18.9.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
“Kiinan Tiitisen lista” eli shenzeniläisen teknologiapajan Zhenhua Datan tietokantavuoto on ollut kaksiviikkoisen silmiinpistävin ja keskustelua kirvoittavin Kiina-uutinen. Uutterat lehtimiehet saivat myös Suomessa nopeasti tietovuodon suomalaisnimet tietoonsa, jonka jälkeen voitiin todeta, että myös entinen Supo-päällikkö Seppo Tiitinen joutui listatuksi. Vakavammin puhuen, 2,4 miljoonan nimen aineistosta on tislattu murto-osa, joten lisää mielenkiintoisia paljastuksia tiedusteluaineistosta voidaan odottaa paljastuvaksi.
Koronan vuoksi etäyhteyksin järjestetty EU:n ja Kiinan huippukokous sujui myös etäisissä tunnelmissa. Varsinaiset virstanpylväät olivat harvalukuiset, mutta EU-jäsenet saivat sentään avata sanaista arkkuaan Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Ihmisoikeuskapeikot nousivat tapetille myös kulttuurituotteiden puolella, kun Disneyn havaittiin Mulan-elokuvan lopputeksteissä kiittävän uiguureja telkeävän maakunnan Xinjiangin viranomaisia.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Tietovuotava hybridivaikuttaja.
Helsingin Sanomat (15.9.2020): “Kiinalaisyritys keräsi 2,4 miljoonan ihmisen tietokannan – HS:n näkemässä vuodetussa aineistossa on myös satoja suomalaisnimiä, kuten poliitikkojen lapsia”
Juoni on kuin elokuvasta: Zhenhua Data oli vielä sunnuntaina tavallinen eteläkiinalainen teknologiayhtiö, mutta hävöksiin joutunut tietokanta muutti kaiken. Maanantaina koko maailma revitteli tietokannasta löytyvillä henkilötiedoilla ja Zhenhuasta tuli kuuluisa. Tässä tapauksessa julkisuutta voi pitää kuitenkin vähintäänkin kiusallisena, sillä henkilörekisterin ylläpidossa ei liene kyse ainoastaan kiinalaisten jonnejen tietsikkaleikeistä – Zhenhuan asiakkaita ovat olleet muun muassa kansan vapautusarmeija ja kommunistinen puolue. Onkin uskottavaa, että yhtiö on ollut isänmaan asialla ja kyse on tiedustelutiedosta. Tietokannasta löytyy myös noin 800 suomalaisnimeä, jotka ulottuvat poliitikoista ja näiden lähipiiristä maamme sotilasjohtoon, mutta löytyypä listalta myös esimerkiksi rikollispomo Keijo Vilhunen ja listaemeritus Seppo Tiitinen itse. Aineistossa Tiitinen esitetään kuvassa, jossa hän poseeraa salaisen nimilistansa kanssa. Kiinalaistiedustelun käsiinsä saama harvinainen kuva on huumoriveikon kuvamuokkaus ja peräisin musiikkimedia Nuorgamin jutusta, jossa käsitellään Tiitisen mielimusiikkia.
Kiina-ilmiöiden Matti Puranen arvioi tietovuotoa Ylellä. Purasen mukaan tietovuodon suomalaisnimet voisivat kertoa, mihin Kiina tiedustelutoiminnallaan tähtää, jos kyetään selvittämään, minkälaisia yhteyksiä ihmisten ja organisaatioiden välille on yritetty rakentaa. Puranen nostaa myös esiin rikollisten nimet ja pohtii, onko rikollisia mahdollisesti listattu tiedusteluvärväysmielessä vai voisiko Kiina olla kuvitella hyödyntävänsä heitä suorempaan toimintaan, jos milloin Suomi ja Kiina ajautuisivat konfliktiin.
Tietokannan 2,4 miljoonasta nimestä on julkaistu nyt noin kymmenen prosenttia. Jäämme odottamaan, selviääkö kiinalaisaineistosta Tiitisen listan lisäksi Bodominjärven murhamies tai Raisa Räisäsen olinpaikka.
Foreign Policy (16.9.2020): “Erdogan Is Turning Turkey Into a Chinese Client State”
Vielä joitakin vuosia sitten Turkki kuului harvoihin muslimienemmistöisiin maihin, jotka kritisoivat äänekkäästi Kiinan ihmisoikeusrikoksia Xinjiangissa. Ei enää, sillä nykyään Turkki päinvastoin itse aktiivisesti karkottaa uiguureita takaisin Xinjiangin sosialistiseen syleilyyn. FP:n mukaan syvissä talousvaikeuksissa kärvistellyt Recep Tayyip Erdoganin hallinto on saanut toistuvaa ja huomattavaa tukea Kiinalta, sekä hätälainojen että investointien muodossa. Myös lännessä huolta herättänyt Vyö ja tie -aloite sekä verkkoyhtiö Huawei ovat siten voineet vakiinnuttaa asemansa Erdoganin Turkissa: Huawein markkinaosuus maassa on noussut kolmessa vuodessa kolmesta prosentista 30 prosenttiin.
Helsingin Sanomat (14.9.2020): “Australia heräsi Kiinan ‘hiljaiseen maahantunkeutumiseen’ liian myöhään – Nyt tutkija varoittaa Suomea: ‘Euroopassa harva ymmärtää tätä’”
“Australian ja Kiinan suhteet ovat vapaapudotuksessa”, kiteyttää Hesarin Silkkitie-kirjeenvaihtaja Ville Similä. Maiden väliset suhteet ovat kiristyneet erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa, kun Australia on vaatinut riippumatonta tutkimusta koronaviruksen alkuperästä. Kiinan politiikka Australiaa kohtaan on kiristynyt, missä on huolestuttavaa se, miten syvällisesti kiinalainen vaikutuskoneisto on Australiaan pesiytynyt. Asiaa valottaa Similän haastattelema professori Clive Hamilton, joka on kirjoittanut Kiinan vaikutustoimista (osin kiistellyn) teoksen Silent Invasion: China’s Influence in Australia.
Reuters (14.9.2020): “Tear down your barriers, EU says after summit with China’s Xi”
Euroopan Unionin ja Kiinan välisessä huippukokouksessa ei saavutettu suuria edistysaskelia. Reutersin mukaan EU:n edustajien sävy oli suhteellisen tiukka: Kiinaa toruttiin ihmisoikeusrikkomuksista ja Hongkongin turvallisuuslaeista, sekä kehotettiin markkinauudistuksiin, jotta paljon puhuttu investointisopimus voisi nytkähtää eteenpäin. Yleisesti ottaen EU:n viestinä oli korostaa, että EU ei ole Kiinan ja Yhdysvaltain välisen kamppailun pelikenttä vaan pelaaja, joka on otettava vakavasti. Xi Jinping puolestaan vastasi, ettei Kiina ota oppitunteja ihmisoikeusasioissa keneltäkään. Suuret kysymykset jäivät pitkälti leijumaan ilmaan.
Foreign Affairsin laajan arvion mukaan EU:n Kiina-politiikka on kovenemaan päin, mutta kaipaisi vielä yhtenäisempää ja autonomista strategiaa, joka ei olisi riippuvainen Yhdysvaltain painostuksesta. Politicon analyysi oli pitkälti samoilla linjoilla ja näki EU:n moniulotteisemmassa Kiina-politiikassa myös paljon hyviä puolia.
Politico (14.9.2020): “China’s influence in Europe – by the numbers”
Politico luo katsauksen Kiinan vaikutustoimintaan Euroopassa tarkastelemalla eri talous- ja kulttuurisuhdetilastoja. Suuret maat Iso-Britannia ja Saksa ovat kaikilla mittareilla listan kärkipäässä, mutta myös Suomi on monessa tilastossa melko korkealla. Esimerkiksi Kiinan prosenttiosuus EU:n ulkopuolisesta viennistä on Suomessa toiseksi korkein Saksan jälkeen. Kiinan tekemissä investoinneissa talouden kokoon suhteutettuna Suomi pitää niin ikään kakkossijaa.
Ulkopolitiikka (10.9.2020): “Kiinan hybridivaikuttaminen kovenee Yhdysvaltain vaalivuonna”
Kiina on noussut viime vuosina Venäjän rinnalle hybridivaikuttamisesta käytyihin keskusteluihin, lataa kirjoittajamme Matti Puranen Ulkopolitiikka-lehdessä. Kiinan ja Venäjän vaikutuskeinot ovat perinteisesti kuitenkin eronneet huomattavasti toisistaan, sillä maiden strategiset päämäärät ovat erilaiset: Kiina kaipaa maailmanpolitiikalta vakautta kun taas Venäjälle kaaos kelpaa, kunhan se tukee Venäjän tavoitteita. Koronapandemian myötä Kiinan ulkopolitiikka on kuitenkin koventunut, minkä myötä myös Kiinan hybridivaikuttaminen tulee saamaan aggressiivisempia muotoja.
Brookings Institute (14.9.2020): “Global China: Global governance and norms”
Brookings Institute on lyönyt pöytään ison ja mielenkiintoisen nipun Kiinaa ja globaalihallintaa käsitteleviä artikkeleita. Aiheina on esimerkiksi Kiinan kasvava vaikutusvalta YK:ssa, kiinalaiset rauhanturvaajat, Kiinan globaali LGTB-politiikka, sekä Kiinan ja Yhdysvaltain takkuava ilmastoyhteistyö. Globaalihallinnasta kiinnostuneiden kannattaa napata myös Reutersin tuore arvio, jonka mukaan pandemia kiristää YK:n sielusta käytävää kamppailua entisestään.
Lyhyesti:
- Bloomberg (17.9.2020): Kiinan yhteisrintamaverkostot hamstrasivat keväällä 2 miljardia maskia ja aiheuttivat maailmalla pulaa suojatarvikkeista.
- The Guardian (17.9.2020): Yhdysvallat valmistelee massiivista satsausta merivoimiin Kiinan kasvavaa merivoimaa tasapainottaakseen.
- The Diplomat (16.9.2020): Mongolia piti matalaa profiilia Kiina-tapaamisessa Sisä-Mongolian jännitteistä huolimatta. Tšingis-kaani pyörii mausoleumissaan.
- Straits Times (16.9.2020): Japanin uusi puolustusministeri Nobuo Kishi on Taiwanin vanha ystävä. Kiina huolissaan.
- CNN (15.9.2020): Yhdysvaltain Kiinan-suurlähettiläs eroaa – Trump pyysi lähettilään kotimaahan auttamaan vaalikampanjoinnissa.
Talous
Kuumaa: Tiktokkaajista saattaa tulla oraakkeleita.
BOFIT (17.9.2020): “BOFIT Forecast for China 2020–2022 / 2”
Suomen Pankin Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) on lyönyt pöytään uusimman Kiina-ennusteensa. Ennusteen mukaan Kiinan talouden elpyminen on ollut nopeaa ja tulee kääntämään Kiinan vuoden 2020 kasvulukemat lopulta plussan puolelle. Myös vuoden 2021 kasvuluku tulee olemaan huomattava (lähinnä vuoden 2020 vertailutason vuoksi), mutta seuraavana vuonna, 2022, palataan takaisin hitaamman, noin kolmen prosentin kasvun tielle. Kiinan talouden krooniset ongelmat (kuten velkaantuminen, finanssisektorin epävakaus ja suuri tehoton valtionsektori) eivät ole menossa minnekään vaan pahenevat epidemian myötä.
Bloomberg (17.9.2020): “Oracle, Bytedance Accept New Treasury Terms on Tiktok”
Kiinalaisyhtiö Bytedance, yhtiö Tiktokin takana, on alustavasti hyväksynyt Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön sille lähettämän sitovan periaatesopimuksen. Myös sopimuksen toinen osapuoli, amerikkalainen ohjelmistoyhtiö Oracle Corporation, on näyttänyt sopimukselle vihreää valoa. Sopimuksen seurauksena Oracle saa Bytedancesta osakevähemmistön ja ensin mainitusta tulee kiinalaisyhtiön liiketoimintakumppani Yhdysvaltojen markkinoille. Yhtiön omistajuusrakennetta täydentää vielä Walmart. Tämän lisäksi Tiktokin Yhdysvaltojen-osaston johtokunnan tulisi tulisi koostua kokonaan amerikkalaisista ja sen yhteydessä tulisi toimia erityinen kansallisen turvallisuuden komitea, joka on suorassa yhteydessä Yhdysvaltojen hallintoon. Jaakobinpainia käydään vielä siitä, tulisiko Bytedancen luovuttaa algoritminsa lähdekoodi amerikkalaisosapuolelle. Tiktokin tilanne muistuttaa ironisella tapaa kiinalaista yhteisyrityskäytäntöä (joint venture, 合资公司), joka on tarkoittanut maan markkinoille haluavien ulkomaalaisyritysten pakkonaittamista paikallisen kiinalaisyrityksen kanssa ja teknologian jakamista.
Tiktok-Oracle -diilin lopullinen läpimeno edellyttää vielä Trumpin ja Pekingin hyväksyntää. Trumpin hallinnon likeiset suhteet Oracleen viestivät siitä, että Trump antaa sopimukselle hyväksyntänsä. Monille kansallisesta turvallisuudesta huolestuneille amerikkalaispolitiikoille sen sijaan kelpaisi vain Tiktokille lätkäistävä markkinatoimintakielto. Mikäli sopimus hyväksytään, Bytedance on ilmoittautunut listautuvansa pörssiin Yhdysvalloissa.
Kiinalaismediassa Tiktokin viimeaikainen kohtelu Yhdysvalloissa on otettu tyrmistyneesti vastaan. Selityksiä on haettu globaalin teknologiahegemonian säilyttämisestä, Facebookin vaikutuksesta ja Trumpin osoittamasta tuesta Tiktokin kilpailijoille, minkä ohella ääntä on pidetty niin vapaakaupan, internetin vapauden ja 70 miljoonan amerikkalaistiktokkailijan puolesta.
Team Finland (15.9.2020): “Kiina investoi uusiin infrastruktuurihankkeisiin”
Kiina kohosi vuoden 2008 talouskurimuksesta nopeasti vyöryttämällä markkinoille massiivisen elvytyspaketin. Elvytysrahat kanavoitiin tuolloin infrastruktuurihankkeisiin, kuten lähes koko maan kattavan pikarautatieverkoston rakentamiseen. Koronataantuman aikana vastaaville infrahankkeille ei ole yhtä paljon kysyntää, joten nyt Kiina pyrkii elvyttämään “uusilla infrastruktuurihankkeilla” (新基建). Näillä tarkoitetaan satsauksia erilaisiin high-tech hankkeisiin, kuten 5G-verkkoihin, sähköautojen latauspisteisiin, tekoälyyn ja datakeskuksiin, jotka optimitilanteessa tukisivat Kiinan tuotantorakenteen muutosta matalajalosteisesista tuotteista kohti korkeampaa ja arvokkaampaa jalostusatetta.
Bloomberg (15.9.2020): “Chinese Communist Party Wants Bigger Role in Private Sector”
Kiinan kommunistinen puolue julkaisi kuluneella viikolla uudet ohjeet, joissa käsitellään puolueen ja yksityisen sektorin suhdetta. Pääviesti on harvinaisen selvä: yksityiset yritykset halutaan tarkemmin puolueen kontrolliin ja niiden halutaan noudattavan puolueen ideologista linjaa. Yleisen kuuliaisuuden vaatimisen ohella tavoitteena on luoda ”yksityisen sektorin johtajista koostuva ydinryhmä, johon voidaan luottaa kriittisinä aikoina.” Länsimaisesta vinkkelistä vaikuttaa siis ironisesti siltä, että Kiina vastaa viime aikoina esitettyihin huoliin yksityisyritysten ja puolueen välisistä kytköksistä vahvistamalla kyseisiä kytköksiä entisestään.
Talousteoreettisesti nurinkurista on myös se, miten ”kommunistisen” Kiinan johto painottaa yksityisen sektorin yleistä merkitystä maan taloudelle. Valtiollinen uutiskanava CGTN kertoo havainnollistavin infografiikoin, mikä on yksityisen voitontavoittelun rooli maassa, jonka marxilaista perusolemusta johtaja Xi Jinping vastikään toitotti. Yksityinen sektori muodostaa esimerkiksi yli 60 prosenttia Kiinan BKT:sta, yli 80 prosenttia luoduista työpaikoista ja yli 90 prosenttia kaikista yrityksistä.
South China Morning Post (15.9.2020): “WTO says Donald Trump’s tariffs on Chinese goods violate global trade rules”
Yhdysvaltain Kiina-tullit rikkoivat kansainvälisiä kaupankäynnin sääntöjä, linjasi YK:n alainen Maailman kauppajärjestö WTO. Järjestön päätös koski eräitä vuonna 2018 asetettuja tulleja, joista Kiina valitti WTO:hon. Sen jälkeen kauppasota eskaloitui huomattavasti, ja myös ensimmäinen välirauha ehdittiin julistaa. Kiinan kannalta harmillisesti WTO:n näkemyksestä saa lähinnä Amerikka-vihaa lietsovan kolumnin Global Timesiin, sillä varsinaista käytännön merkitystä päätöksellä ei tule olemaan. Yhdysvallat nimittäin halvaannutti WTO:n riitojensovittelumekanismin kaukaa viisaasti jo aiemmin, kun se veto-oikeudellaan esti uusien jäsenten nimittämisen ratkaisuelimeen.
Asia Times (14.9.2020): “Laos the latest China debt trap victim.”
Laosista on tullut viimeisin esimerkki kiinalaisen velkadiplomatian sekä Vyö ja tie -hankkeen riskeistä kansalliselle itsemääräämisoikeudelle. Maa on viime vuosina rakentanut rautatie- ja voimantuotantoverkostoa, pääasiassa kiinalaiselle velkarahalla. Arviot menoista ja tuloista ovat kuitenkin menneet pahasti vikaan, sillä varat eivät riittäneetkään velkojen suorittamiseen. Maksukyvyttömyyden välttämiseksi Laos on luovuttanut enemmistöosuuden maan sähköverkosta kiinalaisen voimayhtiön haltuun. Kiinalle yrityskauppa on todellista win-win-diplomatiaa, sillä Laos myy energiaa Kiinan lisäksi myös Thaimaahan, jonka Kiina haikailee liittävänsä suurnopeusjunaverkostoonsa. Aiheesta kirjoitti myös South China Morning Post.
Lyhyesti:
- Helsingin Sanomat (17.9.2020): Kiinalainen Oneplus Nord 5G -puhelin trendaa Suomessa.
- South China Morning Post (16.9.2020): H&M katkaisee yhteydet kiinalaiseen alihankkijaan Xinjiang-kytkösten vuoksi.
- Asia Times (14.9.2020): Kiinan sijoitukset Australiaan jyrkässä laskussa.
- Suomen Kuvalehti: (10.9.2020): Ekologiseksi brändäytynyt Turku ei löytänyt Kauppatorille halpoja kotimaisia kiviä – Kiinaan lähti 14 000 neliömetrin kivitilaus.
- Yle (8.9.2020): Suomen ja Kiinan välinen raideliikenne vilkastuu syyskuun lopulla, kun norjanlohi alkaa matkata kiskoilla Narvikista Chongqingiin.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (17.9.2020)
- BOFIT odottaa Kiinan BKT:n kasvavan tänä vuonna, mutta myös rakenteelliset ongelmat ja riskit paisuvat
- Kiinan palautuminen jatkui elokuussa, mutta kulutuskysyntä takkuaa yhä
- Kiinan ja EU:n virtuaalisessa huippukokouksessa pyrittiin vauhdittamaan neuvotteluita investointisopimuksesta
- Kiinan avautumisen hidastuminen huolettaa EU:n kauppakamaria
- Koronapandemia vaikuttaa myös silkkitiehankkeeseen
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Hiipivä opettajapropaganda, piilotettu Mulan.
China Media Project (18.9.2020): “Apocalyptic Post Stirs Online Criticism”
Jos menivät Donald Trumpin pohdinnat sakeiksi, kun hän ehdotti hurrikaanien selättämistä ydinkärjillä, niin osataan sitä Kiinassakin. Kommunistisen puolueen toveripuolueen jäsen Zhao Shengye nimittäin maalaili varsin synkkiä tulevaisuuskuvia siitä, mitä Kiina voisi tehdä, jos Yhdysvallat jatkaa painepolitiikkaansa Kiinan suuntaan. Vaihtoehdoissa koko ihmiskunta tuhotaan joko ydinkärjillä varustetulla ydinsukellusveneellä, ydinpommeja räjäytettäisiin Himalajalla, jotta Maa putoaa kiertoradaltaan tai ydinpommit voitaisiin räjäyttää syvällä maanpinnan alla, jolloin tuhottaisiin maan ydin. Ei siis ihan sitä Kiinan keskeisintä win-win-retoriikkaa. Kiinan verkkoa kuratoiva pennijengi (五毛党) on tavallisesti pitänyt Kiinan toimijuutta ja muiden alemmuutta korostavat päivitykset näkyvillä, mutta huolestunut kommenttivyöry sai lopulta Zhaon hengentuotteen katoamaan.
Bloomberg (17.9.2020): “What Happened to China’s Giant Piles of Abandones Bicycles?”
Kiinan kävijät muistavat vielä viisi vuotta sitten yhtäkkiä kaduille kerääntyneet valtavat polkupyöräkasat. Tällöin elettiin vielä vuokrapyöräbuumin nousuvaihetta ja sijoittajat syytivät rahojaan bisnekseen, joka nähtiin kiinalaisen innovaation helmenä ja kestävän talouden kasvumarkkinana. Nousuvaihe kääntyi laskuun ja konkurssiin menneiden firmojen pyörät jäivät katujen tukkeeksi. Nyt viisi vuotta myöhemmin miljoonia pyöriä hilataan edelleen veronmaksajien piikkiin pääasiassa romuttamoille metallinkierrätykseen. Romupyöriä on myös innovoitu monenlaisiin uusiokäyttötarkoituksiin kuten designhuonekaluiksi ja kodittomien kissojen pedeiksi. Villien vuosien jälkeen alalle on luotu myös sääntelyä, jolla jäljelle jääneet yritykset ovat saatu pitämään huolta pyörien koko elinkaaresta.
CNN (14.9.2020): “Beijing Winter Olympics 2022 should not be held in China, human rights groups say in letter to IOC”
Yli 160 ihmisoikeusjärjestöä on vedonnut Kansainvälisen olympiakomiteaan, että se ottaisi Kiinalta pois vuoden 2022 talviolympialaisten järjestelyoikeudet. Kiinan ihmisoikeustilanne on heikentynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana eikä olympialaisten uskota parantavan tilannetta. Todennäköisesti olympialaisilla on jopa päinvastainen vaikutus, sillä vuoden 2008 kesäolympialaisten alla ihmisiä pakkosiirrettiin kodeistaan rakennusprojektien alta ja ihmisoikeusaktivisteja pidätettiin joukoittain.
KOK:lla ei kuitenkaan ole paikkapäätöksen jälkeen enää mitään sananvaltaa järjestelyyn liittyvissä asioissa. Myöskään urheilukisojen boikoteilla ei juuri ole vaikutusta ihmisoikeuksia sortavien hallintojen politiikkaan. Sen sijaan tehokkaampaa olisi yksiselitteisesti lopettaa kisojen myöntäminen ihmisoikeuksia sortaville hallinnoille. Mikäli ihmisoikeuspykäliä haluttaisiin laittaa tosissaan toimeen, niin kaikista tehokkain tapa vaikuttaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen olisi, kuten Sari Essayah (kd.) ehti väläyttää, lopettaa kaupankäynti kokonaan Kiinan kanssa,
Turun Sanomat (12.9.2020): “Miksi kiinan kieltä pitäisi oikeasti osata?”
Raha puhuu yhä useammin kiinaa, mutta kieliasiantuntijuus on Suomessa jäänyt muun Kiina-pöhinän varjoon, kirjoittaa Turun yliopiston tulevan kiinan kielen pääaineen suunnittelija Hanna Holttinen. Kiinasta tehdyt tulkinnat ovat useasti lainatavaraa kansainvälisten uutis- ja mediatalojen sisällöstä, jolloin ymmärrys Kiinasta jää ohueksi ja alttiiksi mystifioinnille. Kielitaidon puute tekee hallaa juuri omille, kansallisiin intresseihimme pohjautuville tulkinnoille maasta. Kiinan valtion viimeaikaiset toimet osoittavat, että tarve Kiinan ymmärtämiselle on suurempi kuin koskaan. Piikkinä kotimaisen Kiina-osaamisen lihassa onkin pitkään ollut kieliopetuksen heikko taso, josta myös Kiina-ilmiöt on aiemmin kirjoittanut, mutta johon on luvassa parannus Turun yliopiston uuden kiinan kielen pääaineen myötä.
Reuters (10.9.2020): “Exclusive: China bars media coverage of Disney’s ‘Mulan’ after Xinjiang backlash – sources”
Disneyn jättituotanto Mulan sai ensi-iltansa Kiinassa varsin matalan profiilin menoin. Taustalla on kansainvälinen kuohunta, joka kuvauslokaatioista ja lopputekstien kiitoksista on noussut. Niissä kiitetään Xinjiangin maakunnan yhteistyötahoja, muun muassa kaupunkien turvallisuusviranomaisia, joilla eittämättä lienee kätensä pelissä myös uiguureiden telkeämisen kanssa. Xinjiang-kohun myllätessä Reutersin tavoittamat kiinalaismediat kertoivat, että valtiolta saapui kirje, jossa kainosti toivottiin, ettei Mulanille annettaisi palstatilaa. Disneyllä arvatenkin jännitetään, vaietaanko 200 miljoonan dollarin tuotanto nyt kuoliaaksi.
Disney on ollut niukkasanainen kommentoimaan Mulanin kuvauksia Xinjiangissa ja asiaan liittyvää kohua. Yhtiön talousjohtaja tyytyi toteamaan Variety-lehdelle, että Xinjiang-haarasta on seurannut ongelmia ja vähemmän mairittelevaa julkisuutta. Samalla hän puolusti kuvauksia Xinjiangissa sillä, että elokuvaan haluttiin uniikkeja maisemia, joita ainoastaan maakunnasta voi löytää.
Lyhyesti:
- The Economist (19.9.2020): Kiinan kommunistiaikaa edeltäneen eliitin jälkeläiset ovat yhä muita hyväosaisempia.
- Radii (16.9.2020): Makukombot eivät Kiinasta lopu, nyt herkutellaan chilikastikebrändi Lao Gan Man jäätelöllä.
- BBC (15.9.2020): Tummaihoinen Star Wars -tähti John Boyega sanoi mainossopimuksensa irti, kun hänet korvattiin kiinalaisnäyttelijällä mainoskampanjan kiinalaisversiossa.
- Ilta-Sanomat (15.9.2020): Kiina uskoo pystyvänsä pitämään viruksen kurissa – ei näe tarvetta rokottaa koko väestöä.
- South China Morning Post (6.9.2020): Ulkomaisia opettajia koskevat uudet säännöt kieltävät kristinuskon levittämisen ja määräävät 20 tunnin perehdytyksen Kiinan poliittisen järjestelmään.
Katsele & kuuntele
Yle Areena (14.9.2020): “Ulkolinja: Kenen asialla on WHO?”
Ulkolinjan ranskalaisdokumentissa paneudutaan Yhdysvaltojen ja Kiinan kahnauksien näyttämöksi joutuneeseen Maailman terveysjärjestöön. Koronaviruspandemian lisäksi dokumentissa käydään läpi järjestön historiaa ja esimerkiksi vuoden 2003 sars-epidemiaa, jonka aikana WHO:n silloinen johtaja kritisoi avoimesti Kiinaa ja sai sen paljastamaan pimittämänsä epidemian todellisen laajuuden. Dokumentissa käydään myös Taiwanilla pohtimassa WHO:sta poissuljetun maan menestystä pandemian torjunnassa.
China Power Podcast (8.9.2020): “The Impact of China’s Dominant Position in Global Supply Chains: A Conversation with Wang Tao”
CSIS-instituutin China Power -podcastissa keskusteltiin tällä kertaa Kiinan keskeisestä asemasta maailman tuotantoketjuissa. Bonnie Glaserin kanssa keskustelemassa UBS-pankin johtava Kiina-ekonomisti, joka on seurannut läheltä kauppasodan ja koronaviruksen aiheuttamaa myllerystä.
Tapahtumat
- Eero Suorannan luento “Kulttuurivallankumouksen aaveet Maon jälkeisessä kirjallisuudessa”. Ma 21.9. klo 18.30–20.00 Kannelmäen kirjasto (Klaneettitie 5).
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 2.10.2020. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.