5.11.2021
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Jälleen on aika spekuloida Kiinan tulevaisuuden suuntaviivoja – tässä kuussa on luvassa kommunistipuolueen keskuskomitean täysistunto, vuoden päässä puoluekokous, ja jo nyt kumpikin kirvoittaa kosolti analyysiä kansantasavallan poliittisten mannerlaattojen liikkeistä. Silmä kovana seurataan myös sitä, miten Kiinan panos tai sen puute päästöjen vähentämisessä vaikuttaa planeettamme tulevaan elinkelpoisuuteen.
Taiwan puhuttaa yhä, kun mahdollisen sodan uhkaa pohditaan ympäri mediakenttää. Länsimaiden ja Taiwanin suhteet näyttävät lämpenevän edelleen, tuoreimpana esimerkkinä Kiinan kiivastuttanut EU-parlamentin vierailu Taiwanille. Jo tutuksi tulleiden olympialais- ja koronavirus-aiheiden ohella uutisvirrassa on loiskahdellut myös Kiinan toistaiseksi korkeimmalle ulottuva #metoo-kohu, jossa tennistähti syyttää Kiinan entistä varapääministeriä seksuaalisesta väkivallasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Puhemiehen positio.
South China Morning Post (3.11.2021): “Xi Jinping makes ‘big mistake’ by not showing up at COP26, says Biden”
Suurvaltojen nokkamiesten nokkapokka jatkui myös Glasgow’n ilmastokokouksessa, jossa kärsivän planeettamme johtajien olisi tarkoitus sorvata sopu siitä, miten ilmastonmuutosta tästä eteenpäin torjutaan. Yli puolitoista vuotta maansa rajojen sisällä pysynyt Xi Jinping ei vaivautunut matkustamaan kokoukseen, mikä Yhdysvaltain Joe Bidenin mielestä oli suuri virhe. Xi ei suonut kokoukselle edes nauhoitettua videoviestiä, pelkästään lyhyen kirjallisen lausunnon. Britannian pääministeri Boris Johnsonin mukaan moinen kieli toimettomuudesta, mutta Kiina torjui kritiikin ja painotti lähettäneensä kokoukseen erittäin korkean tason delegaation.
US Department of Defense (3.11.2021): “2021 Report on Military and Security Developments Involving the People’s Republic of China”
Yhdysvaltain puolustusministeriö on jälleen julkaissut jokavuotisen Kiinan sotilasasioita käsittelevän järkäleraporttinsa. Tavan mukaan raportti esittelee Kiinan sotilasstrategisen ajattelun kehitystä ja käy pedantisti läpi puolustushaarojen uusimpien härvelien ja suorituskykyjen kavalkadin koko kattavuudessaan. Erityisaiheina on tämän vuoden raportissa myös esimerkiksi Kiinan ja Intian välinen rajakahnaus ja 13. viisivuotissuunnitelma. Kansainvälinen media bongasi raportista heti ainakin Yhdysvaltain puolustusministeriön arvion, jonka mukaan Kiina suunnittelee nostavansa ydinaseidensa määrän nykyisestä noin kolmestasadasta tuhanteen vuoteen 2030 mennessä, mutta tunnettu Kiinan sotilasstrategian asiantuntija M. Taylor Fravel toppuutteli nopeasti arviota Twitterin puolella.
Council on Geostrategy (3.11.2021): “The Chinese Communist Party’s Sixth Plenum”
Arvostettu brittiläinen Kiinan politiikan tuntija Charlie Parton arvioi uudessa artikkelissaan marraskuussa järjestettävän Kiinan kommunistisen puolueen 19. keskuskomitean kuudennen täysistunnon näkymiä. Puolueen plenaarit ovat olleet historiallisesti tärkeitä tilaisuuksia, joissa on signaloitu esimerkiksi uusia politiikkalinjauksia ja ideologisia päämääriä. Tälläkin kertaa on luvassa täyttä sosialistis-ideologista tykkitulta, kun puolue lyö pöytään virallisen arvionsa suurimmista historiallisista saavutuksistaan. Partonin mukaan suuria policy-yllätyksiä ei ole luvassa, vaan täysistunto tulee keskittymään ideologiseen propagandaan ja puolueen moraalin vahvistamiseen.
The Atlantic (2.11.2021): “How War With China Begins”
Kiinan sotilaallinen provosointi lähinaapurustossaan on herättänyt monet tutkijat ja toimittajat pohtimaan sodan todennäköisyyttä. The Atlanticin laajan artikkelin mukaan sodan riski on kohonnut, sillä historian valossa Kiina vaikuttaa käyttävän sotilaallista voimaa tuntiessaan olonsa tukalaksi. Tukaluutta onkin ollut ilmassa, kun talouskasvu on yskinyt, kansainvälinen mielipide kääntynyt Kiinaa vastaan ja monenlaiset Kiinan-vastaiset rintamat nostavat päätään. Kiinan naapurivaltiot lisäävät puolustusmenojaan ja muovaavat puolustusjärjestelmiään Kiinan uhan torjumiseksi, mutta hankkeet ovat vielä kesken ja Yhdysvallatkin on vasta vähitellen palaamassa takaisin Itä-Aasiaan vastakumouksellisten sotiensa jälkeen. Kirjoittajien mukaan Kiinan strateginen aikaikkuna sotilaalliselle interventiolle olisi siis nyt tai ei välttämättä koskaan.
Made in China Journal (1.11.2021): “The Third Road: Where Will Xi Jinping Go in 2022?”
Kommunistisen puolueen 20. puoluekokous järjestetään vuoden kuluttua ja asiaankuuluva spekulointi Xi Jinpingin mahdollisista peliliikkeistä alkaa vähitellen ottaa kierroksia. Xi on jo vuoden 2018 perustuslain uudistuksilla pedannut itselleen tien ikuiseksi presidentiksi, mutta jatkoista puolueen pääsihteerinä ei ole varmuutta. Made in China Journalille kirjoittava Ling Li esittää, että Xi voisi kaivaa naftaliinista itselleen Mao Zedongille kuuluneen puhemiehen vakanssin. Puhemiehenä Xi voisi pysyä tiukasti kiinni vallankahvassa ja kartoittaa potentiaalisia seuraajia, jotka voisivat jatkaa Xi Jinpingin ajattelun uuden aikakauden kiinalaistyyppisen sosialismin kehittämistä.
Asia Nikkei (21.10.2021): “EU lawmakers vote for closer ties with Taiwan”
Vielä loppuvuodesta 2020 Brysselissä pöhistiin kovaan ääneen CAI-investointisopimuksesta Kiinan kanssa, mutta nyt tuuli on kääntymässä, kun EU haluaa tiivistää suhteitaan Taiwaniin. Tähtäimessä onkin nyt investointisopimus Taiwanin kanssa, jonka edistämisen puolesta EU-parlamentti äänesti varsin selvin numeroin: 580–26. Samalla parlamentti haluaa nimetä EU:n kauppaedustuston Taipeissa yksinkertaisesti Euroopan unionin Taiwanin toimistoksi, mikä on joidenkin arvioiden mukaan huomattava semanttinen loikkaus. Kiinan ulkoministeriön tiedottaja ei ymmärrettävästi ollut kehityksestä mielissään, mutta Kiinan kanssa diplomaattisessa kärhämässä kärvistelevän Liettuan varaulkoministeri Arnoldas Pranckevicius puolestaan lisäsi bensaa liekkeihin: Pranckevicius kehotti eurooppalaisia kokoamaan itsensä ja seisomaan omien arvojensa takana.
Taiwan nousi otsikoihin myös sotilasasioiden yhteydessä. Olli Suorsa toi The Diplomat -julkaisussa uudenlaisen näkökulman Taiwanin ilmapuolustusvyöhykkeelle kohdistuneisiin lentoihin. Suorsan mukaan lennoissa on pitkälti kyse Kiinan halusta partioida Taiwanin sivuuttavia salmia Yhdysvaltain sukellusveneiden varalta. Suorsa perustaa argumenttinsa siihen, että yli 70 prosenttia koneista, jotka ovat pörränneet Taiwanin lähistöllä, ovat itse asiassa olleet KQ-200 ilmavalvontakoneita, jotka eivät ole optimaalisia sotilaalliseen pullisteluun. Asia Times puolestaan uutisoi lakiuudistuksista, jotka antavat Kiinan asevoimille entistä laajemmat mahdollisuudet käyttää siviilipuolen resursseja, kuten teknologiaa ja kuljetusvälineitä liikekannallepanon yhteydessä. Artikkeli yhdisti lakiuudistukset Taiwanin ympärillä jatkuneeseen jännitteeseen, ja piti niitä siten pahana enteenä.
Lyhyesti:
- Financial Times (4.11.2021): Itse Kissinger varoittaa Kiinaa ja Yhdysvaltoja hallitsemattoman varustelukilpailun vaaroista – erityisesti tekoälystä.
- Bloomberg (4.11.2021): Koronan vuoksi suljettu Kiinan ja Hongkongin raja on ottanut askelia kohti avautumista.
- South China Morning Post (29.10.2021): Kiina ylistää Serbiaa ydinintressiensä puolustamisesta.
- Yle (26.10.2021): Kiina pyrkii estämään yksityisen uutistoiminnan kokonaan.
Talous
Kuumaa: Kiinasta pk-yrittäjien onnela?
CNBC (5.11.2021): “Chinese real estate developer Kaisa halts trading in Hong Kong, as debt concerns escalate”
Evergranden suunnalla on ollut viimeiset kaksi viikkoa hiljaisempaa, mutta Kiinan kiinteistösektorilla kuplii silti. Huolta on nyt herättänyt Kaisa Group, jolla on kiinalaisista kiinteistöyhtiöistä Evergranden jälkeen eniten dollarimääräisiä velkoja. Perjantaina kaupankäynti Kaisan osakkeella keskeytettiin ennen Hongkongin pörssin avaamista, sillä torstaina yhtiö kertoi sen varainhoito-osaston jättäneen maksamatta erääntyneen velan, mikä kertonee kassakriisistä. Reutersin mukaan Kaisalla olisi yhteensä noin 3,2 miljardin dollarin vastuut erääntymässä Kiinan ulkopuolelle seuraavan 12 kuukauden aikana.
Marraskuun aikana on tärkeä pitää yhä silmällä myös Evergrandea, jolta erääntyy huomenna lauantaina 82 miljoonan dollarin velkasumma. Tällä summalla on tosin 30 päivän armonaika ennen kuin yhtiö julistettaisiin maksukyvyttömäksi. Tähän mennessä Evergrande on saanut kuitattua erääntyneitä velkojaan armonajan puitteissa. Samanaikaisesti Evergrande on saanut yhä vähemmän koteja valmiiksi asiakkailleen, ja toisaalta kiinteistöjä puolestaan tarjotaan velkojille suorituksina käteisen sijasta.
Bloomberg (2.11.2021): “China’s Economy Faces New Downward Pressure, Premier Li Says”
Kiinaa uhkaa hitaan talouskasvun alho, varoitti pääministeri Li Keqiang. Pääministeri antoi näkiksensä sen jälkeen, kun Kiinan teollisuustuotannossa luettiin lokakuussa madonlukuja muun muassa sähkökatkosten takia eikä kotimainen kulutuskaan lähtenyt kultaisella viikolla liitoon jyrkkien koronarajoitusten takia. Kun selvää kasvun ajuria ei ole näköpiirissä, ovat Lin talousrohdot ovat suoraan keynesiläisestä pelikirjasta: tilanne huutaa vastasykliin painamista eli elvyttävää talouspolitiikkaa. Li esittikin verokevennyksiä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta uutterat pienyrittäjät saisivat Kiinan talousihmeen jälleen toteen.
Ulkopoliittinen instituutti (28.10.2021): “China and geoeconomic dynamics in Central Asia: Balancing global strategies, local interests and multiple partners”
Mitä Kiinan Vyö ja tie -hanke on tähän mennessä merkinnyt Keski-Aasialle? Lainarahaa, tarpeellisia infraprojekteja ja toveruutta on ollut yllin kyllin tarjolla ja niihin on kärkkäästi monissa valtioissa tartuttu. Ulkopoliittisen instituutin katsauksessa kuitenkin huomautetaan, että asetelma on luonnollisesti hyödyllinen myös Kiinalle, joka pystyy työntämään vaikutuspiiriään yhä ulommas lippulaivaprojektinsa turvin. Kiina on tuonut valtioita niin läheiseen yhteistyöhön, että se on ollut omiaan heikentämään Keski-Aasian valtioiden muita taloudellisia ulkosuhteita. Kiinan ja Keski-Aasian valtioiden kumppanuussuhteet ovatkin alkaneet muistuttaa riippuvuussuhteita, joissa Kiina on niskan päällä.
Bloomberg (28.10.2021): “How China Is Rolling Out a Property Tax on Homes, and Why”
Yhteinen vauraus -doktriini konkretisoituu politiikaksi nopealla aikataululla. Kiina julkisti viime viikolla suunnitelmat kiinteistöveropiloteista, jotka ovat määrä alkaa kymmenessä kaupungissa. Hallinto pyrkii kiinteistöverolla tarraamaan taloudelliseen epätasa-arvoon ja rauhoittaa paisuneen kiinteistöalan näkymät mutta myös laajentamaan veropohjaa, mitä tarvitaan erityisesti maakuntien kirstujen paikkaamiseksi ja peruspalveluihin kaavailtujen parannusten rahoittamiseksi.
Näillä näkymin vero on jäämässä pieneksi, noin 0,2–1 prosentin välille, mutta on todennäköistä, että sitä kasvatetaan tulevaisuudessa. Kiinteistövero on todennäköisesti vain yksi osa laajempaa keinovalikoimaa, jolla hallinto pyrkii talouskasvua uhkaamatta puuttumaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden uhkaan puolueen legitimiteetille.
Lyhyesti:
- Bloomberg (4.11.2021): Rokotediplomatia kantaa hedelmää: myös Kiinan muun lääketeollisuuden odotetaan hyötyvän koronarokotteiden menekistä.
- Reuters (3.11.2021): Yahoo jättää Kiinan “haasteellisen toimintaympäristön” takia.
- Financial Times (3.11.2021): TikTokin emoyhtiön ByteDancen perustaja Zhang Yiming on virallisesti luopunut viimeisestäkin johtotehtävästä yhtiössä, mikä jatkaa teknoyritysjohtajien joukkopakoa parrasvaloista.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (4.11.2021)
- Kiinassa julkistettiin systeemisesti tärkeiden pankkien lista
- Kiinalaisrakennuttajien ulkomaisten velkojen maksulaiminlyönnit lisääntyvät
- Kiina jatkaa kiinteistöverokokeilujaan
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Korkean profiilin #metoo-käry.
Yle (4.11.2021): “Kun Eurooppa leikkaa päästöjä, Kiina rakentaa liki 200 uutta hiilivoimalaa”
Kiina pyrkii vuoden 2060 hiilineutraaliuslupauksiin ilmeisesti räjähtävällä loppukirillä, sillä toistaiseksi näytöt ovat heikonlaiset. Samalla kun länsimaissa voimaloita ajetaan alas, Global Energy Monitor -sivun mukaan puolet maailman rakenteilla olevista hiilivoimaprojekteista on Kiinan maaperällä. Yhteensä niitä on tällä hetkellä vajaat 200. Kiinan energiasektoria seuraava analyytikko Lauri Myllyvirta kuitenkin toppuuttelee hurjalta kuulostavaa hiilihurjastelua toteamalla, että Kiinan hiilivoimaloiden käyttöaste on matelee vain noin 50 prosentissa. Moni voimalaprojekti onkin aloitettu vauhdittamaan provinssien talouskasvua. Myllyvirran mukaan uusiutuvien energialähteiden käyttö on jo kehittynyt pitkälle Kiinassa, mutta niiden tuotanto pitäisi kaksin-kolminkertaistaa, jotta neutraaliustavoitteeseen aikoinaan päästäisiin. Kiinan sanojen ja tekojen välistä epäsuhtaa ilmastoasioissa suomittiin myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa.
The New York Times (3.11.2021): “A Chinese Tennis Star Accuses a Former Top Leader of Sexual Assault”
Kiinalainen tennistähti Peng Shuai on sai #metoo-liikkeen Kiinassa uusille kierroksille, kun hän julkisesti syytti Kiinan entistä varapääministeriä seksuaalisesta pahoinpitelystä. Syytös on ensimmäinen laatuaan, joka osuu Kiinassa norsunluutornien korkeimmille askelmille. Jo eläkepäiviään viettävä Zhang Gaoli oli vuosina 2012–2017 hierarkian huipulla eli kommunistisen puolueen politbyroon pysyväiskomitean jäsen. Pengin mukaan hänellä oli Zhangin kanssa ajoittain suhde, mutta heidän suhteeseensa mahtui myös kertoja, jolloin seksi oli ollut Pengin mukaan vastentahtoista. Tennistähden ulostulo jyrättiin Kiinan netistä minuuttien kuluessa, minkä jälkeen jopa sana “tennis” joutui sensoreiden kynsiin. Kuvakaappaukset Pengin kirjoituksesta ovat kuitenkin jatkaneet elämäänsä palomuurin katveikoissa.
The Guardian (2.11.2021): “China accused of blocking media access to Winter Olympics“
Vuoden 2008 olympialaisten mediafiaskosta on otettu opiksi Kiinassa. Muun muassa siirtotyöläisten oloista, ihmisoikeuksista ja saasteista uutisointi voi jäädä talviolympialaisten alla aiempia kisoja niukemmaksi, sillä Kiina on päätynyt proaktiivisesti blokkaamaan toimittajilta mahdollisuuden raportoida lähestyvistä kisoista. Kiinassa toimiva kirjeenvaihtajien yhdistys (FCCC) vaati kannanotossaan kisatoimijoilta läpinäkyvyyttä ja selvyyttä pelisääntöihin, sillä useilta ulkomaalaisilta toimittajilta on jo vuoden ajan evätty pääsy tilaisuuksiin tai niistä oli jätetty etukäteen ilmoittamatta. FCCC:n mukaan kisaisännät rikkovat toiminnallaan jo Kansainvälisen olympiakomitean peruskirjan kirjauksia, joiden mukaan maailmanlaajuisen yleisön on saatava kisoista mahdollisimman vapaasti tietoa.
Helsingin Sanomat (31.10.2021): “Kiina tuomitsi 58-vuotiaan lääkärin terrorismista 20 vuoden vankeuteen – Yhdysvalloissa asuva pikkusisko on varma, että kyse on kostosta hänelle”
Yli kolme vuosikymmentä Xinjiangin uiguurien oikeuksien puolesta työskennellyt aktivisti Rushan Abbas esitteli lokakuun lopulla sisarensa katoamisesta kertovaa elokuvaa Yhdysvaltain suurlähetystöllä Helsingissä. Sisko katosi sen jälkeen, kun Abbas oli vuonna 2018 osallistunut Yhdysvalloissa Xinjiangin keskitysleirejä koskevaan paneelikeskusteluun, ja Abbas on varma, että kyseessä oli kosto hänelle. Nyt Abbas kiertää maailmaa elokuvaansa esitellen, ja länsimaille hänellä on tiukka viesti: Pekingin talviolympialaisia pitäisi boikotoida, eikä Suomenkaan olisi syytä pysyä puolueettomana.
Yle (30.10.2021): “Vuodettu asiakirja: tutkijat suunnittelivat muokkaavansa koronavirusta vaarallisempaan suuntaan Wuhanissa”
Tuoreiden tietojen mukaan yhdysvaltalainen tutkimusjärjestö EcoHealth Alliance oli suunnitellut Wuhanin virologiainstituutin kanssa tutkimusta, jossa lepakoiden koronaviruksista muokattaisiin helpommin ihmisiin tarttuvia. Tämä ei itsessään ole todiste siitä, että koronapandemia olisi lähtöisin kiinalaisesta laboratoriosta, mutta se kertoo yhtä kaikki virustutkimuksen potentiaalisista vaaroista. Tutkimuksen yhteydessä tapahtuvan laboratorio-onnettomuuden mahdollisuus on todellinen: alkuperäinen Sars-koronavirus lipesi aikanaan karkuteille peräti viisi kertaa laboratorioista Kiinassa, Taiwanissa ja Singaporessa.
Yhdysvaltain tiedusteluelimet puolestaan julkaisivat lokakuun lopulla tarkemman raporttinsa jo aiemmin julkistetuista päätelmistään koronaviruksen alkuperästä. Kunnon johtopäätöksiä puoleen tai toiseen ei saatu juuri muusta kuin siitä, että tarkoituksella luodusta bioaseesta ei viruksen kohdalla ainakaan ole kyse. Raportissa todetaan, että varmuutta viruksen alkuperästä ei ehkä koskaan saada.
Lyhyesti:
- Yle (5.11.2021): Kiinalaiset ovat suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmä Suomen korkeakouluissa – Supo pitää autoritaaristen valtioiden vakoiluriskiä koulumaailmassa todellisena.
- The Telegraph (3.11.2021): Brittiläinen Westminster-koulu vetäytyy Kiinasta – taustalla viranomaisten vaatimus hyväksyä sama opintosuunnitelma kuin julkisissa kouluissa.
- Suomen Kuvalehti (3.11.2021): Stellan Skarsgård ja Andrea Riseborough tekevät kiinalaista elokuvaa – Suomessa.
- Helsingin Sanomat (2.11.2021): Kiinan jääkiekkojoukkue pääsee olympiaturnaukseen, vaikka joukkueen heikko taso herätti soraääniä osallistumisen mielekkyydestä.
- Reuters (1.11.2021): Karttakiistat kuplahtivat: Netflix poisti Filippiineillä palvelusta sarjan, jossa esitettiin Kiinan käsitys Etelä-Kiinan meren aluejaosta.
- Voima (21.10.2021): Lepoa ja oikeudenmukaisuutta kaipaava zen-sukupolvi järkyttää Kiinan johtoa.
Katsele & kuuntele
Sinica (4.11.2021): “The worldview of Wang Huning, the Party’s leading theoretician”
Millainen mies on kommunistisen puolueen pääteoreetikko Wang Huning, joka on työstänyt puolueen maailmankuvaa ja käsitteistöä läpi Jiang Zeminin ajoista lähtien? Sinica-podcastin tuoreimmassa jaksossa käydään kolmen asiantuntijan kanssa läpi hänen uraansa, persoonallisuuttaan ja ajatuksiaan yhteiskunnasta ja sen johtamisesta.
The Guardian (3.11.2021): “Could China ever invade Taiwan – and what would happen next?”
Taiwaninsalmen tilanteen kiristyessä sodan uhasta Kiinan ja Taiwanin välillä on alettu puhua jälleen todellisena mahdollisuutena. The Guardianin podcastissa pohditaan, mitä tällainen skenaario käytännössä tarkoittaisi ja kuinka todennäköinen se todellisuudessa on.
Kiina-ilmiöt (27.10.2021): “Suuri sotaspecial”
Kiina-ilmiöt puntaroi tuoreimmassa podcast-jaksossa kansan vapautusarmeijan taistelukuntoa ja päämääriä maassa, merellä, ilmassa ja avaruudessa. Podi sisältää tuhdin katsauksen myös Taiwaninsalmen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen sekä pohtii, voiko äskettäin perustettu Aukus-liittouma toimia kiilana susisoturien suunnitelmille Itä-Aasiassa.
HBO (25.10.2021): “Taiwan: Last Week Tonight with John Oliver”
Politiikan ja yhteiskunnan kiemuroita kärkevän humoristisesti perkaava amerikkalainen talk show -isäntä John Oliver otti taannoin käsittelyynsä Taiwanin kysymyksen. Oliverin ohjelma on tunnettu siitä, että ronskin kielenkäytön ja vitsien takana taustatyö on tehty kunnolla ja yleisölle tarjotaan tasapainotettu tietopaketti tärkeästä aiheesta. Jopa nationalistinen Global Times otti pätkään kantaa sanomalla, että se “väisteli faktoja” ja johti katsojia harhaan.
Tapahtumat
- Yliopistojen Aasia-verkoston Asian Studies Days 2021 -tapahtuma 18.–19.11. Jyväskylän yliopisto (osa tapahtumasta verkossa).**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Muuta kiinnostavaa
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19. marraskuuta 2021. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.