30.4.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Diplomaattiset suhteet Kiinan kanssa ovat kahden viikon aikana kiristyneet ympäri maailmaa. EU:n alaisuudessa toimivan disinformaatioyksikön epäillään muuttaneen raporttiaan Kiinan harjoittamasta valeuutisten levittämisestä, mikä on saanut europarlamentaarikot vaatimaan selvitystä asiasta. Australian ja Kiinan suhteet ovat puolestaan tulisilla hiilillä, kun Australian johto on vaatinut itsenäistä tutkintaa koronaviruksen alkuvaiheista. Helppoa ei ole Kiinan kanssa suhteiden ylläpitäminen Harvardissakaan, kuten kirjeestä ilmenee. Thaimaan kanssa kiistat ovat puolestaan äityneet sosiaalisen median sissisodaksi.
Lisäksi käymme vappunumerossamme läpi hetken tärkeimpiä netti-ilmaisuja, suojaikärajan nostoa Kiinassa sekä talouden kuvaa muun muassa ulkomaisten vierastyöntekijöiden ja laskevien toimistovuokrien kautta. Iloista työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa jokaiselle!
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Railoja EU-suhteessa.
China Media Project (27.4.2020): “Returning to the Main Theme”
Kevät koittaa ja propagandaviranomaisten työjärjestyksessä on jo palattu koronaa edeltävään normaaliin päiväjärjestykseen. Disseminaatioäänitorvien sisältö on vaihtunut luontevasti köyhyyden vastaisen sotaan, kampanjaan jolla on keskeinen rooli Xi Jinpingin politiikasta ja tämän visiossa Kiinasta suurvaltana, mahtitekijänä ja inhimillisen hyvinvoinnin tyyssijana.
Virallisena tavoitteena on hävittää maaseudun absoluuttinen köyhyys, jonka rajaksi on Kiinassa määritelty 430 dollaria vuodessa. Tämä tavoite taas tukee kohtuullisen hyvinvoivan ja vauraan, xiaokang-yhteiskunnan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä. Tällöin puolue voi satavuotisjuhlavuotenaan 2021 osoittaa saavuttaneen toisen kahdesta satavuotistavoitteesta. Käytännössä koko Xin sekä puolueen legitimiteetti lepäävät viime kädessä satavuotistavoitteen megalomaanisilla harteilla. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin tavoitteet saavutetaan niin että heilahtaa, mutta kysymysmerkkinä onkin, voiko vanhoihin toimintamalleihin enää luottaa talouden sakatessa ja sisäisen vakauden järkkyessä?
Yle (26.4.2020): “Kiina painosti EU:n disinformaatioyksikköä lieventämään raporttia, joka arvostelee Kiinaa – suomalaismeppi Ylelle: ‘Vakava asia, jos paljastuu todeksi’”
Kiinaa on syytetty koronavirusepidemian aikana disinformaation ja valeuutisten levittämisestä. Moisen syytöksen olisi esittänyt myös EU:n alaisuudessa toimiva disinformaatioyksikkö EAAS, ellei Kiina olisi painostanut sitä muokkaamaan raporttiaan, väittävät diplomaattilähteet. Useiden lehtien saamien tietojen mukaan kiinalaiset diplomaatit olivat raportin draftin nähtyään viestineet, että mikäli raportti julkaistaan, tulevat EU:n Kiina-suhteet kärsimään ja avustukset Kiinasta EU:hun laitetaan jäihin. Väitös on kova, ja joukko meppejä (mm. vihreiden Alviina Alametsä) on jo vaatinut EU:n ulkosuhdehallinnolta selvitystä asiasta. Uutisen noteerasi myös Helsingin Sanomat.
MERICS (21.4.2020): “Europe’s sobering crisis”
Vuodesta 2020 piti tulla Kiinan ja EUn suhteiden merkkivuosi, jolloin esimerkiksi paljon puhuttu investointisopimus nuijittaisiin läpi. Merkkivuosi onkin luvassa, mutta hieman toisenlaisissa tunnelmissa, arvioi Merics-tutkimuslaitoksen Lucrezia Poggetti. Vaikka Kiina on saavuttanut epidemian alkuvaiheessa pieniä soft power -voittoja joissain maissa (kuten Italiassa ja Unkarissa) ovat Kiinan peittely-yritykset ja yleinen epäluotettavuus iskeneet suuren lommon Kiinan brändiin. Nämä tekijät ajavat EU:n arvioimaan suhdettaan Kiinaan uudelleen jahka pöly on laskeutunut. Samanluontoiseen arvioon päätyi myös Bloomberg: juuri kun Kiinalla olisi tilaisuus loistaa globaaleissa parrasvaloissa vastuullisena johtajana, ampuu se aggressiivisella diplomatialla itseään jalkaan.
SBS News (21.4.2020): “Australia and China clash over independent inquiry into coronavirus pandemic”
Australian hallitus on ryhtynyt vaatimaan avointa ja itsenäistä tutkintaa koronaviruksen alkuvaiheista. Pääministeri Scott Morrisonin mukaan kyseessä ei ole kritiikki, vaan yksinkertaisesti tärkeä asia julkisen terveyden näkökulmasta. Itsenäistä tutkintaa vaativien äänten joukkoon liittyivät sittemmin myös Uusi-Seelanti ja Ruotsi.
Kiina on vastustanut kovin sanoin moisen tutkimuksen käynnistämistä. Kiinan ulkoministeriön virallisen näkemyksen mukaan Kiina on ollut epidemiaan liittyvän tiedon suhteen avoin ja läpinäkyvä, ja kyseisen kaltaisen tutkimuksen ehdottaminen on loukkaus Kiinan tekemiä uhrauksia kohtaan. Sittemmin Kiina on lisännyt kierroksia ja uhkasi rajoittavansa viinin ja naudanlihan tuontia Austaliasta, mikäli maa jatkaa painostustaan. Nationalistisen sanomalehden, Global Timesin päätoimittaja Hu Xijin kutsui puolestaan Australiaa “purkaksi Kiinan kengänpohjassa”. Australian hallitus ei kuitenkaan ainakaan alustavasti vaikuta olevan perääntymässä vaatimuksistaan.
Reporters Without Borders (RSF) 2020 World Press Freedom Index (21.4.2020): “Asia-Pacific – hyper-control and national-populist excesses”
Reporters Without Borders -järjestö on julkaissut vuotuisen lehdistönvapauslistauksensa, joka kertoo entistä karumpaa kieltä kiinalaisen kulttuuripiirin tilanteesta. Kiina kyntää totuttuun tapaan pohjamutia neljänneksi viimeisellä sijalla 180 maan listauksessa, ja mielenosoitusten ravistelema Hongkong sai tänä vuonna kyseenalaisen kunnian olla yksi eniten sijoitustaan heikentäneistä alueista pudottuaan seitsemän pykälää sijalle 80. Singapore koki yhtä suuren pudotuksen sijalle 158 säädettyään ”orwellilaiseksi” kuvatun valeuutisten vastaisen lain. Valopilkkuna toimii jälleen Taiwan, joka sijalla 43 on heti Etelä-Korean jälkeen Aasian kärjessä.
Foreign Policy (16.4.2020): “No, the Coronavirus Will Not Change the Global Order”
Soft power -käsitteen luoja Joseph Nye toppuuttelee puheita Kiinan nousemisesta koronaviruksen jälkeisen maailmanjärjestyksen ytimeen. Kiinan yritykset kääntää koronavirus-narratiivi omaksi edukseen eivät ole menneet maailmalla läpi, kuten eivät Kiinan aiemmatkaan yritykset pehmeän vallan rakentamisessa, sillä “paras propaganda ei ole propagandaa”. Nye ei näe mullistusta myöskään kovan vallan fundamenteissa: geopolitiikka suosii epidemian jälkeenkin ystävien ja valtamerien ympäröimiä Yhdysvaltoja, Kiinan talous oli heikkenemässä jo ennen epidemiaa ja myös Kiinan demografinen kehitys näyttää synkältä: maan työikäinen väestö vähenee siinä missä se Yhdysvalloissa kasvaa. Kokonaisuutena Nyen analyysi muistuttaa Kiina-ilmiöiden julkaisemaa kommenttia samasta aiheesta.
Helsingin yliopisto (2020): ”On Building a Community of Shared Future for The United Nations – Analysis on China’s Performance in The United Nations General Assembly 2013–2018”
Huomio: tekstin on kirjoittanut opinnäytetyön tekijä, mikä on saattanut vaikuttaa tiettyihin ensimmäisessä virkkeessä käytettyihin tekstillisiin ratkaisuihin.
Lupaavan Kiina-tutkijan väkivahva ja rakastettu ensigradu, joka käsittelee Kiinan roolia YK-järjestelmässä, tarkemmin ottaen YK:n yleiskokouksessa. Opinnäytteelle tyypillisesti teos on hieman lukijavihamielinen, mutta tulososion lukemallahan näistä selviää. Sieltä ilmenee muun muassa, että Kiina on presidentti Xi Jinpingin kaudella suurvalloista aktiivisin toimija YK:ssa, kun aktiivisuutta mitataan maiden osallistumisella päätöslauselmien laatimiseen. Kiina on myös saanut taakseen määräenemmistön eli noin 120 valtiota, jotka tukevat tai eivät ainakaan asetu Kiinaa vastaan YK:n päätöksenteossa. Suurin osa Kiinan edistämistä päätöslauselmista kelpasi koko kansainväliselle yhteisölle, mutta kiistanalaisia teemojakin on. Enemmistön tuki onkin taannut Kiinalle aseman, jossa se saa länsimaisista ihmisoikeus- ja vapauskäsityksistä poikkeavia esityksiään läpi yleiskokouksessa.
“Kiina on jo vuosia rakentanut YK:ta mieleisekseen”, totesi myös Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan, joka käsittelee Kiinan kasvanutta vaikutusvaltaa YK:n alaisissa järjestöissä, muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO:ssa.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (30.4.2020): Hongkong ja matka kohti nukkevaltiota – epäselvät toimintavaltuudet hämärtävät autonomiaa.
- CNN (29.4.2020): Puoluejohto päättänyt kaksoiskokouksen pitämisestä 22.5.
- Hong Kong Free Press (28.4.2020): Demokratiamielenosoittajia puukottanutta miestä sympannut hongkongilaistuomari hyllytettiin asiaa koskevista oikeudenkäynneistä.
- BBC (25.4.2020): Kiinaa uhmannut kirjakauppias avasi Hongkongista häädetyn Kiina-kriittisen kauppansa uudelleen Taiwanilla.
- Hong Kong Free Press (24.4.2020): Göteborg katkaisee ystäväkaupunki-suhteensa Shanghaihin samalla kun Ruotsin viimeisetkin Kiinan tukemat opinahjot sulkevat ovensa.
- EU Observer (23.4.2020): Euroopan komissio esittää, että EU:n yliopistoille nimitettäisiin siviilivastavakoilijoita estämään vieraiden valtojen, esimerkiksi Kiinan mahdollisia pyrkimyksiä.
- Northeast Now (22.4.2020): Kiinan epäillään välittäneen Myanmarin kapinallisille aseita Bangladeshin kautta.
Talous
Kuumaa: Hylätyt talot, autiot pihat.
South China Morning Post (29.4.2020): “Office vacancy rates in China’s commercial hubs surge to highest level on record as rents amid pandemic headwinds”
Kiinan ykköstonteilla sijaitsevat kiinteistöt kumisevat tyhjyyttään, uutisoi South China Morning Post. Toimistotilojen vuokrat olivat laskussa jo kauan ennen koronakriisiä, mutta nyt neljän suurimman kaupungin tyhjien toimistotilojen määrä on ensi kertaa ylittänyt 15% kokonaispinta-alasta, mikä tekee yli seitsemän miljoonaa neliömetriä. Toimistojen vuokraajille ilahduttavaa on, että hinnat todennäköisesti jatkavat laskuaan, sillä toimistokiinteistöjen määrä on edelleen lisääntymässä. Kokonaisuudessaan vuokrien odotetaan tippuvan 3–5 prosenttia Pekingin, Shanghain, Guangzhoun ja Shenzhenin kaupungeissa.
Sixth Tone (29.4.2020): ”China Banks on ‘Consumption Coupons’ to Stimulate Economy”
Trumpin shekkien tapaan Kiinan useissa kaupungeissa kotimaista kulutusta houkutellaan kansalaisille jaettavilla elektronisilla kupongeilla. Kupongit ovat käytössä tai tulossa käyttöön ainakin 25 kaupungissa ja maakunnassa. Ne ovat osa kauppaministeriön 30-kohtaista ohjelmaa, jolla yhteiskunta rehabilitoidaan koronan jäljiltä. Syytä kulutuksen voimauttamiseen onkin, sillä säästäväiset kiinalaiset ovat vetäneet säästöhousujaan entistä korkeammalle. Tammi-maaliskuussa kiinalaisten kulutustuotteisiin käyttämä raha pieneni 19 prosenttia ja samaan aikaan kotitaloudet säästivät 6,6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hangzhousta kuuluu jo hyvää: tutkimus osoitti, että valtion kuponkiin kuluttamaa yhtä yuania kohtaan ihmiset kuluttavat 3,5 yuania.
Foreign Affairs (27.4.2020): “Chinese Debt Could Cause Emerging Markets to Implode”
G20-maat ovat yhdessä tuumin luvanneet velkahelpotuksia kehittyville talouksille. Koronaepidemia uhkaa iskeä rajusti näiden maiden ulkomaisista valuutoista riippuviin talouksiin ja velanmaksukykyyn. Yleensä kehitysmaiden ylimpänä ystävänä esiintyvä Kiina on kuitenkin asettunut poikkiteloin hanketta vastaan. Kiina kannattaa velkahelpotuksia mutta kieltäytyy sisällyttämästä Vyö ja tie -hankkeen nimissä tehtyjä lainoja helpotuksiin. Yhdeksi maailman suurimmaksi velkojaksi ampaissut Kiina on Vyö ja tie-hankkeen nimissä jakanut lainoja 130 miljardin dollarin edestä, etupäässä kehittyviin talouksiin. Lainapotin kautta Kiina pitelee hyppysissään merkittävää valtaa. Esimerkiksi Djiboutin velka Kiinalle vastaa 80 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan kun Kiina perii lainoista reilua korkoa, maa lainaa itse rahaa edulliseen hintaan länsimaisilta sijoittajilta.
South China Morning Post (25.4.202): “Coronavirus: China faces fight to hang onto foreign manufacturers as US, Japan, EU make Covid-19 exit plans”
Maailman kolme suurinta talousjättiä, EU, Japani ja Yhdysvallat ovat ryhtyneet vakavissaan laatimaan suunnitelmia Kiinan taloudesta irtaantumisesta. Esimerkiksi Japani on jo ilmoittanut perustavansa yli kahden miljardin dollarin rahaston Kiinasta vetäytyvien yritysten tueksi, ja EU:n kauppakomissaari Phil Hogan ilmoitti, että pandemia rauhoittuessa EU ryhtyy vähentämään kauppariippuvuuttaan Kiinasta. Yhdysvaltain Kansallisen talousneuvoston johtaja Larry Kudlow suositteli samaa politiikkaa myös Yhdysvalloille. SCMP:n juttusarja seuraa tilanteen kehittymistä ja sen vaikutuksia.
BBC (25.4.2020): “Jack Ma: The billionaire trying to stop coronavirus (and fix China’s reputation)”
Kiinan Bill Gates, Jack Ma on alkanut nostaa profiiliaan globaalina filantrooppina, kertoo BBC henkilökuvassaan. Samalla kohenee myös someprofiili, sillä Ma liittyi Twitteriin vastikään maaliskuussa. Filantropian suhteen Ma on erinomaisessa asemassa juuri nyt, sillä hänellä on sekä pääomaa että keskeiset logistiikkaketjut, joiden turvin lähettää hengityssuojaimia ja muita hygieniatarpeita niitä kaipaaviin maihin. Man toimia onkin ylistetty maailmalla kovaan ääneen – niin kovaan, että puolueen johtopalleilla saattaa olo käydä kärttyisäksi. Eihän se sopisi, että kapitalismin perikuva valtaisi valokeilan koronaviruksen vastaisessa taistelussa, vaikka puolueen jäsen onkin.
Nikkei Asian Review (19.4.2020): ”China’s factories struggle without key import: foreign talent”
Jos on Suomi havahtunut omavaraisuuskapeikkoon kasvomaskien suhteen, niin kohta on maailma kokemassa seuraavan järkytyksen. Suojamaskien luvatussa maassa, Kiinassa, nimittäin valmistetaan todennäköisesti myös sinun iPhonesi ja muut elektroniikkavimpaimet. Sitkeä ongelma on ollut se, etteivät Kiinaan tuotantoaan ulkoistaneiden yhtiöiden asiantuntijat pääse matkustamaan Kiinaan koronan aiheuttamien rajoitusten takia. Ongelma koskee toki myös kiinalaisia yrityksiä, jotka hyödyntävät ulkomaisia asiantuntijoita tuotekehityksessä. Tämä voi lopulta heijastua kuluttajaelektroniikan tuotannon häiriöihin ja hidastumiseen. Viisas hamstraaja vaihtaakin käsidesin massaostot nyt Gigantin hyllyjen tyhjentämiseen.
Yle (17.4.2020):”Kiinan talousluvut historialliseen pudotukseen – Jo ennestään säästäväinen kansa ei nyt uskalla kauppaan karanteenin pelossa”
Korona polttaa Kiinan taloutta molemmista päistä: ulkomaan vienti sakkaa ja kotimaan kulutus junnaa. Silti rajoituksia ei voi vielä hellittää, sillä vaarana on virusepidemian toinen aalto. Historiallisen synkeiden talouslukujen varjossa kiinalaiset toivovat paluuta normaaliin, sillä yhteiskunnallisia turvaverkkoja ei ole. Talouskurimuksessa korostuu vanhan kansan talousviisaus – säästäminen. Kiinassa kriisistä selviävät kuivin jaloin vain ne, joilla on käteistä.
Lyhyesti:
- AP (29.4.2020): Kiina vaikenee Afrikan maille myönnettävistä lainahelpotuksista.
- Reuters (27.4.2020): Kiinan säätelyviranomainen (CBIRC) kehoittaa pankkeja rajoittamaan riskaabelien sijoitusinstrumenttien kauppaa.
- The Wall Street Journal (27.4.2020): Kiinan suurin kahvilaketju Luckin Coffee joutunut viranomaisten syyniin – taustalla yrityksen hatusta vedetyt myyntiluvut ja kurssimanipulaatio.
- Nikkei Asian Review (27.4.2020): Kiinalaiset autonvalmistajat kehittävät autoja, jotka laadukkaan kasvomaskin tavoin estäisivät pienhiukkasten pääsyn ajoneuvon hengitysilmaan.
- Fortune (25.4.2020): Kiinan matkailuala toipumassa koronan aiheuttamasta shokista.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.4.2020)
- Kiinan talous supistui ensimmäisen kerran vuosikymmeniin koronarajoitustoimien seurauksena
- Kiinassa kotitalouksien reaalitulot vähenivät, työttömyys lisääntynyt
- Kiina jatkaa sähköautojen tukemista osana koronaelvytystä
- Kiina tuskin tuo nopeaa helpotusta globaaleille öljymarkkinoille
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Merkillinen meemi.
Newsweek (27.4.2020): “The Controversial Experiments and Wuhan Lab Suspected of Starting the Coronavirus Pandemic”
Koronaviruksen alkuperään liittyvissä keskusteluissa on toistuvasti noussut esiin vaihtoehto, jonka mukaan virus olisi karannut wuhanilaisesta laboratoriosta. Newsweek käy läpi Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisen (Defense Intelligence Agency) laatimaa raporttia, joka pitää mahdollisena, että virus on alkujaan lähtöisin luonnosta, mutta karannut sitä tutkivasta Wuhanin virologisesta laitoksesta. Kysessä ei siis olisi tiedemiesten kehittämän bioaseen testaus, vaan laboratorion bioturvallisuusjärjestelyjen perinpohjainen möhläys.
The China Collection (28.4.2020) : “A decade of the human rights lawyer movement in China”
Kulunut vuosikymmenen on ollut kiinalaisille ihmisoikeusasianajajille poikkeuksellisen surkea. Xin hallinnon aikana puoluevalta on koventanut härskisti otteitaan ja muiluttanut kansalaisaktivisteja kuin olisi jälleen vuosi 1970. Ja tässä jos missään Kiina on onnistunut hyvin. Todellinen käännekohta tapahtui viisi vuotta sitten, kun kiinalaisviranomaiset pidättivät maan laajuisessa ratsiassa satoja ihmisoikeusasianajajia, mikä käytännössä murensi Kiinan ihmisoikeusrintaman. Valtion mielivaltaa vastustaneet asianajajat tuomittiin käytännöllisesti katsoen elinkautisiin, sillä rangaistukset eivät ole päättyneet vankilasta vapautumiseen, kuten nähtiin vasta vapautuneen Wang Quanzhangin tapauksessa. Wang on vapaa mies vain paperilla. Käytännössä hän istuu määräämättömän pitkää kotiarestia eikä saa tavata perhettään. Järjettömän kovilla rangaistuksilla Kiina pyrkii lähettämään varoituksen kaikille valtion kritisoimisesta kiinnostuneilla, että puolueen ja valtion vastaisesta toiminnasta maksetaan elämällä.
The Economist (23.4.2020): “The push to raise China’s age of consent from 14”
Kiinassa on herännyt keskustelu siitä, pitäisikö seksuaalisen kanssakäymisen suojaikärajaa nostaa nykyisestä 14 vuodesta. Taustalla on otsikoihin noussut tapaus, jossa 14-vuotias tyttö syytti varakasta lakimiestä raiskauksesta, mutta raiskaussyytettä ei nostettu, koska seksuaalisen kanssakäymisen katsottiin olevan suostumuksellista. Tapauksen saama julkisuus on saanut keskushallinnonkin tutkimaan asiaa, ja lukuisat tahot penäävät muutosta alhaiseen suojaikärajaan sekä yleisemmin ottaen muutosta seksuaalirikoksiin suhtautumisessa. Muutos lienee monen mutkan takana Kiinassa, jossa #MeToo-liike on törmännyt tiukkaan juurtuneeseen konservatiiviseen kulttuuriin ja viranomaisten epäluuloon.
Naisten oikeuksiin liittyy myös toinen hiljattain huomiota kerännyt kampanja, jossa pyritään tekemään äidin sukunimen antamisesta lapsille nykyistä hyväksytympää. Kiinan lain mukaan lapselle voidaan antaa joko äidin tai isän sukunimi, mutta pinttyneen patriarkaalisessa yhteiskunnassa ylivoimainen enemmistö lapsista saa yhä isänsä nimen.
The Harvard Crimson (23.4.2020): “The End of the Harvard Century”
Harvardin yliopiston opiskelijalehti tarkastelee laajassa artikkelissaan huippuyliopiston Kiina-suhteiden muutosta. Harvardilla on pitkään ollut myyttinen maine Kiinassa, jossa kuuluisan ja vaikutusvaltaisen akateemisen instituution tukea on janottu. Harvardilla ja Kiinalla on myös pitkä yhteinen historia: modernin sinologian isäksikin tituleerattu professori John King Fairbank opetti Harvardissa. Kiinan ja Harvardin suhteissa osat ovat kuitenkin viime vuosina alkaneet vaihtua, ja artikkelissa pohditaan, tarvitseeko Harvard nykyään Kiinaa enemmän kuin Kiina Harvardia. Kun suhteita hoidetaan enenevässä määrin Kiinan ehdoilla, myös sananvapaus ja avoimuuden periaatteet ovat koetuksella.
SupChina (23.4.2020): “‘Your mom is dead’: The origins of the Chinese internet slang NMSL”
Viime viikkoina uutisotsikoihin on kohonnut merkillinen somesota, jota on käyty Thaimaan ja Kiinan välillä. Kaikki sai alkunsa kun thaimaalainen näyttelijätär ja heitti ilmaan salaliittoteorioita koronaviruksen alkuperästä, ja totesi että Taiwan ei kuulu Kiinaan. Kiinalaiset kybersoturit aktivoituivat ja seuranneen somesodan symboliksi on kohonnut kirjainyhdistelmä NMSL (你妈死了), “mutsis on kuollu”. SupChinan artikkeli avaa tämän merkillisen meemin taustalta löytyvää, merkillistä chouxiang -kulttuuria (抽象), joka on alkanut hermostuttaa myös Kiinan valtaapitäviä.
Pew Research Center (21.4.2020): “U.S. Views of China Increasingly Negative Amid Coronavirus Outbreak”
Kiina ei ole hyvässä huudossa rapakon takana. Pew Research Center -tutkimuslaitoksen mukaan amerikkalaisten suhtautuminen Kiinaan on muuttunut viime aikoina selvästi aiempaa negatiivisemmaksi. Maaliskuisessa kyselyssä noin kaksi kolmasosaa vastaajista sanoi suhtautuvansa Kiinaan kielteisesti, mikä on suurin osuus sitten säännöllisen kyselyn aloittamisen vuonna 2005. Suurimpana syynä nihkeään suhtautumiseen ovat yllätyksettömästi taloudelliset seikat, ja presidentti Trumpin kauppasodalla lienee ollut tähän osuutta. Trumpin edustaman republikaanipuolueen kannattajat ovatkin selvästi demokraattikannattajia Kiina-kriittisempiä, mutta myös jälkimmäisistä yli 60 prosenttia sanoo nyt suhtautuvansa Kiinaan negatiivisesti.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (28.4.2020): Uutissuomalainen: Jani Klingasta Kiinan mäkimiesten uusi päävalmentaja.
- Abacus (28.4.2020): Xiaomi-pomon vitsailu uuden puhelinmallin kameran tarkkuudesta tulkittiin seksistiseksi – kömmähdystä hyviteltiin lahjoittamalla rahaa hyväntekeväisyyteen.
- South China Morning Post (27.4.2020): Hongkong on yksi ainoista jäljellä olevista paikoista, jossa rakennustelineet tehdään yhä bambusta.
- Radii (27.4.2020): Tuntuuko, että elämänhallinta on karannut eristäytymisen aikana? Shaolin-munkilta kolme ohjetta koronakotoiluun.
- South China Morning Post (22.4.2020): Asiantuntijat tyrmäävät väitteet, joiden mukaan pasta olisi alunperin tullut Italiaan Kiinasta.
- China Dialogue (21.4.2020): WWF:n videolla mainittiin Kiinan keskeinen rooli metsää tuhoavan soijan kuluttajana – viharyöppyhän siitä seurasi.
Katsele & kuuntele
Turun yliopiston podcast: ”Kiina – Tutkimus edellä”
Turun yliopiston Tutkimus edellä -podcastissa pohditaan Kiinan globaalin vaikutusvallan kasvua ja sen merkitystä maailmalle, Suomelle ja arktiselle alueelle. Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen vieraina ovat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.
YouTube: Kiinalaisen elokuvan klassikoita
YouTubesta löytyy nyt 12 kiinalaista klassikkoelokuvaa ilmaiseksi ja englanninkielisin tekstityksin. Elokuvat tarjoaa University of British Columbian Aasian tutkimuksen osasto, joka pyrkii projektillaan parantamaan kiinalaisen elokuvahistorian merkkiteosten saatavuutta. Elokuvat ovat vuosilta 1922–1949, pääosin ajalta ennen Kiinan kansantasavaltaa, ja niihin lukeutuu useissa listauksissa Kiinan kaikkien aikojen parhaaksi elokuvaksi valittu Spring in a Small Town (1948).
Tapahtumat
- Taiwanese Language Film Festival in Finland Online. 9.–14.5.2020 **
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 15.5.2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.