27.1.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme, ja hyvää jäniksen vuotta! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Pitkään näkyvissä ollut mutta silti kenties odotettua aiemmin tapahtunut historiallinen käänne Kiinan väestön saralla sai tammikuussa vahvistuksen: maan väkiluku supistui viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 60 vuoteen. Syynä on eritoten maan heikko syntyvyys, jonka taustatekijöinä on lasten hankkimisen kalleus etenkin kaupungeissa. Kiinan talous kasvoi viime vuonna virallisten lukujen mukaan kolme prosenttia eli selvästi alle 5,5 prosentin tavoitteen. Väkiluvun supistuessa maan onkin sopeuduttava entistä vahvemmin hitaamman kasvun aikaan.
Kiinan politiikan saralla seuraajat ennakoivat kommunistisen puolueen strategian muutosta Taiwaninsalmen kysymyksen osalta, sillä maan johdon ideologinen velho Wang Huning on lehtitietojen mukaan ryhtymässä luomaan mallin Kiinan ja Taiwanin yhdistymiselle. Laajemmassa ulkopolitiikan kuvassa Kiinan arvioidaan kääntävän toimintaansa hurmausoffensiivin puolelle, mikä tarkoittanee äkäisen susisoturidiplomatian vetäytymistä taka-alalle.
Kuluneella viikolla Suomessa puolestaan on erityisesti puhuttanut Kiinan Suomeen lahjoittaman pandaparin kohtalo. Vielä tiistaina näytti siltä, että Lumi ja Pyry saisivat köllötellä Ähtärin eläinpuistossa viiden miljoonan euron turvin jälleen hyvän tovin. Äläkän jälkeen valtion rahoitus eläinpuistolle vedettiin kuitenkin pois ja perjantaina eläinpuisto kertoi aloittaneensa valmistelut pandojen palauttamiseksi Kiinaan.
Lisäksi kirjeessämme asiaa muun muassa Kiinan liiketoimista Bangladeshissa ja Nigeriassa sekä maan harppauksista teknologian innovaatioissa, erityisesti sähköautojen kehityksessä.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden keväällä ilmestyvä kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on jo ennakkotilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Hurmaushyökkäys.
Nikkei (26.1.2023): “Analysis: Xi puts top brain in charge of Taiwan unification strategy”
Nikkein lähteiden mukaan Kiinan johtajien ideologisena takapiruna jo vuosikymmeniä häärinyt Wang Huning saa Xi Jinpingin kolmannella johtajakaudella tehtäväkseen uuden mallin luomisen Kiinan ja Taiwanin yhdistymiselle. Kiina on Deng Xiaopingin ajoista lähtien tarjonnut Taiwanille samaa “yksi maa, kaksi järjestelmää” -viitekehystä, jonka puitteissa myös Hongkongia on hallittu. Hongkongin taannoisten levottomuuksien ja Taiwaninsalmen heikentyneen tilanteen takia näyttää kuitenkin siltä, että Taiwanin kohdalla tarvitaan uusi suunnitelma. Kyse ei olisi (ainakaan toistaiseksi) varsinaisen Taiwanin valtauksen valmistelusta, vaan uuden teoreettisen pohjan luomisesta yhdistymispaineen kasvattamiseksi. Xin kolmannen kauden myötä maan poliittisessa johdossa on tapahtunut henkilövaihdoksia, ja Wangin odotetaan nousevan Kiinan kansan poliittisen neuvoa-antavan konferenssin johtajaksi sekä puolueen Taiwan-asioiden johtoryhmän varajohtajaksi. Näillä natsoilla Taiwanin kysymyksen ratkominen olisikin Wangille luonteva toimenkuva.
Africa Center for Strategic Studies (24.1.2023): ”Africa’s Role in China’s Multilateralism Strategy”
Kiinan Afrikan ekspansiossa keskitytään tyypillisesti taloudellisiin aspekteihin, kuten mineraalien ja resurssien hamstraamiseen. Afrikka on Kiinalle kuitenkin hyvin tärkeä myös diplomatian näkökulmasta, kuten Africa Center for Strategic Studies -instituutin tutkija Paul Nantulya artikkelissaan osoittaa. Afrikan valtiot muodostavat 27 prosenttia YK:n yleiskokouksen jäsenistöstä, ja Kiina on pyrkinyt tehokkaasti mobilisoimaan tätä blokkia omien globaalien aloitteidensa taakse. Afrikan maat ovat esimerkiksi tukeneet “Xi Jinping -ajatteluun” yhdistettyjen käsitteiden lisäämistä YK:n ihmisoikeusjargoniin, sekä pysyneet kaukana kansainvälisistä aloitteista, joissa Xinjiangin tai Tiibetin tilannetta on tarkasteltu kriittisesti. Nantulyan mukaan Afrikan hallitusten tulisi suhtautua varovaisemmin Kiinan yrityksiin horjuttaa globaalia ihmisoikeusregiimiä, sillä juuri Afrikassa kärsitään räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista.
Nikkei (24.1.2023): “Archrivals China, India move in to fund same Bangladesh port”
Geopoliittiset kilpakumppanit Kiina ja Intia sijoittavat molemmat satoja miljoonia dollareita saman sataman modernisoimiseen Bangladeshin Monglan satamaan. Maat ovat jo vuosien ajan luvanneet investointeja, mutta nyt ne ovat lyhyen ajan sisällä alkaneet edistämään projekteja. Bangladeshin sijainti on strateginen, sillä varsinkin Intia tarvitsee sitä kulkuväylänä mereltä itäisiin sisämaaprovinsseihinsa.
Myös Nepal ja Bhutan ovat toivoneet Bangladeshin infrastruktuurin parantamisen helpottavan omaa logistiikkaansa. Maan hallituslähteet vähättelevät huolia satamaprojektien geopoliittisista ulottuvuuksista, mutta artikkelissa haastatellut tutkijat uskovat myös Intian ja Kiinan kilpailulla olevan oma osansa, ja kehottavat Bangladeshin hallitusta huolellisuuteen. Meriaiheista puheen ollen ja edellisen tekstipätkän Afrikka-raporttia liipaten Nigeriassa avattiin kiinalaisyritysten rakentama ja kiinalaisen valtionyhtiön osittain omistama syväsatama.
The New York Times (21.1.2023): “One of the Most Influential Ambassadors in Washington Isn’t One”
Eräs Taiwanin vaikean tilanteen tunnusmerkeistä ovat sen kansainväliset edustajat, jotka diplomaattisuhteiden puuttuessa joutuvat hoitamaan asioita epävirallisten järjestelyjen kautta. Kenties vaikutusvaltaisin näistä on Washingtonissa toimiva Bi-khim Hsiao, jota amerikkalaispoliitikot ovat alkaneet kuunnella etenkin Kiinan ja Yhdysvaltojen huonontuneiden suhteiden myötä. Hsiao ei voi esiintyä valtiollisten symbolien kanssa eikä tavata amerikkalaisjohtoa suurlähettiläsprotokollan mukaan, mutta silti Taiwanilla on esimerkiksi Trumpin hallinnon kansallisen turvallisuuden neuvonantajan John Boltonin mukaan “yksi tehokkaimmista diplomaattisista edustuksista Washingtonissa”. Substanssin painottamista symboliikan sijaan onkin pidetty tehokkaana tapana toimia, mutta haukkamaisemmat amerikkalaistahot ovat vaatineet myös symbolisen edustuksen vahvistamista.
Politico (19.1.2023): “China turns on the charm”
Yhä useamman Kiinan ulkopolitiikan analyytikon mukaan susisoturien ulvonta on vaihtumassa pandamaiseen hurmaushyökkäykseen. Pelottelun ja uhkailun sijaan Peking tarjoaa nyt vaihteeksi hymyilevää naamaa ja lupauksia win-win-yhteistyöstä. Tästä saatiin lisää viitteitä, kun varapääministeri Liu He piti Davosissa järjestetyssä Maailman talousfoorumissa maailmaa syleilevän ja globalisaatiomyönteisen puheen. Aivan kuin Xi Jinping vuoden 2017 tunnetussa puheessaan, Liu He lupasi Kiinan avautumisen jatkuvan ja kommunistisen puolueen pysyvän myönteisenä kansainväliselle bisnekselle.
Politicon tapaan myös DW arvioi Kiinan ulkopolitiikan olevan jonkinlaisessa käymistilassa, mistä kielivät pehmeämmän retoriikan lisäksi Kiinan ulkoministeriössä tapahtuneet henkilöstönvaihdokset: Zhao Lijian siirrettiin obskurantimpaan tehtävään ja ulkoministeriksi kohotettiin Wang Yitä lämpimämmästä ilmaisustaan tunnettu Qin Gang. Monet kommentaattorit ovat kuitenkin tulkinneet ulkopolitiikan käänteen lähinnä taktiseksi liikkeeksi, jolla pyritään saamaan talous uuteen nousuun, ja vältetään Yhdysvaltain käynnistämän teknologiasodan eskaloituminen. Raadollisempien näkemysten mukaan Kiinan ulkopolitiikan ydinlinja, ja esimerkiksi tuki Venäjän hyökkäyssodalle, jatkuu entiseen malliin väliaikaisesta hymyilystä huolimatta.
Center for Advanced China Research (1.2023): “Party Watch Annual Report 2022”
Center for Advanced China Research -instituutti on julkaissut tuoreimman Party Watch -raporttinsa. Kyseessä on vuosittain ilmeistyvä, useamman asiantuntijan (mm. Yanzhong Huang ja Yun Sun) artikkeleista koostuva rautaisannos Kiinan politiikan kiemuroita, erityisesti sisäpoliittisella ja “zhongnanhailogisella” painotuksella. Uudessa raportissa tarkastellaan Kiinalle sekä koronapandemian että puoluekokouksen järjestämiseen liittyvien haasteiden vuoksi ongelmallisen vuoden 2022 tärkeimpiä tapahtumia niin eliitti-, talous kuin ulkopolitiikassakin.
Lyhyesti:
- Bloomberg (27.1.2023): Japani ja Hollanti ovat liittymässä Yhdysvaltain kasaamaan sirusaartoon Kiinaa vastaan.
- Sotilastiedustelun julkinen katsaus 2023 (19.1.2023) Kiina mainittu.
- STT (18.1.2023) Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö on yhä sitä mieltä, että kiinalaismatkustajilta pitäisi vaatia koronatestiä.
- Dagens Nyheter (13.1.2023): Ruotsiin saapuvien kiinalaisten tohtoriopiskelijoiden vannottava uskollisuutta Kiinan kommunistiselle puolueelle ennen lähtöään maasta.
- Defense One (11.1.2023): Kiinan asevoimat kärsivät osaavan henkilöstön vajeesta.
Talous
Kuumaa: Kitukasvua.
South China Morning Post (24.1.2023): “China surpassing US in key innovation metric and evolving from ‘imitator’, Washington report says”
SCMP uutisoi Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Information Technology and Innovation Foundationin raportista, joka pyrki mittaamaan Kiinan innovaatiota ja totesi maan jo ohittavan Yhdysvallat monilla innovaation mittareilla erityisesti korkean teknologian aloilla. Kiinalla on etua erityisesti tekoälyssä, super- ja kvanttitietokoneissa, mutta myös esimerkiksi suurinopeusjunissa. Kiinan innovatiivisuutta on pitkään vähätelty vedoten sen joustamattomaan koulusysteemiin ja saavutetun etumatkan kuromisen vaikeuteen korkean teknologian aloilla, mutta Kiinan nopea kehitys edistyneillä sektoreilla saattaa raportin mukaan uhata kehittyneiden maiden kilpailukykyä tulevina vuosina.
Financial Times (23.1.2023): “China is ‘barrier’ to ending Zambian debt crisis, says Janet Yellen”
Afrikan-kierroksella oleva Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellen syyttää Kiinaa Sambian velkajärjestelyn viivyttämisestä. Sambia jätti 17 miljardin dollarin arvosta velkoja maksamatta vuonna 2020, ja kolmasosa tästä summasta tulee kiinalaisilta velkojilta. Kiinalta ei ole saatu selkeää suostumusta tai ehtoja velkojen uudelleenjärjestelyyn. Kiinan suhtautuminen velkojen uudelleenjärjestelyyn kiinnostaa varmasti myös esimerkiksi Ghanassa tai Sri Lankassa, jotka kamppailevat omien velkataakkojensa kanssa. Kiinan hitauden on arveltu johtuvan sen lainasysteemin monimutkaisuudesta, kun ulkomaille suuntautuvat infrastruktuurilainat tulevat erinäisiltä valtio-omisteisilta pankeilta ja yrityksiltä joiden välillä ei ole riittävää koordinointia.
CNN (18.1.2023): “Global oil demand could hit record high as China reopens”
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailmanlaajuinen öljyn kysyntä saattaa nousta tänä vuonna kaikkien aikojen huippuunsa. Kysynnän kasvua ajaa erityisesti Kiinan talouden avautuminen. Kysyntä saattaa heijastua energian hintoihin myös Euroopassa, jossa hintakehitys on viime aikoina rauhoittunut.
Samaan aikaan New York Times kertoo joidenkin Kiinan alueiden kärsivän kaasupulasta kylmien talvisäiden saavuttua. Kiinassa kaasulämmitteisiä taloja on paljon, mutta toimituskatkokset ovat yleistyneet tänä talvena. Syyksi kerrotaan paikallishallintojen heikko taloustilanne. Monien paikallishallintojen budjetit ovat olleet pahasti pakkasella, sillä niille on langennut vuosia kestäneiden koronan massatestausten ja sulkutoimien rahoittaminen. Kaasun hintoja on perinteisesti tuettu Kiinassa, mutta nyt viranomaisilla on aiempaa vähemmän resursseja tuen antamiseen.
Financial Times (17.1.2023): “China’s carmakers outstrip foreign brands in its electric vehicle boom”
Eräänä esimerkkinä aiemmassa pätkässä kuvatun innovaatioraportin ilmiöstä voinee pitää myös sähköautoteollisuuden kehitystä. FT:n mukaan kiinalaiset sähköautomerkit kuten BYD ja XPeng ovat ohittaneet ulkomaiset merkit Kiinan markkinoilla. Tämä on merkittävää, sillä Kiinassa myydään noin 70 prosenttia maailman sähköautoista. Kiinalaismerkit pystyvät kilpailemaan halvalla hinnalla sekä entistä korkeammalla laadulla, ja ne hyötyvät esimerkiksi kehittyneestä akkuteollisuudesta Kiinassa. Merkit pyrkivät valloittamaan myös ulkomaan markkinoita, ja BYD ennustaakin vientinsä kasvavan tänä vuonna kuusinkertaiseksi. Kiinan tähtäimessä on nousta maailman toiseksi suurimmaksi auton viejäksi, ja maa hengittää tällä hetkellä jo toisena Japanin takana olevan Saksan niskaan, kertoo Bloomberg. Useimmat Kiinan viemät autot ovat halvan hintaluokan hyrysysyjä, mutta poikkeuksen tekee Volvoon edelleen liitetty mutta Kiinassa valmistettava ja kiinalaisomisteinen Polestar, jota Suomessakin jo melko paljon nähdään.
New York Times (16.1.2023): “China’s Economy Stumbled Last Year With Covid Lockdowns Hobbling Growth”
Kiinan talous kasvoi viime vuonna hitaasti, kuten oli odotettavissa koronasulkujen ja odottamattoman koronapolitiikan täyskäännöksen myötä. Talouskasvu oli Kiinan lukujen mukaan kolme prosenttia vuonna 2022, eli 5,5 prosentin tavoitteesta jäätiin tuntuvasti. Tälle vuodelle odotetaan parempaa kasvua, vaikka vielä pari ensimmäistä kuukautta näyttäytyvät vaikeana koronaepidemian jatkuessa.
Lyhyesti:
- Financial Times (18.1.2023): Kiinan teknologiaosakkeet 700 miljardin dollarin nousussa, ulkomaiset sijoittajat palaamassa – syynä maan avautuminen sekä suuryrityksille suotuisammat poliittiset tuulet.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (26.1.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Pandagate.
Yle (27.1.2023): “Pandojen Kiinaan palauttamisen valmistelu alkaa”
Ähtärin eläinpuisto on ilmoittanut aloittavansa valmistelut Suomeen vuonna 2017 lahjoitettujen pandaparin palauttamiseksi Kiinaan. Miljoonatolkulla Kiinan suuntaan velkaantuneen eläinpuiston mukaan päätös Lumin ja Pyryn palauttamiseksi tehtiin, koska valtion viiden miljoonan euron avustuspaketti vedettiin keskiviikkona pois lisäbudjetista. Seuraavaksi asiaa käsitellään eri ministeriöiden välisessä virkamiestyöryhmässä. Odotettavissa voi olla pienetä ärähtelyä myös Kulosaaren suurlähetystön suunnalta.
Pandagate sai alkunsa uutterien lehtimiesten havainnosta, että valtiovarainministeriön lisätalousarvioesityksessä Ähtärin pandapariskunnan yltäkylläisiin bambuorgioihin oltiin osoittamassa viiden miljoonan euron rahoitus. Rahapottia suhteutettiin muun muassa kotoperäisempien naalin ja saimaannorpan suojeluun käytettyihin summiin, jotka jäivät murto-osaan siitä, mitä pandat olivat saamassa. Uutisointia seuranneena päivänä keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ilmoitti, että suunnitelmasta rahoittaa pandoja peräännytään kritiikkivyöryn jälkeen. Myös useat Hesarin tavoittamat kansanedustajat ovat olleet sitä mieltä, että Lumin ja Pyryn Suomi-visiitti pitäisi pistää pikimmiten pakettiin.
Sixth Tone (24.1.2023): “Millions of Players Bid Farewell as Blizzard Games Exit China”
Yksi kiinalaisen tietokonepelikulttuurin aikakausi tuli päätökseen maanantaina, kun Blizzard-peliyhtiön 14 vuotta voimassa ollut lisenssisopimus kiinalaisen NetEase-yhtiön kanssa umpeutui ja useat maailman suosituimmat verkkopelit, kuten World of Warcraft, Starcarft ja Overwatch, poistuivat kiinalaisten saatavilta. Monille kiinalaisnuorille kyseessä oli haikea hetki, sillä verkkopelit ovat olleet heille tärkeä sukupolvikokemus. Eräs Sixth Tonen haastattelema pelaajanuori toteaa heittävänsä nyt jäähyväiset “kuudelle elämänsä parhaalle vuodelle”. Toiminnan lopettamisen syynä on lehtitietojen mukaan Blizzardin ja NetEasen välisten neuvottelujen kariutuminen erimielisyyksiin tulojen jakamisesta yhtiöiden kesken.
The Guardian (18.1.2023): “Ten suspended Chinese snooker players charged with match-fixing offences”
Snookerin saralla on jo jonkin aikaa seurattu kiinalaispelaajien ympärillä paisuvaa sopupeliskandaalia, joka eskaloitui entisestään, kun kymmenen pelikieltoon asetettua kiinalaista sai syytteet pelitulosten sopimisesta. Maailman huippupelaajiin lukeutuvia kiinalaisia koskeva jupakka on johtanut snookerin historian suurimpaan korruptiotutkintaan. Seuraavaksi snookerin kattojärjestö kokoaa itsenäisen kurinpitoryhmän päättämään, minkälaiset sanktiot kiinalaisporukalle lätkäistään. Vaikka kaikki syytetyt ovat kiinalaisia, lajin kattojärjestön puheenjohtajan mukaan tahtotila yhteistyön tekemiseen Kiinan kanssa on vankka, ja kiinalaisten tahojen kanssa ollaan oltu tapauksesta huolimatta hyvähenkisessä yhteydessä koskien tulevien snookerkilpailujen järjestämistä Kiinassa koronarajoitusten poistuttua.
Yle (17.1.2023): “Kiinassa asuu nyt lähes miljoona ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten”
Keskivertokiinalainen alkaa muistuttaa yhä enemmän puoluekaaderia: hän on harmaantunut mies. Maan tilastoviranomaisen tietojen mukaan väestökehitys nimittäin kääntyi miinusmerkkiseksi ensimmäistä kertaa yli 60 vuoteen. Edellisen kerran Kiina kirjautti väestön harventumista vuonna 1961, jolloin maa vielä kärvisteli Mao Zedongin katastrofaalisesti epäonnistunutta uudistuspolitiikkaa, suurta harppausta, seuranneessa nälänhädässä. Väkimäärä laski viime vuonna 850 000 henkilöllä, mikä selittyy ennen kaikkea surkealla syntyvyydellä. Vaikka yhden lapsen politiikasta on maassa jo useampi vuosi sitten luovuttu, ei se näytä kääntävän syntyvyyden apeaa trendiä. Etenkin keskiluokkaistuvissa kaupungeissa lapsen hankkiminen koetaan kalliiksi. Tähän ja muihin Aasian yhteiskuntiin peilaten asiantuntijat povaavatkin Kiinan väkiluvun laskun muodostuvan tavaksi.
Financial Times (15.1.2023): “The lure of Singapore: Chinese flock to ‘Asia’s Switzerland’”
Rolls-Royceja rullaa ulos liikkeestä kiihtyvään tahtiin ja pankit kohtaavat kilpailua osaavista finanssiammattilaisista, kun Kiinan vauraat perheet perustavat varallisuutensa hoitoon ja liikutteluun tarkoitettuja toimistoja kaupunkivaltioon. Tavoitteena on siirtää varallisuutta vakaudestaan tunnettuun Singaporeen sekä mahdollistaa perheenjäsenille Singaporessa asuminen. Kiinan kiristyvä sisäpolitiikka ja kiristyvät maailmanpoliittiset suhteet saattavat tehdä Singaporesta “Aasian Sveitsin,” jossa löytyy tilaa sekä kiinalaiselle että amerikkalaiselle rahalle. Pidempään kaupungissa asuneet kuitenkin valittavat vauraiden muuttajien nostavan vuokratasoa, ja myös mahdolliset poliittiset vaikutukset herättävät FT:n mukaan huolta Kiinan kansalaisten määrän lisääntyessä.
Lyhyesti:
- Radii (19.1.2023): Tencentin julkaisema Liu Cixinin Kolmen kappaleen probleema -scifi-kirjoihin perustuva televisiosovitus on saanut hyvän vastaanoton.
- The New York Times (16.1.2023): Kiinan jättimäisten koronatestauskampanjoiden työllistämät yritykset ja työntekijät vaikeuksissa koronarajoitusten päätyttyä.
Katsele & kuuntele
The Ezra Klein Show (24.1.2023): “There’s Been a Revolution in How China Is Governed”
New York Timesin kolumnisti ja journalisti Ezra Klein keskustelee podcastissaan Johns Hopkins -yliopiston professori Yuen Yuen Angin kanssa siitä, kuinka Kiinaa hallitaan. Ang luonnehtii Kiinaa “autokratiaksi demokraattisin erityispiirtein” ja sanoo, että lännessä usein ymmärretään tätä järjestelmää väärin. Huomio on keskittynyt Kiinan johtajavalintoihin, minkä seurauksena on jäänyt huomaamatta hienovaraisempi muutos siinä, miten maata käytännön tasolla hallinnoidaan.
Yle Uutispodcast (19.1.2023): “Kun suurvallat sotivat mikrosiruista, taistelun jalkoihin voi jäädä Taiwan”
Mikrosiruista on tullut yksi Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen suurvaltakilvan kulmakivistä, ja niiden merkittävimpiin valmistajiin kuuluva Taiwan kietoutuu siten väistämättä entistäkin tiukemmin tämän kilvoittelun osaksi. Uutispodcastissa Heikki Valkaman kanssa aiheesta keskustelee Ylen teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa.
Yle Areena (3.1.2023): Avara Luonto: Kiehtova Kiina
Viime kirjeestä pois unhoittunut helmi on ei jääköön huomiotta. Kolmeosainen luontodokumenttisarja kattaa Kiinan laajat lakeudet metsistä vuoriin ja kaupunkeihin.
Muuta kiinnostavaa
- Suomi–Kiina-seuralla on jäniksen vuoden kunniaksi perinteisesti jäsenyysale uudenvuoden aikaan 21.–28.1.2023 eli vielä lauantaihin asti. Tänä aikana liittyneille uusille jäsenille ensimmäinen jäsenvuosi maksaa vain 5,00 € (norm 25,00 €).
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 10. helmikuuta 2023. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy