Kiina-ilmiöt #105 – Kokouspöhinää, Hansa-haminoita ja myllyt Manchesterissa

Posted on by Kiina-ilmiot

21.10.2022

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Kirje sataviis, saavu sinne siis! Kommunistisen puolueen 20. puoluekokous käynnistyi lokakuun 16. päivä näyttävien seremonioiden siivittämänä. Pekingiin on kokoontunut 2 300 puolueen eturivin kaaderia kuuntelemaan Xi Jinpingin raporttia kuluneesta viisivuotiskaudesta sekä “äänestämään” puolueen uudet johtajat leiviskäänsä hoitamaan.

Teelehtien murskaus on monelta osin vielä kesken, mutta merkillepantavaa Xin raportissa oli ainakin, että Vyö ja tie -hanketta ei mainittu ulkopolitiikkaa käsittelevässä osiossa sanallakaan, sen sijaan turvallisuuspuhe korostui aiempiin nähden merkittävästi. (Kohtaa täsmennetty Vyö ja tie -hankkeen mainintojen osalta.)

Puoluekokouksen lisäksi Kiinassa ja kiinalaisessa taivaanpiirissä on tapahtunut paljon muutakin mielenkiintoista. Yhdysvaltain lupailemat uudet rajoitukset puolijohdevalmistusteknologian myymiselle Kiinaan näkyivät lähes välittömästi kiinalaisten siruvalmistajien pörssikursseissa. Monien kommentaattoreiden mukaan kyseessä on merkittävä ja kauaskantoinen teko, jolla Yhdysvallat pyrkii patoamaan Kiinan teknologista nousua.

Euroopassa merkittävää keskustelua on viime päivinä herättänyt puolestaan kiista Saksan hallituksen sisällä Hampurin-sataman osuuden myymisestä Kiinan valtionyhtiö Coscolle. Lisäksi kirjeessämme asiaa muun muassa pikamuodista, puolustusteollisuudesta, sähköautoista, kesäpalatsista sekä nujakasta Manchesterissa.

Seuraavaan kirjeeseen mennessä uusi politbyroon pysyväiskomitea on tiedossa, joten silloin luvassa analyysiä Xitä seuraavat viisi vuotta ympäröivästä kokoonpanosta.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Kokousviinereitä ja aimo annos turvallisuutta.

Puoluekokous

Kuluneiden viikkojen näkyvin uutismylly pyöri tietenkin Kiinan kommunistisen puolueen 20. suurkokouksen ympärillä. Viiden vuoden välein järjestettävät puoluekokoukset ovat Kiinan politiikan tärkeimpiä megatapahtumia, sillä niissä esitellään puolueen tulevaisuudensuunnitelmia sekä “äänestetään” puolueen uudesta keskuskomiteasta. Kirjeen mennessä tänä aamuna painoon kekkerit olivat yhä täydessä vauhdissa, eikä puoluejohdon uudesta koostumuksesta ole vielä tarjolla kuin vaihtelevaa spekulaatiota. Viimeisimmissä arvioissa esimerkiksi uudeksi pääministeriksi on povattu Shanghain puoluesihteeri Li Qiangia – nähtäväksi jää! Käteväähän se olisi, jos pääministerin vaihtuessa tarvitsisi nimen oppiakseen tiputtaa vain tavu Ke (克) pois, muutenhan Li Keqiangin (李克强) ja Li Qiangin (李强) nimet ovat merkeiltäänkin samanlaiset.

Kokous alkoi sunnuntaina 16.10. tuttuun tapaan pääsihteeri Xi Jinpingin pitämällä puheella, joka esitteli kuluneen viisivuotiskauden tärkeimmät saavutukset sekä puolueen lähitulevaisuuden visiot. Tarkkasilmäisimmät havaitsivat yleisöstä harmaantuneen Hu Jintaon, ex-pääministeri Wen Jiabaon, sekä itse kommunistista puoluettakin vanhemman Song Pingin. Koko 60–70-sivuinen puhe on luettavissa NPC Observerin koostamana sekä kiinaksi että englanniksi.

Xin puhe jäi tällä kertaa vuoden 2017 “uuden aikakauden” julistusta selkeästi lyhyemmäksi, eikä tarjoillut samaan tapaan uutta spektaakkelimaista tiekarttaa kohti sosialistista kukoistusta. Tämänkertainen puhe edusti paremminkin maltillista jatkumoa vuoden 2017 uudelle aikakaudelle, ja korosti puolueen saavutuksia kaikilla rintamilla ihmisoikeuksien kehittämisestä ulkopolitiikan jämäköittämiseen. 

Selkeänä retorisena motiivina voidaan tunnistaa pyrkimys mobilisoida tukea Xin kymmenen vuoden valtakauden kovenneille otteille. Puhe pyrki rakentamaan pesäeroa edellisen presidentin, Hu Jintaon aikakauteen, jonka lopulla puolueen valta-aseman esitettiin huojuneen epävakaana kansan ja kaaderien hukattua ideologisen poltteensa ja ajauduttua “hedonismin”, “rahanahneuden” ja “individualismin” pauloihin. Xin mukaan kuluneet kymmenen vuotta ovat toimineet eräänlaisena kurinpalautuksena, jonka myötä puolueen valta-asema on jälleen lujitettu, ja usko kiinalaistyyppiseen sosialismiin palautettu.

Xin puheen laajemmat analyysit odottavat vielä ilmestymistään, mutta yksittäisinä kuriositeettina puheesta on nostettu esiin esimerkiksi se, että puheen ulkopolitiikkaa käsittelevä osio ei maininnut Vyö ja tie -aloitetta sanallakaan. Sotilasasioita käsittelevään osioon oli sen sijaan kohotettu uusi termi, “voimakas strategisen pelotteen suorituskykyjen järjestelmä” (强大战略威慑力量体系), jonka arvellaan viittaavan muutoksiin Kiinan ydinasestrategiassa. Toisaalta puheesta bongattiin myös “uudentyyppisen energiajärjestelmän” kehittämisen nopeuttaminen, minkä voi tulkita varovaisen positiivisena signaalina. Kommunistisen puolueen jargonia analysoivat kvantitatiiviset numeronmurskaajat noteerasivat “turvallisuuden” käsitteen runsaan käytön läpi puheen. 

Kokouspöhinän jatkuessa Kiinan talouden tarkkailijat ihmettelivät, mikseivät Kiinan tulli ja Kiinan tilastokeskus ole lyöneet tuttuun tapaan kolmannen kvartaalin (heinä–syyskuun) talouslukuja pöytään. Lukujen julkaisua on poikkeuksellisesti lykätty ja syiden voi olettaa liittyvän puoluekokoukseen.

New York Times (19.10.2022): “America and China Don’t Need to Knock Each Other Out to Win”

Kiinan-tutkija Jessica Chen Weiss varoittaa New York Timesin mielipidekirjoituksessaan Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailun itseään toteuttavasta logiikasta, jossa yhä vain kovemmista toimista tulee itseisarvo ja positiivisista askeleista tai yhteistyöstä tulee aina vain vaikeampaa. Weiss näkee Xin puoluekokouspuheessa kuitenkin varovaisuutta ja ymmärrystä siitä, että puolueella riittää töitä kotimaan ongelmien kanssa. Tämän vuoksi Kiina ei kirjoittajan mukaan todennäköisesti pyri käynnistämään konflikteja ulkomaiden kanssa. Nykyinen dynamiikka kuitenkin kannustaa molempia puolia käyttämään keppiä porkkanan sijaan, ja tämä vaikuttaa myös muuhun maailmaan, jossa maat joutuvat yhä useammin valitsemaan puolia.

Chenin huomiot näkyvät erityisesti puolijohdeteknologiaan liittyvissä uusissa rajoituksissa. Viime viikolla Yhdysvallat ilmoitti kieltävänsä monien edistyneiden puolijohdeteknologiaan liittvyien tuotteiden myynnin Kiinaan. Toimet ovat kovimpia aikoihin, ja niiden on tarkoitus vaikeuttaa edistyneistä mikrosiruista riippuvaisten teknologioiden kuten supertietokoneiden ja asejärjestelmien valmistusta. Ne ovat laajempia ja kokonaisvaltaisempia kuin Donald Trumpin kaudella Huaweihin kohdistetut rajoitukset. Asetuksen mukaan Yhdysvalloissa toimivat yritykset tarvitsevat tästä lähin erityisluvan edistyneiden mikrosirujen toimittamiseksi kiinalaisille toimijoille. Lisäksi Bidenin hallinto kieltää ulkomaisilta yrityksiltä edistyneiden sirujen viennin Kiinaan, mikäli niiden valmistuksessa on käytetty yhdysvaltalaista teknologiaa. Asetus kieltää myös Yhdysvaltojen kansalaisia työskentelemästä kiinalaisille valmistajille ilman lupaa, mikäli niiden katsotaan osallistuvan rajoituksen piirissä olevien tuotteiden valmistukseen.

Kiinalaisten mikrosiruvalmistajien osakkeet menettivät miljardeja arvostaan julkistuksen jälkeen, ja länsimaiset, myös muualla kuin Yhdysvalloissa toimivat, yhtiöt ovat jo jäädyttäneet tai keskeyttäneet bisneksensä kiinalaisten yritysten kanssa.

Kyseessä on uusi panosten kasvu Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä teknologisessa kilpailussa. Financial Timesin kolumnisti Edward Luce kirjoittaa, että vaikka julkistus on hukkunut muiden akuuttien päivänpolitiikan kysymysten alle Yhdysvalloissa, pidemmällä aikavälillä kyse on merkittävästä hetkestä maiden välisessä kilpailussa, ja että Yhdysvallat on tuonut esiin voimakkaimmat keinonsa Kiinan suurvaltanousun estämiseksi. Vaikka rajoitukset virallisesti onkin kohdennettu sotilaskäyttöön tarkoitettuihin mikrosiruihin, on entistä edistyneempien sirujen tarve jatkuvassa kasvussa myös siviiliteknologiassa, ja vaikutukset Kiinan talouteen ovat näin laajempia.

New York Timesin kolumnisti Thomas Friedman puolestaan kirjoittaa, että Yhdysvaltojen teknologinen “sodanjulistus” mikrosirujen avulla merkitsee sitä, että maa ottaa nyt yhteen Kiinan ja Venäjän kanssa samaan aikaan. Tämä tilanne ei vanhojen geopoliittisten viisaiden mukaan lupaa hyvää. Friedman huomauttaa, että jos mikrosirujen vientirajoitukset on suunniteltu rampauttamaan Kiinan edistyneiden teknologiasektoreiden kehitys pitkällä aikavälillä, Yhdysvaltojen Kiinan nousuun kohdistamalle tukahdutusstrategiallekaan ei ole näkyvissä loppua. 

New York Times (17.10.2022): “China Recruiting Former R.A.F. Pilots to Train Its Army Pilots, U.K. Says”

Britannian puolustusvoimat sanoo Kiinan rekrytoineen entisiä hävittäjiälentäjiä kouluttamaan Kiinan armeijan lentäjiä. Lentäjille on maksettu muhkeita vuosipalkkoja palveluksistaan. Lentäjät on ilmeisesti palkattu työskentelemään eteläafrikkalaiselle yritykselle, jonka kautta he ovat kouluttaneet kiinalaislentäjiä. Tällä hetkellä käytäntö ei palveluksesta poistuneiden lentäjien osalta riko Britannian lainsäädäntöä, mutta sääntöjä ollaan hallituksen mukaan kiristämässä. Kiinan lentäjät voivat tätä kautta saada tietoa Britannian hävittäjien lento-ominaisuuksista ja ilmavoimien taktiikoista. 

Financial Times raportoi myös australialaisten ja uusiseelantilaisten entisten lentäjien saaneen samanlaisia tarjouksia, ja jotkut ovat myös suostuneet toimimaan kouluttajina. Maiden asevoimat ovat käynnistäneet selvityksiä tapauksista. 

BBC (14.10.2022): “China Covid: Rare protest against President Xi before party congress”

Jännitys tiivistyi Pekingissä ennen puoluekokousta, ja kaupungin tiukat turvatoimet eivät pystyneet estämään erästä päättäväistä protestoijaa. Sosiaalisessa mediassa kiertäneistä kuvista näkyy, kuinka pekingiläiseltä ylikulkusillalta levitettiin alas koronapolitiikkaa ja Kiinan poliittista järjestelmää kritisoivia banderolleja. Mielenilmaus keskeytettiin nopeasti, ja videoita netissä jakaneet ovat saaneet Kiinassa porttikieltoja sosiaalisen median alustoille kuten Wechatiin. Kritiikki on kuitenkin löytänyt omat reittinsä kuin valuva vesi. The Vice uutisoi Pekingin banderollien iskulauseiden kiertävän puhelimesta puhelimeen AirDrop -sovelluksen kautta. Myös muissa kaupungeissa on tällä viikolla nähty protestibannereita, kertoo Bloomberg.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Vanhan Hansakaupungin tuleva sheriffi?

AP (20.10.2022): “Allies blast Scholz over Chinese investment in German port”

Saksalaisten yleisradioyhtiöiden NDR:n ja WDR:n saamien tietojen mukaan Saksan liittokansleri Olaf Scholz on myötämielinen Kiinan valtionyhtiö Coscon ottamiseen osakkaaksi Hampurin satamaan ja on käskenyt virkamiehiä löytämään kompromissin asiaan. Hampurin satamaoperaattori HHLA on suunnitellut myyvänsä 35 prosenttia sataman konttiterminaalista, mutta aihe on herättänyt Saksassa paljon sisäpoliittista keskustelua, onhan Hampurin satama Saksan tärkein ja Euroopan kolmanneksi suurin.

SPD:n hallituskumppanipuolueet vihreät ja vapaa demokraattinen puolue FDP tyrmäsivät torstaina Scholzin ehdotuksen. Myyntiä on vastustanut muun muassa Saksan elinkeinoministeri, vihreiden Robert Habeck, sekä maan ulkoisen ja sisäisen tiedustelun viranomaiset. Ulkoisen tiedustelupalvelun BND:n johtaja Bruno Kahl varoitti Saksan parlamenttia tällä viikolla, että Kiina voi hyödyntää infrastruktuuria ja teknologiaa poliittisten erimielisyyksien yhteydessä. Sisäisen tiedustelun johtaja Thomas Haldenwang puolestaan totesi, että Venäjä on myrsky, mutta Kiina on ilmastonmuutos, johon on varauduttava. Kiina itse on toivonut, ettei aihetta politisoitaisi, onhan kyseessä pelkkä investointi.

Reuters (17.10.2022): “Analysis: A $1 trillion headache: China’s local fiscal shortfall poses broader growth risks”

Biljoona eli tuhat miljardia dollaria. Sen verran budjettialijäämää kytee nyt Kiinan maakunnissa, Reutersin laskelmat osoittavat. Kasvun ajureina perinteisesti pidetyt paikallishallinnot ovat ensi vuonna kovilla, mikä edelleen luo synkkiä pilviä koko maan ensi vuoden talouskasvun edellytyksille. Etenkin piiputtava kiinteistöala on vähentänyt paikallistason keskeistä tulonlähdettä, maakauppojen kysyntää. Samaan aikaan globaali taantuma näyttää vääjäämättömältä samalla tapaa kuin kulutusta jarruttava kuluttajahintojen kasvun jatkuminen. Jo nyt maakunnissa kaivellaan laarin pohjilta epätoivoisia keinoja alijäämän helpottamiseksi: osa on ryhtynyt leikkaamaan hallinnon työntekijöiden palkkoja, osa on puolestaan korottanut rikesakkojen summat absurdeihin mittasuhteisiin.

MTV Uutiset (17.10.2022): “Dokumenttipaljastus Shein-vaatebrändistä: 18-tuntisia työpäiviä olemattomalla palkalla – tiesitkö näitä epäkohtia naurettavan halpoja vaatteita myyvästä verkkokaupasta?”

Nuorison suosiossa oleva ultrapikamuotia myyvä kiinalaisalusta Shein ja sen omistava Zoetop ovat nousseet otsikoihin ja somehuomion kohteeksi tuoreen brittidokumentin johdosta, joka käy läpi käsittämättömän paljon käsittämättömän halpoja vaatteita myyvän yrityksen työskentelyolosuhteita.

Dokumentin mukaan Sheinin tehtaiden työntekijät velvoitetaan tekemään jopa 500 vaatekappaletta päivässä – noin 4 000 juanin eli 565 euron kuukausipalkalla. Tunnit ja olosuhteet rikkovat Kiinan työlainsäädäntöä ja yhtiötä on toistuvasti syytetty tekijänoikeusrikkomuksista eli muiden vaatteiden kopioinnista. Lisäksi Shein sai lisäksi viikko sitten 1,9 miljoonan dollarin sakot käyttäjien tietomurtoon liityen. Keväällä Sheiniin kiinnitti huomiota Suomessa myös Finnwatch.

The China Project (10.10.2022): “NIO plans to conquer Europe with high-end clubhouses and by renting (not selling) its electric vehicles”

Kiinalainen sähköautovalmistaja NIO eli kiinaksi 蔚来 (Wèilái) on pyrkimässä Eurooppaan erityisesti luksusmallit ja eksklusiivisuus markkinointitaktiikkanaan. Erikoisuutena on, että yhtiö aikoo tuoda autojensa ilosanomaa esiin perustamalla kuukausijäsenyyteen perustuvia kerhotiloja, joiden kautta autoja voi vuokrata – perustaja William Lin mukaan taktiikkana on “vuokrata, ei myydä” autoja, eikä NIOn autoja saakaan Euroopassa tällä erää ostettua. Tällä erää kohdemarkkinoina ovat Ruotsi, Norja, Hollanti ja Saksa, joten jos satut vaikkapa Tukholmassa asumaan, kenties NIO-klubi tulee lähiaikoina vastaan.

The Ulkopolitist (9.10.2022): “Takamatkalta “nopeaksi seuraajaksi” – Kiinan puolustusteollisuuden nopea kehitys on vaatinut rahaa, reformeja ja teollisuusvakoilua”

Kiinan kansanvapautusarmeija on kehittynyt kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana hurjin harppauksin maailman voimakkaimpien asevoimien joukkoon samalla. Asevoimien vahvistuminen on perustunut pitkälti Kiinan kotimaisen puolustusteollisuuden kasvuun, josta on kehittynyt länsimaiden pakotteiden puristuksessa suhteellisen omavarainen ja teknologisesti edistynyt toimija. Ajat, jolloin Kiina lähinnä osti, varasti tai “takaisinmallinsi” ulkomaista teknologiaa alkavat olla takana päin. The Ulkopolitistin artikkeli luo mielenkiintoisen katsauksen Kiinan puolustusteollisuuden kehitykseen ja tulevaisuudennäkymiin.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (20.10.2022)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Diplomatiaa Deontay Wilderin keinoin.

The China Project (19.10.2022): “What led to the burning of Beijing’s Old Summer Palace?”

Yhdessä ensimmäisistä puheistaan Kiinan johtajana vuonna 2012 Xi Jinping otti esiin 1800-luvun oopiumisotien kitkerän perinnön. Hänen mukaansa vasta kommunistipuolueen lujalla johtajuudella Kiina on jälleen pystynyt vastustamaan ulkovaltojen aggressiota. Eräs kuuluisimmista tämän aggression jättämistä arvista on Pekingissä sijaitseva “vanha kesäpalatsi” – tai se mitä siitä on jäljellä. Vuonna 1860 Britannian ja Ranskan joukot marssivat toisen oopiumisodan päätteeksi Pekingiin ja riensivät ryöstämään keisarin kesäpalatsien aarteet. Imperialistien rötöstely ei kuitenkaan jäänyt pelkkiin varkauksiin. Vielä senkin jälkeen, kun Kiina oli lyöty ja oopiumisodan päättäneet sopimukset allekirjoitettu, britit palasivat polttamaan vanhan kesäpalatsin maan tasalle. The China Project kertoo historiakolumnissaan, mikä oli syynä tähän poikkeukselliseen tuhovimmaan. 

The Guardian (19.10.2022): “Reports of teenager dying in Covid quarantine cause outcry in China”

Jokin aika sitten Kiina-ilmiöissäkin kerrottiin, kuinka kiinalaisten pinna kovan koronapolitiikan kohdalla kiristyi äärimmilleen, kun ihmisiä koronakaranteeniin kuljettanut bussi ajoi tuhoisan kolarin. Nyt puolestaan armottomaan karanteenikäytäntöön kohdistuvaa kritiikkiä ovat lisänneet sosiaalisessa mediassa levinneet vahvistamattomat tiedot 16-vuotiaan tytön kuolemasta karanteenikeskuksessa Ruzhoun kaupungissa. Tyttö sai tietojen mukaan sairaskohtauksen, mutta omaisten lukuisista pyynnöistä huolimatta hänelle ei saatu karanteenikeskukseen ei mitään apua, kun viranomaisten puhelinnumeroihin ei saatu yhteyttä. Käynnissä olevan puoluekokouksen keskellä jo entisestään tiukka koronapolitiikka on entistäkin ehdottomampi, ja Ruzhoussa tuhansia ihmisiä on kärrätty viime viikkoina karanteenikeskuksiin.

BBC (18.10.2022): “Hong Kong protester dragged into Manchester Chinese consulate grounds and beaten up”

Britannian Tampereella eli Manchesterissa keittyi kasaan melkoinen diplomaattinen selkkaus. Hongkongin vapauksia kannattaneen mielenosoittajan epäillään joutuneen vedetyksi Kiinan Machesterin-konsulaatin tiluksille, missä häntä tämän jälkeen pahoinpideltiin. Mielenosoittajan vetivät konsulaatin alueelle konsulaatin työntekijät, jotka olivat yrittäneet puuttua porttien ulkopuolella olleeseen pienimuotoiseen mielenosoitukseen, ja käsirysyyn osallistui myös itse pääkonsuli Zheng Xiyuan. Tapahtumat näkyvät esimerkiksi videolla, joka tapahtuneesta on levinnyt.

Poliisitutkinnan lisäksi Britannian ulkoministeriö on ilmoittanut hakevansa Kiinalta lisäselvyyttä selkkaukseen. Kiinan ulkoministeriö käänsi asetelman päälaelleen ja vastoin poliisilausuntoja ja videotallenteita syyttää mielenosoittajien tunkeutuneen konsulaatin alueelle. Samalla se kehotti Britanniaa lisätoimiin kiinalaisdiplomaattien turvaamiseksi Britanniassa. Brittiläisen Sky Newsin haastattelussa pääkonsuli itse kommentoi kuvia, joissa hänen nähdään repivän mielenosoittajaa hiuksista. Hänen mukaansa kyseessä oli hätätilanne, jossa hänen oli pakko puolustaa kollegoitaan ja maansa kunniaa.

Sixth Tone (14.10.2022): “Xi’an Confronts an Unusual Challenge: a Surfeit of Ancient Tombs”

Xi’an, tuo Kiinan Turku. Historialliset pääkaupungit niin Suomessa kuin Kiinassa tunnetaan siitä, että rakennusprojektien yhteydessä maasta pulpahtelee arkeologisesti merkittävää materiaalia. Turussa kyse on keskiajan perunakellareista, mutta terrakotta-armeijasta tunnetussa Xi’anissa maa kätkee sisäänsä vuosituhannen takaisia hallitsijoiden hautoja. Tästä on viime aikoina tullut haaste, sillä kun kulttuuriperinnön suojelu alettiin Kiinassa 1990-luvulta alkaen huomioida rakennusprojekteissa laajemmin, Xi’anissa tavaraa alkoi löytyä solkenaan. Muinaiset haudat sotkevat herkästi rakennussuunnitelmat, eikä joka kadunkulmaan voi pystyttää museota niitä suojaamaan. Sixth Tonen artikkeli esittelee keinoja, joilla ongelmaan on reagoitu – nykyisin merkittävätkin aarteet jätetään yhä useammin maan sisään, jossa niiden säilyminen on helpointa turvata.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

Yle Areena (19.10.202): “Politiikkaradio: Miksi Kiina peesaa Venäjää?”

Siinäpä tuhannen taalan kysymys. Politiikkaradiossa aiheesta keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Politiikkaradion juontaja Linda Pelkonen.

Bloomberg (13.10.2022): “Dan Wang On the Extraordinary Moment for China’s Party Congress”

Gavekal Dragonomics -analyysiyhtiön teknologia-analyytikko Dan Wang vieraili kommunistisen puolueen puoluekokouksen alla Bloombergin makrotalouspodcast Odd Lotsissa. Tarjolla hyvä keskustelu Kiinan talouden tilasta nollacovidin aikakaudella sekä ennakointia Yhdysvaltain ja Kiinan välisistä taloussuhteista sekä puolijohdeteollisuuden näkymistä.

The Economist (28.9.2022): “The Prince: Searching for Xi Jinping”

Viime kirjeestämme unohtui pois The Economistin erinomainen podcast-sarja Xi Jinpingin henkilöhistoriasta ja hänen valtakaudestaan. Kahdeksanosainen sarja ilmestyi syyskuun lopussa ja se käy ansiokkaasti läpi muun muassa internetsensuuria, uiguurien tilannetta ja ulkopolitiikkaa Xin aikakaudella, unohtamatta keskeisiä vaiheita Xin nousussa, kuten Bo Xilain skandaalia. Tällä viikolla podcastista ilmestyi myös yksi bonusjakso, ja toimittaja Sue-Lin Wong vieraili lisäksi hiljattain Sinica-podcastissa.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 4. marraskuuta 2022. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

© 2022 Kiina-ilmiöt Oy



Uutiskirje