20.3.2020
Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Koronakurimus on nyt maailmanlaajuisesti jaettu kokemus. Kommunistisen puolueen johdossa on nyt todettu, ettei planetaarisen romahduksen aiheuttaminen ole erityisen hyvä asia Kiinan imagolle. Narratiivia yritetään nyt tosissaan muovata uuteen uskoon esimerkiksi häivyttämällä viruksessa oleva Made in China -leima. Kiinan ulkoministeriöstä jopa vihjattiin, että Yhdysvallat saattoi istuttaa viruksen Wuhaniin.
Myös anti-China- ja rasismi-kortit ovat jälleen kaivettu strategisen osaston pöytälaatikosta. Kiina aggressiivisesti uhriutuu ja pukee rasistin kaapuun kaikki, jotka mainitsevat koronaviruksen ja kommunistisen puolueen samassa asiayhteydessä. Nyt jos koskaan on olennaista tehdä ero Kiinan ja Kiinaa hallitsevan puoluehallinnon välillä. Kriitikot eivät kritisoi Kiinaa, vaan puoluetta, joka on sairastuttanut Kiinan ja maailman.
Koronavirusteeman ulkopuolelta kunniamaininnan kaksiviikkoisen aikana ansaitsee Ylen tuhti paketti Kiinan vaikuttamisoperaatioista Suomessa, jossa peratuksi tulevat Kiinan yhteydet Suomen puoluekenttään kuin myös vaikuttavuus akateemisessa maailmassa. Toivotamme lukijoillemme lisää öljyä sosiaaliseen etäännyttämiseen. Kyllä se tästä.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta tinyletter.com/kiinailmiot. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Uutiskatsaus
Politiikka
Kuumaa: Puolueen trollitehdas.
Helsingin Sanomat (20.3.2020): “Kiinasta raportoitiin nolla tartuntaa – voiko tietoihin luottaa, kun Kiinan propagandamylly pyörii?”
Kun koronatilanne on alkanut rauhoittua Kiinassa, pyrkii maa kääntämään globaalin yleisön huomiota toisaalle. Torstaina maasta kantautui tietoja, ettei yhtäkään uutta kotimaista tartuntaa olisi Kiinassa havaittu ensi kertaa sitten epidemian puhkeamisen. Tottakohan lienee? Samaan aikaan kommunistisen puolueen propagandamasiina jauhaa täydellä teholla narratiivia, jonka mukaan virus ei ole kotoisin Kiinasta, eikä Kiinan kommunistinen puolue ole syypää planetaariseen katastrofiin. Se ei toki olisikaan puolueelle erityisen hyvää PR:ää.
Ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian on vihjaillut että kenties koronavirus ei olekaan lähtöisin Hubeissa sijaitsevalta villieläintorilta, vaan amerikkalaisesta bioaselaboratoriosta. Zhao on heitellyt kärkkäitä kommentteja Twitterissä aiemminkin. Sittemmin Zhaon twiittiä ovat jakaneet myös kiinalaiset suurlähettiläät. Kiinan hyökkäykset ovat jatkuneet myös toisaalla: esimerkiksi perulaista Nobel-palkittua kirjailijaa Mario Vargas Llosaa vastaan hyökättiin, ainoastaan, koska hän mainitsi viruksen olevan lähtöisin Kiinasta ja vertasi Kiinan totalitaristisen järjestelmän kömmähdystä siihen, miten Neuvostoliitto handlasi Tšernobylin onnettomuuden.
Yhdysvallat on ulkoministeriö Mike Pompeon suulla tuominnut Kiinan Washingtoniin kohdistuvat konspiraatiosyytökset. Yhdysvallat on myös kutsunut Kiinan suurlähettiläs Cui Tiankain nuhdeltavaksi. Presidentti Trump puolestaan on pahentanut suurvaltojen välistä nokkapokkaa puhumalla “kiinalaisesta viruksesta” ja hänen lähipiirinsä kuuluvien on väitetty viitanneen koronavirukseen termillä “kung flu”. Tämän vuoksi Trumpin viestintä on noussut amerikankiinalaisten julkkisten kritiikin kohteeksi. Epäilemättä presidentin puhetapa on osaltaan myötävaikuttanut aasialaisamerikkalaisiin kohdistuneiden viharikosten ja törkymeemien määrän lisääntymiseen kaikkialla maailmassa. Myös virallinen Kiina on tulkinnut termit rasistisiksi, mutta toisaalta kiinalaismedia käytti itse “Wuhan virus” -termiä täysin ilman ongelmia ennen viestintästrategian täyskäännöstä.
On syytä epäillä Kiinan pakkosyöttämän tarinan purevuutta. WSJ raportoi, että jopa Kiinan sisällä puolueen propaganda on aiheuttanut tuntuvia vastareaktioita. Kritiikkiä on herättänyt esimerkiksi valtion propagandaa suoltaneen toimittaja Liao Junin esitteleminen sankarillisessa valossa, vaikka Liao oli itse mukana peittelemässä virusepidemian alun tapahtumia Wuhanissa. Muun tuuban ohessa “sankaritoimittaja” Liao tunnetaan erityisesti tammikuussa kirjoittamasta artikkelistaan, jonka mukaan valheellista tietoa koronaviruksen tarttuvuudesta ihmisten välillä levittäneet lääkärit, ovat saaneet ansaitsemansa rangaistuksen.
Kannanotoista asiaan kannattaa lukea esimerkiksi Brookingsin tutkijan Shadi Hamidin kirjoitus The Atlanticissa, jonka mukaan Kiinan kommunistinen puolue käytännössä nyt trollaa maailmaa ja väistelee vastuutaan. Hamidin mukaan koronavirus on ainakin osoittanut sen, ettei kommunistisesta puoluevaltiosta ole saatavissa vastuullista globaalia toimijaa nyt eikä tulevaisuudessa.
Expressen (19.3.2020): “Kina borde be världen om ursäkt för corona”
Ruotsi ajautuu syvenevään diplomaattiseen kiistaan Kiinan kanssa. Hieman aiemmin kiinalainen valtionmedia Global Times kritisoi Ruotsin toimia koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Nyt entinen kansanedustaja Gunnar Hökmark vaatii Expressenin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa suorin sanoin, että Kiinan hallituksen tulisi pyytää maailmalta anteeksi sähläystään.
Kuten arvata jo saattaa, Kiinan Ruotsin suurlähetystön reaktioon ei mennyt kauan. Lähetystön julkaisema tiedote kehystää Hökmarkin tekstin olevan Kiinaa stigmatisoiva ja sisältää salaliittotwistin, jonka mukaan viruksen alkuperä ei ole tiedossa. Lähetystön mukaan Hökmarkin “täytyy pyytää” anteeksi Kiinalta ja Expressenin olisi pitänyt jättää julkaisematta koko artikkeli.
Ulkopoliittinen instituutti (19.3.2020): “Covid-19 – a trigger for global transformation? Political distancing, global decoupling and growing distrust in health governance”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola lataa työpaperissaan täyslaidallisen koronan politiikkaa. Uuden uhkaavan taudin uhatessa poliittisesti merkityksellistä on ”tehdä jotakin”, Aaltola kirjoittaa. Vaikka koronaviruksesta biologisesti tiedetään vähän, ovat sen aiheuttamat poliittiset seuraukset olleet merkittäviä ympäri maailmaa. Koronan aikana kansallisvaltiot ovat jälleen nousseet kansainvälisessä politiikassa keskiöön lähinnä sen vuoksi, että ne nyt toinen toisensa jälkeen sulkevat rajojaan. Tämä puolestaan haastaa koko nykyisen verkottuneen maailmanjärjestyksen. Virusta ei tulekaan ajatella pelkkänä biologisena mörkönä, se on samalla paljon muuta.
Axios (18.3.2020): “Timeline: The early days of China’s coronavirus outbreak and cover-up”
Axios esittelee aikajanallaan koronavirusepidemian alkuhämärän tapahtumat ja Kiinan peittely-yritykset, mistä tässä keskeisimmät: joulukuun 10. päivänä 2019 yksi ensimmäisistä potilaista, Wei Guixian, alkaa saada pahenevia oireita. 30.12. lääkärit Li Wenliang ja Ai Fen yrittävät levittää tietoa viruksesta Wechatissa, mutta joutuvat poliisin kovistelemaksi. 31.12. tunnettuja tapauksia on jo 27. Paljon puhuttu villieläintori päätetään viimein sulkea. 1.1.2020 Wuhanin turvallisuusviranomaiset kovistelevat lisää Wechatiin juoruja levittäneitä lääkäreitä samalla, kun Hubein terveyskomissio kehottaa virusta tutkivia laboratoroita lopettamaan testinsä ja tuhoamaan näytteensä. 7.1. Xi Jinping ottaa ohjat. 13.1. ensimmäinen Kiinan ulkopuolinen tapaus tavataan Thaimaassa. 18.3. poikkeustila astuu voimaan Suomessa. No, tätä viimeisintä Axios ei maininnut.
Lopputulos? Erään tutkimuksen mukaan, mikäli epidemiaa olisi yritetty hillitä kolme tai kaksikin viikkoa aikaisemmin, olisi tältä lopputulokselta vältytty. Kannattaa myös katsoa BBC:n visualisaatiot koronaviruksen leviämisestä eri maissa alkuvuoden aikana.
Reuters (18.3.2020): “Exclusive: China’s internal security force on frontlines of Hong Kong protests”
Korkea-arvoiset nimettömät lähteet kertovat, että Kiinan puolisotilaallisten joukkojen edustajat olisivat viime vuonna liittyneet Hongkongin poliisin mukaan valvomaan mielenosoituksia. Manner-Kiinan puolisotilaallisten joukkojen määrän sanotaan myös lisääntyneen Hongkongissa mielenosoitusten takia, mikä herättää kysymyksiä Hongkongin autonomian suhteen. Kiinan joukot eivät kuitenkaan ole tiettävästi osallistuneet varsinaiseen poliisitoimintaan Hongkongissa. Sekä manner-Kiinan että Hongkongin edustajat torjuivat väitteet puolisotilaallisten joukkojen toiminnasta Hongkongissa.
The Hill (17.3.2020): “China expels US journalists from NY Times, Wall Street Journal, Washington Post”
Journalistinen vapaus jatkaa taantumistaan kansantasavallassa. Viimeisimmässä näytöksessä usean yhdysvaltalaismedian eli New York Timesin, Washington Postin ja Wall Street Journalin toimittajia on pyydetty pakkaamaan kimpsunsa. Journalistien karkottamisten vastavuoroisuus tuo mieleen kauppasodan, jota onkin jo ollut ikävä: Kiinan häätö on vastatoimi Yhdysvaltain tekemille kiinalaistoimittajien karkotuksille, jotka alun perin olivat vastatoimi sille, että Kiina hääti maasta Wall Street Journalin kolme toimittajaa rasistiseksi tuomitsemansa mielipidekirjoituksen takia.
Yle (16.3.2020): ”Kiinan “taika-ase” tähtää Suomeenkin”
Koronauutisointi vei huomiota Ylen MOT-ohjelman tutkivalta katsaukselta Kiinan kommunistisen puolueen ”taika-aseeseen”, siis sen Yhteisrintaman työorganisaatioon (United Front Work Department 统战工作部). Itse ”pääartikkelin” päälöydökset ovat pitkälti samoja kuin mitä kirjoittajamme Matti Puranen yksilöi jo aiemmin Ulkopolitistissa: Suomessakin hääräävä Kiinan rauhanomaista jälleenyhdistymistä edistävä yhdistys kytkeytyy kommunistiseen puolueeseen Yhteisrintaman kautta. Yhdistyksen varapuheenjohtaja, kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Jenni Chen-Ye ei näe ristiriitaisena sitä, että hän suomalaisten etujen vaalijana kokoontuu opiskelemaan Xi Jinpingin ajatuksia ja osallistuu Kiina-mielisiin mielenosoituksiin vastustamaan Hongkongin demokratiatoiveita. Sen sijaan kokoomus näki ristiriidan ja Vantaan kokoomus aikoo käsitellä Chen-Yen asemaa. Osansa kiinnostavassa jutussa saavat myös perussuomalaiset Kiina-kytköksineen.
Lähes samassa yhteydessä Yle julkaisi jutun ja dokumentin myös Helsingin yliopistolla toimivasta Kungfutse-instituutista. Instituutit meillä ja muualla ovat nostattaneet huolta siitä, miten akateemista vapautta yliopistolla varjellaan. Molemmat ylläolevista jutuista ovat myös katseltavissa, linkit löytyvät Katsele & kuuntele -osiosta. Katso myös tämä Ylen julkaisema juttu tapaus Tšekistä, jonka suhteet Kiinaan kanssa ovat taantuneet pikakelausvauhtia.
Kiina-ilmiöt (15.3.2020): ”’Ole hiljaa ja rikastu’ – Hongkongin päättäjät turvautuvat vanhaan ohjenuoraan etsiessään ratkaisuja levottomuuksiin”
Kiina-ilmiöiden paletti laajenee, sillä olemme uutiskirjeen lisäksi alkaneet julkaisemaan analyyttisiä artikkeleita Kiinan ajankohtaisista aiheista. Juuri julkaistussa ensimmäisessä artikkelissa käsitellään Hongkongin hallinnon ja mielenosoittajien eriäviä näkemyksiä siitä, mitkä ovat Hongkongissa pitkään jatkuneiden mielenosoitusten perimmäiset syyt. Mielenosoittajat vaativat poliittisia vapauksia, mutta päättäjät hallintojohtaja Carrie Lam etunenässä ovat pyrkineet luomaan tilanteesta tulkintaa, jossa demokratiavaje on häivytetty taka-alalle ja juurisyinä ovat sen sijaan rakenteelliset talousongelmat ja asuntokriisi. Artikkeli taustoittaa tätä narratiivia ja pohtii sen sopivuutta nykypäivän Hongkongiin.
New York Times (10.3.20209): ”Xi Goes to Wuhan, Coronavirus Epicenter, in Show of Confidence”
Muun muassa meidän tuotannossamme on ollut spekulaatioita presidentti Xi Jinpingin hatarasta tulevaisuudesta. Siispä Xi teki nopean korjausliikeen ja matkasi messiaan elkein Wuhaniin tervehtimään koronan runtelemaa kansaa. Syvän pään sinologi Bill Bishop pisti merkille, että Xi valoi uskoa esiintymällä tavanomainen kirurgin maski suunsa edessä aiemmin käyttämänsä järeämmän maskin asemesta. Puheessaan Xi nimesi koronan ”kansan sodaksi”, jota ilman suuria kamppailuja kansan uudelleen voimaantuminen ja kiinalainen unelma ei olisi voinut toteutua. Kuten Bishop huomautti, sodan voittaminen vielä erotti Xin ja Maon ansioluetteloita. Koronan jälkeen Xille annettaneen jälleen uusi hellittelynimi, esimerkiksi ”kansan johtaja”.
Xi itse saattaa olla taitava valloittamaan kansalaisten sydämet, mutta hänen alaisillaan riittää petrattavaa. Wuhanin juuri nimitetty puoluesihteeri Wang Zhonglin nimittäin pyrki tasoittamaan presidentin tietä kaupunkiin käynnistämällä kiitollisuuskoulutuskampanjan, jossa tarkoituksena oli opastaa kansalaisia kiittämään Xitä ja puoluetta näiden ponnisteluista koronaviruksen eteen. Harvoin on kukaan esimiehen mielistelystä niin korvilleen saanut kuin Wang; ihmiset ihmettelivät että mistä kiittäisivät, kun jengiä kuolee kaupungissa edelleen virukseen, eikä ruoankaan hinta lakkaa nousemasta. Sanomattakin on selvää, että Wangin sanomaa ei enää internetistä löydy.
AP (8.3.2020): “Targets of crackdown in China fear government’s reach in US”
Ulottuuko Kiinan kansalaisten tarkkailu ulkomaille ja länsimaihin saakka? Asiaa tuntevien tahojen mukaan tätä pelkää moni Yhdysvalloissa asuva uiguuri. Tavanomaista Kiinan häirintää ja uhkailua vaikuttaa olevan lakoniset kuvaviestit ulkomailla asuvan perheenjäsenistä tai vaihtoehtoisesti häiritsevät, vihjailevat tekstiviestit, joita saapuu vastaanottajan äidinkielellä. Asia ei ole tuntematon Suomessakaan. Vastaavankaltaisesta häirinnästä kertoi taannoin Helsingin Sanomat yleisluontoisessa jutussaan. Samainen aviisi on kääntänyt myös Suomessa asuvan Harri Uyghurin Kiinasta vastaanottamia tekstiviestejä suomeksi.
Lyhyesti:
- South China Morning Post (15.3.2020): Kiinteistökeisari, itsekin vanha kommari Ren Zhiqiang katosi pian sen jälkeen, kun hänen puoluekriittinen koronatekstinsä julkaistiin verkossa.
- Asia Times (14.3.2020): Zhao Lijianin salaliittotviitistä alkoi diplomaattinen kuohunta – Yhdysvallat kutsui suurlähettiläs Cui Tiankain nuhdeltavaksi.
- Helsingin Sanomat (10.3.2020): Käyttääkö Kiina koronavirusta tekosyynä kansalaisten valvontaan, kysyy Hesari. Käyttää, vastaamme.
Talous
Kuumaa: Onko Vyö ja tie raunioturismin tuleva vetonaula?
BOFIT (20.3.2020): “BOFIT Kiina-ennuste 2020–2022”
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa on jouduttu laittamaan Kiina-ennusteet uusiksi koronavirusepidemian myötä. Vaikka Kiinan kasvu on hidastunut jo pidemmän aikaa kääntää koronavirus vuoden 2020 kasvun todennäköisesti negatiiviseksi. Tämän lisäksi epidemia synkentää Kiinan pidemmän aikavälin ennusteita, sillä monet ennen virusta huolettaneet ongelmat, kuten nopea velkaantuminen, tulevat vain pahenemaan. Kun kone lähtee Kiinassa vähitellen käyntiin, saattaa talous onneksi elpyä nopeasti ja ensi vuoden kasvuluvut näyttänevät huomattavasti paremmilta.
Elvytys on lähtenyt käyntiin höllentyneillä rahahanoilla ja verohelpotuksilla, mutta kokonaiskuva on BOFITin mukaan epäselvä. Wall Street Journal arvioi, että Kiinan talouden elvyyttämisen keinot tulevat olemaan tuttua kauraa Xi Jinpingin talouspolitiikkaa seuranneille: lisää tukea valtionsektoreille ja suurille valtionyrityksille.
South China Morning Post (18.3.2020): “China Vanke, mainland’s second largest developer, says coronavirus is making survival difficult for the sector”
China Vanke, maan toiseksi suurin asuntorakennuttaja myynnillä mitattuna, on liittynyt survivalistien joukkoon. Yhtiön mukaan koko rakennusteollisuus on syvässä kriisissä Kiinassa, ja pelkästään Vanken noin 40 000 kohdetta jää jälkeen aikataulusta. Kassavirrassa tämä on mitattavissa miljardeissa dollareissa, yhtiön johtajan mukaan summa voisi olla jopa 7,3 miljardia. Tämä ei luonnollisestikaan povaa hyvää rakennusteollisuudelle muuallakaan, sillä ennusteita tuuttaavat ekonomistit ovat pitäneet Kiinan talouskuvaajia ennakkotapauksina siitä, miltä muunkin maailman tilanne pian tulee näyttämään.
Harvard Business Review (17.3.2020): “Delivery Technology Is Keeping Chinese Cities Afloat Through Coronavirus”
Kiinan digitaalinen edistyksellisyys on ollut yksi selittävistä tekijöistä sille, että maa sai taudin nopeasti taittumaan ja uudet tautitapaukset ovat yhden käden sormin laskettavissa. Tarvittiin vain ripaus valtiovallan keppiä, eli ulkonaliikkumiskielto ja tiukka karanteeni. Tuolloin kansalaisten oli nojauduttava Kiinassa jo vuosia kasvaneeseen bisnekseen eli tavaran, elintarvikkeiden ja ruoan mobiilitilauksiin, joita lähetit tuovat kotiovelle. Samanlaista tilaamisen vahvaa perinnettä ei voida sanoa syntyneen Eurooppaan, eikä sen paremmin Suomeen.
NZ Herald (17.3.2020): “Josh Rogin: How China is planning to use the coronavirus crisis to its advantage”
Kiinan tavoitteena on kääntää koronaviruksen synnyttämä globaali talousromahdus omaksi edukseen, arvioi Washington Postille kirjoittanut Josh Rogin. Roginin mukaan Kiinalla on selkä ”post-korona-strategia”, jolla Kiina pyrkii ottamaan kaiken irti siitä, että maa nousee epidemiasta ja sen aiheuttamasta talosshokista ensimmäisenä. Strategian mukaan Kiina pyrkii työntämään tuotteitaan vimmalla lännen markkinoille ja kaappaamaan markkinaosuuksia kun länsimaiset yritykset ovat vielä vaikeuksissa. Näin Yhdysvaltojen ajama politiikka Kiinasta irrottautumiseksi kävisi aina vain hankalammaksi.
Foreign Affairs (16.3.2020): “Will the Coronavirus End Globalization as We Know It?”
Foreign Affairsin artikkeli pohtii nykymuotoisen globalisaation tulevaisuudennäkymiä ja on suositeltavaa luettavaa kaikille koronavirusepidemian jälkeistä talousjärjestystä pohtiville. Kiina nousee luonnollisesti olennaisena teemana esiin, onhan kyseessä “maailman tehdas”, jonne useat tuotantoketjut ulottavat lonkeronsa. Tämä on tullut hyvin tärkeäksi nyt kun kriisitilanteessa on havahduttu tosiasiaan että esimerkiksi hengitysuojaimet, hengityskoneet (tai niiden varaosat) tai lääkkeet hankitaan Kiinasta. Epidemian hellittäessä Kiina onkin voinut käyttää ylijäämäänsä soft-power aseena
CFR (17.3.2020): “What the COVID-19 Pandemic May Mean for China’s Belt and Road Initiative”
Kun pöly jossain vaiheessa koronavirusepidemian jälkeen laskeutuu, mitä mahtaakaan tapahtua Xi Jinpingin lippulaivahankkeelle, Vyö ja tie -aloitteelle? CFR:n artikkeli esittelee ensimmäisiä arvioita mammuttihankkeen tulevaisuudennäkymistä, eivätkä ne ole erityisen valoisia. Monet projektit on jo laitettu jäihin, ja niiden uudelleen starttaaminen on vähintään epävarmaa. Investointeja vastaanottavien maiden takaisinmaksukyky herätti kysymyksiä jo kauan ennen koronavirusepidemiaa, eikä nykytola ainakaan likviditeettiä paranna. Pistetäänkö BRI siis pakettiin, ja jääkö siitä jäljelle vain Keski-Aasian joutomaita puhkova valtava verkosto keskeneräisiä urban exploration -kohteita pystyyn lahoavan neuvostoromun rinnalle? Epidemian vaikutuksia Kiinan taloudelliselle ekspansiolle pohdiskeli myös The Diplomat.
Lyhyesti:
- Global Times (19.3.2020): Puoluemedia luopuu kuuden prosentin BKT-kasvutavoitteesta. Päästäispä edes viiteen, kirjoituksessa toivotaan.
- Xinhua (17.3.2020): Kiinassa suoritettujen mobiilimaksujen määrä kasvoi viime vuonna 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
- Yle (15.3.2020): Ruotsi vastaanotti Kiinalta tilaamaansa “kultaisen” sillan, joka toimitettiin meriteitse Tukholmaan.
- South China Morning Post (14.3.2020): Jack Ma lahjoittaa Yhdysvaltoihin puoli miljoonaa koronatestiä ja miljoona hengityssuojainta.
- Financial Times (13.3.2020): Kiinan valtion joukkovelkakirjoista on tullut sijoittajien varmuusvarasto koronakriisin aikana – ulkomaalaiset omistavat Kiinan arvopapereita jo 2,27 biljoonan renminbin edestä.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (19.3.2020)
- Kiinan talouskasvu romahti alkuvuonna
- Kiinan asuntokaupan hiljentyminen ajoi kiinteistörakentajat entistä ahtaammalle
- Kiinan tavaratuonti supistui vain vähän tammi-helmikuussa
- Kiinan keskuspankki teki kohdennettuja kevennyksiä rahapolitiikkaan
- Kiinan lainakannan kasvu pysyi ennallaan helmikuussa
Kulttuuri ja ilmiöt
Kuumaa: Avioeron syy: pandemia.
Wired (18.3.2020): “Taiwan Is Beating the Coronavirus. Can the US Do the Same?”
Taiwan, jonka läntisimmät Kinmenin saaret sijaitsevat vain muutamien kilometrien päässä Manner-Kiinasta, on selvinnyt koronasta vähällä. Mutta mikä selittää populaation lisäksi sitä, että Taiwanilla tartuntoja on noin sata ja Yhdysvalloissa 13 000? Wiredin artikkeli esittää mahdollisuudeksi esimerkiksi klassista aasialaiset arvot -argumenttia, joka siis olettaa, että kansalaiset ovat sääntöuskovaisempia ja hyväksyvät valtion tiukemman holhouksen. Kysymyksen ei tarvitse kuitenkaan koskea taiwanilaista mielenmaisemaa, se voi koskea esimerkiksi Donald Trumpia, joka on toiminut monissa asioissa päinvastoin kuin Tsai Ing-wen. Keskeisimmät näistä seikoista lienevät avoimuus ja aikainen puuttuminen, joista Trump ei kummastakaan saa ruksia laatikkoon.
The Guardian (17.3.2020): “TikTok ‘tried to filter out videos from ugly, poor or disabled users’”
Kiina-ilmiöiden toimituksessa on pitkään pohdittu kuumeisesti sitä, miksi TikTok-videomme eivät lähde trendaamaan. Nyt syy on selvinnyt, eikä se ole floodaamamme Tiananmen-, Xinjiang- ja Liu Xiaobo -sisältö! TikTokin moderaattoreita on nimittäin ohjeistettu välttämään nostamasta applikaation “for you” feediin ihmisiä, joilla on “pulska, liian laiha tai muutoin epätavallinen ruumiinrakenne”, tai esimerkiksi “ruma naama tai kasvollisia epämuodostumia”. Ehkäpä algoritmi oppii nämäkin speksit vielä jonain päivänä. Niin joo – meillä ei oikeasti ole TikTok-tiliä.
Radii (16.3.2020): “China’s Forgotten Faith: How Did a 3rd Century Religion from Iran Make it to China’s Southeast Coast?”
Manikealaisuus, tuo antiikin maailman menestysuskonto levisi Iranissa eläneen profeetta Manin ilmestyksistä innoittuneiden kannattajien käsistä koko maailmaan, myös Kiinaan asti. Suvaitsevat manikealaiset tarjosivat varhaisen vaihtoehton kristinuskolle, zarathustralaisuudelle ja islamille, mutta joutuivat sitten valtiouskonnon asemaan päässeiden oppien vainoamaksi ja lopulta tuhotuksi. Kiinassa uskolliset sinnittelivät vielä pitkään, niin että viimeinen vielä olemassaoleva temppeli rakennettiin Jin-dynastian aikana 1100-luvulla. Nykyisin Fujianissa sijaitsevassa temppelissä ei kuitenkaan vieraile enää ehtoja manikealaisia vaan buddhalaisia.
SupChina (16.3.2020): “Divorce applications spike after coronavirus quarantines”
Useampi viikko neljän seinän sisällä samalla, tiiviillä porukalla on konsepti, johon Suomessakin olemme alkaneet ottaa tuntumaa. Kiinassa karanteeneja on jo alettu paikoin höllentää, kun koronatartuntojen käyrät ovat kääntyneet kaakkoon. Tässä yhteydessä on havaittu kiinnostava ilmiö: maan avioerohakemukset ovat lähteneet nousukiitoon. Toivottavasti siis oman kultamussukan kanssa asiat olivat tukevalla pohjalla ennen kuin sosiaalinen etääntyminen muista alkoi.
The Economist (12.3.2020): “A proposal to help a few foreigners settle in China triggers a furore”
Kiinan viranomaiset joutuivat maaliskuussa vetämään takaisin ehdotuksensa oleskelulupakriteerien hienoisesta höllentämisestä, kun pienikin ajatus ulkomaalaisten tulvasta maahan sai rasistisen someraivon ryöpsähtämään. Kiinalaismiehet esimerkiksi äityivät sankoin joukoin vannomaan suojelevansa vaimojaan Afrikasta tulevilta “seksuaalisilta saalistajilta”. Osin vastustuksella oli ymmärrettävämpiäkin syitä, sillä suunnitelman tarkoitus oli houkutella maahan eritoten rikkaita ja korkeakoulutettuja ulkomaalaisia, joilla on tiettyjä erioikeuksia valtaväestöön nähden. Muukalaisvastaisuuden taustalla muhii kuitenkin myös huolestuttava han-kiinalainen etnonationalismi, sillä väestöltään varsin homogeenisessa Kiinassa etninen ylemmyydentunne ei ole samalla tavalla tabu kuin lännessä.
The Diplomat (11.3.2020): “What Would Happen If China Made First Contact With Extraterrestrials?”
Kiinan Guizhouhun pystytettiin vastikään maailman suurin, jumalattoman kokoinen radioteleskooppi Five-hundred-meter Aperture Spherical Telescope (FAST). Todennäköisyys sille, että ihmiskunta nappaa vieraan sivilsaation lähettämän viestin on siis piirun verran kasvanut, ja se viesti napattaisiin mahdollisesti Kiinassa. The Diplomat heittäytyy Liu Cixinin kirjojen hengessä villiksi ja spekuloi, miten Kiinan kommunistihallinto reagoisi ensimmäiseen yhteyteen ja minkälaisia maailmanpoliittisia seurauksia tapahtumalla voisi olla.
Lyhyesti:
- World Happiness Report (20.3.2020): Taiwan jälleen Aasian onnellisin maa (kokonaistuloksissa sijalla 25), Hongkong sijalla 78 ja Kiina vasta sijalla 94.
- Bloomberg (18.3.2020): Pieni pomeranian-koiravanhus, jonka koronatesti osoitti heikosti positiivista, kuoli Hongkongissa. Kuolinsyy on tuntematon.
- Ulkoministeriön blogi (13.3.2020): Seitsemän viikkoa Wuhanissa karanteenissa ollut suurlähetystön virkailija Sarah kertoo tunnelmistaan.
- Scientific American (11.3.2020): Kiinan “lepakkonainen” metsästää Sarsin kaltaisia viruksia lepakkoluolissa, ja varoittaa niitä olevan vielä paljon lisää.
- Helsingin Sanomat (9.3.2020): Typpidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt putosivat Kiinassa helmikuussa molemmat noin neljänneksen, kun piipputeollisuus oli karanteenissa.
Katsele & kuuntele
New York Times (18.3.2020): “How China is reshaping the Coronavirus narrative”
NYT:n kolmeminuuttinen videokatsaus näyttää, kuinka Kiinan puoluevaltiomedia on vaiennut kriisin alkuajan hoidon kritiikistä, keskittynyt yhteishenkeä luovaan uutisointiin ja kyseenalaistanut väitteet koronaviruksen kiinalaisesta alkuperästä.
Yle Spotlight (17.3.2020): “Kiinan valtio kampuksella”
Yle tutkivan journalismin koneisto on sukeltanut kunnolla Kiinan vaikutuslonkeroihin. Mitä Helsingin yliopiston Konfutse-instituutissa oikein tapahtuu? Spotlight kertoo kiinalaisten yrityksistä vaikuttaa akateemiseen vapauteen tai vähintänkin Suoessa käytyyn Kiina-keskusteluun.
MOT (16.3.2020): “Perussuomalainen Kiina-ilmiö”
Yle esittelee Suomessa toimivia järjestöjä, joilla on kytkös Kiinan vaikuttamiskoneistoon. Järjestöillä on myös yhteyksiä suomalaispoliitikkoihin. Tavoite on ajaa Kiinan etuja ja hiljentää nousevan suurvallan arvostelua.
Tapahtumat
- No mitäs kuvittelit?
Lopuksi
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 3. huhtikuuta 2020. 再见!Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Oskari Lampi, Jani Mustonen, Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Niki Sopanen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.