Skip to content
Menu
Kiina-ilmiöt
  • Artikkelit
  • Podcast
  • Meistä
  • Tilaa sähköpostiisi
Kiina-ilmiöt

Kiina-ilmiöt #83 – Koukkuja, koksia ja keikkuvia kiinteistöjä

Posted on 22.10.202122.10.2021 by Kiina-ilmiot

22.10.2021

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Ainakin pieni pilkahdus saatiin perjantaiaamuna Evergranden tilanteessa, kun kiinteistömonoliitti väisti tällä erää maksukyvyttömyyden suoritettuaan kuukausi sitten erääntyneen lainaeränsä. Luonnollisesti tie auvoon ei ole vielä selvä, sillä kuten aiemminkin kerrottua, yhtiöllä on valtava määrä sitoumuksia ja rakennusprojekteja edelleen hoidettavanaan. 

Samalla maan taloudessa tuskaillaan nousevien raaka-ainehintojen parissa, kun talvi häämöttää. Vastoin maan muita ilmastopuheita Sisä-Mongoliasta on ryhdytty nyt kaivamaan valtavasti lisää hiiltä Kiinan teollisuutta ja kotien lämmitystä varten.

Huomiota kuluneen kahden viikon aikana herätti myös Kiinan kokeet uudella hypersoonisella ohjuksella, jonka perusteella Kiinan arvioidaan olevan asekehittelyssään edistyneemmällä tasolla kuin aiemmin tiedettyä. Lisäksi tarjolla asiaa Taiwanista, kiinalaisen median tilasta sekä tietenkin kalastuksesta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Strateginen savolaisuus.

BBC (19.10.2021): “China denies testing nuclear-capable hypersonic missile”

Amerikan turpo-ympyröissä siemaistiin sumppia väärään kurkkuun, kun Financial Times raportoi viikko sitten Kiinan testanneen aiemmin tänä vuonna kaikessa hiljaisuudessa uudenlaista hypersoonista ohjusta. Kyseessä on uudenlainen ohjustekniikka, jonka parissa kaikki suurvallat parhaillaan näpelöivät, koska sen tarjoama nopeus ja ketteryys tekevät ydinaseen ujuttamisesta vastustajan puolustuksen ohi aiempaa helpompaa. Uutinen ohjustestistä antoi aihetta otaksua, että Kiina on asekehittelyssään edistyneemmällä tasolla kuin aiemmin on tiedetty. Kiina itse kuitenkin kiirehti torppaamaan moiset spekulaatiot ja väitti kyseessä olleen ohjuksen sijaan avaruusalus, jonka ominaisuuksia kartoitettiin rutiinitestissä.

Carnegie Moscow Center (18.10.2021): “The Impact of Sino-American Rivalry on Russia’s Relations With China“

Kiinan ja Venäjän välinen suhde ei lakkaa kiehtomasta maailmapolitiikan tutkijoita. Carnegien artikkeli tarkastelee suhteen uusimpia käänteitä erityisesti Venäjän näkövinkkelistä. Venäjä vaikuttaa harjoittavan geostrategista nuorallatanssia vältellen ajautumista sekä Kiinan vasalliksi että suoraan konfliktiin Yhdysvaltain kanssa. Artikkeli pohdiskelee suhteen uusinta dynamiikkaa Aukus- ja Quad-sopimusten sekä Kabulin evakuoinnin jälkitunnelmissa, mutta ei pidä mitään näistä tapahtumista varsinaisena “game changerina”.

Venäjä ja Kiina päätyivät otsikoihin myös järjestettyään yhteiset merisotaharjoitukset Itä-Aasiassa. Harjoitusten kohokohtina maiden laivasto-osastot seilasivat Japanin Hokkaidon ja Honshun saarten välisestä salmesta ja venäläisen sota-aluksen kerrottiin kuumotelleen Yhdysvaltain merivoimien hävittäjää.

Helsingin Sanomat (14.10.2021): “Puolustaisiko Yhdys­vallat Taiwania Kiinan hyökkäykseltä? Vastaus on ollut harkitun epä­määräinen yli 40 vuotta, ja selvempi linja voisi tietää sotaa”

Taiwaninsalmi on kohonnut kuluneiden viikkojen aikana nopeasti yhdeksi keskeisimmistä ulkomaanuutisaiheista, kun Kiinan hävittäjät ovat päristelleet Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeelle Pekingistä kantautuvan kovenevan retoriikan saattelemina. Mutta puolustaisiko Yhdysvallat todella Taiwania Kiinan invaasion tapahtuessa? Siitä ei ole varmuutta, sillä Yhdysvallat on jo vuosikymmeniä noudattanut strategisen savolaisuuden (strategic ambiguity) linjaa, jonka mukaan se ei lausu ääneen todellista tomintatapaansa. Nyt Yhdysvalloissa on alettu vaatia strategista selkeyttä, mikä voisi Hesarin artikkelin mukaan olla kuitenkin vaarallinen periaate.

Valkoinen talo on viime aikoina tarjonnut näkökulmasta riippuen joko aiempaa enemmän selkeyttä tai entistä enemmän hämäryyttä – tällä viikolla presidentti Biden virkkoi toistamiseen lyhyen ajan sisään, että Yhdysvallat puolustaisi Taiwania sodan syttyessä. Jälkeenpäin Valkoinen talo joutui jälleen selittämään, että Bidenin kommentit eivät tarkoittaneet mitään muutosta Yhdysvaltojen viralliseen Taiwan-politiikkaan.

Palladium (11.10.2021): “The Triumph and Terror of Wang Huning”

Palladiumissa on tarjolla laaja ja mielenkiintoinen henkilökuva Kiinan hovifilosofi Wang Huningista – kommunistisen puolueen viidenneksi ränkätystä jäsenestä, josta kukaan ei tunnu tietävän oikein yhtään mitään. Alunperin yliopistomaailmassa toiminut Wang siirtyi puolueen palvelukseen 1990-luvun lopulla, eikä ole sen jälkeen antanut haastatteluita tai esiintynyt muutoinkaan julkisuudessa. Hänen vaikutuksensa puolueen johtaviin poliittisiin käsitteisiin on kuitenkin ilmeisesti hyvin merkittävä. Yhdysvaltain liberaalin järjestelmän pimeistä puolista, kuten epätasa-arvosta, huumeongelmista ja individualistisesta nihilismistä kauhistunut Wang toivoo “yhteisen vaurauden” kampanjan estävän vastaavanlaisen kehityksen Kiinassa, mutta onko se jo liian myöhäistä? 

Lyhyesti:

  • Wall Street Journal (21.10.2021): Xi Jinping tykkää zoomailla – presidentti ei ole poistunut Kiinasta 21 kuukauteen ja hoitaa diplomatian etänä.
  • Financial Times (18.10.2021): Naton pääsihteeri Stoltenberg varoittaa: Kiina lähestyy meitä.
  • Ilta-Sanomat: (9.10.2021): Toimittaja Timo Haapalan korvanappiin tulleet tiedot kertovat presidentti Niinistön hermostuneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikolle (ps.) tämän Kiina-väärinkäsityksistä.
  • Foreign Affairs (10.2021): John Mearsheimerin esseessä Kiinan ja Yhdysvaltain suurvaltapolitiikan tragedialle ei loppua näy.

Talous

Kuumaa: Viimeisen länsisomen loppu.

Reuters (22.10.2021): “China Evergrande lines up funds for interest payment to avert default -source”

Jännitys kiinteistöjätti Evergranden ympärillä hälveni ainakin hivenen perjantaiaamuna Suomen aikaa, kun yhtiön kerrottiin maksaneen kuukausi sitten erääntynyt 83,5 miljoonan dollarin lainaeränsä Citibankille. Maksusta kertoi ensin kiinalainen valtion tukema Securities Times -lehti ja myöhemmin Reuters sai tiedon lähteiltään vahvistettua. Erän armonaika olisi päättynyt lauantaina, ja jos maksua ei olisi kuulunut, yhtiö olisi julistettu maksukyvyttömäksi. Ainakin lyhyellä tähtäimellä maksukyvyttömyys siis vältettiin ja markkinoita huojentavaa on, että käteisvaroja velkojen maksuun löytyi.

Yhteensä yhtiöltä erääntyivät syyskuun 23. ja lokakuun 11. päivän välisenä aikana 280 miljoonan dollarin suuruiset lainaerät, ja yhden erän armonaika päättyy lokakuun 29. päivä. Helpotusta saatiin siis ainakin tällä erää, mutta muistettava on, että erilaisia vastuita yhtiöllä on päälle 250 miljardin euron arvosta. Noin neljännes Kiinan bruttokansantuotteesta muodostuu kiinteistöalasta palvelut mukaan lukien, joten isku rakentamiseen olisi isku myös koko maan taloudelle.

Viime päivinä on muutenkin saatu kuulla yhtiöstä hyvää sekä pahaa. Lisäksi yhtiö sai kolmen kuukauden maksuajan pidennyksen yhdelle, lokakuun 3. päivänä erääntyneelle 260 miljoonan dollarin lainaerälle. Yksi sitoutumisen merkki ongelmien ratkomiseksi on se, että Reutersin lähteiden mukaan Evergranden hallituksen puheenjohtaja Hui Ka Yan päätti laittaa omia rahuleitaan mukaan rakennusprojektiin, johon lainaerä on sidottu, näin varmistaen hankkeen valmistumisen. Toisaalta keskiviikkona Evergrande ilmoitti, ettei se onnistunut myymään 2,6 miljardin dollarin arvoista osuuttaan yhtiön kiinteistöpalveluja tarjoavasta yksiköstä. Kauppa oli määrä tehdä kilpailijayhtiö Hopson Development Holdingsin kanssa, mutta Evergrande ilmoitti yleisluontoisesti, ettei Hopsonilla ollut tarjouksen tekemiseen vaadittavia edellytyksiä, tarkentamatta asiaa sen kummemmin.

Ei Evergrande yksin ole ongelmiensa kanssa. Ainakin kolme kiinalaista kiinteistökehittäjää (Fantasia, Sinic ja China Properties) on Bloombergin mukaan ajautunut lokakuussa maksukyvyttömyyteen ja lista uhkaa pidentyä Modern Landin ja Kaisa Groupin kaltaisilla nimillä. Markkinoilla silti luotetaan, että vaikka pienempien kiinteistöyhtiöiden kaatuminen sallitaan, valtavasti velkaantunut kiinteistösektori pyritään pitämään politiikkatoimenpiteillä pystyssä. Eittämättä huojentavaa on myös ollut kuulla Kiinan keskuspankin sanovan, että Evergranden velkaongelmat ovat hallittavissa. Toisaalta keskuspankin mukaan kiinteistöala on “yleisellä tasolla terveellä pohjalla”, mihin voi suhtautua myös epäilyksellä.

Bloomberg (21.10.2021): “China Tears Up the Rule Book in the Race to Fix Its Energy Crisis”

Evergranden lisäksi viimeisen kuukauden kuumia puheenaiheita taloudessa on ollut maailmanlaajuisesti mutta erityisesti Kiinaa vaivaava energiakriisi sekä fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu. Talven lähestyessä pitäisi tehtaiden hyrräämisen lisäksi saada talot pysymään lämpiminä, ja viranomaiset Kiinassa ovat määränneet hiilikaivoksia lisäämään tuotantoaan 12 miljoonaan tonniin hiiltä päivässä loppuvuoden ajan. Kiina tuottaa jo valmiiksi enemmän hiiltä kuin koko muu maailma yhteensä. Asiantuntijoiden mukaan Kiinassa saatetaan tänä talvena nähdä pahin energiapula sitten vuoden 2010, ja hiilen käyttöä lisätään, vaikka maan ilmastotoimet ja -lupaukset varsinkin Glasgow’n ilmastokokouksen alla.

Toisaalta, Kunmingin biodiversiteettikokouksen yhteydessä Xi Jinping ilmoitti maan aloittaneen 100 gigawatin suuruisen aurinko- ja tuulivoimalahankkeen. Voimalakokonaisuuden tuotantokapasiteetti esimerkiksi ylittäisi Intian tämän hetkisen aurinko- ja tuulisähkötuotannon.  Xi ilmoitti myös maan lupaavan 1,5 miljardia juania eli noin 200 miljoonaa euroa kehittyvien maiden biodiversiteettiä turvaavaan rahastoon.

Financial Times (18.10.2021): “Xi Jinping undeterred from structural shifts despite China’s economic slowdown”

Kiinan talouskasvu hidastui kolmannella vuosineljänneksellä odottamattoman paljon 4,9 prosenttiin verrattuna vuoden takaiseen. Huhti-kesäkuuhun verrattuna talous kasvoi vain vähäiset 0,2 prosenttia. Kiinan viranomaiset itse sen sijaan vaikuttavat keskittyvän siihen, että maan talous kasvoi ensimmäisellä kolmella neljänneksellä yhteensä 9,8 prosenttia eli enemmän kuin maan virallinen 6 prosentin tavoite – muistettava toki on, että lähtötaso eli koronan sekoittama viime vuosi oli poikkeustapaus.

Asiantuntijat katsovat, että huomion kiinnittämisellä koko vuoden aikana kertyneeseen kasvuun Kiinan johto pyrkii argumentoimaan kansalle talouden rakenteen muuttamista koskevien politiikkatoimenpiteiden puolesta, eli esimerkiksi lainanannon ja rakennussektorin merkityksen pienentämistä. Pekingin yliopiston taloustieteen professori Michael Pettis arvioi, että hyvien lukujen tuottama mahdollisuus toki on olemassa, mutta muutosten täytyy olla radikaaleja, tai muuten kommunistisen puolueen on totuttava paljon totuttua pienempiin kasvulukuihin.

BBC (14.10.2021): “Microsoft shutting down LinkedIn in China”

Onko hyvää työelämää olemassa, jollei siitä voi kertoa Linkedinissä? Nyt asia pitää koeponnistaa Kiinassa, jossa Microsoft sulkee pöhinäpalvelunsa. Yhtiö perusteli sulkemista Kiinan “haastavalla” toimintaympäristöllä, millä voidaan viitata muun muassa siihen, että osa toimittajien profiileista tuli aiemmin tänä vuonna estetyksi Kiinan Linkedinissä. Samalla Linkedinistä tuli viimeinen länsimainen sosiaalisen median kanava, jota ei ole blokattu tai joka ei omatoimisesti ole ottanut hatkoja Kiinasta. Tilalle Microsoft aikoo perustaa karvalakkiversio InJobsin, joka on puhdas työnhakusivusto ilman verkostoitumisulottuvuutta.

Lyhyesti:

  • TT (19.10.2021): Ericssonin tulos ylitti odotukset, vaikka Kiina-rintamalla onkin vaikeuksia.
  • Reuters (14.10.2021): Kiina kaavailee suurten teknoyhtiöiden kartellitutkinnoista vastaavan viraston korottamista varaministeritasolle ja tutkijaresurssien lisäämistä.
  • Nikkei Asia (13.10.2021): Kiina on jäämässä puolijohteissa kauas 70 prosentin omavaraisuustavoitteestaan – tällä hetkellä 16 % valmistetaan itse. 
  • Politico (12.10.2021): IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgijeva sai pitää pestinsä. Häntä epäiltiin datan vääristelystä Kiinan hyväksi johtajakaudellaan Maailmanpankissa.

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (21.10.2021)

  • Kiinan BKT:n kasvu jäi heikoksi kolmannella neljänneksellä, vastatuulta myös loppuvuodelle
  • Kiinan tavaraviennin vahva veto jatkui kolmannella neljänneksellä
  • Kiinan velkakannan kasvu hidastui syyskuussa, rahapolitiikkaa ei ole kevennetty 
  • Digitaalisen juanin liikkeeseenlasku etenee tasaisesti

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Kireät siimat.

Financial Times (21.10.2021): “Beijing targets top financial news outlet Caixin in media crackdown”

Kiina on ottanut yksityisen median entistä tiukemmin hampaisiinsa, ja tuoreimpana uhrina on laajasti arvostettu talousmedia Caixin. Kiinan kyberturvallisuusviranomainen CAC on FT:n mukaan poistanut Caixinin hyväksyttyjen medialähteiden listalta, jolla on yli 1 300 eri tiedotusvälinettä. Näitä lähteitä on Kiinassa hyväksyttyä siteerata eteenpäin, ja muiden sivustojen sisällön jakamisesta seuraa rangaistus. Itsenäisestä talousjournalismistaan tunnetun Caixinin poistuminen listalta tarkoittaa sitä, että muut mediat eivät enää Caixinia siteeraa. Muutos on merkki ainakin siitä, että polittiinen kuri viestinnän suhteen tiukkenee ja että Caixiniä pidetään entistä tiukemman luupin alla. FT:n haastattelemat asiatuntijat ennakoivat itsesensuurin todennäköisesti pahenevan.

Aiemmin Bloomberg kertoi, että Kiina on ryhtynyt rajoittamaan yksityisellä rahoituksella pyörivien mediatalojen toimintaa varsin kattavalla lakipaketilla. Uutisen mukaan yksityisiltä uutistoimijoilta evätään “uutisten kerääminen ja levittäminen”, mitä se sitten pitääkään sisällään. Tämän lisäksi kiellettäisiin myös esimerkiksi livestriimaaminen poliittiseksi tulkittavista aiheista, sekä yksityiset investoinnit uusiin uutismedioihin. Kirsikkana kakussa myös ulkomaalaisten uutisten uudelleenjulkaisu ollaan Bloombergin mukaan kieltämässä.

CNN (19.10.2021): “China drafts law to punish parents for children’s bad behavior”

Lapsen kasvattaminen kuuluu vanhemmille, mutta kuka kasvattaisi aikuisista vanhempia ellei puoluevaltio? Kiinalaislapsen kolttoset voivat jatkossa kostautua lapsen vanhemmille, jos tuore lakiluonnos on edetäkseen laiksi saakka. Lakiluonnoksen mukaan vanhemmat voisivat joutua kasvattajakoulutukseen, jos lapsi käyttäytyy holtittomasti tai eksyy kaidalta polulta. Eikä tässä kaikki: uusi laki suorastaan määrää, että vanhemmat järjestävät lapselle aikaa leikkiä, levätä ja harrastaa. Tämän voi nähdä keinona kontrolloida läkähdyttävää määrää yksityisopettajilta ostettuja tunteja, joita osalle lapsista on järjestetty koulupäivän jälkeen ja viikonloppuisin. 

Helsingin Sanomat (18.10.2021): “Hippiliike avasi Pertti Seppälälle ovia itämaisiin kulttuureihin ja hän on yhä tuottelias kiinalaisen kulttuurin asiantuntija”

Helsingin Sanomien haastattelussa on 70-vuotispäiviään viettävä legendaarinen sinologi Pertti Seppälä, joka tunnetaan erityisesti kiinalaisen runouden käännöksistään. Taolaisuudesta inspiroituvaksi “kaupunkierakoksi” tunnustautuva Seppälä kuvaa haastattelussa, kuinka 1960-luvun vaihtoehtoliikkeet avasivat Viitasaaren pojalle näkymiä itämaisiin kulttuureihin. Seppälä matkusti vuonna 1977 Kiinaan kolmeksi vuodeksi opiskelemaan kieltä ja modernia kirjallisuutta Pekingissä ja Shanghaissa, minkä jälkeen ura kääntäjänä, tietokirjailijana ja kirjakauppiaana oli selvä.

Yle (17.10.2021): “Nuori Ding Ma hyvästeli miljoonakaupungin – paljastaa nyt, mitä kiinalaiset ajattelevat Suomesta: ‘Loivat mielikuvansa näiden hahmojen kautta’”

Ylen henkilökuvassa Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma kertoo, millaista on kasvaa suomalaisen ja kiinalaisen kulttuurin välissä ja mitä suomalaisten sietäisi Kiinasta ymmärtää. Lapsuutensa ja nuoruutensa Kiinan ja Suomen välillä sahannut Ding Ma vaihtoi vuonna 2017 Shanghain pilvenpiirtäjät Lappeenrannan hitusen matalampiprofiiliseen kaupunkikuvaan, ja nyt hän auttaa luomaan yhteyksiä Etelä-Karjalan ja Aasian välille. Hänen mukaansa Suomen pitäisi hyödyntää Kiinan kanssa toimittaessa etenkin teknologia-alan kilpailuetuaan ja hyvää maabrändiään. Tärkeää olisi myös välttää stereotypioita ja ymmärtää, että kiinalaiset ihmisinä ovat eri asia kuin Kiina valtiona.

STT (13.10.2021): “Kiinan ihmisoikeuskysymykset ovat KOK:n ulottumattomissa”

Kiinan toive siitä, ettei urheilua ja politiikkaa pitäisi sotkea, on kuultu urheilun huipulla. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ei aio ryhtyä ihmisoikeuspoliisiksi Pekingin talviolympialaisten alla, KOK:n varapuheenjohtaja John Coates sanoo. Coatesia hiillostettiin tiedotustilaisuudessa avaamaan olympiakomitean kantaa uiguureiden syrjintään. Hän totesi, ettei järjestö ole “maailman hallitus”, jonka tehtävä olisi kisaisännille luennoiminen. KOK tosin on vastuussa kisaisännän valitsemisesta.

Al Jazeera (13.10.2021): “TaiwanPlus tries to change the narrative on self-ruled island”

Taiwan on perustanut uuden kansainvälisen uutismedian, jolla se pyrkii kohottamaan profiiliaan maailmalla ja tuomaan vastapainoa Kiina-keskeiselle Taiwan-uutisoinnille. Elokuun lopussa toimintansa aloittanut TaiwanPlus on Taiwanin ensimmäinen englanninkielinen videouutispalvelu, ja sen henkilökunta koostuu niin taiwanilaisista kuin ulkomaisista median ja journalismin ammattilaisista. Vaikka TaiwanPlus on pyrkinyt esiintymään “itsenäisenä” toimijana, sitä pyöritetään Taiwanin valtiollisen Central News Agency -uutistoimiston projektina ja kulttuuriministeriön alaisena. Jäämme odottelemaan, millaiseksi uuden äänitorven kantama pidemmällä aikajänteellä muodostuu.

Radii (12.10.2021): “Fishing Has ‘Hooked’ China’s Youth, Reconnecting Them with Nature”

Kalastaminen on Kiinan katukuvassa näyttänyt lähinnä vanhemman polven keinolta kokoontua vesistöjen äärelle rupattelemaan. Mutta koronakotoilun synnyttämän rousseaumaisen “takaisin luontoon” -buumin myötä kalastus on alkanut trendata myös nuorten kiinalaisten keskuudessa. Eikä enää puhuta ainoastaan mutalammissa makaavista otto-ongista, vaan aktiivisempaa otetta vaativista koskikalastuksesta, virvelöinnistä ja perhokalastuksesta. Kalastuksella on myös jo omat influensserinsa Kiinan somessa, jotka tekevät yleisölle samalla myös Kiinan uniikkeja ja kauniita luontokohteita tutuiksi. Juhannuksen tienoille osuvan Kiinan toiseksi suurimman verkko-ostostelupäivän 618:n aikana jo yli 300 000 ihmistä osti kalastustarvikkeita. Bull Rapala?

Lyhyesti:

  • Helsingin Sanomat (21.10.2021): Kiina jatkaa koronaviruksen nolla­strategiaa, turisti­pariskuntaan jäljitetty ketju aiheutti satojen lentojen perumisen.
  • Yle (18.10.2021): Pekingin olosuhteet huolestuttavat Roger Talermoa: “En olisi vienyt tässä ajassa talvikisoja sinne.”
  • Sixth Tone (17.10.2021): Viraalihitiksi noussut komea tiibetiläisnuorukainen toi kotiseudulleen huomiota mutta myös kulttuuria näivettävää kaupallisuutta.
  • VICE (15.10.2021): Hongkongissa ollaan poistamassa Tiananmenin tapahtumista muistuttanutta monumenttia.
  • CNN (13.10.2021): Kiina aikoo testata vuoden 2019 lopulla Wuhanissa talteenotettuja verinäytteitä, joita WHO on pitänyt mahdollisena läpimurtodatana pandemian alkuperän ratkaisemisessa.

Katsele & kuuntele

Yle (15.10.2021): “Perjantai: Kiina vs. uiguurit”

Uiguurien kohtaan tehtyjä hirmutekoja käsitellään Perjantai-ohjelmassa. Paikalla on entinen kunnallispoliitikko Jenni Chen-ye, jonka poliittisen uran kohtaloksi koituivat yhteydet Kiinan Suomen-vaikutusverkostoon sekä Xinjiangin tapahtumien vähättelyksi tulkittu tviitti. Lisäksi kuullaan Kiinan pakotelistalle päätyneen europarlamentaarikko Heidi Hautalan mietteitä Xinjiangin asioista.

Sinica (14.10.2021): “How Taiwan propelled China’s economic rise, with Shelley Rigger”

Sinica-podcastissa Taiwan-asiantuntija Shelley Rigger kertoo, millainen rooli taiwanilaisilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on ollut Kiinan talouskasvun moottoreina. Läheisten taloussuhteiden lisäksi hän selittää myös Taiwanin ja Kiinan välistä psykologista etäisyyttä – tähän on historiallisesti on vaikuttanut etenkin se, että Taiwan oli Japanin siirtomaa juuri samaan aikaan, kun Kiina kansakuntana muovautui 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla.

Tapahtumat

  • Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: Kiinan tie urheilun supervallaksi. Ti 26.10. klo 17:00, verkkoluento.

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 5. marraskuuta 2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Caixin Evergrande hiilivoima Ihmisoikeudet ilmastotoimet kalastus media ohjuskokeet Pekingin talviolympialaiset Politiikka Taiwan Talous uiguurit Venäjä Wang Huning Xi Jinping
Uutiskirje

Mikä Kiina-ilmiöt?

Kiina-ilmiöt -uutiskirje koostaa tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Etsi uutiskirjeestä

Viimeisimmät artikkelit

  • Kiina-ilmiöt #115 – Kauppaa Kremlin tapaan, kanaa Kentuckyn tapaan
  • Kiina-ilmiöt #114 – Kansa on puhunut, pulinat pois
  • Kiina-ilmiöt #113 – Rauhanpolitiikkaa kiinalaisin erityispiirtein
  • Kiina-ilmiöt #112 – Pallo hukassa
  • Kiina-ilmiöt #111 – Väki vähenee Kiinassa, pandamäärä pienenee Suomessa

Seuraa twitterissä

Tweets by KiinaIlmiot

Avainsanat

20. puoluekokous Alibaba Arktinen alue Australia China Evergrande Hongkong Huawei Hybridivaikuttaminen Intia Jack Ma Joe Biden Kaksoiskokous Kauppasota Kiina Kiina-Venäjä-suhteet Kiinan Politiikka kiinteistökupla Koronavirus Liettua Pandat Pekingin talviolympialaiset Politiikka puolijohteet Ruotsi Saksa Sikarutto Social Credit System Taiwan Talous Tencent Tiananmen Tiibet TikTok Ukraina Ukrainan sota Uutiset Venäjä Vladimir Putin Vyö ja tie Xi Jinping Xinjiang ydinaseet Yhdysvallat Yhteisrintama
©2023 Kiina-ilmiöt | Powered by WordPress & Superb Themes