11.8.2023
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Kesän taittuessa syksyksi myös Kiina-ilmiöt herää hibernaatiostaan sinologisen uutisvirran äärelle. Syyskauden ensimmäisessä kirjeessämme tarjolla on kattava katsaus kesän ja lähiviikkojen tärkeimpiin Kiina-uutisiin.
Politiikkarintaman näkyvimpänä uutisena Kiinan ulkoministeri Qin Gang erotettiin tehtävistään pitkään jatkuneen huhumyllyn päätteeksi heinäkuussa. Tarkempaa syytä Qinin erolle ei ole tarjottu tähänkään päivään mennessä, minkä vuoksi tavanomaisen epämääräinen spekulointi aviottomasta lapsesta Zhongnanhain kabinettien valtapeleihin on pyrkinyt valaisemaan keskushallinnon “mustan laatikon” pimeyttä. Qinin potkujen lisäksi politiikkauutisissa nousi esille esimerkiksi Kiinan suhde Ukrainan sotaan, Yhdysvaltojen kanssa edistynyt varovainen liennytys sekä siihen läheisesti linkittyvä aktiivinen tiedustelutoiminta molemmin puolin.
Taloudessa huolta herättää talouden aiemmin odotettua heikompi tilanne sekä etenkin uhkaava laskevien hintojen kierre yhdistettynä maan sisäiseen korkeaan velkaantumiseen. Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen nokittelu teknologiaan liittyvien vienti- ja investointitoimien rajoituksissa on niin ikään näkynyt uutisissa. Kiina on ilmoittanut rajoittavansa mikrosirujen ja aurinkopaneelien valmistuksessa tärkeiden metallien vientiä, Yhdysvallat puolestaan tiukentavansa suhtautumistaan kiinalaisyrityksiin tehtäviin investointeihin.
Lisäksi kerromme myös Pekingin tuhotulvasta, älypuhelinten käyttörajoituksista sekä tietenkin Barbie-elokuvasta, josta on tullut kova hitti myös kansantasavallassa.
Huomatkaa myös kirjeen tekijöiltä ilmestynyt “kadehdittavan hyvää Kiina-tulkintaa” tarjoava kirja nimeltään Kiina Xi Jinpingin aikakaudella, joka on tilattavissa kustantajamme Teoksen verkkokaupasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Onko rajattomalla ystävyydellä rajat?
Helsingin Sanomat (6.8.2023): “Kiinan asenne Ukrainan sotaan saattaa olla muuttumassa”
Jo puolentoista vuoden ajan Kiina on antanut hiljaisen myöntymyksensä Venäjän hyökkäyssodalle, mutta kesän aikana maiden “rajattoman ystävyyden” väliin on alkanut hahmottua juopa juuri Ukrainan tapahtumien vuoksi. Heinäkuun jälkipuoliskolla Mustanmeren viljankuljetussopimus kariutui, kun Venäjä ei suostunut enää uusimaan ukrainalaisen viljan toimituksia turvannutta sitoumusta. Suurin yksittäinen vastaanottajamaa sopimuksen turvaamalle viljalle oli Kiina. Pian tämän jälkeen Kiinan Odessan-konsulaatti vaurioitui Venäjän ohjusiskussa, ja maiden raja-alueella tapahtui puolestaan pienimuotoinen diplomaattinen selkkaus, kun venäläiset rajaviranomaiset käännyttivät kiinalaisen matkustajaryhmän rajalta. Kiinan Venäjän-suurlähetystö kritisoi venäläisten viranomaisten “brutaaleja” toimia.
Huhumylly Kiinan Venäjä-suhteen viilentymisestä käynnistyi, kun näiden tapahtumien jälkeen Kiina viime viikonloppuna osallistui Saudi-Arabiassa järjestettyyn Ukraina-kokoukseen, jossa noin 40 maata pui tietä rauhaan ilman Venäjää. Täyskäännöstä Kiinan suhtautumisessa sotaan tuskin on luvassa, mutta jo keskusteleminen Venäjän pään yli voi tietää asteittaista muutosta.
Politico (31.7.2023) “Italy intends to leave China’s Belt and Road Initiative, defense minister says”
Muutama vuosi sitten otsikoimme uutiskirjeemme “Si, signore Xi” Italian liityttyä Kiinan Vyö ja tie -hankkeeseen ensimmäisenä G7-maana. Giorgia Melonin hallitus on kuitenkin päättänyt lähteä lätkimään hankkeesta, joskin tavoitteena on tehdä irtiotto säilyttäen kohtalaisen hyvät suhteet Kiinan kanssa. Puolustusministeri Guido Crosetton mukaan päätös liittyä Vyö ja tie -hankkeeseen oli Giuseppe Conten hallituksen “häikäilemätön ja improvisoitu” manööveri, joka ei ole aiheuttanut Italialle povailtuja win-win-efektejä, kuten kauppavajeen supistumista.
BBC (26.7.2023): “Qin Gang: China foreign minister’s removal sparks speculation”
Ministereitä on päätynyt nopeasti vaihtoon myös kansantasavallassa: Kiinan ulkoministeri Qin Gang erotettiin tehtävistään pitkään jatkuneen huhumyllyn jälkeen heinäkuun lopulla. Kiinan Yhdysvaltain suurlähettilään tehtävästä ulkoministeriksi kavunnut Qin ei ehtinyt kauan hoitaa leiviskäänsä, sillä hänet valittiin ulkoministeriksi vasta joulukuussa 2022. Kananlennon lailla katkennut ministerispesti on Xi Jinpingin kannalta nolo tapaus, sillä se kyseenalaistaa pääsihteerin arvostelukyvyn valtion johtavien virkamiesten nimittämisessä.
Qinin erottamiselle ei ole annettu virallista syytä, mutta huhumyllyissä on spekuloitu puoluejohdon sisäisillä ristiriidoilla tai Qinin epäsovinnaisella käytöksellä: Qinillä on arveltu olevan avioliiton ulkopuolinen lapsi tunnetun tv-toimittajan kanssa. Kiinan “uutena” ulkoministerinä aloitti Xin luottomies ja ikätoveri, syksyllä 70 vuotta täyttävä Wang Yi, joka ehti hoitaa ulkoministerin tehtäviä vuodesta 2013 aina Qinin lyhyeen kauteen saakka.
Foreign Affairs (19.7.2023) “The New Spy Wars”
Foreign Affairsin artikkeli esittelee Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluiden muodostamaa uhkaa länsimaille. Tiedusteluhistorioitsija Calder Waltonin kirjoittaman artikkelin mukaan maiden tiedustelupalveluiden toiminnassa on paljon samaa, sillä kumpikaan ei kunnioita vakoilumaailman vakiintuneita herrasmieskäytäntöjä, vaan toimii häikäilemättömin metodein laillisuusvalvonnan ja tutkivan journalismin ulottumattomissa. Waltonin mukaan lännen on varauduttava ankaraan “vakoilusotaan” niin Kiinan kuin Venäjänkin tiedustelukoneistoja vastaan, ja uskoo lännen vahvuuksien löytyvän yksityisten tiedustelutoimijoiden tehokkaammasta hyödyntämisestä.
Kiinan tiedustelu ja kyberhyökkäykset saivat kesän aikana palstatilaa myös muissa medioissa. CNN raportoi heinäkuussa kiinalaisten hakkereiden murtautuneen mm. Yhdysvaltain Kiinan suurlähettiläs Nicholas Burnsin sähköposteihin. Kyseessä oli vain valtionhallinnon salaamaton sähköpostijärjestelmä, mutta sieltäkin ammennettujen viestien uskotaan tarjoavan tärkeää tietoa Yhdysvaltojen johdossa vallitsevasta ulkopoliittisesta ajattelusta. Hieman sähköpostimurtoa myöhemmin Yhdysvalloissa kerrottiin Kiinan ujuttaneen haittaohjelman maan energia- ja viestintäverkkoon. Tapaukseen yhdistetyissä kauhuskenaarioissa Kiina kykenisi konfliktin tai sodan syttyessä aktivoimaan haittaohjelman ja lamauttamaan Yhdysvaltojen kriittistä infrastruktuuria jopa maan sotilastukikohdissa.
Samaan aikaan Kiinan raportoitiin kiihdyttävän omia vastatiedustelutoimiaan. Reutersin mukaan Kiinan turvallisuusviranomaiset pyrkivät mobilisoimaan koko yhteiskunnan mukaan vakoojajahtiin heinäkuussa hyväksyttyjen vastatiedustelulakien muutosten seurauksena. Tavoitteena olisi saada tavalliset kansalaiset raportoimaan aktiivisemmin erilaisista epäilyttävistä ilmiöistä, jotka saattavat uhata puoluevaltion asemaa. Yhdysvallat on varoittanut kiristyneen vastatiedustelutoiminnan voivan johtaa ulkomaalaisten yritysten kaltoinkohteluun kansallisen turvallisuuden nimessä.
Reuters (20.6.2023): “Xi, Blinken agree to stabilize US-China relations in Beijing talks”
Yhdysvaltojen ulkoministeri Anthony Blinken teki vihdoin kesäkuussa odotetun, alun perin keväälle aiotun vierailun Kiinaan. Tuolloin vielä ulkoministeriyden sijasta keskuskomitean ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan roolissa toimineen Wang Yin lisäksi Blinken sai audienssin myös Xi Jinpingin kanssa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2018, kun Yhdysvaltojen ulkoministeri vieraili Kiinassa. Varsinaisia läpimurtoja tai konkreettisia sitoumuksia suhteiden avainongelmista ei juuri julkistettu – vaikkakin Blinken sanoi Kiinan toistaneen lupauksensa olla lähettämättä aseita Venäjälle – mutta korkean tason vierailua pidetään merkkinä yhteisestä tahdosta hillitä suhteiden huonontumista. Myös Joe Bidenin ja Xin tapaamisesta myöhemmin tänä vuonna on puhuttu. Myöhemmin Biden suitsutti Blinkenin menestystä Kiinassa ja totesi kehityksen kulkevan oikeaan suuntaan.
Heinäkuussa myös valtiovarainministeri Janet Yellen vieraili Kiinassa vieden mukanaan jokseenkin sopuisaa viestiä. Konkreettiset tulokset jäivät tälläkin kertaa tosin laihoiksi, mikä kertonee siitä, että matalalla roikkuvia hedelmiä maiden välisten suhteiden parantamiseksi on vaikea löytää. Yellen vakuutti, että Yhdysvallat ei näe Kiinan-suhdettaan suurvaltakonfliktin näkökulmasta, ja että teknologian vientirajoitukset on rajattu tarkkaan turvallisuudelle välttämättömiin teknologioihin. Yellen toisti pääasiassa Euroopassakin yleistä “de-risking, not decoupling” -viestiä vaikkakaan ei samoilla termeillä. Vaikka vakuuttelut eivät välttämättä vakuuta Kiinassa (kansallinen turvallisuus kun on hyvin laaja käsite), niiden sanominen ääneen sekä henkilökohtaiset korkean tason vierailut kertovat kuitenkin tahtotilasta pysäyttää suhteiden huononeminen.
Myöhemmin Kiinassa vieraili myös ilmastolähettiläs John Kerry, mutta nelipäiväisen vierailun aikana ei myöskään saavutettu merkittäviä läpimurtoja. Artikkelissa siteerattujen lähteiden mukaan suhteissa on tällä hetkellä suurempia ongelmia, joita on ratkaistava ennen kuin ilmastoyhteistyötä voidaan merkittävästi edistää.
Reuters analysoi Kiinan ja Yhdysvaltojen sotilaallisten vuoropuhelukanavien tilaa. Näiden puutetta voi pitää huolestuttavana, sillä Etelä-Kiinan merellä ja Taiwanin ympäristössä yleistynyt sotilaallinen rintojen röyhistely voi johtaa epämiellyttäviin yllätyksiin esimerkiksi törmäyksen tai muun onnettomuuden eskaloidessa tilannetta. Kiina jäädytti kolme korkean tason dialogimekanismia Yhdysvaltain edustajainhuoneen silloisen puhemiehen Nancy Pelosin vierailtua Taiwanissa viime vuonna, ja sanoo että mekanismien palauttamisen vähimmäisehtona olisi Yhdysvaltain Kiinan puolustusministeri Li Shangfuun kohdistamien pakotteiden purkaminen sekä Kiinan aggressiivisina pitämien toimien kuten Yhdysvaltain laivaston tiedustelupurjehdusten sekä Taiwanin-asemyyntien lopettaminen. Yhdysvalloissa tähän tuskin löytyy poliittista tahtotilaa, joten tilanteeseen tuskin löytyy nopeaa ratkaisua.
Kuten tutkija Yun Sun huomauttaa Foreign Affairs -lehdessä, Yhdysvallat näkee dialogin kahdenvälisten suhteiden perustavanlaatuisena osana ja tietynlaisena turva-aitana, kun taas Kiina käyttää dialogien epäämistä yhtenä politiikanteon ja painostuksen keinona saadakseen haluamiaan myönnytyksiä. Kiina ottaa artikkelin mukaan laskelmoidun riskin ja laskee sen varaan, että dialogin puutteesta huolimatta tilanne ei tällä hetkellä ole äitymässä sotilaalliseksi konfliktiksi. Lisäksi Kiina uskoo, että vastapuolen pitäminen epätietoisuudessa Kiinan aikeista voi pitää Yhdysvallat varpaillaan ja näin hillitä laivaston toimia Kiinan lähivesillä.
Lyhyesti:
- BBC (31.7.2023): Kiinan väitetään painostavan ulkomailla eläviä uiguureja tarkkailemaan ihmisoikeusaktivistien liikkeitä.
- Helsingin Sanomat (19.7.2023): Kissinger teki yllätysvierailun Kiinaan.
Talous
Kuumaa: Laskevat hinnat.
New York Times (10.8.2023): “China’s Economy Faces Yet Another Threat: Falling Prices”
Kiinan taloudella ei vaikuta menevän aivan yhtä hyvin kuin mitä alkuvuodesta nollacovidin päättymisen hetkellä oletettiin. Rajoituksen purkamisen yhteydessä vielä keväällä povattiin viiden prosentin talouskasvua, kun patoutuneen kotimaisen kysynnän odotettiin virkistävän muun muassa matkailua ja palvelusektorin kysyntää. Kuitenkin heinäkuussa kävi ilmi, että maan kuluttajahinnat laskivat ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen – professori Michael Pettis tosin arvioi, että deflaatio on ollut vallalla jo koko alkuvuoden. Deflaatio herättää huolta erityisesti siksi, että maan sisäinen velkataakka kiinteistökehittäjien ja paikallsihallintojen suunnalla on kasvanut suureksi.
Financial Timesin Robin Harding kirjoittaa Kiinan ongelmien taustalla olevan sijoitusten ja kysynnän puute. Muutamia menestyviä sektoreita kuten sähköautoteollisuutta lukuun ottamatta investointihalukkuus on vähäistä: rakennusteollisuus kärvistelee edelleen kriisissä, teknologiateollisuus kärsii pari vuotta sitten alkaneiden vahvojen rajoitustoimien tuomasta epävarmuudesta ja palvelusektori kärsii ennätyksellisen alhaisesta kuluttajaluottamuksesta ja ostohalukkuudesta työttömyyden ja epävarmuuden ollessa korkealla. Myös aiemmin infrastruktuuriin sijoittaneet paikallishallinnot ovat jo valmiiksi ylivelkaantuneita. Harding argumentoi, että luontevin mahdollisuus on se, että Pekingin keskushallinto laittaa rahapainon pyörimään ja alkaa elvyttää taloutta, sillä se on yhteiskunnassa yksi harvoista toimijoista, joila siihen on mahdollisuudet.
CNN (10.8.2023): “Biden administration announces new bans on investments in China meant to protect national security”
Yhdysvallat tiukentaa entisestään Kiinan korkean teknologian sektoreita kohtaan suunnattuja toimia. Jo aikaisemmin edistyneiden, esimerkiksi puolijohteiden ja tekoälyn valmistukseen käytettyjen laitteiden ja tuotteiden vientiä Kiinaan on rajoitettu, mutta nyt myös amerikkalaisten institutionaalisten sijoittajien investoinnit sekä yhteishankkeet tietyillä sektoreilla Kiinassa tulevat rajoitteiden piiriin. Kyse ei loppujen lopuksi ole niinkään rahavirtojen tyrehdyttämisestä Kiinaan – sijoitusvaroja on saatavilla omastakin takaa – vaan teknologisen tietämyksen siirtymisen sekä asiantuntijoiden kanssakäynnin vähentämisestä. Yhdysvaltain hallinto on korostanut rajoitteiden turvallisuusluonnetta eikä pidä niitä taloudellisina vastatoimina.
Vaikka politiikalla on Yhdysvalloissa molempien puolueiden tuki, on teollisuudesta kuulunut kritiikkiä politiikkaa kohtaan. Heinäkuussa Yhdysvaltojen puolijohdeteollisuuden etujärjestö kehotti hallitusta pidättäytymään uusista rajoitustoimista teollisuudelle. Yritykset ovat huolissaan Kiinan vastatoimista sekä Kiinan tärkeästä roolista vientimarkkinana. Mikrosiruja valmistavan amerikkalaisen Nvidian johtaja Jensen Huang on jo aiemmin kritisoinut rajoituksia sillä perusteella, että Yhdysvallat haluaa samaan aikaan teknologisen omavaraisuuden nimissä rakentaa kalliita mikrosirutehtaita omalle maaperälle, mutta Kiinan-markkinan menetys voisi viedä näiltä tehtailta taloudellisen pohjan.
New York Times julkaisi myös kesällä pitkän ja kriittisen artikkelin, jota voi suositella katsauksena teknologiasodan käänteisiin. Artikkelin lähteet korostavat, että rajoitukset on pohjimmiltaan tarkoitettu estämään Kiinan tekoälysektorin kehitys. ChatGPT:n kaltaisten sovellusten kehittäminen vaatii valtavia määriä edistyneitä siruja. Yhdysvallat näkee kiinalaisen tekoälyn uhkana ja ottaa artikkelin sotatoimiin vertaamat kovat keinot käyttöön sen tukahduttamiseksi.
Kiina on myös ryhtynyt rajoitettuihin vastatoimiin Yhdysvaltojen, EU-maiden ja Japanin laajennettua teknologian vientirajoituksiaan. Heinäkuussa Kiina julisti rajoittavansa galliumin ja germaniumin vientiä. Materiaalit ovat käytössä esimerkiksi mikrosirujen ja aurinkopaneelien valmistuksessa. The Conversationin mukaan materiaaleilla on rooli monissa erikoistuneemmissa prosesseissa, joissa ne tarjoavat yleistä silikonia parempia ominaisuuksia, esimerkiksi avaruudessa käytettävissä aurinkopaneeleissa joiden kestettävä kosmista säteilyä. Vaikka Kiina tuottaa suurimman osan maailman tarjonnasta, yleinen arvio on se että nämä kaksi materiaalia pystyttäneen korvaamaan muiden maiden tuotannolla. Kyse lieneekin Kiinan muistutuksesta muille maille sen monopolia lähestyvästä asemasta monien muiden harvinaisten maametallien tuotannossa. Vaikutelmaa lisäsi se, että rajoitukset julkaistiin päiviä ennen Yhdysvaltain valtiovarainministeri Janet Yellenin vierailua. Pitkällä aikavälillä Kiinan rajoitukset voivat johtaa sen hallitsevan markkina-aseman heikentymiseen. BBC muistuttaa, että näin kävi kymmenen vuotta sitten Kiinan otettua käyttöön vientirajoituksia, kun muut maat alkoivat kehittää tuotantokapasiteettiaan.
Financial Times (8.8.2023): “EU struggles to ‘de-risk’ trade with China”
FT:n artikkeli arvioi EU:n mahdollisuuksia toteuttaa niin sanottua de-risking -strategiaa, jossa tuottoisia kauppasuhteita pyritään jatkamaan mutta strategisesti tärkeissä tuotteissa Kiina-riippuvuutta vähennetään. Tämä on lehden mukaan helpommin sanottu kuin tehty. Sekä tuonti Kiinasta että EU:n kauppavaje Kiinan kanssa on vain kasvanut viime vuosina. Eurooppalaiset yritykset ovat myös hyötyneet täyttämällä amerikkalaisten jättämiä aukkoja Kiinan-markkinoilla viime vuosina. Haasteina ovat siis sekä Kiinan-markkinan taloudellinen houkuttelevuus eurooppalaisille yrityksille että Kiinan hallitseva asema esimerkiksi EU:n tarvitsemien vihreän energian materiaalien tuottajana. FT:n mukaan Euroopassa onkin hyväksytty ajatus, että kauppasuhteiden radikaali vähentäminen on rauhan aikana mahdotonta, ja myös niin sanottu de-risking tulee olemaan hankalaa.
Kauppalehti (1.7.2023): “Moni hoputtaa yrityksiä poistumaan Kiinasta, mutta maassa toimivia suomalaisyrityksiä jännitteet eivät tunnu huolettavan”
Kesän aikana julki tulleiden kyselytutkimusten perusteella suomalaisyritysten näkemykset Kiinan liittyvän liiketoiminnan ja riippuvuuksien tulevaisuudesta vaikuttaa jakautuneen. Yhtäältä OP:n kyselyn mukaan 60 prosenttia suomalaisista suuryrityksistä on huolissaan Kiinan toimista maailmanpolitiikassa, moni yritys on vähentänyt riippuvuuksiaan Kiinasta ja korvaavien markkinoiden löytämistä ei nähdä suurena ongelmana. Yritykset ovat luottavaisia myös toimitusketjujensa läpinäkyvyyden suhteen vastuullisuusvaatimusten tiukentuessa.
Toisaalta Suomen Kiinan-kauppakamarin ja Business Finlandin tutkimuksen mukaan 56 prosenttia Kiinassa toimivista suomalaisyhtiöistä odottaa liiketoimintaympäristön paranevan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Suomen Pekingin kauppakamarin toiminnanjohtaja Ulla Nurmenniemen mukaan yritykset tuntuvat kokevan, että suurempaa haittaa tulisi siitä, jos Kiinassa ei olisi läsnä.
Lyhyesti:
- Bloomberg (25.7.2023): Kiina nimitti keskuspankkiveteraani Pan Gongshengin Kiinan keskuspankin johtoon.
- Länsiväylä (9.7.2023): Kiinalaisrahoittajiakin taakseen kerännyt Peter Vesterbackan puuhaama Tallinnan tunneli on sittenkin yhä olemassa oleva haave.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (10.8.2023)
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (27.7.2023)
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Barbien geopolitiikka.
AP (9.8.2023): “Death toll in recent Beijing flooding rises to 33, with 18 still missing”
Suomea aiemmin viikolla koetellut Sylvia-myrsky jäi ennakko-odotuksiin nähden suutariksi, mutta Pekingissä ja naapurimaakunta Hebeissä taifuuni Doksurin jälkilaineet jylläsivät paikoin historialisella voimalla. Pääkaupungin viranomaiset esimerkiksi kertoivat, että lauantain ja keskiviikon välisenä aikana kaupungissa saatiin enemmän vettä kuin kertaakaan 140-vuotisen mittaushistorian aikana. Vettä kertyi yhteensä lähes 75 senttimetriä. Päiviä kestäneiden rankkasateiden ja sitä seuranneen tulvinnan jäljiltä yli kolmenkymmenen ihmisen tiedetään kuolleen ja toistakymmentä on yhä kateissa. Etenkin kaupungin länsiosan vuoristoinen seutu kärsi laajoja tuhoja: yli 59 000 kotia tuhoutui ja lähes kolminkertainen määrä kärsi vahinkoa. Myös useita teitä ja siltoja vaurioitui, ja kaikkiaan myrskyvahinkojen korjaamisen arvioidaan kestävän jopa kolme vuotta.
The New York Times (6.8.2023): “Why ‘Barbie’ Became a Sleeper Hit in China”
Barbie on kuulunut elokuvakesän merkkitapauksiin kautta maailman, ja se saatiin valkokankaille myös Hollywood-elokuvia tarkkaan syynäävässä Kiinassa. Rajallisesta levityksestä huolimatta elokuvasta tuli jonkinasteinen hitti Kiinassakin, ja se on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Douban-arvostelusivustolla Barbie sai arvosanaksi 8.3, joka on korkeampi kuin millään muulla parhaillaan pyörivällä ei-animaatioelokuvalla. Elokuvan feministisille teemoille on Kiinassa tilausta, ja ovatpa Barbieta varovasti kehaisseet jotkut Kiinan valtionmediatkin.
Kiinan naapurimaissa Barbie kuitenkin joutui poliittiseen syyniin, koska elokuvassa esiintyi kartta, jossa kiistanalaiset Etelä-Kiinan meren saaret on merkitty Kiinalle kuuluviksi. Vietnam, joka on aiemminkin tarttunut vastaaviin tapauksiin, kielsi elokuvan esittämisen, kun taas Filippiineillä elokuva sallittiin, mutta karttaa vaadittiin sumennettavaksi. Aiemmin esimerkiksi Abominable- ja Uncharted-elokuvat ovat joutuneet samanlaisten karttakiistojen kohteiksi.
Helsingin Sanomat (2.8.2023): “Kiina rajoittaa nuorten älypuhelinten käyttöä”
Koettelee, vaan ei hylkää herra. Saarijärven Paavon parahteluun voi moni Kiinan hallinnon pihtiotteeseen joutunut nuori samastua. Ensin menivät monin osin pannaan videopelit ja nyt päättäjät kajoavat jo internetin käyttöön ja puhelimen selailuun. Uusien sääntöjen mukaan alaikäiset nuoret eivät pääse yöaikaan lainkaan internetiin. Tämän lisäksi internet-riippuvuutta hoidetaan myös sillä, että alle 16-vuotiailla puhelimen selailua rajoitetaan päivisin 40 minuuttiin, 16–17-vuotiaiden älypuhelimen ruutuaika puolestaan on kaksi tuntia päivässä. Äärimmäisen tiukkojen käyttörajoitusten uskotaan kurittavan myös Kiinan teknologia-alan jättiläisiä, kuten Baidua ja Tencentiä. Kiinalaisvanhemmat ovat kuitenkin saaneet internet-kontrollista uuden vallankäytön keinon, sillä heidän armostaan nuori voi vapautua käyttörajoituksista.
BBC (6.7.2023): “Coco Lee: Death of pop icon sparks mental health discussion in China”
Kautta kiinalaisen kulttuuripiirin tunnettu poptähti Coco Lee riisti hengen itseltään heinäkuussa. Perheenjäsenten kertoman mukaan laulaja oli kärsinyt pitkään masennuksesta. Energisistä ja iloisista esiintymisistään tunnetun tähden poismeno järkytti Kiinassa, ja se sai niin sosiaalisen kuin valtiollisen median kiinnittämään huomiota mielenterveysongelmiin. Ongelma on kuluneiden 10–15 noussut pinnalle, kun yhteiskunnan paineet ovat enenevässä määrin alkaneet kasautua kansalaisten harteille. Mielenterveysongelmista kärsivien määrä on noussut Kiinassa selvästi, ja vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan joka seitsemäs kiinalainen kärsii jonkinlaisista mielenterveysongelmista elinaikanaan. Myös hallitus on alkanut kiinnittää asiaan huomiota esimerkiksi lisäämällä mielenterveystyötä kouluissa ja vanhusten parissa, mutta haasteita aiheuttaa esimerkiksi pula koulutetuista psykiatreista.
Helsingin Sanomat (23.6.2023): “Suomessa jaettavan kiinankielisen ilmaisjakelulehden sivuilla levitetään äärioikeistolaista materiaalia – mistä on kyse?”
HS tutkii kesäkuisessa artikkelissaan Suomessakin jaettavan Epoch Times -lehden taustoja. Epoch Times on viime vuosina herättäneet maailmalla huomiota kyseenalaisen sisältönsä vuoksi. Lehti kytkeytyy Kiinasta aikanaan maanpakoon ajettuun Falun Gong -liikkeeseen, jota Kiinan kommunistipuolue pitää vaarallisena kulttina. Falun Gongia tukeva ja kommunistipuoluetta kritisoiva linja on perinteisesti näkynyt lehdessä, mutta viime vuosina se on alkanut panostaa selvästi myös hämmentäviin salaliittoteorioihin ja Donald Trumpia tukevaan oikeistolaiseen agendaan. Lehdessä kerrotaan muun muassa ulkoavaruuden vierailijoista ja korona- ja ilmastotoimien takana olevasta suuresta salaliitosta. Suomen Falun Dafa -yhdistyksen puheenjohtajan mukaan Epoch Times on medioista kaikkein luotettavin eikä sisällä mitään väärää tietoa.
Lyhyesti:
- STT (3.8.2023): Poliisi epäilee pitkäaikaista ihmiskauppaa tapauksessa, jossa kielitaidottomia kiinalaisia huijattiin hierontatöihin Suomeen.
- BBC (31.7.2023): Kiinalaiseläintarhan malajikarhujen “ihmismäinen” seisonta-asento synnytti sitkeän huhun, että karhut ovat ihmisiä eläinasussa.
- CNN (15.7.2023): Kiinassa vieraillut Janet Yellen aterioi yunnanilaisessa ravintolassa ja sai aikaan nettivillityksen.
- Helsingin Sanomat (28.7.2023): Korkein oikeus hylkäsi pyrkimyksen kieltää Hongkongin mielenosoitusliikkeen tunnuslaulu.
- Yle (28.6.2023): Suomalainen hiihtovalmentaja palasi yllättäen Kiinaan – “Paljon paremmat resurssit kuin Suomen maajoukkueella”.
Katsele & kuuntele
Drum Tower (8.8.2023): “Against the grain”
Kuten kirjeen alkupuolella mainitsimme, Venäjän irtautuminen Mustanmeren viljasopimuksesta on isku sopimuksesta hyötyneelle Kiinallekin. Ruoan huoltovarmuus on Kiinassa noussut kansallisten prioriteettien listalla korkealle sijalle ja Drum Tower tarkasteleekin, millaisia seurauksia tällä on ollut. Esimerkiksi suurempi omavaraisuusaste viljasta on linjaus, joka monesti kulkee presidentti Xin toista kampanjaa, maanviljelijöiden köyhyyden poistoa, vastaan.
Yle Areena (31.7.2023): “Elävä historia: Nykyistä Kiinaa voi ymmärtää historian kautta”
Nimenä Kiina merkitsee Keskustan valtakuntaa. Tämä nimi kuvaa kiinalaisten suhdetta muuhun maailmaan. Jo varhaiset myyttiset kertomukset maailman synnystä alleviivaavat Kiinan ja kiinalaisten ainutlaatuista roolia historiassa. Nykyinen Kiina selittyy myös paljon oman heikkoutensa ajan,1800-luvun kautta, jolloin Kiina oli itse kolonialismin kohteena. Kaiken alla, kiinalaisuuden henkisenä lankana on kungfutselaisuus. Mistä siinä on kyse? Entä mistä Kiinan väkirikkaus on saanut alkunsa? Haastateltavina Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa sekä Ulkopoliittisen instituutin tutkija ja kungfutselaisuuden asiantuntija Jyrki Kallio.
Tapahtumat
- Taiwanilaisohjaaja Tsai Ming-liangin elokuvia Helsingissä. 15.8–3.9.2023. Kino Regina, keskustakirjasto Oodi. Yksittäisliput 7–8,50 €.
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 25. elokuuta 2023. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2023 Kiina-ilmiöt Oy