.9.2020): “Behind China’s Decade of European Deals, State Investors Evade Notice”
Kiinan Euroopassa tekemiä investointeja tiheällä kammalla perannut hollantilainen konsulttiyritys Datenna on selvittänyt, että viimeisten kymmenen vuoden kaikkiaan 650:stä yritysostosta noin 40 prosentissa on merkittäviä linkkejä Kiinan valtiollisiin tahoihin. Valtiokytkökset jäävät kuitenkin helposti huomaamatta, sillä ne on useissa tapauksissa piilotettu monimutkaisten omistusrakenteiden ja eurooppalaisten tytäryhtiöiden taakse. Näin syntyy kuva yksityisestä sijoittajasta, vaikka tosiasiassa merkittävä määrä kyseisen yrityksen osakkeista on valtiollisten tahojen hallussa. Interaktiivista karttaa sijoituksista voi tihrustaa Datennan verkkosivustolla.
EVA (29.9.2020): “Kiina pyrkii teknologian supervallaksi – mitä tekee Suomi?”
Elinkeinoelämän valtuuskunta herätteli keskustelua Kiinan teknologisesta kehityksestä julkaisemalla aiheesta F-Securen perustajan ja Nokian hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Risto Siilasmaan raportin Kiinan pitkä peli. Tämän lisäksi järjestettiin myös aihetta käsittelevä webinaari, jossa Siilasmaan ohessa keskustelivat EVA:n johtaja Emilia Kullas, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Puustinen sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Sekä webinaarin että artikkelin viesti oli yhteinen: tarttis tehrä jotain, mikäli haluamme pysyä Kiinan teknologisen harppauksen kyydissä ja peräti hyötyä siitä.
Yle (29.9.2020): “Nokia sai ensimmäisen ison tilauksen Britannian suljettua kiinalaisen Huawein 5G-verkostaan turvallisuussyistä”
Euroopan Huawei-kuumotus alkaa viimein sataa selvästi 5G-teknologiassa kilpailevan Nokian laariin. Britannian suurin mobiilioperaattori BT solmi sopimuksen Noksun kanssa, joka korvaa aiemmin Huawein kanssa solmitut toimitussopimukset. Britannian hallitus kielsi Huawein teknologiat tietoinfransa rakentamisessa heinäkuussa tietoturvahuolien vuoksi. Nokian tekemän sopimuksen rahallista puolta ei ole julkistettu, mutta BT:lle Huawein korvausoperaatio tulee maksamaan arviolta 540 miljoonaa euroa.
The Diplomat (25.9.2020): “Can China Become the World Leader in Semiconductors?”
Kiinan teknologiset kyvykkyydet kehittyvät hurjaa vauhtia, kuten olemme eri medioista saaneet lukea. Maan pahimpana akilleen kantapäänä on edelleen edistyneiden puolijohteiden (mikropiirien ja sirujen) kotimainen kehitys ja tuotanto. Tätä haavoittuvuutta Kiina yrittää miljardi-investoinneillaan korjata, ja samaan saumaan Yhdysvallat yrittää pakotepolitiikallaan iskeä. Satsauksista huolimatta Kiinan siruteollisuuden keihäänkärki Semiconductor Manufacturing International Corporation (SMIC) on teknolgoisesti edelleen noin vuosikymmenen päässä kovimmista kilpailijoistaan, kuten Intelistä ja Samsungista. The Diplomatin artikkeli tiivistelee näppärästi Kiinan sirusatsauksen olennaisimmat haasteet ja mahdollisuudet.
Reuters (21.9.2020): “Swedish space company halts new business helping China operate satellites”
Ruotsin valtiollinen avaruusyhtiö, joka on tarjonnut Kiinalle avaruusalusten ja satelliittien käyttämiä maanpäällisiä antenneja, ilmoitti, ettei se enää tee uusia sopimuksia tai uusi nykyisiä Kiinan kanssa. Kiinalla on ollut sopimukset yhtiön Ruotsissa, Chilessä ja Australiassa sijaitsevien antennien käytöstä. Ympäripyöreänä selityksenä ruotsalaisyhtiö ilmoitti ”geopoliittisen ympäristön viimeaikaiset muutokset”. Ruotsissa on aiemmin esitetty epäilyksiä, että Kiina saattaisi käyttää ruotsalaisyhtiön tarjoamia antenneja sotilastarkoituksiin.
Ruotsalainen seurantateknologiayritys puolestaan ilmoitti samalla viikolla lopettavansa liiketoiminnan Hongkongissa. Yritys on tarjonnut Hongkongin viranomaisille ratkaisuja puhelinten hakkerointiin rikollisten seuraamista ja tiedonhankintaa varten. Yrityksen mukaan liiketoiminta lopetetaan, koska Yhdysvaltojen päätös poistaa Hongkongin erityisstatus vaikuttaa sen toimintaan. Hongkongin viranomaisia avustaneisiin teknologiayrityksiin on kuitenkin myös kohdistunut painetta kyber- ja ihmisoikeusjärjestöjen taholta.
Bertelsmann Stiftung (Syyskuu 2020): “Exploring a ‘Green List’ for EU-China Economic Relations”
Saksalainen Bertelsmann-säätiö on laatinut sektorikohtaisen riskianalyysin EU:n ja Kiinan välisistä taloudellisista suhteista. Säätiön tutkimus on koostettu vihreäksi listaksi, joka pitää sisällään taloudellisten suhteiden osa-alueet, joilla kaupallinen yhteistyö Kiinan kanssa on turvallista. Näihin kuuluu muun muassa ruoka ja juoma, auto- sekä suuri osa koneteollisuudesta. Turvallisuusriskejä sisältäviin aloihin kuuluvat muun muassa lääketeollisuus, ilmailuala sekä mittaus- testaus- ja navigaatiovälineistö. Tutkimuksen mukaan 56 % EU:n viennistä Kiinaa kuuluu vihreälle listalle. Kiinan tuonnista EU:iin sen sijaan jopa 83 % on riskitöntä. Suorien investointien osalta riskit kuitenkin kasvavat, sillä vastaavat luvut ovat 68 % ja 54 %.
Lyhyesti:
- Reuters (1.10.2020): Yhdysvaltain senaatissa kannatusta Taiwanin kanssa solmittavalle kauppasopimukselle.
- Taiwan Today (30.9.2020): Suomi ja Taiwan pitivät vuosittaiset kauppakeskustelut, joiden painopisteenä olivat etenkin teknologia-alat.
- Yle (30.9.2020): Huawei yhä ahtaammalla Euroopassa – myös Saksa rajoittamassa kiinalaisjätin toimintaa markkinoillaan.
- Kauppalehti (24.9.2020): Älypuhelimien myyntitilastojen kärjessä Suomessa keikkuva kiinalainen Oneplus perustaa Pohjoismaiden-pääkonttorinsa Helsinkiin.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (1.10.2020)
- Koronapandemian leviämisen estämiseksi tehdyt toimet Kiinan sisällä on jo laajalti purettu
- Kiinassa ongelmapankkien hoitamiseen upposi jo satoja miljardeja juaneja julkisia varoja
- Yhdysvaltojen uudet vientirajoitukset koskevat elektroniikkateollisuutta myös Kiinan ulkopuolella
- Kiinassa toimivat ulkomaiset yritykset aiempaa varovaisempia investoinneissaan
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Suomessa ja Kiinassa panostetaan kiinan kielen osaamiseen
Helsingin Sanomat (1.10.2020): “Nyt pitää panostaa kiinan kielen osaamiseen”
Ruotsiin perustettavat Kiina-keskukset ovat stimuloineet kotimaista keskustelua Kiinasta ja siitä miten maan kasvavaan vaikutusvaltaan pitäisi suhtautua. Helsingin Sanomien toimittaja Mari Manninen kirjoitti kolumnissaan Suomen jäävän jälkeen Kiina-tutkimuksessa. Resursseja ei Kiina-tutkimukseen ole suunnattu, vaikka Kiinan painoarvo ja sen vaatima tieto kasvaa Suomessa jatkuvasti. Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen oli ehdottomasti sitä mieltä, että Suomeen tulisi perustaa samanlainen Kiina-instituutti kuin Ruotsiinkin, sillä nykyiset Kiina-asiantuntijat joutuvat ottamaan kantaa oman erityisalansa ulkopuolella oleviin kysymyksiin. Puustinen painotti sitä, kuinka Ruotsin keskukset perustettiin vasta pitkällisen diplomaattisten suhteiden rapautumisen jälkeen. Suomi ei vielä ole joutunut Kiinan ulkopolittisen höykytyksen kohteeksi, joten nyt olisi korkea aika investoida Kiina-osaamiseen instituutin muodossa.
Kiina-ilmiöiden Jani Mustonen ja Niko Vartiainen toteavat omassa mielipidekirjoituksessaan, että Kiina-keskuksen perustaminen Suomeen on kannatettava ehdotus, mutta on aiheellista kysyä, riittääkö maassamme osaamista keskuksen asiantuntijoiksi. Ajankohtaisempaa olisi panostaa riittävästi kiinan kielen ja maatuntemuksen koulutukseen, joka on jo pitkään laahannut perinteisten verrokkimaiden jäljessä. Pelkkä keskuksen perustaminen ei riitä koulutuksessa olevien puutteiden korjaamiseen.
SupChina (30.9.2020): “The untold story of Wu Sangui, China’s two-time turncoat”
Legendaarinen kenraali, romantikko ja kaksinkertainen maanpetturi, Wu Sangui, Kiinan historian yksi ristiriitaisimmista hahmoista, menehtyi tasan 342 vuotta sitten. Wu taisteli ensin romahtavan Ming-dynastian puolesta Qingiä vastaan, kunnes joutui kiristettynä loikkaamaan Qingin sotaväkeen kostaakseen isänsä kuoleman ja pelastaakseen rakastettunsa. Qing-kenraalina Wu päätyi kauas Etelä-Kiinaan puhdistamaan maata Ming-lojalisteista, mistä hyvästä Wu palkitiin avokätisillä läänityksillä. Maa- ja sotaherrana Wu, kenties vanhuuden höperyydestä tai Qing-hallitsijoita kohtaan tuntemistaan antipatioista, kruunasi itsensä uuden Zhou-dynastian keisariksi ja aloitti kolme vuotta kestäneen repivän sodan Qingiä vastaan. Wu ei kuitenkaan itse ehtinyt osallistua sotimiseen, koska menehtyi pian kruunajaisten jälkeen punatautiin.
Helsingin Sanomat (28.9.2020): “Kiinan ‘murteet’ ovat oikeasti eri kieliä, eivätkä kiinalaiset ymmärrä toisiaan – ratkaisuksi miljardi ihmistä vaihtaa kieltään hiljalleen tapahtuvassa muutoksessa”
Kiina kuuluu kielidiversiteetiltään maailman monimuotoisimpiin maihin. Maassa puhutaan kahdeksaan eri kieliperheeseen kuuluvia satoja erilaisia kieliä sekä tuhansia murteita. Kielten keskinäinen nokkimisjärjestys on kuitenkin viimeisten 60 vuoden aikana keikahtanut poliitikan ja talouden mahtikielen mandariinikiinan eduksi. Mandariini on vallannut alaa sekä vähemmistökieliltä että muilta kiinalaisten kielten murteilta sellaisella vauhdilla, että tutkijoiden arvioiden mukaan vuosisadan puoliväliin mennessä muista kielistä on jäljellä enää satunnaisia rippeitä. Mahtiasemasta huolimatta kielen osaaminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Mandariinin osaajista vain 10 % osaa kieltä sujuvasti.
.coda (24.9.2020): “Western influencers boost their careers by embracing Chinese nationalism”
Jos tubetusurasi ei meinaa millään lähteä nousukiitoon, kannattaa harkita siirtymistä Kiinan markkinoille, Kiinan kommmunistisen puolueen äänitorveksi. Näin ovat toimineet esimerkiksi Nathan Rich ja Jerry Kowal, jotka murjovat videoissaan länttä ja ylistävät esimerkiksi Kiinan toimia Xinjiangin vähemmistöalueella. Kiinaa nuoleskelevan tubettajan ei tarvitse tyytyä puhtaisiin mainostuloihin, sillä puolue tukee omiaan sekä rahallisesti että näkyvyydellä omilla mediakanavillaan. Bonuksena puolueapologistin egoa varmasti hivelee myös se, että videoiden kommenttikenttä on täynnä puolueen “pennijengin” ylistäviä kommentteja. Codan artikkeli esittelee Kiinan propagandaoffensiivin tuoreinta rintamaa.
Reuters (22.9.2020): “Exclusive: China sharply expands mass labor program in Tibet”
Kiina lähettää kasvavissa määrin tiibetiläisiä maanviljelijöitä työleireille, Xinjiangin leirejä muistuttaviin olosuhteisiin. Tiibetin paikallishallinnon mukaan vuoden 2020 aikana yli 500 000 tiibetiläistä on käynyt “työkurssin” ja noin 50 000 on sittemmin siirtynyt matalapalkkaisiin tehdastöihin joko Tiibetissä tai muualla Kiinassa. Tiibetiä ja Xinjiangia tutkivan Adrian Zenzin mukaan kyseessä on “voimakkain kohdennettu hyökkäys tiibetiläisten perinteistä elämäntapaa kohtaan”. Sen sijaan Kiinan virallisen kannan mukaan maassa ei ole pakkotyötä ja länsimedian tulisi jälleen kerran eritellä faktat valheista. Myös Helsingin Sanomat tiivisti Tiibetin työleiritilanteen olennaisimmat kohdat.
CNN (19.9.2020): “Forbidden City at 600: How China’s imperial palace survived against the odds”
Pekingin ytimessä sijaitseva Kielletty kaupunki täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 600 vuotta! Kukaan kyseisessä palatsikompleksissa vieraillut ei voi olla vaikuttumatta maailman valtavimman, yli 720 000 neliömetrin kokoisen minikaupungin majesteettisuudesta. Pääosin puusta pykätty palatsivanhus on joutunut uhmaamaan monenlaisia, sekä luonnon että ihmisen aiheuttamia vitsauksia, joista viimeisimpänä ruorimies Mao Zedongin käynnistämän kulttuurivallankumouksen tuhovimman. CNN:n artikkeli esittelee kattavasti Kielletyn kaupungin historiaa ja mukana on myös upea kattaus valokuvia palatsin historiallisista vaiheista.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (1.10.2020): Kiinan kansallispäivää juhlistavalla “Kultaisella viikolla” odotettavissa 600 miljoonaa matkaa
- Helsingin Sanomat (29.9.2020): Peking estää hyvää tarkoittavien tietovuotajien rankaisemisen. Hyväntahtoisuutta tulkitsee edelleen puoluevaltio.
- BBC (29.9.2020): Lastentarhanopettaja Wang Yun tuomittiin kuolemaan myrkytettyään 25 lasta Jiaozuon kaupungissa, Henanissa.
- Helsingin Sanomat (26.9.2020): Liu Cixinin tieteistrilogiassa on ainesta lajityypin klassikoksi: päätösosassa päähenkilön velvollisuudentunto kattaa koko kosmoksen.
- China Media Project (23.9.2020): Keisari Xi? Kiinan presidenttiin viittattiin YK:n yleiskokouksen dokumenteissa kuninkaille ja keisareille varatulla termillä.
- Sixth Tone (23.9.2020): Kungfu-munkkien kuuluisa Shaolin-temppeli on rekisteröinyt 666 tavaramerkkiä – Kiinassa tekijänoikeuksien ennakoiva haaliminen karkaa helposti käsistä.
Katsele & kuuntele
EVA (29.9.2020): “Kiina pyrkii teknologian supervallaksi – mitä tekee Suomi?”
Kiina näyttää selvinneen koronasta monia muita vähemmällä, aivan kuten finanssikriisistä reilu vuosikymmen sitten. Kunnianhimoisten teknologiapanostusten myötä sillä on nyt oiva tilaisuus nousta johtavaan asemaan usealla sektorilla, etenkin verkkolaitteissa. Mitä haasteita tämä luo Suomelle ja EU:lle, ja miten kovenevaan kilpailuun saataisiin kaikkia tasapuolisemmin hyödyttävät pelisäännöt? EVA:n webinaarissa tähän paneutuvat F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja elinkerinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Puustinen.
Pekingology (24.9.2020): “What Happens if Xi Jinping Dies in Office?”
Ajatushautomo CSIS:n Pekingology-podcastissa pureudutaan Kiinan poliittisen järjestelmän vallanperimysjärjestelmän (tai sen puuttumisen) ytimeen. Mitä Kiinassa siis tapahtuu Xi Jinpingin jälkeen tai jos Xi vaikkapa yllättäen kuolee? Keskustelemassa autoritaaristen järjestelmien vallanperimysjärjestelmisistä mielenkiintoista vertailevaa tutkimusta tehnyt Erica Frantz.
Tapahtumat
- Asian Studies Days 2020: Research and Education during the Pandemic, webinaari. 5-6.11.2020**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 16.10.2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.