Kiina-ilmiöt #41 – Kiina lentää jo suurmäestä, pian myös Marsiin

Posted on by Kiina-ilmiot

15.11.2019

Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.

Hongkongin mielenosoitukset ovat vaatineet ensimmäisen sivullisen kuolonuhrinsa. 70-vuotias siivoojana työskennellyt mies sai päähänsä iskun tiilinpalasesta mielenosoituksissa keskiviikkona ja kuoli myöhemmin torstaina sairaalassa. Väkivalta on yltynyt erityishallintoalueella kuluneen kahden viikon aikana jälleen molemmilla puolilla uuteen huippuunsa. Nyt jo suomalaislehdistössäkin povataan Kiinan väliintuloa.

Erityishallintoalueen koulut olivat suljettuina torstaina, liikennettä on pitkin viikkoa estetty kulkemasta ja yliopistokampuksilla on otettu matsia poliisin kanssa. Kyynelkaasu on levinnyt kaduilla nyt myös virka-aikaan. Viisi kuukautta jatkuneiden mielenosoitusten uusi piirre vaikuttaakin olevan se, että osa mielenosoittajista pyrkii halvaannuttamaan Hongkongin arjen yhä tehokkaammin. Taktiikka voi olla riskaabeli.

Taatun tuhdissa uutiskirjeessämme on tällä kertaa myös useampia otteita Kiinan toilailuista Euroopassa. Aiheet vaihtelevat reliikkidiplomatiasta ja Balkanin valtatiehankkeista tuttuihin ja turvallisiin Konfutse-instituuttien vaikuttamisoperaatioihin. Niputamme myös kommunistisen puolueen neljännen täysistunnon sanahelinän. Kulttuuriosiossamme lentävät niin Kiinan jurigagarinit kuin nykäsenmatitkin.

Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!

Uutiskatsaus

Politiikka

Kuumaa: Oikeusvaltiojärjestelmä tuhon partaalla.

New York Times (13.11.2019): “In Struggle Over Parthenon Marbles, Greece Gets Unexpected Ally: Xi Jinping” ($)

Xi Jinpingin Euroopan-kiertue jatkuu, tällä kertaa Xi seikkailee tarunhohtoisessa Ateenassa. Vaikka Kreikkahan on korkeakulttuurina vasta poikanen, onhan Kiina rummuttanut oman sivilisaationsa ulottuvan 5 000 vuoden taakse. Tästä ylhäisestä asemastaan Xi antoi voimallisen lausunnon, kun hän otti kantaa muinaisten Parthenonin marmoriveistosten palauttamisen puolesta. Ne sijaitsevat tällä hetkellä Lontoon British Museumissa ja ovat olleet jatkuva väännön aihe Kreikan ja Britannian välillä.

Kiina on osoittanut etenkin Balkanin ja Itä-Euroopan maille olevansa niiden kanssa samalla aaltopituudella silloinkin, kun Eurooppa nihkeilee ja vatvoo tukipakettiensa kanssa. Tälläkin visiitillä solmittiin jälleen 140 miljoonan jättidiili suureksi osaksi kiinalaisomistuksessa olevan Piraeuksen sataman laajentamistyöstä.

Helsingin Sanomat (12.11.2019): “Hongkongissa koulut ovat kiinni torstaina turvallisuussyistä – Mielenosoittajien uusi taktiikka on häiritä arkea niin paljon kuin mahdollista”

Tilanne Hongkongissa on kärjistynyt entisestään kuluneiden viikkojen aikana. Hesarin mukaan mielenosoittajat ovat ottaneet taktiikakseen kaupungin arjen häiritsemisen, mikä on tarkoittanut mielenosoitusten ja tuhotöiden tekemistä arkena keskellä kirkasta päivää. Samalla myös väkivalta on ollut jatkuvasti läsnä sen jälkeen, kun kuolleen opiskelijan muistoksi järjestetty kynttiläkulkue lähti käsistä. Ehkä brutaaleimmassa episodissa Manner-Kiinan kannattajaksi epäilty mies valeltiin polttoaineella ja sytytettiin tuleen.

Myös poliisin puolella vastattiin äärikeinoin, kun mielenosoittaja haavoittui vakavasti poliisin luodista tilanteessa, jossa poliisin terveyteen ei vaikuttanut kohdistuvan välitöntä uhkaa. Kaikkiaan yli 80 ihmistä on loukkaantunut pelkästään tällä viikolla. Valitettavaa on, että mielenosoitukset ovat nyt myös vaatineet ensimmäisen sivullisen uhrinsa, kun 70-vuotias mies kuoli päähänsä saamiinsa vammoihin torstaina sairaalassa.

Takana on nyt viisi kuukautta ailahtelevan väkivaltaisia mielenosoituksia. The Atlanticin raportin mukaan mielenosoittajat kokevat etteivät voi enää perääntyä, sillä silloin manner olisi voittanut ja kaupungin tulevaisuus olisi selvä. “We might as well go down fighting”, totesi eräs lehden haastattelemista mielenosoittajista. Taistelu viimeiseen mieheen -mentaliteetti on kuitenkin saanut Hongkongin huutamaan apua. Alueen poliisi varoitti, että erityishallintoalueen oikeusvaltioperiaate on tuhon partaalla. Helsingin Sanomat tulkitsi varoituksen pääkirjoituksessaan niin, että Kiinan väliintulo alkaa olemaan hyvin lähellä ja myös Yle päätyi samaan arvioon.

Yle (9.11.2019): “Ensin katosi setä, sitten kaverit katkaisivat yhteydet – joensuulainen lukiolainen pelkää myös Kiinassa asuvan uiguurimummonsa puolesta”

Ylen haastatteleman joensuulaisen, uiguuritaustaisen Shähla Idikutin setä “katosi” Xinjiangissa kaksi vuotta sitten. Mitä luultavimmin hän katosi yhdelle Kiinan pystyttämistä “uudelleenkoulutusleireistä”, jonne on vangittu erilaisten arvioiden mukaan kenties miljoona (tai jopa kolme miljoonaa) uiguuria. Idikut piti aiemmin yhteyksiä Xinjiangissa asuviin ystäviinsä Wechatin kautta, mutta nyt kaverit ovat lakanneet vastaamasta viesteihin, arvatenkin siksi, että Kiina pyrkii katkaisemaan Xinjiangin vähätkin yhteydet ulkomaailmaan. Idikutin kohtalo on muistuttaa hyvinkääläisen Harri Uyghurin tarinaa, josta Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä.

Useat tiedotusvälineet raportoivat kuluneiden viikkojen aikana myös käytännöstä, jossa han-kiinalaiset miehet ovat muuttaneet yksin jääneiden uiguurinaisten koteihin ja peräti nukkuneet samoissa sängyissä vaimojen kanssa.

CBC (7.11.2019): “There may be a message behind the new Chinese ambassador’s clothing choices”

Kiinan uusi Kanadan-suurlähettiläs Cong Peiwu vetäisi akkreditoitumistilaisuuteensa vanhan kunnon Mao-puvun päälleen, seuraten kansan johtajan, Xi Jinpingin esimerkkiä. Pukuvalinta ei ollut sattumaa vaan kertoo asiantuntijoiden tulkintojen mukaan “Maon paluusta” Kiinan politiikkaan. Koruton ja maanläheinen, kotimaassaan Sun Yat-senin mukaan Zhongshan-puvuksi kutsuttu Mao-puku viestii, että sosialismi ja vähintäänkin nationalismi on tulossa muotiin kun taas läntinen arvomaailma on hyvää vauhtia menettämässä hohtoaan.

Choice (6.11.2019) “Exporting Corruption? The Case of a Chinese Highway Project in North Macedonia”

Pohjois-Makedonian pitkään kaipaama valtatiehanke näytti yhtäkkiä kuin tipahtaneen taivaalta, kun vuonna 2012 Kiinan valtion rakennusyhtiö tarjosi auttavaa kättä ja kiinalainen pankki rahoitusta. Siitä alkoivat vaikeudet, joihin lukeutuvat esimerkiksi tunnelin kaivaminen hiekkamaahan, 60 kilometriä pitkän tien rakentaminen ilman yhtäkään liittymisramppia ja tietysti rutosti korruptiota, johon kompastui lopulta koko Pohjois-Makedonian hallitus.

Määräaikaan mennessä vain toinen kahdesta sovitusta tiestä oli valmis, ja koko projektille myönnettiin reilut 100 miljoonaa euroa lisärahaa, jotta se saataisiin maaliin 2021 mennessä. Kiina tosin ei vaikuta olevan tarinan pääpahis, vaan paikalliset virkamiehet. Tarinan opetus Kiina-näkökulmasta on kuitenkin, ettei Kiinalla ole ongelmia sopeutua rikollisiin käytänteisiin, jos milloin pääsee strategisesti tärkeää infraa rakentamaan.

China Briefing (6.11.2019): “China’s Fourth Plenum: Implications for Economic Reform”

Neljännen täysistunnon syvästä viisaudesta ammennettiin puolueen kokoushulinoiden jälkeen niin virallisen julkilausuman, lehdistötilaisuuden että täydentävien päätöslauselmien muodoissa. Pääpiirteissään keskuskomitea linjaili jo ennestään päätettyä: puolueen tulee johtaa maata kaikilla rintamilla, uudistus- ja avautumispolitiikkaa jatketaan, oikeudenmukaista hallintoa kehitetään ja yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteesta ei luovuta. Korkean tason henkilövaihdokset jäivät myös odotuttamaan itseään, mikä jätti kokouksen kokonaisannin yllätyksettömäksi.

Hongkongissa meneillään oleviin mielenosoituksiin kantautui kuitenkin kuohuttava viesti, kun keskushallinnossa Hongkongin ja Macaon lakikirjojen päällä istuva puoluepamppu ilmoitti, että Kiina “parantaa” Hongkongin hallintojohtajan valintamenettelyä. Kyseessä on sohaisu tulenarkaan aiheeseen, sillä hallintojohtajan valintaa koskevat näkemyserot synnyttivät vuoden 2014 sateenvarjoliikkeen, ja vapaat vaalit ovat myös nykyisen hallinnonvastaisen katuliikkeen vaatimuslistalla. “Parannus” tulkittiin Hongkongissa niin, että isäntämaa aikoo kiristää otettaan entisestään erityishallinnon poliittisista nimityksistä.

Vaikka jymy-ylläreitä ei saatukaan, keskusteltiin kokouksen tiimoilta kuitenkin ensimmäistä kertaa maataloussektorin avaamisesta ulkomaisille investoinneille sekä tietosuojalainsäädännön tarpeesta. Julkilausumat lupailivat myös ulkomaisten investointilain täydellistä toimeenpanoa sekä ulkomaisten yritysten ja yksityissektorin yritysten tasaveroista kohtelua valtionyritysten kanssa, todennäköisenä päämääränään uuden kauppadiilin syntymisen vauhdittaminen. Suurhankkeiden puolella Vyö ja tie -hanke loisti poissaolollaan ja Made in China 2025 -teollisuusohjelma on liudentumassa uuteen, kansalliseen avainteknologioiden kehittämisohjelmaan.

South China Morning Post (4.11.2019): “How can liberal democracies best manage China’s re-emergence as a great power?”

Miten liberaalien maiden tulisi suhtautua Kiinan nousuun ja lisääntyvään vaikutusvaltaan? Kiinassa vuodesta 1979 YK:n avustajana työskennellyt Alan Doss rauhoittelee kirjoituksessaan Kiinaan liittyviä uhkakuvia ja antaa pragmaattisia ohjeita: demokratioiden tulisi tiivistää rivinsä yhtenäiseksi blokiksi, jatkaa lähentymistä Kiinan kanssa ja harjoittaa “demokraattista kärsivällisyyttä”. Kiina voi olla valmis muutokseen (ei välttämättä demokratiaksi, mutta vähemmän autoritaariseksi), joskin muutos voi ottaa pidemmän aikaa kuin on aluksi kuviteltu.

National Interest (4.11.2019): “China Couldn’t Really Invade Taiwan, Could it?”

Taiwanin ja Kiinan välinen asetelma on pysynyt rauhanomaisena vuosikymmeniä, mutta Kiinan sotilaallisen väliintulon mahdollisuutta ei ole missään vaiheessa luettu pois. Viikon turpo-pläjäys, Ian Eastonin artikkeli National Interestissä analysoi Kiinan asevoimilta vuotaneita, Taiwania koskevia asiakirjoja, jotka kuvaavat saaren asemaa Kiinan strategisessa ajattelussa, sekä Kiinan asevoimien suunnitelmia saaren rauhanomaiseksi yhdistämiseksi.

Ohjusten lisäksi Kiina yrittää laittaa saarta ruotuun porkkanoilla. Kiina julkisti äskettäin 26 toimenpidettä, joilla Taiwanin kansalaisia ja yrityksiä houkutellaan Manner-Kiinaan. Lisäksi puoluejohto kertoi neljännen täysistunnon tiimoilta kiihdyttävänsä toimenpiteitä maiden välisen rauhanomaisen yhdistymisen saavuttamiseksi. Taiwanilaisten lohduksi Peking muisti julkilausumassa julistaa myös kunnioittavansa taiwanilaista elämäntapaa täydellisesti. Oksymoronihan tämä on, sillä taiwanilaiseen elämäntapaan kuuluu kiinteästi itsenäinen ulko- ja puolustuspolitiikka.

Lyhyesti:

Talous

Kuumaa: Näönsäilymistakuu – Finlandia Vodkasta suojeltu tuotemerkki Kiinassa.

Euro ja talous (13.11.2019): “Kiinan vanhojen kasvumoottoreiden teho hiipuu, talous kaipaa uudistuksia”

Tummat pilvet Kiinan talousnäkymien yllä jatkavat kasautumistaan. Kiinan talouskasvu hidastuu syistä, jotka eivät ole puolueen hallinnassa. Näin argumentoi BOFIT:in Juuso Kaaresvirta, jonka mukaan yksi tärkeimmistä kasvua hidastavista tekijöistä on demografia: Kiina vanhenee ja työikäisen nuorison muutto maalta kaupunkeihin ehtyy. Kasvu voisi saada potkua työn tehostamisesta ja osaamisen ehostamisesta, missä Kiinalla olisikin petraamista: vaikka koulutustaso maassa nousee nopeasti on korkeakoulutettujen määrä edelleen vain noin 10 % väestöstä, kun vastaava luku esimerkiksi OECD-maissa on noin 40 %.

Kiinan talouden näkymiä arvioi myös GNS:n pääekonomisti Tuomas Malisen erinomaisen mielenkiintoinen twiittiketju. Talouden hidastuessa merkittävimpänä mörkönä nähdään Kiinassa “keskituloansaan” (middle income trap) vajoaminen. Guardianille kirjoittava Kalifornian yliopiston professori Barry Eichengreen pohti voisiko Kiinassa syntyä “keltaliivien”, Hongkongin mielenosoittajien tai Chilen tapahtumien kaltainen “petettyjen odotusten liikehdintä”, jolloin kansa irtoaa kaduille kiroamaan hallitusta, joka on pettänyt lupauksensa paremmasta huomisesta. Se pahentaisi talouden asemaa entisestään.

Reuters (11.11.2019): “Germany’s Chinese growth engine stalls”

Kysyntä Kiinasta on ollut keskeisenä voimana tukemassa Saksan teollisuutta, erityisesti auto- ja muuta koneteollisuutta. Vienti Kiinaan kohosi huippuvuonna 2018 jopa 93 miljardiin dollariin. Kiinan kysyntä on kuitenkin ehtymässä, mikä ei ole Saksan jo muutenkin supistuvalle taloudelle ilouutinen. Kiinan oma autoteollisuus etsii sen sijaan keinoja potkia maan sisäistä autokauppaa uuteen nousuun, erityisesti maaseudulla.

Helsingin Sanomat (11.11.2019): “Alibaba myi ”sinkkujen päivän” iltaan mennessä melkein yhtä paljon tavaraa kuin Amazon koko kolmannella vuosineljänneksellä”

“Sinkkujen päivä”, 11.11. on uusi tekosyy pistää rahaa haisemaan erityisesti verkkokaupassa. Kiinalainen verkkokauppa Alibaba myi kyseisenä “ystävänpäivän vastavoiman” päivänä noin 27 miljardin euron edestä tavaraa, mikä on kerrassaan psykedeelinen luku: 80 prosenttia pääkilpailijan, Amazonin koko kolmannen kvartaalin myynnistä. Hesarin arvion mukaan kyseessä on jo mahdollisesti maailman suurin alennusmyyntitapahtuma, mikä näkyy hurjien myyntilukujen ohessa myös esimerkiksi pakkausjätteen määrän tilapäisenä piikkinä.

Politico (4.11.2019): “EU and China strike deal to protect gourmet food names”

Autenttisia ruokatuotteita hifistelevien gourmet-asiantuntijoiden on nyt syytä olla mehuissaan Euraasian molemmin puolin. EU ja Kiina ovat päässeet sopimukseen elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmästä, jolla suojataan vakiintuneen nimen omaavia tuotteita väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä. Sopimus pitää sisällään 100 eurooppalaista ja kiinalaista tuotetta, joihin kuuluvat muun muassa samppanja, gorgonzola, Nanjingin suola-ankka ja Lapsang Souchongin tee. Suomea tuotelistalla edustaa 芬兰伏特加, Finlandia Vodka! Sopimuksen rahallinen arvo ei ole päätä huimaava, mutta diili antaa eurooppalaisille valmistajille Kiinan elintarvikemarkkinoilla selvän kilpailuedun. Vakiintuneiden tuotenimien brändejä hyödyntävät muiden maiden tuottajat joutuvat sopimuksen myötä vaihtamaan tuotteidensa nimet vähemmän tunnettuihin.

Project Syndicate (5.11.2019): “China Needs Economic Stimulus”

Kiinan seuratuimpiin ekonomisteihin lukeutuva Yu Yongding argumentoi Kiinan tarvitsevan lisää elvytystä. Muun muassa Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemiassa ja Kiinan keskuspankissa työskennelleen Yun mukaan Kiinan velkaantumiseen liittyvät riskit on yliarvioitu ja varaa elvytykselle löytyy rutkasti. Pääministeri Li Keqiangin tuoreen lausunnon mukaan “vastasyklistä politiikkaa” tulisi “tehostaa”, jotta kasvutavoitteissa pysyttäisiin, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Lyhyesti:

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (14.11.2019)

Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (7.11.2019)

Kulttuuri ja ilmiöt

Kuumaa: Mangot, Mars, Melo ja musta surma.

Helsingin Sanomat (14.11.2019): “Tämä tiedetään Kiinan keuhkorutto­tapauksista – vuosittain tuhat ihmistä maailmassa sairastuu ruttoon, Suomessakin on varauduttu”

Pekingissä on raportoitu keuhkoruttotapauksista. Sairaalaan viedyt kaksi keuhkoruttopotilasta saivat tartunnan Sisä-Mongoliassa, minne on nyt lähetetty tutkijoita selvittämään taudin alkuperä.. Sairaus on brutaali ja sen kuolleisuusluvut ovat 90 prosentin luokkaa ellei antibioottikuuria päästä aloittamaan pikaisesti. Ruttoepidemiaa ei kuitenkaan pääse syntymään, arvioivat asiantuntijat, sillä silloin tällöin esiintyvät tapaukset saadaan hyvin hallintaan. Toisin kuin pahamaineisen sikaruton kohdalla, ihmisiin tarttuvan ruton torjunta ja eristäminen hoidetaan Kiinassa erittäin tehokkaasti, arvioi Hesarin haastattelema bakterologian professori Mikael Skurnik.

BBC (6.11.2019): “Why Chinese rappers don’t fight the power”

Kansainvälisesti näkyvin ja menestynein kiinalainen hiphopryhmä Higher Brothers saa näkyä ja menestyä, koska se ei puhu politiikasta. Päinvastoin, he vievät maailmalle ylpeänä kiinalaisuuttaan ja ottavat kantaa muun muassa Hongkongin mielenosoittajia vastaan. Kaukana ollaan siis epätasa-arvon korostamisesta taikka Public Enemyn ja Kendrick Lamarin kaltaisten räppäreiden yhteiskuntakritiikistä. (Sivuhuomiona: ryhmän yhdellä räppärillä Melolla on täyskaima Suomessa!) Toki kaikki hiphop Kiinassa ei ole pelkkää Kiinan valtion viestin esiin tuomista, vaikka suosituimmat tekijät sitä harjoittavatkin – maanalaisesta liikehdinnästä esimerkkinä vaikkapa tänä syksynä linkkaamamme The Atlanticin minidokumentti Chengdusta.

The Guardian (6.11.2019): “‘Alarming’ Chinese meddling at UK universities exposed in report”

Kiinan sekaantuminen saarivaltion asioihin ja erityisesti sananvapauskysymyksiin on herättänyt huolta jo jonkin aikaa. Nyt huolensa on tuoreessa raportissaan osoittanut myös Britannian parlamentin ulkosuhteiden komitea. Raportin mukaan on selviä viitteitä, että autokratiat pyrkivät muokkaamaan yliopistoissa tehtyä tutkimusta mieleisekseen, eikä akateemista vapautta ole muistettu suojella kunnolla moisilta vaikutusyrityksiltä. Komitean mukaan esimerkiksi Kongfutse-instituutit ovat muun muassa takavarikoineet Taiwania koskevia esitelmiä. Myös kiinalaisten opiskelija- ja tutkijajärjestöt, sekä pakolaisten vakoilu nostettiin raportissa esiin.

Yle (5.11.2019): “Mika Kojonkosken ihmiskoetta muistuttavasta Kiina-projektista kuuluu kummia: vuosi sitten ensi kertaa suksia testannut hypännyt jo 123 metriä”

Vuosi sitten kansaa huvittivat kuvat ensi kertaa mäkihyppysuksille nousseista kiinalaisista, joista oli määrä kasata joukkue Pekingin olympialaisiin. Matkaa huippumäkihyppääjiin on vielä kilometrejä, kuten Mika Kojonkoski sanoo, mutta esimerkiksi nuoret naishyppääjät ovat jo keränneet pisteitä kansainvälisistä kisoista. Kehitystä on siis tapahtunut nopeasti, mutta on koulukin ollut kova: kiinalaisilla on alla huomattavasti enemmän hyppyjä tänä vuonna kuin huippuhyppääjillä. Lisäksi edistymistä monitoroidaan herkeämättä ja heikoimmat putoavat pelistä armotta. Esimerkiksi Kojonkosken kollegan, norjalaisen Kjetil Strandbåtenin koulima joukkue lakkautettiin sen jälkeen, kun Kojonkosken kasvatit pärjäsivät paremmin Slovenian Planicassa järjestetyllä leirillä.

Atlas Obscura (4.11.2019): “How a Fruit Basket From Mao Made China Mad for Mangoes”

Valtavan kiehtova anekdootti kulttuurivallankumouksen aikana riehuneesta mangomaniasta kuvastaa hyvin autoritaarisen kulttuurin pähkähulluimpia piirteitä. Maon lahjaksi antama mangokori sai kansan kirjoittamaan mangoista kuumeisesti runoja, lauluja, maalaamaan maalauksia ja ottamaan hedelmät mukaan hurmoksellisiin valokuviin. Mangoille järjestettiin jopa omia näyttelyitä, joihin hedelmiä kyyditettiin lentokoneissa, junissa ja autoissa niille varatuilla istuimillaan. Mangon palvonta saavuttiin niin fanaattiset mittasuhteet, että työläiskapinalliset nauttivat mangosta tehtyä teetä ehtoollisen kaltaisissa rituaaleissa. Päätyipä mangon nimiin ainakin yksi ihmisuhrikin.

CNN (4.11.2019): “China perfected fake meat centuries before the Impossible Burger”

Kiinaan on pitkän historiansa kehittynyt varsin vireä, kasvipohjainen keittiökulttuuri. Vaikkei maa olekaan samanlainen kasvissyönnin suurvalta kuin Intia, ovat kiinalaiset keittiömestarit duunanneet sienistä, pavuista ja tofusta herkullista lihankorviketta jo parin tuhannen vuoden ajan. Kiinalainen “imitaatioruoka”, kuten lihaa muistuttavia ruokia kutsutaan Kiinassa, tulee maultaan ja suutuntumaltaan ilahduttavan lähelle ehtaa tavaraa. Siksi onkin sääli ettei kiinalaista keinolihaosaamista ole markkinoilla näkynyt, vaan markkinajohtajiksi on noussut lännen laboratorioissa kehitellyt nyhtikset, pjölkit ja sun muut sörsselit.

Lyhyesti:

Katsele & kuuntele

BOFIT (13.11.2019): “BOFIT Kiina-tietoisku: Kaksi vuosikymmentä BOFIT Kiina-analyysiä”

Kahden ja puolen tunnin tallenne Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Kiina-katsauksesta. Pakollinen rautaisannos kaikille Kiinan taloutta lähemmin seuraaville, joka kattaa kaiken olennaisen talouspolitiikasta, kauppasotaan ja Kiinan talouden hidastumisen vaikutuksista Suomeen.

CSIS (5.11.2019): “Taiwan’s Close Watch on Hong Kong Protests”

Center of Strategic and International Studies keskustelee China Power -podcastissaan Hongkongin, Taiwanin ja Kiinan keskinäisestä dynamiikasta. Kiina on flirttaillut ajatuksella, että Taiwanille luotaisiin erityishallintoalueen status Hongkongin tapaan. Ajankohta lienee huono moisille ehdotuksille, kun katsoo, mitä Hongkongissa tapahtuu. Taiwanin istuvan presidentin Tsai Ing-Wenin kannatus onkin saanut uutta nostetta vaalien lähestyessä, sillä Tsain vaalimantrana on Kiinan kovapintainen vastustus.

Yle (4.11.2019): “Kioski Gaming – Miksi pelijätit sotkeutuvat Kiinan politiikkaan?”

Ylen nuorisolaisohjelma pureutuu pelifirmojen ja Kiinan jännitteiseen suhteeseen. Se tuli ilmi viimeistään, kun Blizzard-peliyhtiö antoi langetti tuntuvia rangaistuksia e-pelaajalle, joka otti kantaa Hongkongin vapauden puolesta. Tapauksessa erikoista on se, että Blizzard on suurista pelifirmoista niitä harvoja, jotka eivät vielä ole kiinalaisen teknologiajätti Tencentin taskussa. Klipissä otteita myös muista pelifirmoista silittämässä Kiinaa myötäkarvaan.

Tapahtumat

** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.

Lopuksi

Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 29. marraskuuta 2019. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.

Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä sekä kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.

Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.

Uncategorized Uutiskirje

1 thought on “Kiina-ilmiöt #41 – Kiina lentää jo suurmäestä, pian myös Marsiin”

  1. Paluuviite: Kiina-ilmiöt #55 – Lumi, Pyry ja yritysvastuu - Kiina-ilmiöt

Comments are closed.