5.5.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkauutisten rintamalla kaksiviikkoinen alkoi räväkästi, kun Kiinan Ranskan suurlähettiläs Lu Shaye pamautti tv-haastattelussa ettei Neuvostoliitosta irtautuneilla mailla ole kansainvälisen lain näkökulmasta täysin suvereenia asemaa. Kiinan ulkopoliittinen koneisto on sittemmin ollut damage control -modessa ja pyrki signaloimaan puolueettomuuttaan esimerkiksi puhelinkeskustelulla Xi Jinpingin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa.
Taloudessa huolta herättää näkyvyyden heikentyminen kiinalaisyritysten dataan, sillä pääsyä merkittävään sijoittajien käyttämään analyysipalveluun on hiljattain rajattu ja useat Kiinassa toimivat ulkomaiset konsulttifirmat ovat joutuneet viranomaisten hampaisiin.
Lisäksi kirjeessämme tällä kertaa asiaa myös sähköautojen suola-akuista, kiinalaisesta shakin maailmanmestarista sekä Kiinan Tiktokissa Douyinissa liikkuvista vinkeistä rajanylitykseen Yhdysvaltain-Meksikon rajalla.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiden eilen juhlallisuuksien kanssa ilmestynyt kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Niin sanottu suvereniteetti.
South China Morning Post (29.4.2023): “EU racing to devise new China strategy with ‘de-risking’ at its core”
Euroopan Kiina-linja hakee kovasti muotoaan, raportoi South China Morning Post. Brysselin suurissa saleissa on kuluneiden viikkojen aikana sorvattu Unionille uutta Kiina-strategiaa, jonka ydintermiksi on muodostumassa EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin taannoin esille nostama riskien vähentäminen eli “de-riskaus” (de-risking). Käsitteen ja sitä seuraavan politiikan tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä selvyyttä, mutta päätavoitteena lienee irtautua syvimmistä ja kriittisimmistä Kiina-riippuvuuksista sekä rajoittaa eurooppalaisia investointeja tietyille kiinalaisille teknologiasektoreille, kuten tekoälyyn tai edistyneisiin robotteihin.
SCMP:n haastatteleman diplomaatin mukaan taloudellisista kysymyksistä päästäneen suhteellisen helposti yksimielisyyteen, mutta strategian poliittiset osiot (ml. Taiwanin kysymys) tulevat aiheuttamaan vielä harmaita hiuksia. Myös Helsingin Sanomat nosti pääkirjoituksessaan esiin Euroopan ja myös Suomen Kiina-politiikkaan liittyvät riskit.
CNN (27.5.2023): “China has widened its already sweeping counter-espionage law. Experts say foreign businesses should be worried”
Kiina vääntää vastavakoiluruuviaan tiukemmalle, raportoi CNN. Heinäkuussa voimaan astuvien vastavakoilulakien laajennusten turvin viranomaisilla on aiempaa enemmän valtuuksia puuttua Kiinassa liikkuvien, myös ulkomaiden kansalaisten, tekemisiin. Lakien epämääräisyyden vuoksi asiantuntijat pelkäävät, että aiemmin normaaliksi vuorovaikutukseksi laskettu toiminta saatetaan vastaisuudessa määritellä herkemmin vakoiluksi, mikä voi tuoda mukanaan riskejä ja pahimmillaan yllätyspidätyksiä ulkomaisille Kiinan matkaajille. Lakipäivitys lyötiin pöytään Kiinan avautuessa koronapandemian jälkeiseen aikakauteen, mutta samaan aikaan useat mediat raportoivat Kiinan ryhtyneen rajoittamaan kansalaistensa pääsyä maan ulkopuolelle vastavakoilulakeihin vedoten.
Tiedustelutematiikasta kiinnostuneiden kannattaa lukea myös Kiinan tiedustelupalveluiden kärkiasiantuntijoihin lukeutuvan Peter Mattisin tuore artikkeli Foreign Affairsin sivuilla. Artikkelissaan Mattis pohtii, miten Kiinan kaltaista tiedustelullisesti “vaikeaa kohdetta” tulisi lähestyä.
Politico (26.4.2023): “Xi tells Zelenskyy: China won’t add ‘fuel to the fire’ in Ukraine“
Xi Jinping ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi keskustelivat puhelimitse viime viikolla. Puhelu ei tullut yllätyksenä, sillä sitä oli osattu ennakoida jo pidemmän aikaa. Yli tunnin kestänyt puhelu oli myös sisällöllisesti varsin yllätyksetön: Zelenskyin mukaan keskustelut syvensivät Kiinan ja Ukrainan suhdetta ja painottivat rauhan aikaansaamista, kun taas Xi esiintyi puolueettomana rauhan miehenä, joka ei pyrkinyt kaatamaan bensaa konfliktin liekkeihin, eikä hyötymään sodan pitkittämisestä. Sisällöltään laihalla puhelulla oli kuitenkin suuri symbolinen merkitys, sillä voisi kuvitella, ettei puhelu kirvoita ainakaan Moskovassa ilon kyyneliä. Venäjän kärkkäimmät propagandistit pitivätkin puhelua suorastaan petturuutena.
Xin ja Zelenskyin puhelun ohessa päivystävät twitteristit huomasivat hienovaraisia semanttisia nytkähdyksiä Kiinan ulkopoliittisessa linjassa, kun Kiina äänesti YK:ssa päätöslauselman puolesta, joka kutsui Venäjää “aggressoriksi”. Kiinan YK-lähetystö oli kuitenkin salamannopeasti korjaamassa, ettei kyseisen kappaleen hyväksyminen kuvannut muutosta Kiinan Ukraina-linjassa.
Yle (24.4.2023) “Kiinan suurlähettiläs kiisti Baltian maiden oikeuden itsenäisyyteen – nyt Kiinan ulkoministeriö otti etäisyyttä lähettilään lausuntoihin”
Niin sanottuna susisoturidiplomaattina mainetta niittänyt Kiinan Ranskan suurlähettiläs Lu Shaye aiheutti paheennusta LCI-kanavalle antamassaan haastattelussa. Haastattelussa Lu kyseenalaisti Neuvostoliitosta irtautuneiden valtioiden (kuten Ukrainan ja Baltian maiden) itsenäisyyden ja suvereniteetin, sillä näistä ei Lun mukaan ole olemassa kansainvälistä sopimusta. Lun lohkaisu herätti Euroopassa varsin ymmärrettävää närkästystä, ja jopa Kiinan ulkoministeriö otti nopeasti etäisyyttä lausuntoon. Ulkoministeriön tiedottaja Mao Ningin mukaan Kiina kunnioittaa kaikkien maiden, myös Neuvostoliitosta irtautuneiden maiden suvereniteettia.
Politico (25.4.2023): “China doesn’t want peace in Ukraine, Czech president warns”
Tšekin tuore presidentti Petr Pavel varoitti Politicon haastattelussa, että Kiinan ei voi luottaa toimivan rauhanvälittäjänä Ukrainassa, sillä maa hyötyy liikaa Venäjän hyökkäyksestä ja sen mukanaan tuomasta heikosta Venäjästä, jolta voi puristaa lisää myönnytyksiä. Lisäksi sota tarjoaa Pavelin mukaan Kiinalle oppia siitä, miten länsimaat reagoivat erilaisiin käänteisiin sotatilanteessa.
Lisäksi Politico kirjoitti ulkoministeri Jan Lipavskýn kertoneen lehdelle, ettei Tšekki näe tulevaisuutta Kiinan Keski- ja Itä-Euroopassa lanseeraamalla 14+1 -yhteistyöohjelmalla. Yhteistyöverkostossa oli aiemmin mukana 17 maata, mutta Baltian maat ovat jo aiemmin lähteneet verkostosta, ja myös Tšekin lähtöä on veikkailtu pidempään. 17+1-verkostoa on kritisoitu konkreettisten tulosten puutteesta sekä siitä, että Kiina pyrkisi sen avulla luomaan hajaannusta Euroopan maiden Kiina-suhteissa.
The Guardian (26.4.2023): “Chinese vice-president’s coronation appearance would be ‘outrageous’, say Tories”
Britanniassa kohistaan Kiinan aikomuksesta lähettää kuningas Charlesin kruunajaisiin varapresidentti Han Zheng. Han johti aiemmin Hongkongin asioista vastaavaa työryhmää, jota brittipoliitikot syyttävät vastuullisuudesta Kiinan ja Britannian solmiman Hongkongin poliittista järjestelmää määrittävän sopimuksen rikkomisesta, kun Hongkongiin määrättiin tiukka turvallisuuslaki vuonna 2020.
Lyhyesti:
- BBC (5.5.2023): Kanada harkitsee kiinalaisten diplomaattien karkoittamista.
- Uusi Suomi (2.5.2023): Olli Rehn varoittaa Kiinasta ja Venäjästä: ”Jakautuuko maailmantalous kahteen?
- CSIS (18.4.2023): Mitä Kiina tavoittelee Jäämerellä ja Antarktisella?
Talous
Kuumaa: Rajat kiinni datalle.
Financial Times (2.5.2023): “China’s ‘men in black’ step up scrutiny of foreign corporate sleuths”
Useat Kiinassa toimivat ulkomaiset konsulttifirmat ovat viime kuukausina joutuneet viranomaisten hampaisiin ja suurta näkyvyyttä saaneiden poliisiratsioiden kohteeksi. Vaikka yritykset ovat olleet vaitonaisia ratsioiden syistä, ovat veikkaukset kohdistuneet Kiinan viranomaisten aiempaa tiukempiin tulkintoihin kansallisen turvallisuuden kannalta herkkäluontoisesta datasta. Samaan sarjaan konkreettisena esimerkkinä kuuluu sijoittajille dataa kiinalaisista yrityksistä tarjoava Wind Information, jonka alustalle eivät ulkomaiset tutkimusyhtiöt tai ajatuspajat enää pääse “compliance-syistä” johtuen.
Ulkomaiset, niin sanottua due diligence -tarkastuksia tarjoavat yritykset turvautuvat usein ei-julkiseen tietoon, joka koskee esimerkiksi yritysten taloustilannetta tai yritysten johtohenkilöitä. Nyt tällaista tietoa hankkivat pelkäävät voivansa joutua syytteeseen tiukennettujen vakoilulakien nojalla. Muutos on merkittävä, sillä kiinalaisten yritysten taloustilanteen ja yleisen tilanteen syvällinen tunteminen on elintärkeää Kiinaan sijoittaville yrityksille.
The Economist (27.4.2023): “The conundrum of Germany’s business ties with China”
Vihreiden Annalena Baerbockin johtama Saksan ulkoministeriö valmistelee uutta Kiina-strategiaansa tilanteessa, jossa maan suuryritykset, kuten suuret autovalmistajat, kemikaalijätti BASF sekä teknologiavalmistaja Bosch ovat entistäkin syvemmin liitoksissa Kiinan talouteen ja teollisuuteen. Saksan Kiina-strategiaa on odotettu jo pitkään ja sen julkaisua on toistuvasti lykätty, sillä tasapainon löytäminen yritysten toimintaedellytysten edistämisen ja toisaalta Kiina-riippuvuuksista irtautumisen välillä on havaittu vaikeaksi. Tällä erää strategian odotellaan ilmestyvän kesäkuun 20. päivä, vähän liittokansleri Olaf Scholzin ja Kiinan pääministeri Li Qiangin tapaamisen jälkeen.
Yle (25.4.2023): “Ratkesiko sähköautojen akkujen ehkä suurin ongelma nyt? Kiinalaisvalmistaja laittoi suola-akun sähköautoon”
Kiinalainen akkuvalmistaja CATL uskoo kehittäneensä ratkaisun räjähdysmäisesti kasvavaa akkuteknologiaa koskevaan raaka-aineongelmaan. Kuten kotikokit tietävät, ratkaisu on usein suola. Niin tässäkin tapauksessa. CATL kertoo, että sen natriuminoniakku tulee olemaan voimalähteenä Kiinan valtion omistaman Chery-automerkin sähköautoissa. Litiumioniakkuihin verrattuna natriumioniakut ovat halvempia ja ympäristöystävällisempiä. Kolikon kääntöpuolena on se, että suola-akun energiatiheys on litiumakkua heikompi, mikä tarkoittaa, että suola-akku on suurempi ja painavampi. Ylen haastattelemat asiantuntijat pitävät CATLin ilmoitusta merkittävänä, mutta hurraa-huudot säästetään kuitenkin hetkeen, kun suola-akun todella nähdään toimivan sähköautossa.
Lyhyesti:
- Financial Times (4.5.2023): Kiinalainen akkuvalmistaja Putailai rakentaa Euroopan suurimman anoditehtaan Ruotsiin – Ruotsista on tullut alalla tärkeä keskus Euroopassa ja se on saanut investointeja myös muilta aasialaisyrityksiltä.
- Helsingin Sanomat (19.4.2023): Bloomberg: Venäjän riippuvuus Kiinan teknologiasta uhkaa kasvaa liian suureksi, pelkäävät viranomaiset.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (4.5.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Shakin suurvalta.
The China Project (2.5.2023): “Ding Liren becomes first-ever Chinese male world chess champion”
Kiinalaisesta Ding Lirenistä tuli kaikkien aikojen ensimmäinen miesten shakin kiinalainen maailmanmestari, kun hän voitti Venäjän Jan Nepomnjaštšin Kazakstanissa järjestetyssä turnauksessa. Täten sekä miesten että naisten mestaruustittelit ovat nyt Kiinalla, sillä naisten shakin hallitseva maailmanmestari on Ju Wenjun. Voitollaan Ding päätti maailmanlistan ykköspelaaja Magnus Carlsenin kymmenvuotisen valtakauden maailmanmestarina – Carlsen ei tosin ollut puolustamassa mestaruuttaan. Ding ilmoitti toivovansa, että voitto innostaisi nuoria kiinalaisia shakinpeluuseen, ja Kiinan sosiaalisessa mediassa merkkipaalu noteerattiinkin laajalti.
Sixth Tone (28.4.2023): “Young Chinese Love Everything About Sweden. Except Living There.”
Vaikka Ruotsin ja Kiinan välit ovat olleet kireät viime vuosina, ei se ole estänyt Ruotsin maakuvatyötä pääsemästä nuorten kiinalaisten sydämiin. Itse asiassa Ruotsin maabrändi on jopa niin vetovoimainen, että moni kiinalainen haaveilee elämästä Pohjolan leppoisessa ja suvaitsevaisessa ilmapiirissä. Osa heistä, jotka ovat ehtineet haaveensa toteuttaa, ovat kuitenkin todenneet todellisuuden mielikuvamainontaa ankarammaksi. Sixth Tonen tavoittamat kiinalaiset kertovat elämän olevan vähemmän hyggeä, pimeään vuodenaikaan jopa apeaa, ja lompakolle raskasta. Eikä edes lähdetä puhumaan ruoasta.
Reuters (28.4.2023): “Migrants find tips on Chinese version of TikTok for long trek to U.S.-Mexico border“
Yhdysvaltain viranomaiset ovat uuden ilmiön edessä, kun maan Meksikon-vastaisella rajalla kiinalaistulijoita oli loppuvuodesta 15-kertainen määrä edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ilmiön yleisyydestä kertoo sekin, että Kiinan TikTokissa eli Duoyinissä liikkuu seikkaperäisiä ohjeita, kuinka tulisi varautua pitkään rajanylitysmatkaan. Yhdysvaltoihin pyrkivät usein ihmiset, jotka eivät todennäköisesti saisi maahan turistiviisumia. Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalla ylittäjät voivat anoa turvapaikkaa. Kiinalaisilla rajanylittäjillä onkin ollut esimerkiksi mukanaan Raamattuja ja he ovat kertoneet tulleensa vainotuiksi uskontonsa takia.
Yle (27.4.2023): “Isopandat Lumi ja Pyry jäävät toistaiseksi Suomeen – päätös oli vaikea Ähtärin eläinpuistolle”
Ähtärin pandapariskunnan kohtaloa on jännitetty pitkin kevättä sen jälkeen, kun Ähtärin eläinpuisto ilmoitti harkitsevansa talousvaikeuksien takia vakavasti karhujen palauttamista Kiinaan. Nyt puisto on päättänyt, että pandat pysyvät Ähtärissä ainakin syksyyn asti, ja kesäkauden matkailusta toivotaan tilanteeseen helpotusta. Eläinpuisto on myös satsannut markkinointiin ja tuotteistukseen houkutellakseen matkailijoita Ähtäriin. Samalla kuitenkin etsitään sekä kiinalaisia että suomalaisia kumppaniyrityksiä, joilla olisi halua tukea lajiensuojelutyötä.
Helsingin Sanomat (24.4.2023): “YK: Intia ohittaa Kiinan maailman väkirikkaimpana maana jo tällä viikolla”
Kiina-ilmiöidenkin tilaajat ovat saaneet viime aikoina lukea uutisia Kiinan väestönkasvun tyssäämisestä ja sen aiheuttamista lieveilmiöistä. Eräs merkkipaalu tässä kehityksessä on nyt käsillä, kun YK ilmoitti, että Intia on näillä hetkillä ohittamassa Kiinan maailman väkirikkaimpana maana. Siinä missä Kiinan väkiluku kääntyi laskuun saavutettuaan huippunsa vuonna 2022, Intiassa ihmisten määrä kasvaa yhä. Vuonna 2022 Kiinan syntyvyys kuului YK:n väestökehitysraportin mukaan maailman alhaisimpiin: kiinalaisnaiset synnyttävät elämänsä aikana keskimäärin 1,2 lasta, kun Intiassa luku on 2,1. YK odotti Intian väkiluvun nousevan viime viikolla 1 425 775 850 asukkaaseen, mutta uutisvirrassa ei vielä toistaiseksi ole näkynyt virallista tietoa tittelinhaltijan vaihtumisesta.
Lyhyesti:
- Yle (29.4.2023): 20-vuotias kiinalainen Si Jiahui pelasi itsensä sensaatiomaisella pelillä snookerin MM-turnauksen välieriin ja maailman kuuluisuuteen.
- Bloomberg (29.4.2023): Kiinan rumimmat rakennukset on laitettu arvojärjestykseen kyselyssä – listaus aloitettiin 13 vuotta sitten ja uusia ehdokkaita putkahtelee yhä.
Katsele & kuuntele
The Spectator (1.5.2023): “Young and jobless: Is the government letting down China’s Generation Z?”
Kiinan nuorisotyöttömyys on lähes ennätyksellisellä tasolla – maaliskuun talouslukujen mukaan lähes viidennes 16–24-vuotiaista on työttömänä. The Spectatorin podcastissa keskustellaan nuorison pettymyksestä Kiinan johtoon ja siitä, miksi kirjailija Lu Xunin sadan vuoden takainen novelli Kong Yiji sekä sen nimikkohahmo on noussut vertauskuvaksi korkeasti koulutettujen kiinalaisnuorten kokemukselle.
The Economist (25.4.2023): “Drum Tower: Chairman of everything”
Onko Xi Jinping uusi Mao Zedong, vai jotain muuta? The Economistin Drum Tower -podcastissa keskustellaan, olisiko sopivampi verrokki kuitenkin Maon toveri Liu Shaoqi, joka oli Maon rinnalla kommunistisen puolueen johdossa aina puhdistamiseensa asti vuonna 1966. Syynä vertaukseen on erityisesti Liun kova halu pistää puolueorganisaatio kuriin ja ojennukseen sekä rakentaa puolueen ruohonjuuritasolta lähtien kuntoon – sekä Xin ylistävät sanat Liulle.
Tapahtumat
- Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -kirjan tekijöiden haastattelu. Kiina-ilmiöiden Niko ja Matti keskustelemassa maanantaina 8.5.2023 klo 17:30. Rosebud Sivullinen -kirjakauppa, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki.
- Suomi-Kiina-seuran tiistailuento: Taiwanin kysymys taiwanilaisin silmin. Kiina-ilmiöiden Ari-Joonas Pitkänen luennoi Taiwanin tilanteesta ja Kiina-suhteista taiwanilaisnäkökulmasta. Zoom-verkkoluento tiistaina 16.5.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 19.5.2023. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy