20.10.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Israelin ja Hamasin välinen konflikti valui myös Kiina-uutisiin, kun Kiina joutui ottamaan tutuksi tulleella ja ympäripyöreällä tavallaan kantaa konfliktin ratkaisemiseen. Lähi-idän eskalaatio ajoi monet kommentaattorit myös pohtimaan Kiinan kasvavaa roolia globaalina rauhanvälittäjänä. Samaan aikaan järjestetty Vyö ja tie -foorumi houkutteli muun muassa Vladimir Putinin, Viktor Orbanin ja Taleban-liikkeen edustajan vaeltamaan silkkitietä myöten Pekingiin infrahankkeita visioimaan.
Vyö ja tie -foorumin suurimpana taloudellisena antina voi pitää sadan miljardin dollarin suuruista infrahankepiikkiä, jonka Xi ilmoitti foorumin aluksi. Foorumin anti säteilee myös meneillään olevaan puolijohdesaartoon – Kiina kertoi käynnistävänsä tekoälyn kehityksen rajoitteita vastustavan globaalin hankkeen. Samaan aikaan Yhdsyvallat on tarkentanut vuosi sitten käynnistettyjä siruteknologian vientirajoitteita.
Kulttuurin ja muiden ilmiöiden saralla puolestaan käsittelyssä ovat Kiinan alhaiseen syntyvyyteen tarjolla olevat keinot sekä kiinalainen kalastuspolitiikka. Lisäksi kirjeessämme asiaa muun muassa kiinteistökehittäjä Country Gardenista ja Kiinan merivoimien kehityksestä.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä ilmestynyt “kadehdittavan hyvää Kiina-tulkintaa” tarjoava kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta. Tervetuloa myös Helsingin kirjamessuille kuuntelemaan ja tervehtimään kirjoittajia lauantaina 28.10. Senaatintori-lavalle!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Lähi-idän kriisi on Kiinalle viestintäkriisi.
The New York Times (18.10.2023): “With Putin by His Side, Xi Outlines His Vision of a New World Order”
Venäjän presidentti Vladimir Putin sai Xi Jinpingiltä kunniavieraan kohtelun Pekingissä Vyö ja tie -foorumin 10-vuotisjuhlallisuuksissa. Mitään varsinaisesti uutta ei johtajien keskusteluissa tullut julki, mutta miehet korostivat jo totuttuun tapaan vahvaa ystävyyttään, ja Putinin mukaan maiden tulisi koordinoida ulkopolitiikkojaan entistä vahvemmin. Hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvän maan presidentti loihesi myös lausumahan, että maailman konfliktit eli “ulkopuoliset uhat” ovat Venäjälle ja Kiinalle yhteisiä ja tiivistävät maiden suhdetta. Putinin yhtenä tavoitteena lienikin näyttää, että Venäjältä löytyy edelleen ystäviä ja että maa ei suinkaan ole eristyksissä. Toisaalta Putin korosti Vyö ja tie -hankkeen ohella Venäjän omia infrastruktuurihankkeita naapurialueillaan.
Silkkitien saloja oli Kiinassa ihastelemassa myös Suomen Nato- ja EU-kumppanin Unkarin pääministeri Viktor Orban, joka ei koskaan sanoisi “ei” treffeille Putinin kanssa. Ei sanonut tälläkään kertaa, mikä jätti läntiset kumppanit hämmästelemään Orbanin elämänvalintoja.
BBC (16.10.2023): “A spooked and lonely Taiwan looks for new friends”
Taiwanin presidentti Tsai Ing-wen ylisti viimeisessä kansallispäivän puheessaan taiwanilaista demokratiaa. Eturivin VIP-vieraille varatuilla kunniapaikoilla puhetta istui kuuntelemassa 13 Taiwanin virallisesti tunnustavan valtion päällysmiestä mm. Haitista, Paraguaysta ja Swasimaasta – Taiwanin viimeiset diplomaattiset ystävät. Taiwanin ystävien piiri on kaventunut, kun Kiina on tarjonnut diplomaattisen tunnustuksen porkkanaksi omaa, isompaa shekkivihkoaan. Samaan aikaan Kiinan sotilaallinen mahtailu Taiwanin ympärillä on koventunut. BBC:n artikkelin mukaan Taiwan etsiikin nyt vimmalla uusia ystäviä, jotka jakaisivat demokraattisen arvomaailman ja tukisivat Taiwania selviytymistaistelussa autoritaarisen jättinaapurinsa kanssa. Tällaisesta kumppanista oivan esimerkin tarjoaa Liettua, joka salli Taiwanin perustaa Vilnaan oman kaupallisen edustustonsa vuonna 2021 Kiinan raivoa uhmaten. Demokraattisten arvojen buustaamiseksi Taiwan on luvannut investoida Liettuaan siruteollisuuteen, ja vastapainoksi mm. liettualainen IPA, rommi ja suklaa ovat päätyneet taiwanilaisten supermarkettien hyllylle nousten jopa pienimuotoisiksi hittituotteiksi.
The Ulkopolitist (15.10.2023): “Kiinan rauhanvälityspyrkimykset ovat kiinteä osa sen uutta ulkopolitiikkaa”
Maaliskuussa Kiina pääsi paistattelemaan parrasvaloihin rauhantekijän roolissa, kun Iran ja Saudi-Arabia palauttivat diplomaattisuhteensa Kiinan myötävaikutuksella. Neuvottelujen tukeminen on vain yksi esimerkki Kiinan kasvaneesta kiinnostuksesta toimia rauhanvälittäjänä maailman lukemattomissa kriisipesäkkeissä. Sasu Katajamäen The Ulkopolitistille kirjoittaman artikkelin mukaan rauhanvälitys tulee nähdä osana Kiinan laajempia ulkopoliittisia ja diplomaattisia tavoitteita. Se pyrkii luomaan vakautta Kiinan lähiympäristöön (esimerkiksi Myanmarissa) sekä tukemaan Vyö ja tie -aloitteen edistymistä konflikteille herkillä alueille. Mitä merkittävämmän osan rauhanvälitys Kiinan ulkopolitiikassa kuitenkin saa, sitä enemmän se väistämättä ajautuu ristiriitaan maan perinteisen “puuttumattomuuspolitiikan” linjausten kanssa. Kiinan rauhanoffensiivista kirjoitti myös Helsingin Sanomat.
Financial Times (15.10.2023): “Israel-Hamas war tests China’s Middle East ambitions“
FT:n mukaan Israelin ja Hamasin välillä eskaloitunut konflikti koettelee Kiinan toistaiseksi hyvin menestyksekästä Lähi-idän politiikkaa, jossa Kiina on tasapainoillut alueen myriadeissa konflikteissa talousyhteyksiään samaan aikaan tiivistäen. Kiinasta onkin kehittynyt keskeinen pelaaja Lähi-idässä, ja vaikka sen sotilaallinen läsnäolo alueella on edelleen lähes olematon, on Kiina jo alueen suurin kauppamahti. Toistaiseksi Kiinan suhtautuminen Hamasin ja Israelin väliseen konfliktiin onkin ollut tyypillisen abstrakti ja saippuainen: Kiina ei ole suoraan kritisoinut Hamasin hyökkäystä, mutta on kannustanut osapuolia tulitaukoon, siviilien suojeluun ja humanitaarisen avun järjestämiseen.
Lähemmin tarkasteltuna reaktio paljastaa kuitenkin Kiinan puolueellisuuden kriisissä, kuten The Diplomat nosti analyysissään esiin. Kiinan kommunistinen puolue on solminut suhteet Palestiinan vapautusjärjestön kanssa jo 1964, ja tukenut sittemmin sitkeästi itsenäisen Palestiinan valtion perustamista. Kiina on myös järjestelmällisesti tarjonnut ns. “kahden valtion mallia” Israelin ja Palestiinan konfliktin lopulliseksi ratkaisuksi, ja nosti saman ehdotuksen esiin myös uusimman eskalaation yhteydessä. Israelissa Kiinan vankka tuki Palestiinalle voi kurtistaa kulmakarvoja, sillä suhteet Kiinaan (etenkin taloudelliset) ovat olleet tiiviit ja mutkattomat jo vuosikymmeniä.
The Guardian (8.10.2023): “Campaigners aim to lower support for China on UN human rights council”
Erimaalaisista kansanedustajista koostuva verkosto Interparliamentary Alliance on China lobbasi YK:n jäsenvaltioita olemaan äänestämättä Kiinaa uudelle kaudelle YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Varsinaista käänteentekevää efektiä lobbauksella ei alun alkaenkaan voinut olla, sillä Kiinalla ei ollut vastaehdokkaita oman alueensa paikalle neuvostossa. Verkosto pyrki kuitenkin ilmaisemaan vastustusta Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaa kohtaan, ja tavoitteena oli laskea äänimäärää Kiinan vuonna 2020 keräämistä 139 äänestä. Lobbaus kohdistui muun muassa Latinalaisen Amerikan maihin. Lobbaaminen ei kuitenkaan näytä tehonneen, sillä Kiina valittiin uudelle kaudelle 154 äänellä.
Lyhyesti:
- BBC (18.10.2023): MI5-tiedustelupalvelun johtaja sanoo Kiinan vakoilun olevan “mittakaavaltaan eeppistä” Britannian maaperällä.
- Helsingin Sanomat (17.10.2023): Suomessa keskusrikospoliisi selvittää myös Balticconnector-kaasuputken rikkoutumisen aikaan lähistöllä liikkuneen kiinalaisaluksen taustaa ja toimintaa.
- Reuters (14.10.2023): EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell Pekingissä, kehotti Kiinaa ottamaan EU:n vakavasti ulkopoliittisena toimijana.
- BBC (11.10.2023): Australialainen toimittaja Cheng Lei vapautettiin kolmen vuoden pidätyksen päätteeksi.
Talous
Kuumaa: Piikki auki silkkitiellä.
Bloomberg (20.10.2023): “Country Garden Default Is All But Official, Restructuring Looms”
Pitkään kuilun partaalla roikkunut kiinteistökehittäjä Country Garden on jättänyt dollarimääräisen velkansa maksuerän maksamatta tällä viikolla ja odotusarvoista on, että yhtiö julistetaan lähiaikoina maksukyvyttömäksi. Country Garden on sanonut julkisesti, ettei se pysty heikon myyntinsä ja Kiinan asuntomarkkinoiden heikkouden vuoksi suoriutumaan ulkomaisista veloistaan ajoissa. Velkojat ja koko kiinteistömarkkina odottavat nyt yhtiöltä saneeraussuunnitelmaa. Yhtiön kokonaisvelkataakka liikkuu 175 miljardin euron tietämillä, josta tosin ulkomaista, dollarimääräistä velkaa on “vain” noin 10 miljardia euroa.
AP (18.10.2023): “China’s Xi promises open markets and billions in new investments for ‘Belt and Road’ projects”
Venäjän presidentin lisäksi noin 130 muun maan edustus oli koolla Pekingissä kuluneella viikolla, kun Kiina piti kolmanneksi Vyö ja tie -foorumiksi naamioidut silkkitie-infrahankkeen kymmenvuotisbileet. Vyö ja tie -leiman ovat saaneet hyvin erilaiset Kiinan fasilitoimat ulkomaiset rakennushankkeet, kuten voimalat, lentokentät, moottoritiet, jopa kokonaiset talousalueet. Kymmenen vuotta sitten aloitettua hanketta selvästi vihreämmän painotuksen saaneen foorumin Mahtavassa kansansalissa avannut presidentti Xi Jinping kertoi, että piikki on taas isosti auki: kaksi kiinalaispankkia ovat valtuutettuja rahoittamaan yhteensä noin sadan miljardin dollarin edestä rakennushankkeita.
Eräs foorumiin Kiinan piikin perässä saapunut vieras oli Afganistanissa vallan kaapanneen Taleban-hallinnon edustaja. Taleban ilmoitti, että se pyrkii houkuttelemaan Kiinaa investoimaan muun muassa sisällyttämään Afganistanin mukaan Pakistanin talouskäytävää koskevaan hankkeeseen. Keskusteluissa on tiettävästi myös ollut kaivostoiminnan käynnistäminen Afganistanin mineraalirikkaalla maaperällä.
Xi myös julisti, että Kiina “poistaisi laaja-alaisesti esteitä”, joita ulkomaisten yritysten markkinoillepääsyyn ja investointeihin on liittynyt. Kiinan sisämarkkinoiden avaamisesta on Xin vallassaolon aikana vaikuttanut tulevan lähinnä tyhjiä toiveita nostattava fraasi, joskin Kiinan talouden kamppaillessa sitkeiden ongelmien kanssa voisi intressiä tällä hetkellä markkinoiden avaamiseen ollakin. Eri asia on sekin, kuinka paljon investointihalukkuutta yrityksillä on eritoten lännessä, joka tuntuu havahtuneen ongelmallisena pidettyyn Kiina-riippuvuuteensa.
Vyö ja tie -foorumissa Xi lanseerasi myös maailmanlaajuisen tekoälyhallintohankkeen Global AI Governance Initiativen. Lanseerauksessa ei Yhdysvaltoja mainita, mutta rivien välistä voi viittauksen tulkita, sillä hankkeen tavoitteena on ylläpitää valtioiden välistä keskinäistä kunnioitusta tekoälyä kehitettäessä sekä vastustaa ulossulkevien valtioryhmien muodostamista tekoälyn kehitystyön esteeksi. Hanke jatkaa Kiinan globaalien hankkeiden sarjaa, joihin lukeutuvat muun muassa Global Security Initiative ja Global Development Initiative.
Financial Times (18.10.2023): “China’s economy grows faster than expected in third quarter”
Kansantasavallan kansantalous näytti kolmannella vuosineljänneksellä ylittävän analyytikkojen odotukset, kun maan tilastoviranomainen kertoi kasvua kertyneen 4,9 prosenttia. Kasvun tahtia voi kuitenkin pitää maltillisena, sillä vertailuajankohtana toimii viime vuosi, jolloin Kiina piti yhä yllä koronan nollatoleranssipolitiikkaansa. Tilastobyroo olikin numeroiden äärellä synkkänä ja totesi, että samaan aikaan, kun kotimainen kysyntä sakkaa, ei myöskään ympäröivän maailman myllerrys hemmottele. Madonlukuja raportoitiin etenkin Kiinan kiinteistösektorilla, jossa uudet asuntorakentamisen aloitukset matasivat 20 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kiinteistösijoittaminen oli sekin yli 9 prosenttia pakkasella. Tilastonikkarien viesti olikin, että etenkin kipuileville kiinteistö- ja pankkisektoreille tarvitaan kipeästi lisää hallinnon vakautustoimia – vaikka toki asetetun viiden prosentin kasvutavoitteen vauhdissa ollaankin.
The New York Times (17.10.2023): “U.S. Tightens China’s Access to Advanced Chips for Artificial Intelligence”
Yhdysvaltojen lähes tasan vuosi sitten Kiinaa kohtaan määräämiä mikrosirujen ja niiden valmistamiseen tarvittavan teknologioiden vientirajoituksia on tarkasteltu vuoden aikana kaikista suunnista, ja teknologiasta on kehittynyt yksi geopoliittisen kilpailun pääväylistä. Lyhyesti tarkoituksena lienee varmistaa Yhdysvaltojen ja länsimaiden pysyvä etumatka strategisissa teknologioissa, sillä yhä edistyneempien mikrosirujen saatavuus on kuin polttoainetta niin parempien kuluttajalaitteiden kuin esimerkiksi tekoälyn kehitykselle.
Rajoitteissa on kuitenkin puutteensa, ja niitä on kutsuttu jopa epäonnistuneiksi. Ongelman on sanottu olevan ensinnäkin se, että rajoitteet eivät ole tarpeeksi laajoja, ja kiinalaisyritykset ovat pystyneet edelleenkin ostamaan tarvitsemiaan välineitä. Toiseksi monet yritykset ovat luoneet erillisiä tuotteita Kiinan markkinoille varta vasten sillä silmällä, että ne ovat teknologisesti mahdollisimman korkeatasoisia mutta eivät joudu rajoitusten alaisiksi. Yritykset siis noudattavat rajoitusten kirjainta mutta eivät välttämättä henkeä.
Nyt Bidenin hallinto on julkaissut päivityksen vientirajoituksiin, ja kyseessä on monilta osin tiukennus. Rajoituksia laajennetaan koskemaan laajempaa tuoteskaalaa ja esimerkiksi tekoälyn kehittämiseen tarkoitettujen sirujen markkinajohtajan, Yhdysvaltalaisen Nvidian, Kiinalle räätälöityjen sirujen vientiä tultaneen myös rajoittamaan. Lisäksi uudet säännökset luovat niin sanotun harmaan listan, jolla olevien tuotteiden viennistä tulee antaa ilmoitus hallitukselle. Tämä sääntö ei koske vain Kiinaa vaan myös esimerkiksi Irania ja Pohjois-Koreaa. Uudet säännökset iskenevät New York Timesin mukaan erityisesti suuriin datakeskuksiin joita käytetään tekoälyohjelmien kouluttamisessa. Kiinalaiset yritykset ostavat kuitenkin paljon prosessointivoimaa myös pilvipalveluina ulkomaisilta servereiltä, joiden rajoittaminen on hankalaa.
Lyhyesti:
- Kauppalehti (14.10.2023): Kiina on suomalaisyrityksille tärkeä markkina, mutta samaan aikaan äärimmäisen hankala turvallisuus- ja ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta.
- Helsingin Sanomat (13.10.2023): Kiinasta tullut uutuusauto ällistytti HS:n testissä.
- Wall Street Journal (6.10.2023): Panttivangiksi jääminen ei hotsita – Kiinasta tulossa “no-go-zone” länstimaisille yritysjohtajille?
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (19.10.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Bögö mapo tofulla.
ERR (19.10.2023): “Harri Tiido: Hiina liidri võimuajastu soomlaste pilgu läbi”
Viron yleisradioyhtiö tempaisee arvion Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -kirjasta, ja sen kyytipoikana pohditaan Suomen Kiina-tarkkailijaskeneä (mm. muuan Hiina nähtused -uutiskirjettä) hieman laajemminkin. Ellei eesti keelin taito täysin petä, luonnehditaan kirjaa “melko kovaksi teokseksi, joskaan ei nimeltään kovin omaperäiseksi”. Tämä ei arvostelijaa kuitenkaan yllätä, sillä arvostelussa mainitaan myös, että neljällä kirjoittajalla on itselläänkin varsin tavalliset sukunimet.
Aeon (19.10.2023): “The exam that broke society”
Professori Yasheng Huang tarkastelee laajassa esseessään Kiinan keisarillisen virkamieskokeen eli kejun historiallista merkitystä kiinalaisen yhteiskunnan autoritaarisen luonteen muovautumisessa. Kyseessä oli Kiinan keisaridynastien aikaan käytössä ollut standardisoitu koejärjestelmä, johon myös nyky-Kiinan gaokao-ylioppilaskokeen perusluonne pohjaa. Koe oli pääasiallinen reitti valtion virkamiestehtäviin, ja se muodostui käytännössä pelkästä kungfutselaisten kirjoitusten ulkoa opettelusta. Huang argumentoi, että Ming-dynastiaan tultaessa kokeesta oli muodostunut tärkeä tekijä itsenäisen ajattelun tukahduttajana ja väestön auktoriteettiuskon pönkittäjänä. Huangin mukaan kokeella oli myös tärkeä rooli siinä, ettei Kiinaan koskaan muodostunut valtiosta itsenäistä intelligentsiaa länsimaiden tapaan.
The China Project (17.10.2023): “China’s three-child policy isn’t leading to a surge in births, data shows”
Kiinan kansallisen terveyskomission viime viikolla julkaiseman raportin mukaan kahden vuoden takainen siirtyminen “kolmen lapsen politiikkaan” ei ole tuonut toivottua apua maan alhaiseen syntyvyyteen. Raportin mukaan kolmansien lapsien osuus viime vuonna syntyneistä oli vain 0,5 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Syntyneiden kokonaismäärä oli puolestaan vuonna 1949 alkaneen mittaushistorian alhaisin. Tilanteessa on kriisin makua, sillä viime vuonna Kiinan väkiluku myös laski ensimmäistä kertaa sitten Maon ajan nälänhädän. Heikkenevästä huoltosuhteesta kärsivässä Kiinassa on viime vuosina yritetty nostaa syntyvyyttä muun muassa erinäisillä tiedotuskampanjoilla ja talouskannustimilla, mutta toistaiseksi keinot eivät näy tepsineen.
Helsingin Sanomat (14.10.2023): “Orjalaivat”
Kymmenen viime vuoden aikana Montevideon satamaan Uruguayssa on jätetty kuollut kalastusalauksen työntekijä keskimäärin joka toinen kuukausi. Useimmat kuolemantapaukset ovat tapahtuneet kiinalaisilla aluksilla, jotka pyytävät mustekalaa Etelä-Amerikan kaakkoispuolella. Suurin osa alusten työntekijöistä on indonesialaisia, ja kurjassa bisneksessä ihmiskauppa, väkivalta, laiminlyönnit ja kuolemantapaukset ovat yleisiä. Kalan prosessoinnissa maan itärannikolla Kiina puolestaan käyttää Xinjiangista pakkosiirrettyä uiguurityövoimaa. Taustalla vaikuttaa Kiinan nousu kalatalouden supervallaksi: sillä on maailman merillä yli puolet enemmän kalastusaluksia kuin seuraavalla kilpailijamaalla.
The New York Times (8.10.2023): “Buzz-Cut and Brave: The Chinese Women Who Defy ‘Beauty Duty’”
Kiina-ilmiöiden lukijat saattavat muistaa, kuinka jokunen vuosi sitten Kiinan viranomaiset julistivat “neitimäiset miehet” ei-toivotuksi ilmiöksi maan viihdekulttuurissa. Konservatiivinen suhtautuminen sukupuolinormeihin toimii myös toiseen suuntaan, sillä vaikeaa on myös naisilla, jotka eivät ole tarpeeksi naisellisia. Kommunistipuolue ei ole katsonut hyvällä feminististä aktivismia, ja yhteiskunnassa ja työelämässä vanhanaikaiset sukupuolikäsitykset ovat yleisiä. Viime aikoina kasvava trendi onkin ollut ahtaasta naisen mallista kieltäytyminen. Kun aikaa ja rahaa ei kulu korkokenkiin, dieetteihin, meikkeihin ja hiustenhoitoon, naiset pystyvät keskittymään enemmän esimerkiksi koulutukseen ja urakehitykseen. Monelle naiselle siilitukka edustaa vapautta, jota konservatiivinen yhteiskunta kaipaa.
Lyhyesti:
- Sixth Tone (19.10.2023): Miltä kuulostaisi Pekingin ankalla tai Mapo tofulla höystetty burgeri? Kiinalaisketju Tastien haastaa Mäkkärin ja KFC:n Kiinan kulinaarimarkkinoilla.
- Helsingin Sanomat (17.10.2023): Näin toimii kiinalaisten lomailuhimmeli – vapaat täytyy lunastaa viikonlopputöillä.
Katsele & kuuntele
Pekingology (12.10.2023): “China’s New Navy”
CSIS-instituutin Pekingology-podcastistissa keskustellaan tällä kertaa Kiinan merivoimista ja niiden tuoreimmasta kehityksestä. Jude Blanchetten kanssa aiheesta keskustelee professori Xiaobing Li, joka on vastikään julkaissut uuden Kiinan merivoimien historiallista kehitystä perkaavan kirjan: China’s New Navy: The Evolution of PLAN from the People’s Revolution to a 21st Century Cold War.
Tapahtumat
- Suomi-Kiina-Seuran lokakuun tiistailuento: Älykkään sodankäynnin aamunkoitto?, Tiistai 24.10.2023, klo 17:00.
- Kiina Xi Jinpingin aikakaudella -teoksen ja Kiina-ilmiöiden kirjoittajakaarti Helsingin kirjamessuilla. Lauantai 28.10.2023, klo 18:30, Senaatintori-lava.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 3. marraskuuta 2023. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Anton Karppanen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy